Orpon natsihallituksen kootut natseilut

[pigra senlaborulo]

Eduskunnan puhemies, perussuomalaisten presidenttiehdokas ja entinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho on tehnyt rikosilmoituksen koomikko Iikka Kivestä.

STT kysyi Halla-aholta, miten rikosilmoitus on linjassa sen kanssa, että Halla-ahon puheenjohtajakaudella perussuomalaiset ajoi niin sanottua laajaa sananvapautta, jonka mukaan ihmisten tulee kestää häiritsevää ja loukkaavaa tekstiä ilman lakitupaa.

”En ole koskaan sanonut, että sananvapauden pitäisi kattaa valheellisten ja leimaavien väitteiden levittäminen. Esimerkiksi pedofiiliksi tai fasistiksi nimittely ilman perusteita ei ole kritiikkiä”, Halla-aho vastasi tekstiviestitse STT:n kysymykseen.

Maanantaina Halla-aho perusteli Ylelle rikosilmoitustaan halullaan selvittää rajanvetoa siitä, voiko tällaisia ”ilmeisen leimaavia ja valheellisia väittämiä” todella esittää.

HS:lle Halla-aho kommentoi tiistaina asiaa näin: ”On hyvä saada poliisin, syyttäjän tai tuomioistuimen linjaus siitä, onko soveliasta kutsua laillisesti politiikassa toimivaa henkilöä ’fasistiksi’”.

Koomikko Kiven arvion mukaan kyse on viestistä viestipalvelu X:ssä (entisessä Twitterissä), jossa hän vastasi Halla-ahon ukrainan taitoa kehuneelle ukrainalaiselle toimittajalle Illia Ponomarenkolle Halla-ahon muun muassa olevan fasisti ja tukeneen aiemmin Unkarin pääministeriä Viktor Orbania, joka on nyt ollut poikkiteloin EU:n Ukraina-avun tiellä.

Kivi kertoo STT:lle tekstiviestitse, ettei osaa arvioida, miksi juuri tämä viesti olisi saanut Halla-ahon tekemään siitä rikosilmoituksen.

”Sen tiedän, että tviittini konteksti – eli Ukrainassa pidetty puhe – oli Halla-ahon poliittisen uran huippuhetkiä, joten kritiikki siinä yhteydessä voi saada erityistä painoarvoa”, Kivi sanoo.

Hän kertoo olevansa Halla-aholle kiitollinen siitä, että tämä nosti tällä tavalla julkiseen keskusteluun omaa poliittista rooliaan koskevia vaikeita kysymyksiä esimerkiksi suhteestaan Orbaniin. Sillä on Kiven mielestä Suomen turvallisuuden kannalta merkitystä Halla-ahon presidenttiehdokkuuden myötä.

”Muutoin olen ollut kiitollinen saamastani laajasta tuesta ja toisaalta hyvin kyllästynyt siihen, että aikaa ja energiaa pitää valuttaa tällaiseen joutavaan pelleilyyn”, hän kirjoittaa.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010073079.html

[pölhö-kustaa]

"Esimerkiksi pedofiiliksi tai fasistiksi nimittely ilman perusteita ei ole kritiikkiä”, Halla-aho vastasi tekstiviestitse STT:n kysymykseen.

Samaa mieltä tästä, mutta Hiutale-ahoa ei ole tällä tavalla nimitelty. Pedofiiliksi ei ollenkaan, ja fasistiksi vain perustellusti.

[Ismo Linkola]

"Esimerkiksi pedofiiliksi tai fasistiksi nimittely ilman perusteita ei ole kritiikkiä”, Halla-aho vastasi tekstiviestitse STT:n kysymykseen.

Samaa mieltä tästä, mutta Hiutale-ahoa ei ole tällä tavalla nimitelty. Pedofiiliksi ei ollenkaan, ja fasistiksi vain perustellusti.

Siis hänen kaverinsa Wille Rydmanin on uutisoitu kehuneen alaikäistä lasta eduskunnan kahviossa seksikkääksi.

[pigra senlaborulo]

yle.fi
Hallituspuolueet kiemurtelivat säästökohteista A-studiossa - Wille Rydmanin mukaan veronkevennyksiä ei peruta
2–3 minutes

Elinkeinoministeri Rydman (ps.) ja RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson mainitsivat arvonlisäveron kiristykset mahdollisena lisäsopeutustoimena.

