Orpon natsihallituksen kootut natseilut

[Endless Boogie Mustonen]

Vaikka harmittaakin että natsiklonkku jatkaa puhemiehenä niin pidän alhaisen äänimäärän hänelle aiheuttamasta vitutuksesta.

[Salajulkku]

Vaikka harmittaakin että natsiklonkku jatkaa puhemiehenä niin pidän alhaisen äänimäärän hänelle aiheuttamasta vitutuksesta.

Näinä aikoina lohtua elämään täytyy hakea mistä sitä vain voi löytää.

[Pöydällä nakki ja pullo vodkaa]

Halla-aho sanoo, että pitää äänestyskäyttäytymistä karkeasti sanottuna ”keskisormen näyttönä niille kansalaisille jotka äänestivät minua presidentinvaaleissa”.

Mukava kuulla, koska jos joku ansaitsee keskisormea niin natsipelleä äänestäneet uuvatit.

Se oli kieltämättä taas aika karkeasti sanottu eduskunnan puhemieheltä.

Oliko tuo H-a:n tulkinta olevinaan jonkinlainen koirapilli vai ihan vain psyykkinen defenssi, jolla välttää ottamasta itseensä kun keskaria näytetään hänelle.

sehän on vain samaa läppää kuin trumpilla

[morjens-osaston puuhastelija]

Mutta eikös ne Halla-ahoa presidentiksi äänestäneet olleet myös sitä mieltä että sen ei pitäis jatkaa puhemiehenä

[Archie Crust Bunker]

Mutta eikös ne Halla-ahoa presidentiksi äänestäneet olleet myös sitä mieltä että sen ei pitäis jatkaa puhemiehenä

Diktaattorina hoituu molemmat virat

[pigra senlaborulo]

iltalehti.fi
IL:n tiedot: Hallitus nostaa arvonlisäveroja
Kreeta KarvalaTänään klo 16:36
6–8 minutes

Iltalehden hallituslähteistä saamien tietojen mukaan arvonlisäverotusta aiotaan kiristää kevään kehysriihessä.

Pääministeri Petteri Orpon (kok) johtaman hallituksen piti sopeuttaa tällä hallituskaudella kuusi miljardia euroa, mutta nyt säästöjä tarvitaan arviolta vielä kolme miljardia euroa lisää. Syynä on heikentynyt taloustilanne.

Lisäsopeutusta eli leikkauksia, etuusjäädytyksiä ja veronkorotuksia pohditaan parhaillaan kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttisen johtamassa taloustyöryhmässä.

Ryhmän tehtävänä on valmistella sopeutusehdotukset hallitukselle huhtikuun kehysriihtä varten.

Enää ei puhuta vain leikkauksista, vaan nyt pöydällä ovat myös verojen korotukset, joista Iltalehti esittelee keskeisimmät.
Uudet hallitusneuvottelut?

Kaikkia kolmen miljardin euron uusia säästö- ja sopeutustoimia ei ole tarkoitus tehdä yhdellä rysäyksellä, vaan ne rytmitetään siten, että ensi vuodelle sopeuttamista tulee noin 1,5 miljardin euron edestä. Vuoden 2027 tasolla summa olisi kolme miljardia euroa.

Sopeutustavoite on joka tapauksessa niin iso, että jokainen kivi on käännettävä. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kuvasi urakan vaativuutta Turun Sanomien haastattelussa (15.1.) uusien hallitusneuvotteluiden kaltaiseksi savotaksi.

–Edessä hallitusneuvottelut vol. 2, Purra sanoi.

Sitä se onkin, kun neljän puolueen pitää löytää kompromissiratkaisut uusista leikkauksista ja verojen korotuksista.

Pääministeri Orpo kuitenkin tyrmäsi Purran ajatuksen kehysriihestä uutena hallitusneuvotteluna. Tiistaina Ylen A-studiossa vierailleen Orpon mukaan hallitusohjelmaa ei avata.

