Orpon natsihallituksen kootut natseilut

[pigra senlaborulo]

demokraatti.fi
Tuppurainen: ”Orpon hallituksen ajama Ruanda-malli on moraalinen haaksirikko”
DemokraattiDemokraatti
2–3 minutes

Demarinaisten ja SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kritisoi hallituksen ajamaa Ruanda-mallia, joka Tuppuraisen mukaan murtaa ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta.

Orpon hallituksen avaintavoitteissa EU:n strategiseen agendaan ja komission tulevaan ohjelmaan vaikuttamisessa on kirjaus turvapaikkaprosessin ulkoistamisesta, jolloin turvapaikkaprosessi ja kansainvälisen suojelun tarjoaminen toteutetaan kolmansissa maissa. Hallituksen ajamassa Ruanda-mallissa turvapaikanhakijat siirrettäisiin kolmanteen maahan. Mikäli turvapaikkahakemus hyväksytään, turvapaikka tarjotaan tästä maasta.

Tuppurainen muistuttaa tiedotteessa, että ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan turvapaikkahakuprosessin ulkoistamisesta, sillä se rikkoo YK:n pakolais- ja ihmisoikeussopimuksia, EU:n lainsäädäntöä ja Suomen perustuslain antamaa turvaa. Näiden sopimusten ja velvoitteiden mukaan turvapaikkahakemukset tulee käsitellä siinä maassa, johon hakemus on jätetty.

– Orpon hallituksen ajama Ruanda-malli on moraalinen haaksirikko. Se vaarantaa turvapaikanhakijan oikeuden ihmisoikeuksia kunnioittavaan turvapaikkamenettelyyn ja oikeusturvan toteutumisen niin, ettei kolmas maa riko palautuskieltoa. Emme voisi millään tavoin taata hakemuksen lainmukaista käsittelyä emmekä estää sitä, että hakija palautettaisiin siihen maahan, josta on paennut, hän sanoo.

Tavoitteen taustalla on tilanne monissa eteläisissä EU-maissa, joissa turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut. Useampi EU-maa, kuten Tanska, Saksa, Itävalta ja Italia ovat selvittäneet erilaisia malleja, joilla turvapaikanhakijoita siirrettäisiin kolmansien matalamman elintason maihin. Tuppurainen huomauttaa, että kaikissa näissä maissa äärioikeiston suosio on myös noussut, mikä näyttäytyy turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksien rajaamisena.

– EU:n pitää pakolaispolitiikassaan pyrkiä kunnioittavaan yhteistyöhön, joka noudattaa ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia. Demarinaisten puheenjohtajana peräänkuulutan toisella kierroksella olevien presidentinvaaliehdokkaiden Alexander Stubbin ja Pekka Haaviston näkemyksiä Orpon hallituksen ajamasta Ruanda-mallista.

https://demokraatti.fi/tuppurainen-orpo ... aaksirikko

[pigra senlaborulo]

Jussi Halla-ahon (ps) nostamat kunnianloukkausepäilyt siirtyvät syyteharkintaan.

Kaksi henkilöä on epäiltynä kunnianloukkauksesta heidän julkaistuaan mahdollisesti kunniaa loukkaavia kommentteja viestipalvelu-X:ssä viime vuoden loppupuolella. Helsingin poliisi teki asiassa esitutkinnan ja tiedotti perjantaina, että tapaus on siirtynyt syyteharkintaan. Poliisi ei maininnut tiedotteessa asianomistajan tai epäiltyjen nimiä.

Iltalehden tietojen mukaan kyseessä ovat Halla-ahon tekemät rikosilmoitukset Helsingin varavaltuutetun Aino Tuomisen (vihr) ja stand-up -koomikko Ilkka Kiven kommenteista, joissa Halla-ahoa kutsutaan fasistiksi.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b448 ... ef4cb49a1c

[pigra senlaborulo]

[Tilli Mössönpoika]

kiitos.

[seksikeinutuoli]

Kyykytys ja natseilu vaan toimii Suomessa.