Hallitus ei lähde perumaan tähän mennessä suunniteltuja veronkevennyksiä, totesi elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) A-studion poliitikkodebatissa keskiviikkona.

– Tämän hallituksen verotukseen tähän asti tekemät muutokset ovat kokonaisuudessaan hyvin pieniä. Kokonaisuudessaan alkoholin verotus nimenomaisesti kiristyy. Solidaarisuusverokin olisi loppunut, jos hallitus ei olisi päättänyt jatkaa sitä.

Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli puolestaan piti kevennyksiä epäoikeudenmukaisina.

– Minä en tässä tilanteessa kyllä lähtisi väheksymään yksittäisiä menolisäyksiä tai yksittäisiä veronkevennyksiä, jotka tehdään velaksi.

Hallitus aikoo toteuttaa lisää sopeutustoimia heikentyneen taloustilanteen vuoksi. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) esittää blogikirjoituksessaan, että myös veronkiristykset on nostettava mahdollisten säästökohteiden listalle.

A-studio kysyi elinkeinoministeri Rydmanilta sekä RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Anderssonilta, mitkä verotuskohteet olisivat listan kärjessä, mutta selkeää vastausta ei saatu.

– Jos heikentää esimerkiksi työnteon ja yrittäjyyden kannustusta, niin sillä ei kasvua saada. Neuvottelut käydään sitten, kun on niiden aika, mutta arvonlisäverokokonaisuus on varmaan sellainen, mitä on välttämätöntä jollain tavalla tarkastella, Andersson sanoi.

Valtiovarainministeri Purra väläytti hiljattain ruoan arvolisäveron kiristämisen olevan yksi mahdollisuus hallituksen keinovalikoimassa. Rydman ei kertonut A-studiossa, onko asiasta keskusteltu hallituksen sisällä.

– En nyt lähde kommentoimaan yksittäisiä asioita näistä keskusteluista, mutta kyse on siitä, että kaikkiin vaihtoehtoihin tulee suhtautua avoimesti. Veronkorotusten tulisi rajoittua vain sellaisiin toimenpiteisiin, joilla on mahdollisimman vähän haitallista vaikutusta työnteon, yrittämisen ja tulevaisuuden kasvun kannalta.

Andersson ei ensimmäisenä lähtisi korottamaan ruoan arvonlisäveroa.

– Ruoan arvonlisävero on siltä osin hankala, että sillä on hyvin voimakkaat sosioekonomiset vaikutukset, jos sitä korotetaan.

https://yle.fi/a/74-20066129?origin=rss

[Poistunut käyttäjä--------------]

[stingin speedot dunessa]

kaikkiin vaihtoehtoihin tulee suhtautua avoimesti.

Ok, ok, ok, ok, ok, mutta entäs kun:

Veronkorotusten tulisi rajoittua vain sellaisiin toimenpiteisiin, joilla on mahdollisimman vähän haitallista vaikutusta työnteon, yrittämisen ja tulevaisuuden kasvun kannalta.

Niin semmosta tässä vaan ihmettelen että miten toi nyt muka on sitä kaikkiin vaihtoehtoihin avoimesti suhtautumista ja onks tää nyt vaan uus pelisääntökeskustelu ja "kehuttu/kiitelty hallitusohjelma" jota nyt sit hoetaan kunnes on saatu vietyä muutokset läpi ja sit ollaan vaan että no ne on nyt siellä jo ei niitä enää voi muuttaa olisitte sanonut aiemmin että ette haluu näitä ja uutta putkeen.

[pigra senlaborulo]

iltalehti.fi
Pääkirjoitus: Puhemies Halla-ahosta kuoriutui presidenttiehdokas Herkkä-hipiä
Perttu Kauppinen
4–5 minutes

Miksi poliisi ryhtyi tutkimaan Halla-ahoa loukanneen koomikon tapausta niin nopeasti, kysyy vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen.

Eduskunnan puhemies ja perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho on loukkaantunut oululaisen koomikon Iikka Kiven puheista niin paljon, että päätyi tekemään tästä rikosilmoituksen.

Kivi kutsui Halla-ahoa viestipalvelu X:ssä eli entisessä Twitterissä fasistiksi ja Unkarin pääministerin Viktor Orbánin tukijaksi, jonka puheenjohtaja-aikana perussuomalaiset tukivat Vladimir Putinia Krimin miehityksen jälkeen.

