Punk in Finland

Sosiaaliturvaan tehtävät rajut leikkaukset merkitsevät suunnanmuutosta suomalaisessa sosiaalipolitiikassa, Lastensuojelun keskusliiton julkaisemassa järjestöjen yhteisessä kannanotossa todetaan.
DEMOKRAATTI
Demokraatti

Tiedotteen mukaan leikkaukset murentavat olennaisesti hyvinvointivaltiota.

”Perustuslain mukaan julkisen vallan velvoitteena on turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Tämä edellyttää, että valtio ylläpitää sosiaaliturvajärjestelmää, joka takaa välttämättömän toimeentulon sekä perusturvan elämän eri vaiheissa ja riskitilanteissa. Hallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan lisäävät köyhyyttä ja työntävät ihmisiä viimesijaiselle toimeentulotuelle”

Kannanoton mukaan sosiaaliturvaan tehtävät leikkaukset lisäävät eriarvoisuutta ja heikentävät samalla perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.

”Leikkauksia on perusteltu julkisen talouden säästöillä. Niiden vaikutuksia arvioitaessa ei ole kuitenkaan otettu huomioon musertavia vaikutuksia köyhien ihmisten arkeen, ja tästä aiheutuvia seurauksia koko yhteiskunnalle”, järjestöt sanovat.

Järjestöt sanovat pitävänsä merkittävänä epäkohtana myös sitä, että ”sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten vaikutuksia perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen ei arvioitu riittävästi lainsäädäntöprosessin aikana.”

”Sosiaaliturvan leikkaukset tulevat lisäämään köyhyyttä. Me ilmaisemme syvän huolemme köyhyyttä lisäävästä politiikasta. Tästä poispääseminen on pitkä tie, kuten Suomessa on 1990-luvun laman seurauksista opittu.”

Järjestöjen kannanotossa ovat mukanaAmnesty International Suomen osasto Diakonissalaitos, EAPN-Fin – Suomen köyhyyden vastainen verkosto, Ihmisoikeusliitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Suomen Setlementtiliitto, Suomen sosiaalioikeudellinen seura ja Vailla vakinaista asuntoa (Vva ry).https://demokraatti.fi/jarjestot-kannan ... tivaltiota

pigra senlaborulo wrote: ↑

20 Dec 2023, 13:16

Tiedotteen mukaan leikkaukset murentavat olennaisesti hyvinvointivaltiota.

Tiedotteen mukaan leikkaukset murentavat olennaisesti hyvinvointivaltiota.

Karppinen wrote: ↑

20 Dec 2023, 14:43

Tiedotteen mukaan leikkaukset murentavat olennaisesti hyvinvointivaltiota.

Tämähän se on se tarkoitus - pohjoismaisen hyvinvointivaltion paskaksi laitto. Puheet sen pelastamisesta ei ole mitään muuta kuin yritys sumuttaa tyhmempiä - jotka näyttävätkin nielevän sen sonta suupielissä ritisten. Kokoomus ei ole koskaan todellisuudessa hyväksynyt hyvinvointivaltiota ja pyrkimyksiä meritokraattisemman yhteiskunnan luomiseen. Ja persuille, pahoinvoinnista ja katkeruudesta kannatuksensa ammentavalle puolueelle, sen paskominen sopii oikein hyvin myöskin.

Spandau Mullet wrote: ↑

20 Dec 2023, 13:11

Yksityistetään pelastuslaitokset

Lusku wrote: ↑

20 Dec 2023, 14:49

mä luulen että persujohtajissa on kanssa tätä ihmistyyppiä jolle on jopa ihan sama persujen menestys. Kunhan itse pärjää ja miksi ei pärjäisi tekemällä palveluksia pääomalle.

yle.fi
Sisäministeri Rantanen nihkeänä EU:n maahanmuuttosovusta: ”Ei se tätä siirtolaisongelmaa ratkaise”
~4 minutes

Mari Rantasen mukaan kolmansissa maissa pitää tehdä nyt työtä Eurooppaan kohdistuvan siirtolaispaineen vähentämiseksi.

EU:n parlamentti ja neuvosto löysivät keskiviikkona sovun unionin maahanmuutto- ja turvapaikkalakien uudistamisesta.