[Tilli Mössönpoika]

Kyykytys ja natseilu vaan toimii Suomessa.

pakkohan siellä on jonkin toimia.

[Taffey Lewis]

suomi on paska maa ja kaikki suomalaiset on ihan perseestä

[Tilli Mössönpoika]

suomi on paska maa ja kaikki suomalaiset on ihan perseestä

[Unheimlichin ote]

suomi on paska maa ja kaikki suomalaiset on ihan perseestä

Ihan ok maa koko planeetan mittapuulla ja vain merkittävä enemmistö perseestä

[pigra senlaborulo]

Sisäministeriö on ryhtynyt selvittämään ”vaihtoehtoisia toimenpiteitä sääntöjenvastaisen maahantulon ilmiön pysäyttämiseksi Suomen itärajalla”.

Koukeroinen muotoilu löytyy muistiosta, joka julkaistiin torstaina osana valtioneuvoston päätöstä jatkaa itärajan pitämistä suljettuna. Käytännössä kyse on keinoista, joilla halutaan pysäyttää Venäjän välineellistämä turvapaikanhakijoiden laiton tulo Suomeen.

Rajalla keinot tarkoittavat aitojen, piikkilankojen ja valvonnan lisäämistä. Lisäksi selvitetään, miten turvapaikkaprosessia ja etenkin palautuksia voidaan nopeuttaa.

– Tehostetaan niiden henkilöiden, jotka eivät saa turvapaikkaa tai oleskelulupaa, palauttamista Suomesta, selittää sisäministeriön rajavartio-osaston apulaisosastopäällikkö eversti Marko Saareks.

Yle listasi neljä keinoa, joilla Suomi voi lähteä suitsimaan laitonta maahantuloa:
1. Turvapaikkahakemusten nopeampi käsittely

Sisäministeriössä valmistellaan rajamenettelylakia, joka voisi nopeuttaa turvapaikkaprosessia. Rajamenettelylaki mahdollistaisi esimerkiksi turvapaikanhakijoiden jakamisen ryhmiin hakemusten käsittelyssä.

– Nopeampi käsittely tulisi niille, joilla jo lähtökohtaisesti ei oleteta olevan edellytyksiä turvapaikan saamiseen.

2. Tulkinta Venäjästä turvallisena maana

Mietinnässä on myös se, voitaisiinko Venäjän tulkita olevan turvallinen maa kolmansien maiden kansalaisille, jolloin heidän palauttaminen sinne olisi helpompaa.

– Se ei edellytä muutoksia lainsäädäntöön, Saareks huomauttaa.

Hänen mukaansa tulkintaa olisi mahdollista muuttaa nopeasti, jos ulkomaalaisvirasto Migri ja poliitikot vain niin päättävät.

– Sitä testattaisiin viime kädessä hallinto-oikeuksissa, koska päätöksistä todennäköisesti valitettaisiin.
3. Säilöönottokeskuksen perustaminen

Mikäli turvapaikanhakijoiden laiton maahantulo kasvaisi suuriin lukemiin, olisi rajoille mahdollista perustaa rekisteröintiä varten järjestelykeskuksia.

Tällainen keskus on aiemmin perustettu Tornioon vuonna 2015, ja sen perustaminen onnistuisi Saareksen mukaan tarvittaessa nopeasti.

– Järjestelykeskukset voidaan perustaa valtioneuvoston päätöksellä.

Entä olisiko laittomasti maahan tulleet mahdollista sijoittaa suoraan säilöön, mikä voisi vähentää intoa tulla maahan? Saareksen vastauksesta päätellen sitäkin lienee pohdittu.

– Se vaatisi käytännössä ulkomaalaislain muutoksen. Nykyisessä lainsäädännössä ei ole mahdollista rajoittaa henkilön vapautta pelkästään sen takia, että hän on turvapaikanhakija.
4. Push back -menettely

Pohdittavana on myös niin sanottu push back -menettely, jolloin rajavartijat eivät yksinkertaisesti ottaisi turvapaikkahakemuksia vastaan.

