https://yle.fi/a/74-20066668 wrote:Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti varoittaa horjuttamasta oikeusvaltiota – ”Äärimmäisen vaarallista”
KHO:n johtaja on huolestunut, koska hallituksen päätösten laillisuutta valvoneelle apulaisoikeuskanslerille ehdotettiin hiljan jopa potkuja.
Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi on huolestunut viimeaikaisesta keskustelusta, joka hänen mukaansa rapauttaa oikeusvaltiota.
Kuusiniemi viittaa muun muassa ehdotuksiin apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen potkuista sen jälkeen, kun tämä oli pysäyttänyt hallituksen esityksen itärajan sulkemiseksi marraskuussa.
Ruotsin entinen korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Mats Melin herätteli Kuusiniemen oikeusvaltion puolustusrintamaan jo vuonna 2018. Melin halusi suojata tuomioistuinlaitosta populististen ja kansallismielisten voimien nousulta.
Esimerkiksi Unkari on heikentänyt oikeuslaitoksen, vapaan median ja vähemmistöjen asemaa viime vuosina. Myös vaikkapa Puolan oikeusvaltiokehitys on ollut huolestuttavaa, kun edellinen hallitus on muun muassa muuttanut mediaa hallituksen propagandakanaviksi.
– Näissä maissa vallitseva puolue on dominanssillaan onnistunut ottamaan esimerkiksi median ja korkeimmat oikeudet hallintaansa. Se on rapauttanut oikeusvaltion kontrollijärjestelmää ja vallan jakoa, Kuusiniemi sanoo.
Kuusiniemi lisää, että vallanjako ja perusoikeudet tarkoittavat sitä, ettei hallitus tai diktaattori voi yksin päättää asioista. Ei, vaikka ympärillä velloisi somemyrsky.
– Pidän äärimmäisen huolestuttavana sitä, että poliittiset toimijat kevyin perustein kyseenalaistavat herkän oikeusvaltiollisen tasapainon.
Kuusiniemi: Heitto Puumalaisen potkuista vaarallinen
Marraskuussa apulaisoikeuskansleri Puumalainen pysäytti ja vei uuteen valmisteluun hallituksen esityksen itärajan rajoitustoimista, koska rajan sulkemiselle ei tuolloin ollut oikeudellisia edellytyksiä.
Puumalaista syytettiin sosiaalisessa mediassa muun muassa siitä, ettei hän voisi yksinvaltaisena päättää asioista ja pohdittiin sitä, voisiko hallitus jättää hänen arvionsa huomiotta.
Jopa Puumalaisen erottaminen nousi esiin. Sitä ehdotti kansanedustaja Sheikki Laakso (ps.) viestipalvelu X:ssä.
Laakso sanoo Ylelle ehdottaneensa potkuja lähinnä ”kieli poskessa”. Laakson mielestä tulkinnanvaraisissa tilanteissa päätöksiä ei saisi tehdä vain yksi ihminen.
Tämän jälkeen korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kuusiniemi piti voimakkaan oikeusvaltiota puolustavan puheen ylituomaripäivillä.
Hän suomi muun muassa sitä, että laillisuutta valvovan virkamiehen erottamispuheet horjuttavat oikeusvaltiollisia rakenteita.
– Ajatus siitä, että olisi irtisanottava laillisuusvalvoja, jonka kanta ei miellytä poliittisia päätöksentekijöitä, on äärimmäisen vaarallinen. Hänen tehtävänsä on valvoa hallituksen päätösten laillisuutta.
Kuusiniemi lisää, että apulaisoikeuskansleri on instituutio. Potkuja ei esitetty siis Mikko Puumalaiselle henkilönä, vaan näin romutettaisiin oikeudellinen valtarakenne.
Kuusiniemi sanoo, että oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa myös tuomioistuinten toimintaa.