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ei iloinnut sopimuksesta, vaikka maahanmuuton suitsiminen on yksi perussuomalaisten politiikan pääteemoista.

Mitä hyötyä tai haittaa sopimuksesta on Suomelle?

– Se yhtenäistää nämä turvapaikkasäännökset, mutta ei se tätä siirtolaisongelmaa ratkaise, joka tulee EU:hun yhä suurempana paineena. Nyt tarvitaan seuraavat stepit. Pitää katsoa sinne kolmansiin maihin ja pyrkiä siihen, ettei Eurooppaan tulla näillä volyymeilla,

– Suomen tulee tehdä nyt äärimmäisen voimakkaasti työtä sen eteen, että ihmisiä ei tule Eurooppan alueelle näin paljon, Rantanen sanoi eduskunnassa

Uudistuksen kerrotaan nopeuttavan maahantulotarkastuksia ja mahdollistavan odotuskeskusten perustamisen raja-alueille. Kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden maastakarkottaminen myös nopeutuu.

Lisäksi sovittiin pakollisesta taakanjakomekanismista: muiden jäsenmaiden on joko otettava osansa turvapaikanhakijoista tai tuettava taloudellisesti niitä maita, jotka heitä ottavat.
Siirtolaisia joko otettava vastaan tai annettava rahaa tai materiaaleja

Joutuuko Suomi jatkossa ottamaan etelän maihin tulleita turvapaikanhakijoita tai maksamaan rahaa, jos heitä ei tänne oteta?

Rantanen sanoo, ettei ole ehtinyt katsoa viimeisintä versiota sopimuksesta.

– Se taakanjakomekanismi on kuitenkin pakollinen. Sen sijaan toimet, ainakin siinä esityksessä, mikä meni käsittelyyn ovat vapaaehtoisia. On siis mahdollista, joko ottaa vastaan näitä siirtolaisia tai antaa rahallista tai materiaalista apua. Siinä pitää sitten valikoida ne keinot. Se ei siis tarkoita, että sieltä otetaan isoja ihmismääriä tänne.

– Mutta tällä ei kyllä eurooppalaista maahanmuuttojärjestelmää ratkaista. Tämä on käytännössä sopimus, joka yhtenäistetään EU-maissa nämä säännöt. Mutta tämä ei poista ongelmaa, joka meillä on. Tänä vuonna EU-alueella on jätetty lähes miljoona turvapaikkahakemusta.

Rantanen toisti vaatimuksen, että kolmansissa maissa pitää nyt tehdä työtä, jolla pyritään vähentämään Eurooppaan kohdistuvaa siirtolaispainetta.

Pakollisella taakanjaolla koitetaan helpottaa eniten pakolaisia vastaanottavien jäsenmaiden taakkaa. Suurin osa turvapaikanhakijoista tulee nykyisin eteläiseen Eurooppaan. Unionin alueelle tuli tammi-marraskuussa yli 355 000 maahanmuuttajaksi pyrkivää. Määrä on kasvanut 17 prosenttia viime vuodesta.
Hakukeskusten perustamista kolmansiin maihin selvitetään

Ovatko sopimuksessa olevat odotuskeskukset samantyyppisiä kuin sisäministeriön valmistelussa olevat lakimuutokset, joilla turvapaikanhakijoiden liikkumista Suomessa rajoitettaisiin?

– Jos se on järjestelmä, jossa pysytään rajan pinnassa, niin kyllä niissä varmasti oma järkensä on. Mutta pitää myös katsoa tätä suojelun tai turvapaikan hakemista ja antamista turvallisiin kolmansiin maihin. Se on selkeästi nyt noussut EU:ssa ja tämän tyyppiset ratkaisut tulee tässä kohtaa tutkittua.

Auttaako käännytyksen nopeuttaminen Suomea, koska Venäjä ei ota vastaan itärajan yli tänne tulleita turvapaikanhakijoita?

– Ei nyt voisi sanoa, etteikö Venäjälle voisi ketään palauttaa. Eurooppaan kohdistuvaa siirtolaispainetta on saatava vähenemään. Sen täytyy olla nyt selkeästi keskiössä.