Halla-aho perusteli rikosilmoitustaan sillä, että hän haluaa selvittää, voiko ”ilmeisen leimaavia ja valheellisia” väittämiä esittää. Halla-ahon mukaan ”fasistiksi nimittely ilman perusteita” ei ole kritiikkiä.

Halla-ahon voimakas reaktio oli varsin yllättävä, sillä fasisti ei ole edes pahimmasta päästä niistä haukkumasanoista, joilla Halla-ahoa on sosiaalisessa mediassa vuosien varrella lyöty.

Sosiaaliset normit ovat vääristyneet etenkin X:ssä/Twitterissä niin pahasti, että poliitikkojen, julkisuuden henkilöiden ja jopa tuntemattomien ihmisten solvaamisesta on tullut normaalia arkipäivää.

Perussuomalaiset puolueena ja Halla-aho itse eivät ole aivan osattomia tässä kehityksessä. Jos jotain, Halla-aho on pikemminkin pyrkinyt itse kokeilemaan sopivuuden ja sananvapauden rajoja ja saanut näistä kokeiluista tuomionkin.

Ehkäpä perussuomalaiset ajattelevat, että mahdollisimman laajan sananvapauden tulisi koskea vain perussuomalaisia.

Joka tapauksessa kovan kielen käyttö on nykyään läpäissyt koko yhteiskunnan, eikä poliittisen kentän eri laitoja ja nurkkia voi erottaa toisistaan ainakaan sen perusteella, miten pahoja solvauksia ne sosiaaliseen mediaan syöksevät.

Vielä erikoisempaa oli se, millä rivakkuudella poliisi Halla-ahon rikosilmoitukseen tarttui. Koomikko Kivi teki Halla-ahoa loukanneen twiittinsä marraskuun 26. päivä. Joulukuun 19. päivä hän kertoi saaneensa kutsun poliisikuulusteluun jouluviikoksi.

Samaan aikaan, kun poliisi hyökkää selvittämään, onko puhemiehen kunniaa loukattu, vakavampia rikoksia jää selvittämättä poliisin kiireiden vuoksi.

Runsas vuosi sitten eduskunnan oikeusasiamieskin jyrähti poliisityön hitaudesta. Oikeusasiamiehen mukaan esitutkinnat viivästyvät yhä useammin niin, että mahdollisen rikoksen syyteoikeus vanhentuu tutkinnan aikana. Esitutkintoja keskeytetään tai jätetään kokonaan tekemättä hyvin ohuilla ja jopa lainvastaisella perusteilla.

Jos ja kun tämä johtuu poliisipulasta, onko koomikon ja poliitikon kiista todellakin näin kiireinen tutkittava. Saako herkkähipiäisen puhemiehen kunniantunto poliisilta jostain syystä jonkinlaisen erityiskohtelun?

On selvä, että maailma olisi parempi paikka, jos ihmiset eivät solvaisi toisiaan internetissä. Jos kaikista X:ssä tai Facebookissa sanotuista tölväisystä tehtäisiin rikosilmoitus ja esivalta lähtisi tutkimaan niitä samalla tarmolla, ei poliisi ehtisi mitään muuta tekemäänkään.

Räävittömät puheet eivät lopu poliisitoimilla. Ihmisten ja myös johtavien poliitikkojen on otettava vastuu omista teoistaan. Jonkin verran vastuuta voisi syytää myös sosiaalista mediaa pyörittäville jättiyhtiöille, jotka toistaiseksi ovat keskittyneet vain keräämään voittoja - eivät kitkemään vihapuhetta alustoiltaan.

Avoimeen demokratiaan kuuluu kuitenkin myös sellaisten puheiden sietäminen, jotka eivät vastaa yleisiä arvoja – jopa sellaisten puheiden, jotka loukkaavat. Loukkaavia puheita ei tarvitse hyväksyä, mutta ne olisi hyvä käsitellä muualla kuin oikeudessa.

Kiven tölväisy meni Halla-ahon tunteisiin todennäköisesti sen vuoksi, että se oli niin epäreilu.

Olivatpa perussuomalaisten vanhat synnit mitä tahansa, Halla-ahoa ei pahalla tahdollakaan voi sanoa Putinin myötäilijäksi. Poliitikan kellokkaiden joukossa ei taida olla ketään, joka olisi tuominnut Putinin ja Venäjän teot yhtä suorasukaisesti.