– Tuomioistuinten kannalta olisi huolestuttavaa, jos meillä olisi sellainen oikeuskansleri, joka olisi ikään kuin poliittisten vallanpitäjien taskussa. Se olisi vakava vaara oikeuslaitoksen riippumattomuudelle. En tosin näe tällaisesta mitään merkkejä. Toivottavasti en tulevaisuudessakaan.
Oikeusvaltiossa ei voi säätää ihmisoikeuksien vastaisia lakeja
Kuusiniemi muistuttaa, että oikeusvaltiossa ei voi säätää lakeja, jotka loukkaavat perus- ja ihmisoikeuksia.
– Perustuslaissamme on esimerkiksi palautuskielto: Ketään ei saa palauttaa sellaiselle alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Kansainvälisiä sopimuksiamme on viime aikoina penätty rukattavaksi.
Muun muassa perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on hallitusneuvottelujen aikaan katsonut ihmisoikeuksien ja perustuslain olevan este muutoksille. Myös esimerkiksi valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Pekka Haavisto (vihr.) on halunnut päivittää Geneven pakolaissopimuksen. Haavisto haluaa tehdä eron tavallisen turvapaikanhaun sekä masinoidun maahanmuuton välille.
Kuusiniemi sanoo, että monet sopimukset on tehty sellaisena aikana ja sellaiseen muotoon, etteivät ne täysin tunnista nykytilannetta. Sitoumuksia täytyy kuitenkin kunnioittaa myös kriiseissä.
– Pienten valtioiden etu on aina puoltaa sääntöperusteista kansainvälistä järjestelmää. Muu kehitys voi johtaa huolestuttaviin tuloksiin niin maan sisällä kuin kansainvälisen asemankin osalta.
Kuusiniemi korostaa, että tilanteessa, jossa on kyse selvästi sotilaalliseen suuntaan viittaavasta operaatiosta, demokraattinen oikeusvaltio ei saa jäädä toimettomaksi. Muutettu rajavartiolaki antaa tähän välineet. Viime kädessä tilanteeseen voi puuttua valmiuslain ja puolustustilalain avulla.
”Ei ole asianmukaista kritiikkiä”
Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti saa palautetta kannanotoistaan ja tuomioistuimensa päätöksistä.
– Sain äskettäin kirjeen, jossa arvosteltiin melko voimakkaasti muun muassa päättäjiin liittyvää kritiikkiäni. Kirjoittaja sanoi, ettei uskalla kirjoittaa omalla nimellään, koska Suomi ei ole oikeusvaltio. On surullista, jos joku todella ajattelee näin.
Kuusiniemen mukaan asiallinen keskustelu KHO:n päätöksistä on aina tervetullutta.
Esimerkiksi KHO:n karhun kannanhoidollisen metsästyksen kieltämispäätökset herättivät tunteita, jopa raivoa. Viime vuoden karhunkaatoluvat todettiin valtaosin lainvastaisiksi.
Kuusiniemen mukaan oikeusvaltion kannalta olisi toivottavaa, etteivät poliittiset päättäjät kyseenalaistaisi oikeuden päätöksiä ainakaan virheellisin tai leimaavin perustein.
– Minusta ei ole asianmukaista kritiikkiä, että sanotaan, että tuomioistuin on johonkin suuntaan kallellaan ja tekee päätöksiä ikään kuin fiilispohjalta. Että tuomarit eivät ymmärtäisi näitä asioita.
Mitä Kuusiniemi vastaa arvosteluun ”ylimielisistä oikeustalibaneista”, jotka kieltävät perustuslakiin vedoten kaiken?
– Sanoisin, että se on ikävää leimaavaa kielenkäyttöä. Perusoikeudet ovatkin juuri sitä varten, että niillä on keskeinen asema silloin, kun on vaikeaa. Punnintatilanteissa voidaan toki päätyä erilaisiin painotuksiin niin lakeja säädettäessä kuin niitä tulkittaessakin.