–Me teemme siihen (hallitusohjelman) päälle lisää, Orpo linjasi.
Verotus syyniin

Hallitus joutuu käymään miljardeihin nousevassa lisäsopeutuksessa tarkasti läpi kaikki julkiset menot. Uusien leikkausten lisäksi myös sen, mitä veroja voidaan korottaa.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, ettei kokonaisveroastetta saa kasvattaa.

Kuluvan hallituskauden aikana veroaste kuitenkin laskee VM:n arvion mukaan lähes kuuden miljardin euron edestä, joten kokonaisveroaste ei kasva, vaikka joitain veroja korotettaisiin.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) esitti tammikuussa, että valtio voisi lisätä verotulojaan yhtenäistämällä arvonlisäkannat. Arvonlisävero on kulutusvero, joka lisätään tuotteiden ja palveluiden hintaan.

Suomessa yleinen arvonlisäverokanta on 24 prosenttia. Alennetut verokannat ovat 14 ja 10 prosenttia.

14 prosentin alennettu ALV-kanta koskee esimerkiksi ravintoloita ja elintarvikkeita, ja 10 prosentin ALV-kantaan kuuluvat muun muassa kirjat ja lääkkeet.

Myös valtiovarainministeriön (VM) verokartoituksen (2023) mukaan verojärjestelmän näkökulmasta yksi parhaita keinoja valtion verotuottojen kasvattamiseksi olisi alennettujen arvonlisäverokantojen korottaminen. VM:n mukaan toimet eivät vaikuttaisi paljoa talouskasvuun.

Kevään hallitusohjelmassa linjattiin jo siitä, että 10 prosentin ALV-verokannasta nostetaan 14 prosentin verokantaan kaikki muut tavarat ja palvelut paitsi sanoma- ja aikakauslehdet. Tämän ALV-kantojen noston on kaavailtu tulevan voimaan vuoden 2025 alusta, mutta lopullista päätöstä asiassa ei ole vielä tehty.

Uudistus toisi valtion kirstuun 205 miljoonaa euroa lisää verotuottoja.
Alv:n nosto edessä

Valtiovarainministeri Purra väläytti myös Talouselämän haastattelussa ruoan arvonlisäveron korottamista. Tällä hetkellä valtio perii ruuasta 14 prosentin arvonlisäveroa. Esimerkiksi prosenttiyksikön korotus tähän veroon toisi valtion kassaan noin 100 miljoonaa lisäeuroa.

Iltalehden hallituslähteistä saamien tietojen mukaan arvonlisäverotusta aiotaan kevään kehysriihessä kiristää. Yksityiskohdista ei kuitenkaan tässä vaiheessa kerrota tarkemmin.

Jos esimerkiksi jokaista arvonlisäveroa korotettaisiin yhdellä prosenttiyksiköllä, siitä saataisiin valtion kirstuun arviolta 872 miljoonaa euroa.

Verotulojen kasvattaminen noin 800 miljoonalla eurolla saataisiin myös korottamalla molempia alennettuja verokantoja 3 prosenttiyksikköä, tai korottamalla vain 14 prosentin verokanta 18 prosenttiin.

Jos taas kaikki alennetut ALV-kannat yhdistettäisiin, se toisi valtiolle lisätuloja yhteensä noin 2,8 miljardia euroa.
Listaamattomat yritykset

IMF ehdotti verosuosituksissaan Suomelle myös että, listaamattomien yritysten osinkojen verotusta pitäisi kiristää. Tätä uudistusta ovat puoltaneet myös monet ekonomistit sekä valtionvarainministeriö.

Listaamaton yhtiö tarkoittaa, että sen osakkeilla ei käydä kauppaa pörssissä.

Listaamattomien osakeyhtiöiden maksamien osinkojen nykyverotukseen katsotaan liittyvän oikeudenmukaisuus- ja kannusteongelmia.

Valtiovarainministeriön mukaan listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen muuttaminen olisi ALV:n ohella yksi parhaita keinoja verotulojen kasvattamiseksi, koska sekään ei paljoa vaikuttaisi talouskasvuun.

VM:n arvion mukaan listaamattomien yhtiöiden saama verohyöty oli vuonna 2023 noin 830 miljoonaa euroa.