Puhemiehen olisi pitänyt muistaa valtiomies Mauno Koiviston sanat eikä provosoitua kun provosoidaan.

https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a ... 5fc22e5e3c

[Leper]

Kuinkahan paljon tossa "suorasukaisessa Venäjän tuomitsemisessa" on muuten mukana sitä että pyritään piilottelemaan juurikin näitä asioita mistä loukkaannuttiin. On ainakin jossain määrin mennyt kyllä ihan onnistuneesti läpi tälle päätoimittajallekin.

Ja vaikka nyt ei ollut ehkä tuon kirjotuksen kontekstissa, niin vituttaa aivan todella huolella toi että todetaan keskustelukulttuurin vaan jotenkin mystisesti menneen ikäväksi, vaikka tosiasiassa se on kyllä tämä äärioikeisto, ja esim. Suomessa Halla-aho itse etunenässä ja esimerkkinä, joka sen on myrkyttänyt.

[pigra senlaborulo]

Kuinkahan paljon tossa "suorasukaisessa Venäjän tuomitsemisessa" on muuten mukana sitä että pyritään piilottelemaan juurikin näitä asioita mistä loukkaannuttiin. On ainakin jossain määrin mennyt kyllä ihan onnistuneesti läpi tälle päätoimittajallekin.

Ja vaikka nyt ei ollut ehkä tuon kirjotuksen kontekstissa, niin vituttaa aivan todella huolella toi että todetaan keskustelukulttuurin vaan jotenkin mystisesti menneen ikäväksi, vaikka tosiasiassa se on kyllä tämä äärioikeisto, ja esim. Suomessa Halla-aho itse etunenässä ja esimerkkinä, joka sen on myrkyttänyt.

komp

[Archie Crust Bunker]

Ryde alkaa näyttää Purralta

[pigra senlaborulo]

yle.fi
Hallitus kannustaa turvapaikanhakijoita poistumaan nopeasti – ensi vuonna voi saada 5 300 euron paluuavustuksen
4–5 minutes

Turvapaikanhakijat halutaan saada lähtemään heti ensimmäisen kielteisen päätöksen jälkeen ja luopumaan muutoksenhausta. Nopealla paluulla säästettäisiin vastaanottomenoja.

Hallitus kannustaa turvapaikanhakijoita nopeaan maasta poistumiseen porrastamalla paluuavustusta. Sisäministeriö antoi asiasta asetuksen tänään. Se on voimassa kaksi vuotta.

Ensi vuoden alusta vapaaehtoisen paluun avustus on 5 300 euroa, jos avustusta haetaan 30 päivän sisällä ensimmäisestä kielteisestä turvapaikkapäätöksestä tai hakemuksen peruuttamisesta.

Jos avustusta haetaan 30 päivän jälkeen, se laskee 2 000 euroon. Suuremman avustuksen voi saada vain kerran.

Perheensä kanssa palaava lapsi saa saman tuen kuin täysi-ikäinen hakija, samoin alaikäinen yksin palaava lapsi.

Lisäavustusta voi saada 1 000 euroa, esimerkiksi sairas, yhden huoltajan perhe tai ihmiskaupan uhri.
Paluuavustukset Pohjoismaiden tasolle

Ensi vuoden alusta avustussumma on sama paluumaasta riippumatta. Maakohtaisissa avustussummissa on ollut muutaman sadan euron eroja.

Avustussummat saatetaan samalle tasolle muiden Pohjoismaiden kanssa. Usean paluumaan kohdalla avustussumma nousee.

Vapaaehtoisen paluun avustus voi olla tukea matkakustannuksiin ja uudelleenkotoutumiseen tai hyödyketukea.

Hyödyketuella tarkoitetaan palveluita tai tarvikkeita, joiden avulla palaaja voi esimerkiksi kouluttautua tai perustaa pienyrityksen.

Avustuksesta voidaan maksaa enintään 200 euroa Suomessa. Loput maksetaan hakijan paluumaassa.

Avustusta ei voi saada toiseen EU-maahan, Schengen-valtioon tai sellaiseen maahan palaava, jonka kansalaiselta ei vaadita viisumia. Ihmiskaupan uhrit voivat saada avustusta kuitenkin myös näihin maihin.

Paluuavustuksen epäämisellä halutaan varmistaa, että avustukset eivät toimi vetotekijänä Suomeen.
Vapaaehtoisesti palaavia ollut odotettua vähemmän

Tähän mennessä vapaaehtoisesti palaavia on ollut selvästi odotettua vähemmän verrattuna kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden määriin.