Eurooppa-neuvoston ja EU-parlamentin on vielä muodollisesti hyväksyttävä sopimus.


https://yle.fi/a/74-20066041?origin=rss

Leper wrote: ↑

20 Dec 2023, 16:13

No nyt se Henriksson meinas sitten lähteä karkuun.

Leper wrote: ↑

20 Dec 2023, 16:13

No nyt se Henriksson meinas sitten lähteä karkuun.

Toisen nimittäminen julkisesti fasistiksi, natsiksi, kommunistiksi tai vastaavaksi ei automaattisesti oikeuta kunnianloukkaussäädöksen soveltamiseen, kertoo rikosoikeuden professori Sakari Melander Helsingin yliopistosta STT:lle. Hän kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

”Tästä on aika vakiintunuttakin Euroopan ihmisoikeus­tuomioistuimen (EIT) ja korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöä. On selvää, että jos tällaista ilmaisua käytetään poliitikkoon tai julkisuuden henkilöön kohdistuvassa kritiikissä, kriittisten kommenttien sallittavuus on laajempi ja heidän pitää kestää laajempaa kriittistä kielenkäyttöä suhteessa toimintaansa”, hän sanoo.

Melanderin mukaan asiassa pitää ottaa huomioon laajasti olosuhteet, kuten nimityksen kohteen asema ja se, missä määrin julkaisua on levitetty.

”Tämäntyyppisessä tilanteessa itse ajattelen, että merkitystä on etenkin sillä, missä yhteydessä viesti on esitetty. Onko viestin tarkoitus loukata, halventaa ja henkilökohtaisesti loukata henkilöä, vai onko se sijoitettavissa toisenlaiseen yhteyteen ja liittyykö se johonkin laajempaan keskusteluun.”

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) on tehnyt rikosilmoituksen siitä, että koomikko Iikka Kivi kutsui häntä fasistiksi. Rikoskomisario Juha-Matti Suominen Helsingin poliisista kertoo, että kuvaukseen sopiva tapaus on esitutkinnassa, muttei vahvista tai kiellä, onko kyse juuri tästä tapauksesta.

Melander pitäisi itse hyvänä sitä, että korkeissa asemissa olevat poliitikot eivät käyttäisi kunnianloukkaus­sääntelyä tavalla, joka kaventaa vallankäyttäjiin liittyvää kritiikkiä, koska sillä voi olla sananvapautta rajoittavia vaikutuksia. Suurimman vian hän kuitenkin näkee yleisesti ottaen lainsäädännössä itsessään: kunnianloukkauksen tunnusmerkistö täyttyy hyvin herkästi, koska se on hyvin lavea ja pitää sisällään monentyyppisiä asioita.

”Itse pitäisin perusteltuna sen miettimistä, onko rikosoikeutta ylipäätään tarpeen käyttää kunnian suojaamiseen niin laajasti kuin sitä nyt käytetään. Sillä on jo itsessään sananvapautta rajoittavaa vaikutusta”, hän kertoo.

Melanderin mukaan voisi olla syytä suunnata rikosoikeudellista lainsäädäntöä kohdistumaan enemmän toisten ihmisten järjestelmälliseen häirintään eikä nykyisenkaltaisesti yksittäisiin ikäviksi tai halventaviksi koettuihin ilmaisuihin, eleisiin tai toimintaan. Vaikka yleisesti keskusteluissa toisten leimaamista ja halventamista ei Melanderin mukaan voi pitää hyväksyttävänä, tuon hyväksyttävyyden raja ei välttämättä ole sama raja kuin se, jolloin rikosoikeutta pitäisi käyttää.

”Nyt kyse on aika järeän rikosprosessin käyttämisestä aika pieniin asioihin”, hän sanoo.

Kunnianloukkaukseen voi syyllistyä, jos esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen tai halventaa häntä muuten. Kunnianloukkaus voi tapahtua esimerkiksi ylipainoon viittaavin termein nimittelyllä, loukkaavien käsimerkkien näyttämisellä tai vaikkapa levittämällä valheellisia tietoja siitä, että joku virkahenkilö tekee päätöksiä omaa etuaan ajaen, mutta nämä ovat Melanderin mukaan moitittavuudeltaan hyvin erilaisia tekoja.