Uudistusta voi kuitenkin olla vaikea viedä eteenpäin hallituksen kehysriihessä, koska hallitusohjelmaan kirjattiin, että listaamattomien yritysten osinkoverohuojennus ja yrittäjävähennys säilyvät muuttumattomina.
Työn verotus

Valtionvarainministeriön mukaan mahdolliset veronkiristykset pitäisi toteuttaa niin, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa talouskasvulle ja työllisyydelle. Käytännössä se tarkoittaa verotuksen painopisteen siirtämistä työstä kulutukseen.

Työn verotusta pidetään yritys- ja pääomaverojen ohella yhtenä talouskasvun kannalta kaikkein haitallisimmista veromuodoista.

Työn verotus on jo nyt Suomessa kansainvälisesti vertailtuna varsin kireää: Keskituloisen palkansaajan veroaste oli vuonna 2021 OECD-maiden yhdeksänneksi korkein, ja keskituloisen palkansaajan marginaaliveroaste oli OECD-maiden seitsemänneksi korkein.

Hallitusohjelmassa on linjattu, että työn verotusta kevennetään. Tästä syystä ansiotuloverotukseen tuskin tulee kehysriihessä korotuksia.
Muita keinoja

Kokoomus oli jo hallitusneuvotteluissa valmis poistamaan ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Sitä ei kuitenkaan kirjattu hallitusohjelmaan.

Jos hallitus päättää kehysriihessä poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuuden, se toisi valtiolle verotuottoja noin 220 miljoonaa euroa.

Kokoomukselle tärkeän kotitalousvähennyksen poistolla voitaisiin puolestaan saada lähes puolen miljardin tulot (420 miljoonaa vuonna 2021).

Kotitalouksille maksettavaa tukea on perusteltu työllisyysvaikutuksilla, mutta VM:n mukaan tutkimuksissa ei ole voitu osoittaa tuelle merkittäviä työllisyysvaikutuksia.

Valtion verotulot laskevat, koska liikenne sähköistyy ja polttoaineiden kulutus siirtyy kevyemmin verotettuihin biotuotteisiin.

Kuluvalla hallituskaudella liikenteen verotulojen ja valmisteverojen ennustetaan alenevan yhteensä noin 1,1 miljardia euroa.

VM:n mukaan liikenne- ja valmisteverojen tuottojen laskua voitaisiin hidastaa verojen indeksoinnilla sekä energiaveron korotuksilla.

IMF puolestaan ehdottaa, että nykyisin määrään sidottujen valmisteverojen pitäisi kasvaa automaattisesti hintojen noustessa.

Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan valtio voisi lisätä tulojaan laajentamalla myös hiilidioksidin verotusta.

Siirry vaalikoneeseen

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c ... 4cfcb9cfc3

[seksikeinutuoli]

Jes, helvetin hyvä juttu. Ihmisillä pienemmissä tuloryhmissä ei muutenkaan oo varaa syödä kunnolla ja nyt sit tämä. Ei voi ku hattuun nostaa.

[jaltsun weird living era]

Ennalta-arvattavaa ja just perus porvaripaskaa. Lupaillaan et kevennetää työläisen verotusta, sit oikeasti otetaan sama takas kulutusveroina, joita työläiset ja työttömät ja matalatuloset maksaa suuremman osan käytettävissä olevista rahoistaan kuin rikkaat.

Hohhoijjaa.

Aivan vitun hirveetä että ihmiset kerta toisensa jälkeen uskoo noita kusipäitä. Mitä helvettiä.

[pigra senlaborulo]

kyllä ruuan alvin nostaminen jo viimeistään olisi kyllä mellakoita kaipaavaa touhua

[Henkkamaukka Perusjätkä]

Alv:n nosto on täysin looginen nykyhallitukselle, etenkin Kokoomukselle, koska se osuu suhteellisesti enemmän pienituloisiin. Ei monia Munkan K-marketissa kiinnosta paskaakaan maksaako juusto 7,5 vai 8 euroa. Kotitalousvähennyksestä sen sijaan tuskin luovutaan, vaikka se ei luo työpaikkoja, koska se on Kokoomuksen kannattajille tärkeä. Miten koti sitten siivotaan?