Saareksen mukaan push back -menettely on saanut julkisuudessa aivan liikaa huomiota ja noussut itseisarvoksi. Hän muistuttaa, että menettely olisi kansainvälisen oikeuden ja Geneven pakolaissopimuksen kannalta hyvin kyseenalainen.

– En väitä, etteikö se olisi jossakin tilanteessa mahdollista, mutta asiaan liittyy suuria haasteita. Mutta kyllä sekin on ollut esillä.

Saareksen mukaan suurin osa mietinnässä olevista toimenpiteistä vaatii ainakin jonkinlaista lainsäädäntöä.

Sisäministeriön mukaan selvitystyön on tarkoitus valmistua mahdollisimman pian.

https://yle.fi/a/74-20073816?origin=rss

[Ingmar Bergmanin kuolema]

Jussi Halla-ahon (ps) nostamat kunnianloukkausepäilyt siirtyvät syyteharkintaan.

Kaksi henkilöä on epäiltynä kunnianloukkauksesta heidän julkaistuaan mahdollisesti kunniaa loukkaavia kommentteja viestipalvelu-X:ssä viime vuoden loppupuolella. Helsingin poliisi teki asiassa esitutkinnan ja tiedotti perjantaina, että tapaus on siirtynyt syyteharkintaan. Poliisi ei maininnut tiedotteessa asianomistajan tai epäiltyjen nimiä.

Iltalehden tietojen mukaan kyseessä ovat Halla-ahon tekemät rikosilmoitukset Helsingin varavaltuutetun Aino Tuomisen (vihr) ja stand-up -koomikko Ilkka Kiven kommenteista, joissa Halla-ahoa kutsutaan fasistiksi.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b448 ... ef4cb49a1c

Kaiken järjen mukaan syyttäjän pitäisi nauraa tämä keissi ulos ovesta, mutta toisaalta niin olisi pitänyt poliisinkin.

[Pöydällä nakki ja pullo vodkaa]

eikös sekin ollut helsingin poliisi kun olivat mieltä ettei rydmania kannata lähteä tutkimaan salassapitorikkomuksesta, koska se olisi kohtuuton mainehaitta hienolle ministerille

[pigra senlaborulo]

demokraatti.fi
“Nämä riskit kasvavat hyvinkin merkittävästi” – hallituksen kaavailema hurja lisäsopeutus epäilyttää
DEMOKRAATTI/STTDemokraatti
6–8 minutes

Suomen julkisen talouden lisäsopeutuksen tarpeesta esitetyt miljardiluvut ovat paisuneet nopeasti. Hallitus ja valtiovarainministeriö (VM) ovat antaneet karuja arvioita siitä, kuinka paljon uusia vaikeita talouspäätöksiä nyt tarvitaan.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kertoi viime viikonloppuna MTV:lle, että lisäsopeutuksen tarve on jopa kolme miljardia euroa tällä vaalikaudella. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi tiistaina Ylellä, että lisäsopeutusta täytyy tehdä noin 1,5 miljardilla eurolla ensi vuodelle ja kaikkiaan kolme miljardia vuoden 2027 tasolla.

Kyse on niin isosta paketista, että hallitus ei käytännössä selviä siitä ilman veronkorotuksia. Tämän myös Orpo on vahvistanut julkisuudessa.

PELLERVON taloustutkimuksen (PTT) toimitusjohtaja Markus Lahtinen pitää lisäsopeutuksen kolmen miljardin euron mittaluokkaa liian suurena. Lahtisen mukaan lisätoimia tarvitaan, mutta hänen mielestään sopiva määrä voisi olla noin 1,5 miljardia euroa.

- Nämä kolmen miljardin arviot ovat mielestäni kyllä tähän tilanteeseen liian isoja, Lahtinen sanoo STT:lle.

Tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta sanoo, että jo aiemmat sopeutuspäätökset ovat kasvattaneet riskiä Suomen talouden taantuman pitenemisestä ja syvenemisestä.