”Se ’muuten halventaa’ voi olla melkein mitä vaan, eli sitä ei ole mitenkään täsmennetty. Silloin kyse on hyvinkin laveasta tunnusmerkistöstä, joka on minusta aika ongelmallinen ja kuormittaa aika paljon jo valmiiksi kuormittunutta poliisia. Monentyyppisistä halventavista teoista tehdään rikosilmoituksia ja poliisilla on esitutkintapakko, joten niitä on sitten pakko lähteä tutkimaan. Voi olla, että vähäisiä resursseja kannattaisi käyttää vähän toisentyyppisten rikosten tutkintaan”, Melander sanoo.

Yksi ongelma kunnianloukkausten rikosprosesseissa Suomessa on Melanderin mukaan suuri vaihtelu siinä, millaiset teot missäkin etenevät tutkittaviksi tai oikeuteen. Senkin taustalla on osaltaan se, että kunnianloukkausteot voivat olla vähäisiä ja hyvin moninaisia.

Hän myös muistuttaa, että Suomi on aiemmin saanut useita langettavia päätöksiä EIT:ltä siitä, että kunnian ja yksityiselämän suojaa oli oikeuden ratkaisuissa ylikorostettu sananvapauden kustannuksella, ja tämä johti sittemmin muun muassa lainsäädäntö­muutoksiin.

”Sitä on yhä syytä korostaa, että sananvapausnäkökulmat pitää aina ottaa huomioon kunnianloukkaus­pykälää sovellettaessa, ja pykälällä ei saa rajoittaa liikaa sananvapautta. Suomen historia ei ole siinä paras mahdollinen”, Melander sanoo.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010072727.html

timmi wrote: ↑

20 Dec 2023, 16:54

Leper wrote: ↑

20 Dec 2023, 16:13

No nyt se Henriksson meinas sitten lähteä karkuun.

Ketä?

Rkp:n puheenjohtaja, opetusministeri Anna-Maja Henriksson harkitsee ehdokkuutta ensi kevään eurovaaleissa, kertoo Hufvudstadsbladet.

”Minun täytyy vakavasti harkita eurovaaleja sekä Rkp:n että omasta näkökulmastani. Minulla ei kuitenkaan vielä ole vastausta kysymykseen”, Henriksson kommentoi asiaa HBL:lle.

Henriksson totesi HBL:lle ilmoittavansa mahdollisesta ehdokkuudestaan tammikuun loppupuolella.

Henrikssonin mukaan henkilökohtaisesta näkökulmasta päätökseen vaikuttaa hänen perheensä ja läheistensä mielipide.

Rkp:n näkökulmasta Henrikssonin mukaan puolueen tulisi tehdä kaikkensa, jotta se säilyttäisi yhden paikkansa EU-parlamentissa.

Tällä hetkellä Rkp:n europarlamentaarikkona toimii Nils Torvalds, joka on ilmoittanut, ettei lähde enää ehdolle seuraavissa vaaleissa.

Mikäli Henriksson lähtee eurovaaleissa ehdolle ja tulee valituksi, on epätodennäköistä, että hän jatkaisi enää Rkp:n puheenjohtajana. Ainakaan opetusministerinä hän ei tässä tapauksessa voisi jatkaa, vaan puolueen pitäisi valita uusi opetusministeri.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010072599.html

Kynnys kunnianloukkaukselle on hyvin korkea eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahoa koskevassa tapauksessa, arvioi Helsingin yliopiston viestintäoikeuden dosentti Riku Neuvonen.

Tiistaina uutisoitiin, että Halla-aho on tehnyt poliisille rikosilmoituksen, jossa hän syyttää stand-up-koomikko Iikka Kiveä kunnianloukkauksesta.

Rikosilmoitus koskee tapausta, jossa Kivi kutsui Jussi Halla-ahoa fasistiksi viestipalvelu X:ssä marraskuun lopulla. Halla-aho kertoi haluavansa rikosilmoituksella selvittää, missä kulkevat leimaavien sanomisten rajat.

Neuvosen mukaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja KKO:n oikeuskäytännön perusteella merkittävien poliitikkojen täytyy suvaita myös kärjekkäämpiä ilmaisuja.