Vuosina 2021−2023 paluuavustuksia on myönnetty vuositasolla noin 80−125 palaajalle.

Jos lähtijöiden määrä kasvaisi 30 prosenttia edellisvuodesta, vuonna 2024 avustettuja paluita olisi noin 165.

Hallituksen muistiossa arvioidaan, että jos vapaaehtoisia palaajia olisi sata enemmän vuodessa kun aiemmin, vastaanoton menoja säästettäisiin yli kolme miljoonaa euroa vuodessa.

Valtaosa vapaaehtoisesti palanneista on mennyt Irakiin. Viime vuonna palanneita oli Irakin jälkeen eniten Georgiaan ja Venäjälle.
Irakilaiset jättävät eniten uusintahakemuksia

Turvapaikkahakemusten määrä nousi merkittävästi vuonna 2015, jolloin vastaanotettiin yli 32 000 hakemusta. Sen jälkeen määrät ovat laskeneet huomattavasti.

Vuonna 2022 jätettiin 5 827 turvapaikkahakemusta. Niistä noin 17 prosenttia oli uusintahakemuksia.

Turvapaikkahakijoiden yleisimmät kansalaisuudet olivat Venäjä (1 172), Irak (652) ja Somalia (307).

Tämän vuoden lokakuun 23. päivään mennessä on jätetty 3 456 turvapaikkahakemusta, joista 21 prosenttia on uusintahakemuksia.

Irakilaiset ovat jättäneet 473 uusintahakemusta, joka on kaksi kolmannesta kaikista uusintahakemuksista.

Kielteisten turvapaikkapäätösten lukumäärä on laskenut hieman kahtena viime vuotena: niitä on ollut 800–900.
Maahanmuuttovirasto: Paluuavustusten tulisi olla suurempia

Maahanmuuttoviraston mukaan Irakiin palaaville myönnettävä avustus on melko matala maan hintatasoon nähden. Viraston mukaan se ei tee vapaaehtoisesta paluusta erityisen houkuttelevaa.

Maahanmuuttoviraston mukaan avustussummien tulisi olla keskeisiin maihin selvästi ehdotettua korkeammat, jotta ne kannustaisivat palaamaan vapaaehtoisesti.

Virasto pitää ongelmallisena myös avustussummien porrastamista. Sen mukaan se ei edesauta uudelleenkotoutumisen kestävyyttä ja pysyvyyttä.

https://yle.fi/a/74-20066322?origin=rss

[Ismo Linkola]

Katoin A-studiota sen verran että Wille Rydman sanoi virne naamallaan että keskustelu on hankalaa kun esitetään väitteitä jotka ovat epätosia ku puhuttiin veroalennuksista mitä hallitus tekee velaksi. Teki mieli työntää käsi telkkarin läpi ja antaa Willelle avaria.

[pigra senlaborulo]

Hallitus valmistelee lakiin useita uusia keinoja siltä varalta, että itärajan tilanne pysyy pitkään vaikeana tai saa uusia piirteitä.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) sanoo, että kaikki mahdolliset skenaariot käydään nyt läpi, jotta sopivia lisätoimia on tarpeen vaatiessa käytössä. Yksi selvitettävistä vaihtoehdoista on, miten Suomi toimii tilanteessa, jossa rajan yli pyrkii tulemaan ihmisiä suluista huolimatta.

Julkisessa keskustelussa on esiintynyt niin sanottu push back -menettely. Se tarkoittaisi ihmisten palauttamista rajalta takaisin Venäjälle ilman turvapaikkahakemusten käsittelyä tietyissä tilanteissa.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok) on sitä mieltä, että push back -lainsäädäntö tarvitaan, vaikkei se hänenkään mielestään ole mikään miellyttävä toimi.

”Tämä on niitä, jotka pitää selvittää. Sen takia en tässä vaiheessa halua ottaa niihin kantaa”, Orpo kommentoi Kopran ehdotusta STT:lle.

Kokonaisuus on oikeudellisesti vaativa. Virkamiehiä sitoo paitsi EU-lainsäädäntö myös Suomen perustuslaki. Rajalla jokainen turvapaikanhakijan tapaus tulisi lain mukaan käsitellä yksilöllisesti, eikä niin sanottuja massaratkaisuja saisi tehdä.