[seksikeinutuoli]

kyllä ruuan alvin nostaminen jo viimeistään olisi kyllä mellakoita kaipaavaa touhua

Ei ku odotetaan nyt vielä, kun oli sitä lupausta bensan ja sähkön hinnasta , , , vittuuh

[aatos kipotti]

iltalehti.fi
IL:n tiedot: Hallitus nostaa arvonlisäveroja
Kreeta KarvalaTänään klo 16:36
6–8 minutes

Spoiler:

Iltalehden hallituslähteistä saamien tietojen mukaan arvonlisäverotusta aiotaan kiristää kevään kehysriihessä.

Pääministeri Petteri Orpon (kok) johtaman hallituksen piti sopeuttaa tällä hallituskaudella kuusi miljardia euroa, mutta nyt säästöjä tarvitaan arviolta vielä kolme miljardia euroa lisää. Syynä on heikentynyt taloustilanne.

Lisäsopeutusta eli leikkauksia, etuusjäädytyksiä ja veronkorotuksia pohditaan parhaillaan kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttisen johtamassa taloustyöryhmässä.

Ryhmän tehtävänä on valmistella sopeutusehdotukset hallitukselle huhtikuun kehysriihtä varten.

Enää ei puhuta vain leikkauksista, vaan nyt pöydällä ovat myös verojen korotukset, joista Iltalehti esittelee keskeisimmät.
Uudet hallitusneuvottelut?

Kaikkia kolmen miljardin euron uusia säästö- ja sopeutustoimia ei ole tarkoitus tehdä yhdellä rysäyksellä, vaan ne rytmitetään siten, että ensi vuodelle sopeuttamista tulee noin 1,5 miljardin euron edestä. Vuoden 2027 tasolla summa olisi kolme miljardia euroa.

Sopeutustavoite on joka tapauksessa niin iso, että jokainen kivi on käännettävä. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kuvasi urakan vaativuutta Turun Sanomien haastattelussa (15.1.) uusien hallitusneuvotteluiden kaltaiseksi savotaksi.

–Edessä hallitusneuvottelut vol. 2, Purra sanoi.

Sitä se onkin, kun neljän puolueen pitää löytää kompromissiratkaisut uusista leikkauksista ja verojen korotuksista.

Pääministeri Orpo kuitenkin tyrmäsi Purran ajatuksen kehysriihestä uutena hallitusneuvotteluna. Tiistaina Ylen A-studiossa vierailleen Orpon mukaan hallitusohjelmaa ei avata.

–Me teemme siihen (hallitusohjelman) päälle lisää, Orpo linjasi.
Verotus syyniin

Hallitus joutuu käymään miljardeihin nousevassa lisäsopeutuksessa tarkasti läpi kaikki julkiset menot. Uusien leikkausten lisäksi myös sen, mitä veroja voidaan korottaa.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, ettei kokonaisveroastetta saa kasvattaa.

Kuluvan hallituskauden aikana veroaste kuitenkin laskee VM:n arvion mukaan lähes kuuden miljardin euron edestä, joten kokonaisveroaste ei kasva, vaikka joitain veroja korotettaisiin.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) esitti tammikuussa, että valtio voisi lisätä verotulojaan yhtenäistämällä arvonlisäkannat. Arvonlisävero on kulutusvero, joka lisätään tuotteiden ja palveluiden hintaan.

Suomessa yleinen arvonlisäverokanta on 24 prosenttia. Alennetut verokannat ovat 14 ja 10 prosenttia.

14 prosentin alennettu ALV-kanta koskee esimerkiksi ravintoloita ja elintarvikkeita, ja 10 prosentin ALV-kantaan kuuluvat muun muassa kirjat ja lääkkeet.

Myös valtiovarainministeriön (VM) verokartoituksen (2023) mukaan verojärjestelmän näkökulmasta yksi parhaita keinoja valtion verotuottojen kasvattamiseksi olisi alennettujen arvonlisäverokantojen korottaminen. VM:n mukaan toimet eivät vaikuttaisi paljoa talouskasvuun.