– Eduskunnan puhemies on Suomessa protokollassa heti nykyisen ja entisten presidenttien jälkeen. Lisäksi Halla-aho on pyrkimässä presidenttiehdokkaana korkeimpaan tehtävään. Tältä osin, jos kyse on vain yhdestä sanasta, niin kynnys kunnianloukkaukselle on hyvin korkealla, Neuvonen kertoo sähköpostitse.
Osa presidentinvaalikampanjaa?

Presidentinvaalien läheisyys on nostanut esille kysymyksen siitä, onko tapaus osa Halla-ahon vaalikampanjaa. Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin väitöskirjatutkija Theodora Helimäen mielestä kyllä.

– Koska presidentinvaalit ovat vähän päälle kuukauden päästä, nyt on aktiivisin kampanja-aika. Täten voi katsoa, että kaikki mitä presidenttiehdokkaat tekevät, on osa heidän kampanjointiansa, Helimäki kertoo sähköpostitse.

Helimäen mukaan äänestäjät muistavat parhaiten vasta tapahtuneet asiat, joten mitä tuoreempi jokin tieto on, sitä todennäköisemmin se vaikuttaa äänestäjän päätökseen.

– Ehdokkaat hakevat erittäin korkeaa virkaa, joten varmasti käytössä ovat kaikki mahdolliset vaikutuskeinot, joilla äänestäjät saadaan vakuutettua omasta pätevyydestä ja kyvystä saada asioita hoidettua. Kukaan ei halua joutua alakynteen tai näyttäytyä altavastaajana.

Helimäen mukaan tapauksesta uutisointi todennäköisesti hyödyttää Halla-ahoa, sillä hän on vääryyden uhrin roolissa, mikä tuo hänelle sympatiaa.

– Toisaalta lopputulema tulee myös riippumaan keskustelusta ja tilanteen ratkaisusta. Mikäli syitä tähän loukkaukseen käydään läpi, voi siitä olla myös haittaa Halla-ahon imagolle.
Ennakkoratkaisuna kumottu tuomio

Sananvapauden rajat olivat esillä pari vuotta sitten, kun toimittaja Johanna Vehkoo oli syytettynä entisen oululaisen kaupunginvaltuutetun Junes Lokan kunnian loukkaamisesta.

Käräjä- ja hovioikeus tuomitsivat Vehkoon kunnianloukkauksesta, mutta korkein oikeus kumosi tuomion. Tapausta pidetään ennakkoratkaisuna poliittisesta sananvapaudesta.

Kyseessä oli tapaus, jossa Vehkoo julkaisi rajatulle joukolle Facebook-päivityksen, jossa hän luonnehti Lokkaa rasistiksi, natsiksi ja natsipelleksi.

KKO:n tuomion mukaan kärkevät ja halventavatkaan ilmaisut eivät välttämättä merkitse rikoslain tarkoittamaa toisen kunnian loukkaamista, ja niitä tulee tarkastella huomioon ottaen se asiayhteys, missä ilmaisu on esitetty.

– Vehkoo-ratkaisuissa KKO myös toteaa, että henkilön aiempi käyttäytyminen vaikuttaa, ja Halla-ahohan on tuomittu KKO:ssa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan juuri sellaisista sanonnoista, jotka voidaan yhdistää nykymuotoiseen fasismiin, Neuvonen sanoo.

Halla-aho on aiemmin painottanut sananvapauden ja ilmaisunvapauden merkitystä. Tätä Neuvonen pitää huomionarvoisena.

– Mielenkiintoista tietysti on, että Halla-aho on tähän saakka kannattanut laajaa sananvapautta ja puolustanut varsin loukkaavienkin ilmaisujen käyttämistä.

Helimäki ei ole yllättynyt Halla-ahon ulostulosta. Hän näkee sen jatkumona aiemmalle keskustelulle sananvapaudesta.

– Tällainen tapaus nostattaa esiin puhetta sananvapaudesta – siitä mitä saa sanoa, missä menee rajat loukkaukselle sekä onko puolueellisuutta siihen, kuka saa sanoa tiettyjä asioita. Muistamme varmaankin, että Halla-ahon sanomisia on rangaistu, joten tämä tilanne on hänelle oivallinen oman asemansa puolustamiselle.

https://yle.fi/a/74-20066036?origin=rss