Muun muassa Puola ja Liettua ovat käyttäneet turvapaikanhakijoihin vastaavaa menettelyä Valko-Venäjän hybridioperaation alettua niiden ulkorajoilla vuonna 2021. Puolan toiminta on sittemmin tuomittu ainakin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ja Liettuan toiminta EU-tuomioistuimessa.

Orpon mukaan hybridioperaatioihin vastaamiseen ei ole mitään yksittäistä keinoa, vaan siihen vaaditaan hyvin laajaa keinovalikoimaa. Se edellyttää lainsäädännön uudistamista ja erilaisia varautumisia.

Suomen ja Venäjän väliset raja-asemat ovat tällä erää kiinni 14. tammikuuta asti, mutta sulkua jatketaan, jos tarve vaatii.

”Kun määräaika tammikuun puolivälissä loppuu, meillä täytyy olla tarkka tieto ja kuva siitä, mikä tilanne on Venäjällä ja sen mukaan tehdään sitten päätöksiä.”

Pääministeri muistuttaa, että tilanne oli rauhallinen, kun raja viimeksi oli kaksi viikkoa suljettu, mutta ilmiö jatkui heti, kun se vähäksi aikaa avattiin.

Kopra on heittänyt ilmoille myös ajatuksen raja-asemien lakkauttamisesta kokonaan. Orpon mielestä se ei ole kovin olennaista nyt.

”Nythän kaikki raja-asemat on suljettu ja jos toivottavasti tilanne jonain päivänä lähtee paranemaan, katsotaan sen jälkeen, kuinka paljon niitä avataan.”

Orpo pitää hyvänä, että niin sanottu rajamenettelylaki etenee sisäministeriössä. Siitä on apua sitten, kun raja jälleen avataan. Nopeutetulla menettelyllä pyritään ulkorajalla siihen, että todennäköisesti kielteisen turvapaikkapäätöksen saavat hakijat eivät päätöstä odottaessaan voisi liikkua muualle Suomeen ja kielteisen päätöksen tullessa heidät voi nopeasti käännyttää lähtömaahan.

”Sekään ei yksistään ratkaise yhtään mitään vaikka kuinka nopeasti menetellään, jos se toinen maa ei ota vastaan”, Orpo sanoo.

Kansainvälisen suojelun tarve arvioidaan suhteessa hakijan kotimaahan. Suomella on ollut haasteita palauttaa kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita joihinkin maihin, muun muassa Irakiin.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010076381.html

[pigra senlaborulo]

demokraatti.fi
Näin Petteri Orpo kommentoi kohuehdotuksia
DEMOKRAATTI/STT Demokraatti
3–4 minutes

Hallitus valmistelee lakiin useita uusia keinoja siltä varalta, että itärajan tilanne pysyy pitkään vaikeana tai saa uusia piirteitä.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo, että kaikki mahdolliset skenaariot käydään nyt läpi, jotta sopivia lisätoimia on tarpeen vaatiessa käytössä. Yksi selvitettävistä vaihtoehdoista on, miten Suomi toimii tilanteessa, jossa rajan yli pyrkii tulemaan ihmisiä suluista huolimatta.

Julkisessa keskustelussa on esiintynyt niin sanottu push back -menettely. Se tarkoittaisi ihmisten palauttamista rajalta takaisin Venäjälle ilman turvapaikkahakemusten käsittelyä tietyissä tilanteissa.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) on sitä mieltä, että push back -lainsäädäntö tarvitaan, vaikkei se hänenkään mielestään ole mikään miellyttävä toimi.

-  Tämä on niitä, jotka pitää selvittää. Sen takia en tässä vaiheessa halua ottaa niihin kantaa, Orpo kommentoi Kopran ehdotusta STT:lle.

Kokonaisuus on oikeudellisesti vaativa. Paitsi EU-lainsäädäntö myös Suomen perustuslaki sitoo virkamiehiä. Rajalla jokainen turvapaikanhakijan tapaus tulisi lain mukaan käsitellä yksilöllisesti, eikä niin sanottuja massaratkaisuja saisi tehdä.

Muun muassa Puola ja Liettua ovat käyttäneet turvapaikanhakijoihin vastaavaa menettelyä Valko-Venäjän hybridioperaation alettua niiden ulkorajoilla vuonna 2021. Puolan toiminta on sittemmin tuomittu ainakin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ja Liettuan toiminta EU-tuomioistuimessa.