Kevään hallitusohjelmassa linjattiin jo siitä, että 10 prosentin ALV-verokannasta nostetaan 14 prosentin verokantaan kaikki muut tavarat ja palvelut paitsi sanoma- ja aikakauslehdet. Tämän ALV-kantojen noston on kaavailtu tulevan voimaan vuoden 2025 alusta, mutta lopullista päätöstä asiassa ei ole vielä tehty.

Uudistus toisi valtion kirstuun 205 miljoonaa euroa lisää verotuottoja.
Alv:n nosto edessä

Valtiovarainministeri Purra väläytti myös Talouselämän haastattelussa ruoan arvonlisäveron korottamista. Tällä hetkellä valtio perii ruuasta 14 prosentin arvonlisäveroa. Esimerkiksi prosenttiyksikön korotus tähän veroon toisi valtion kassaan noin 100 miljoonaa lisäeuroa.

Iltalehden hallituslähteistä saamien tietojen mukaan arvonlisäverotusta aiotaan kevään kehysriihessä kiristää. Yksityiskohdista ei kuitenkaan tässä vaiheessa kerrota tarkemmin.

Jos esimerkiksi jokaista arvonlisäveroa korotettaisiin yhdellä prosenttiyksiköllä, siitä saataisiin valtion kirstuun arviolta 872 miljoonaa euroa.

Verotulojen kasvattaminen noin 800 miljoonalla eurolla saataisiin myös korottamalla molempia alennettuja verokantoja 3 prosenttiyksikköä, tai korottamalla vain 14 prosentin verokanta 18 prosenttiin.

Jos taas kaikki alennetut ALV-kannat yhdistettäisiin, se toisi valtiolle lisätuloja yhteensä noin 2,8 miljardia euroa.
Listaamattomat yritykset

IMF ehdotti verosuosituksissaan Suomelle myös että, listaamattomien yritysten osinkojen verotusta pitäisi kiristää. Tätä uudistusta ovat puoltaneet myös monet ekonomistit sekä valtionvarainministeriö.

Listaamaton yhtiö tarkoittaa, että sen osakkeilla ei käydä kauppaa pörssissä.

Listaamattomien osakeyhtiöiden maksamien osinkojen nykyverotukseen katsotaan liittyvän oikeudenmukaisuus- ja kannusteongelmia.

Valtiovarainministeriön mukaan listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen muuttaminen olisi ALV:n ohella yksi parhaita keinoja verotulojen kasvattamiseksi, koska sekään ei paljoa vaikuttaisi talouskasvuun.

VM:n arvion mukaan listaamattomien yhtiöiden saama verohyöty oli vuonna 2023 noin 830 miljoonaa euroa.

Uudistusta voi kuitenkin olla vaikea viedä eteenpäin hallituksen kehysriihessä, koska hallitusohjelmaan kirjattiin, että listaamattomien yritysten osinkoverohuojennus ja yrittäjävähennys säilyvät muuttumattomina.

Spoiler:

Työn verotus

Valtionvarainministeriön mukaan mahdolliset veronkiristykset pitäisi toteuttaa niin, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa talouskasvulle ja työllisyydelle. Käytännössä se tarkoittaa verotuksen painopisteen siirtämistä työstä kulutukseen.

Työn verotusta pidetään yritys- ja pääomaverojen ohella yhtenä talouskasvun kannalta kaikkein haitallisimmista veromuodoista.

Työn verotus on jo nyt Suomessa kansainvälisesti vertailtuna varsin kireää: Keskituloisen palkansaajan veroaste oli vuonna 2021 OECD-maiden yhdeksänneksi korkein, ja keskituloisen palkansaajan marginaaliveroaste oli OECD-maiden seitsemänneksi korkein.

Hallitusohjelmassa on linjattu, että työn verotusta kevennetään. Tästä syystä ansiotuloverotukseen tuskin tulee kehysriihessä korotuksia.
Muita keinoja

Kokoomus oli jo hallitusneuvotteluissa valmis poistamaan ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Sitä ei kuitenkaan kirjattu hallitusohjelmaan.