- Nyt jos tuon mittaluokan päätöksiä ollaan tekemässä siihen päälle, nämä riskit kasvavat hyvinkin merkittävästi. Näitä kyllä olisi paikallaan miettiä ennen kuin päätetään tuosta kolmesta miljardista, Maliranta kommentoi STT:lle.

Edessä näyttäisi joka tapauksessa olevan iso lisäsopeutus. Silloin on Malirannan mukaan tärkeää, että käytössä olisivat kaikki kolme keinoa eli menoleikkaukset, veronkorotukset ja rakenteelliset toimet.

– Miten näiden kolmen välillä painotetaan, se on poliittinen ratkaisu, Maliranta sanoo.

Lahtinen katsoo, että lisätoimissa myös veronkorotuksilla pitää olla merkittävä rooli. Hänen mielestään sosiaaliturvaan ei voi enää tehdä isoja leikkauksia. Myöskään tulevan kasvun eväistä eli koulutuksesta ja tutkimuksesta ei Lahtisen mukaan pidä leikata.

PTT:N Lahtinen nostaa esiin muutamia keinoja, joilla voisi hakea lisäeuroja valtion budjetin tilkkeeksi. Esimerkiksi tupakan ja alkoholin verotusta voisi hänen mielestään korottaa enemmän kuin tähän mennessä on päätetty.

Lahtinen mainitsee myös suurituloisten maksaman niin sanotun solidaarisuusveron, jota hallitus on päättänyt jatkaa höllennettynä. Hänen mukaansa nykyisessä vaikeassa tilanteessa ei voi ajatella, että suurituloisten verotusta kevennetään.

Lisäksi työttömyysvakuutusmaksujen alennuksesta voisi Lahtisen mielestä imuroida nykyistä suuremman osan valtiolle.

- Sanoisin, että vähintään puoli miljardia euroa siitä edelleen voisi ottaa.

Maliranta puolestaan ehdottaa alennettujen arvonlisäverokantojen korottamista, josta voisi kerätä runsaasti lisää verotuloja. Esimerkiksi ruoan arvonlisävero on nykyisin 14 prosenttia, kun yleinen arvonlisäverokanta on 24 prosenttia.

Myös valtiovarainministeri Purra on väläyttänyt ruoan alvin nostamista Talouselämä-lehdessä joulukuussa.

Maliranta toteaa, että ruoan alvin korottamisella olisi kielteisiä tulonjakovaikutuksia. Veronkorotus iskisi kovaa pienituloisiin, joiden tuloista verrattain suuri osa menee ruokaan. Malirannan mukaan samassa yhteydessä täytyisikin tehdä korjaavia tulonsiirtoratkaisuja.

- Arvonlisäverokantojen yhtenäistämisellä saataisiin kyllä niin paljon verotuloja, että siitä riittäisi myös korjaaviin, kompensoiviin toimenpiteisiin, Maliranta sanoo.

VM:N budjettipäällikön Mika Niemelän mukaan lisäsopeutustarpeen kasvulle on useita syitä. Ensinnäkin hyvinvointialueet tekivät viime vuonna ennakoitua enemmän alijäämää. Tuoreiden tilinpäätösarvioiden mukaan alijäämää kertyi noin 1,35 miljardia euroa.

Toteutunut alijäämä on selvästi suurempi kuin sitä varten kehyksiin tehty varaus.

- Olemme varanneet siihen miljardi euroa, mutta se ei ole riittävästi, Niemelä sanoo STT:lle.

Valtio korvaa hyvinvointialueille niiden viime vuonna tekemät alijäämät vuonna 2025. Niemelän mukaan korvattava summa on nousemassa 1,45 miljardiin euroon.

- Se tarkoittaa, että vuodelle 2025 on jostakin muualta etsittävä lisää pelimerkkejä, eli tehtävä kehyssäästöjä, Niemelä kertoo.