ORPON mukaan hybridioperaatioihin vastaamiseen ei ole mitään yksittäistä keinoa, vaan siihen vaaditaan hyvin laajaa keinovalikoimaa. Se edellyttää lainsäädännön uudistamista ja erilaisia varautumisia.

Suomen ja Venäjän väliset raja-asemat ovat tällä erää kiinni 14. tammikuuta asti, mutta sulkua jatketaan, jos tarve vaatii.

-  Kun määräaika tammikuun puolivälissä loppuu, meillä täytyy olla tarkka tieto ja kuva siitä, mikä tilanne on Venäjällä ja sen mukaan tehdään sitten päätöksiä.

PÄÄMINISTERI muistuttaa, että tilanne oli rauhallinen, kun raja viimeksi oli kaksi viikkoa suljettu, mutta ilmiö jatkui heti, kun se vähäksi aikaa avattiin.

Kopra on heittänyt ilmoille myös ajatuksen raja-asemien lakkauttamisesta kokonaan. Orpon mielestä se ei ole kovin olennaista nyt.

-  Nythän kaikki raja-asemat on suljettu ja jos toivottavasti tilanne jonain päivänä lähtee paranemaan, katsotaan sen jälkeen, kuinka paljon niitä avataan.

Orpo pitää hyvänä, että niin sanottu rajamenettelylaki etenee sisäministeriössä. Siitä on apua sitten, kun raja jälleen avataan. Nopeutetulla menettelyllä pyritään ulkorajalla siihen, että todennäköisesti kielteisen turvapaikkapäätöksen saavat hakijat eivät päätöstä odottaessaan voisi liikkua muualle Suomeen ja kielteisen päätöksen tullessa heidät voi nopeasti käännyttää lähtömaahan.

-  Sekään ei yksistään ratkaise yhtään mitään vaikka kuinka nopeasti menetellään, jos se toinen maa ei ota vastaan, Orpo sanoo.

Kansainvälisen suojelun tarve arvioidaan suhteessa hakijan kotimaahan. Suomella on ollut haasteita palauttaa kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita joihinkin maihin, muun muassa Irakiin.

Sanna Nikula/STT

https://demokraatti.fi/nain-petteri-orp ... ehdotuksia

[pigra senlaborulo]

demokraatti.fi
Hallitus täräytti työntekijöihin isosti vaikuttavat lakimuutokset kiireellä lausunnoille joulun alla – Teollisuusliitosta vaaditaan selitystä
Johannes IjäsDemokraatti
5–6 minutes

Hallitusten esitysten lausuntoajat puhuttavat jälleen syksyn tapaan. Teollisuusliitosta vaaditaan hallituksesta selitystä kiireelle ja ihmetellään, halutaanko esityksistä lopulta arvioita lainkaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) tiedotti eilen, että se pyytää lausuntoja työttömyysturvalain muutosten toisesta vaiheesta. Kun ensimmäistä osaa vietiin syksyllä läpi, ison keskustelun herätti lakiesityksiin liittynyt vain noin kahden viikon lausuntoaika.

Esimerkiksi Teollisuusliitossa tätä pidettiin poikkeuksellisen törkeänä.

– Näin suuressa ihmisten arkeen ja elämään vaikuttavassa kokonaisuudessa on vain kahden viikon lausuntoaika, kun normaali prosessi on se, että lausuntoihin varataan kuusi viikkoa, keskustelua viritellyt Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta lausui tuolloin.

Hallituksesta puolustauduttiin toteamalla, että kiireinen aikataulu johtuu ”täysin eduskunnan antamista aikatauluista” eli siitä, että budjettilait oli saatava nopeasti läpi.

Lainsäädännön arviointineuvoston puheenjohtaja piti eri esityksiin liittyneitä lyhyitä lausuntoaikoja ongelmallisina ja niistä kanneltiin oikeuskanslerillekin.

Säädösvalmistelun kuulemisohjeen mukaan kirjallisten lausuntojen antamiseen varataan aikaa vähintään kuusi viikkoa ja laajoissa hankkeissa vähintään kahdeksan viikkoa. Lausuntoaika voi perustellusta syystä olla lyhyempi, ja syy on kerrottava.

Oikeuskansleri katsoi syksyn oloissa yleisellä tasolla, että kahden viikon lausuntoaika, mutta totesi myös ensimmäisen hallitusvuoden olevan kiireinen ja demokratian puoltavan politiikan edistämistä.