Jos hallitus päättää kehysriihessä poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuuden, se toisi valtiolle verotuottoja noin 220 miljoonaa euroa.

Kokoomukselle tärkeän kotitalousvähennyksen poistolla voitaisiin puolestaan saada lähes puolen miljardin tulot (420 miljoonaa vuonna 2021).

Kotitalouksille maksettavaa tukea on perusteltu työllisyysvaikutuksilla, mutta VM:n mukaan tutkimuksissa ei ole voitu osoittaa tuelle merkittäviä työllisyysvaikutuksia.

Valtion verotulot laskevat, koska liikenne sähköistyy ja polttoaineiden kulutus siirtyy kevyemmin verotettuihin biotuotteisiin.

Kuluvalla hallituskaudella liikenteen verotulojen ja valmisteverojen ennustetaan alenevan yhteensä noin 1,1 miljardia euroa.

VM:n mukaan liikenne- ja valmisteverojen tuottojen laskua voitaisiin hidastaa verojen indeksoinnilla sekä energiaveron korotuksilla.

IMF puolestaan ehdottaa, että nykyisin määrään sidottujen valmisteverojen pitäisi kasvaa automaattisesti hintojen noustessa.

Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan valtio voisi lisätä tulojaan laajentamalla myös hiilidioksidin verotusta.

Siirry vaalikoneeseen

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c ... 4cfcb9cfc3

Itse tälleen yrittäjävähennystä saavana olen sitä mieltä että sen voisi poistaa tai ainakin sitä pitäisi leikata reilusti tulojen kasvaessa. Sehän on taas tommonen näppärä vähennys, joka itse asiassa kasvaa tulojen kasvaessa: 5 % vähennys elinkeinotoiminnan voitosta. Joten tulojen kasvaessa vähennyksen euromääräinen summa kasvaa, ja koska tää koskee henkilöverotuksella verotettavia yrittäjiä, vähennyksen määrä kasvaa myös tulojen eli veroprossan noustessa. Se on epäilemättä ihan hyödyllinen oikeasti pienituloisille yrittäjille, mutta mun mielestä sitä voisi kyllä alkaa jossain kohdassa leikata niin että yrittäjävähennystä ei oikeastaan enää olisi viimeistään jossain 50 000 - 60 000 kieppeillä. Joku aika sitten tsekkasin ja vuosi - pari yrittäjävähennyksen käyttöönoton jälkeen (2017?) sen hinnaksi arvioitiin muistaakseni 271 miljoonaa euroa.

Koska tuon vähennyksen syynä on ilmeisesti käytetty listaamattomien osakeyhtiöiden tarjoamaa mahdollisuutta kikkailla osinkoverohuojennusten kanssa, niiden osinkoverohuojennuksia voisi voisi leikellä ihan samalla tavalla. Jos tuon vähennyksen hinta on samaa luokkaa kuin yrittäjävähennyksen, noista saisi sen puoli miljardia eikä esim. ruoan arvonlisäveroa tarvitsisi nostaa. Mutta jos maailman parhaassa hallitusohjelmassa on toisin sovittu niin kai se on sitten kiveen hakattu eikä sitä voi missään tilanteessa muuttaa, ei vaikka yhtäkkiä keksittäisiin kolmisen miljardia lisää tilkittävää.

[38911 BASIC BYTES FREE]

Ruoan alvin nosto 10->14% ei muuten periaatteessa pitäisi nostaa ruoan hintaa läheskään vastaavaa määrää, koska käytännössä hinnannousun mekanismi hintakilpailluilla markkinoilla on se, että hinnat asettuvat hiukan korkeampaan tasapainotilaan, koska osa ruokakauppiaista joutuu lopettamaan toimintansa kannattamattomana (katteet verojen jälkeen jäävät liian pieniksi).

Käytännössä Suomessa ei vallitse hintakilpailtuja elintarvikemarkkinoita, jonka vuoksi kauppiaat todennäköisesti siirtävät veronkorotuksen täysimääräisenä myyntihintoihin.

[Taffey Lewis]

saatanan saatanan saatana

[Käänteinen kastijärjestelmä]

yleislakko saatana