Toisena syynä on kuntien valtionosuuksien ennakoitua suurempi vähentyminen, joka kävi ilmi viime syksynä. Hallitus pyrkii kompensoimaan muutoksen vaikutuksia kunnille, mutta se lisää valtion menoja, jos kompensaatio tehdään valtionosuuksia korottamalla.

LISÄKSI VM:n joulukuun talousennuste on aiempaa synkempi, mikä heijastuu myös julkiseen talouteen. Niemelä kertoo, että verokertymät näyttävät nyt heikommilta kuin aiemmissa arvioissa.

VM:n ennusteen mukaan Suomen julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se tarkoittaa, että alijäämät ovat ylittämässä EU:n taloussääntöjen mukaisen kolmen prosentin rajan.

Niemelän mukaan vaarana on, että Suomi joutuu EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Siksi julkista taloutta pyritään sopeuttamaan niin, että alijäämä saadaan painettua alle kolmeen prosenttiin.

- Käytännössä se vaatisi toimenpiteitä jo vuodelle 2025, koska haluamme välttää liiallisen alijäämän menettelyä, Niemelä sanoo.

Painetta lisäsopeutukseen tuo myös hallitusohjelmaan kirjattu tavoite, jonka mukaan julkisen talouden alijäämä saisi olla korkeintaan yhden prosentin bkt:stä vuonna 2027 eli vaalikauden lopulla.

- Tämän hetken ennusteen perusteella se ei tule toteutumaan, ja se vaatii joitakin uusia toimia.

LISÄSOPEUTUSTA varten työkalupakissa ovat lähinnä menoleikkaukset ja veronkorotukset. Vuosi 2025 tulee vastaan nopeasti, eivätkä uudet rakenteelliset toimet ehdi vaikuttaa siihen mennessä.

- Jos tässä tehdään joitakin vaalikauden loppupuolelle ajoittuvia toimia, niin sinne jokin rakenteellinen toimi voisi vielä mahtua, Niemelä sanoo.

Hänen mukaansa on liian aikaista sanoa, miten suuri osa lisäsopeutuksesta on menoleikkauksia ja toisaalta veronkorotuksia.

Hyvinvointialueiden alijäämien kasvu ja kunnille annettava lisätuki täytyy kompensoida leikkauksilla, jotta valtion menokehyksissä pysytään. Purra sanoi STT:lle tammikuun lopulla, että kehyksissä pysyminen vaatii noin miljardin euron suoria menoleikkauksia.

Kehykset ohjaavat valtion lähivuosien rahankäyttöä eli menopuolta. Siksi kehyksissä pysymistä ei voi hoitaa veronkorotuksilla eli tuloja kasvattamalla.

Sitä vastoin EU:n alijäämämenettelyn välttämisessä voi käyttää sekä leikkauksia että veronkorotuksia.

HALLITUS päättää lisätoimista kehysriihessään huhtikuussa. Päätöksiä pohjustetaan kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Matias Marttisen vetämässä työryhmässä, joka aloitti työnsä tiistaina. Budjettipäällikkö Niemelä ei vielä kerro, millaisia sopeutuskeinoja VM aikoo ehdottaa Marttisen työryhmälle.

Niemelän mukaan uusien sopeutustoimien olisi hyvä olla sellaisia, etteivät ne leikkaa talouskasvua.

VM ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 0,7 prosenttia. Ensi vuonna kasvu vahvistuisi kahteen prosenttiin.

- Ei tämä talouden tilanne tällä hetkellä näytä siltä, etteikö vuodesta 2025 eteenpäin voisi tehdä uusia toimia, Niemelä sanoo.

STT / Iiro-Matti Nieminen


https://demokraatti.fi/nama-riskit-kasv ... epailyttaa

[38911 BASIC BYTES FREE]

No siis hallituksella on lähes julkilausuttuna tavoitteena ajaa kansantalous mahdollisimman syvään taantumaan ja syyttää siitä edellistä hallitusta.

[Karppinen]

No siis hallituksella on lähes julkilausuttuna tavoitteena ajaa kansantalous mahdollisimman syvään taantumaan ja syyttää siitä edellistä hallitusta.

Komp.