NYT hallituksen työntekijöiden ja työttömien etuuksiin vaikuttavat leikkaukset jatkuvat ja työttömyysturvalain muutosten toisen vaiheen muutoksille on annettu lausuntoaikaa eilisen, juuri joulun alla tulleen tiedotteen mukaan tammikuun 23. päivään asti. Valtion budjetti on käsitelty eduskunnassa, joten ainakin siltä osin välittömän kiireen pitäisi olla ohi.

Tuoreen lakiehdotuksen muutokset koskisivat ansiopäivärahan määrää, palkansaajan työssäoloehdon kertymistä sekä kuntien velvollisuutta järjestää kuntoutus-, koulutus- tai työntekomahdollisuus eräille työttömille työnhakijoille. Ansiopäivärahan määrä porrastettaisiin.

STM:n tiedotteessa todetaan, että esitys liittyy valtion vuoden 2024 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lausuntopalvelussa aikataulua perustellaan seuraavasti: ”Esitys on luonteeltaan kiireellinen ja siinä esitettyjä muutoksia on tarkoitus soveltaa 2.9.2024 alkaen, mistä johtuen toimeenpanijoille halutaan varata riittävä aika valmistautua muutosten toimeenpanoon.”

YHTEISKUNTASUHDEPÄÄLLIKKÖ Nevaranta Teollisuusliitosta kritisoi voimakkaasti sitä, että lausuntoaika on näin lyhyt. Hän toteaa, ettei sillä ole mitään perustetta. Hän huomauttaa jälleen, että kyse on kansalaisten keskeisistä oikeuksista ja etuuksista, jotka on luotu heille turvaelementeiksi työttömyyden ja muiden riskin varalta.

– Hallituksen pitäisi kunnioittaa sitä, että lainsäädäntötyö on laadukasta ja kansalaisyhteiskunnalle, järjestöille ja asiantuntijoille annetaan riittävä aika pureutua näihin esityksiin.

Syy kiireelle kiinnostaa Teollisuusliitossa.

– Me vaadimme vastausta, mikä se on tällä kertaa?

Nevaranta huomauttaa, että sama kiire koskee myös esitystä aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesta. Siitä STM tiedotti 12.12. ja lausuntojen pitää olla perillä 5. tammikuuta. Nevarannan laskeman mukaan lausuntoaika on pyhät poislaskien reilut pari viikkoa ja työttömyysturvalain muutosten toisen vaiheenkaan osalta aika ei ole kovin paljon pidempi.

– Lakkautetaan keskeisiä elementtejä, jotka suojaavat palkansaajaa ja auttavat heitä eteenpäin työelämässä ja heidän urallaan eikä minkäänlaista aikaa jätetä lausunnoille, vaan nämä esitykset annetaan pyhien ympärillä, kun ihmiset ovat jouluvapailla, Nevaranta hämmästelee.

– Tässä tulee sellainen kuva, että ihan kuin hallitus ei haluaisi, että sen esityksiä arvioitaisiin millään lailla.

NEVARANNAN mielestä hallitus onkin suorastaan tekemässä pääsäännön siitä, että aina jos on kyse vaikeista mutta kansalaisille tärkeistä asioista, se ei anna kuuden viikon lausuntoaikaa.

– Tähän pitäisi ehdottomasti kiinnittää laajemmin huomiota ja hallituksen pitäisi antaa omalle toiminnalleen jonkinlainen selitys.

Nevaranta ei niele selityksenä sitä, että työttömyysturvalain muutosten toista pakettia käsitellään jo ensi vuoden ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä.

– Hallitus itse päättää, milloin se antaa lisätalousarvion, hän huomauttaa.

Työministeri Arto Satonen (kok.) perustelee hallituksen vauhtia työttömyysturvalain ja muun muassa aikuiskoulutustuen käsittelyssä sillä, että lausuntojen läpikäynti vie ministeriössä aikaa ja mahdollisesti lausuntojen jälkeen lakiesityksiin tehdään vielä lausuntojen perusteella muutoksia.

– Aikataulu on laadittu siten, että lait on mahdollista saada voimaan suunnitellussa ajassa. Se on tärkeää, jotta ennakoidut vaikutukset toteutuvat budjetin mukaan. Lakiesitykset ovat olleet kaikkien tiedossa jo hallitusohjelman julkaisusta asti, joten ne eivät tule yllätyksenä lausunnon antajille, Satonen vastaa tekstiviestitse.

https://demokraatti.fi/hallitus-taraytt ... -selitysta