Orpon natsihallituksen kootut natseilut

[Ismo Linkola]

jotta työntekijän olisi kannattavampaa ottaa vastaan työtä kuin olla sosiaaliturvan varassa, Mäkelä sanoi hallituksen työelämäuudistuksia puolustaen.

Jani ei oo selvästikään lukenu että mitä ne muutokset on

[pigra senlaborulo]

RKP:n puheenjohtajan, opetusministeri Anna-Maja Henrikssonin mukaan hallitus ei toistaiseksi ole perääntymässä työmarkkinakiistassa. Lakot laajenevat jälleen tällä viikolla.

– Ammattiyhdistysliikkeessä on aikamoinen vastuu siinä, kuinka kauan he aikovat tätä vetää.

Ay-liike vastustaa lakoilla hallituksen ajamia työmarkkinauudistuksia. Tiistai-illan A-studiossa vierailleen Henrikssonin mielestä Suomen talous ei kestäisi pitkittyvää lakkoilua.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikon mielestä hallituksen tulisi tarkastella kaavailtua uudistuksia uudelleen. Hän viittaa esimerkiksi ensimmäiseen palkattomaan sairauslomapäivään. Saarikon mukaan hallituksen tavoite työllisyyden lisäämisestä karkaa kauemmas päivä päivältä.

– Tämän hallituskauden aikana on tullut lähinnä lisää työttömiä ja yritysten konkursseja.

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta on huolissaan etenkin matapalkkaisten, naisvaltaisten alojen tilanteesta. Hän toivoo, että myös ay-liike tulisi vastaan kiistassa.

– Vastuu on hallituksella, mutta toivon molemmilta osapuolilta halua viedä tätä maata eteenpäin reilulla ja kestävällä tavalla.

https://yle.fi/a/74-20074478?origin=rss

[sxoxy]

jotta työntekijän olisi kannattavampaa ottaa vastaan työtä kuin olla sosiaaliturvan varassa, Mäkelä sanoi hallituksen työelämäuudistuksia puolustaen.

Jani ei oo selvästikään lukenu että mitä ne muutokset on

Kertokaa joku janille et en vitus oo enää tekemäs it-keikkahommia kiitos suojaosien poistonne vitun uuvatti

[Karppinen]

toivon molemmilta osapuolilta halua viedä tätä maata eteenpäin reilulla ja kestävällä tavalla

Ei toimi Suomessa. Kyllä se on niin, että patruunan pitää päästä sanelemaan.

[aatos kipotti]

Tämän hallituksen yhteydessä on kyllä vaikea uskoa että Hanlonin partaveitsi pitäisi paikkansa.

[pigra senlaborulo]

Hallituksen aikeet lopettaa aikuiskoulutustuki, vuorotteluvapaa ja ammattitutkintostipendi toteutuvat HS:n tietojen mukaan näillä näkymin ensi kesänä.

Hallitus aikoo viedä lakkautuksia koskevan lakiesityksen eduskuntaan torstaina, vaikka lainsäädännön arviointineuvosto tiedotti keskiviikkona, että hallituksen esityksen vaikutusarviota pitäisi kirkastaa.

”Lakiehdotuksen vaikutustenarviointi on monipuolinen, mutta sen perusteella on vaikea saada käsitystä lakiehdotuksen olennaisista vaikutuksista”, arviointineuvosto sanoo lausunnossaan.

Lainsäädännön arviointineuvosto on itsenäinen ja riippumaton toimielin, joka antaa lausuntoja hallituksen esitysten luonnoksista ja niiden vaikutusarvioinneista.

Lait on määrä hyväksyä eduskunnassa mahdollisimman nopeasti, mutta muutoksiin tulee siirtymäsäännöksiä.

Aikuiskoulutustukea olisi mahdollista saada vielä opintoihin, jotka alkavat viimeistään 31. heinäkuuta 2024. Tukea olisi mahdollista saada vuoden 2025 loppuun asti.

Vuorotteluvapaan voisi aloittaa 31. heinäkuuta 2024 mennessä. Tuolloin aloittaneilla olisi oikeus pitää vuorotteluvapaata 180 kalenteripäivän enimmäismäärä.

Ammattitutkintostipendi voitaisiin myöntää 31. heinäkuuta 2024 mennessä suoritetun tutkinnon perusteella.

Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen arvioidaan vähentävän julkisia menoja 175 miljoonalla eurolla vuodessa ja lisäävän työllisyyttä 10  000 työllisellä vuodessa.

Vuorotteluvapaan lakkauttamisen arvioidaan vähentävän julkisia menoja 27 miljoonalla eurolla ja ammattitutkintostipendin 11, 5 miljoonalla eurolla vuodessa.

Hallituksen perustelujen mukaan aikuiskoulutustuki on vienyt työntekijöitä määräaikaisesti pois työmarkkinoilta, eikä tuen aikana hankittu koulutus ole aina ollut riittävän tarkoituksenmukaista.

Hallitus on asettanut työryhmän miettimään, miten aikuiskoulutustuki voitaisiin korvata. Uudesta tuesta on määrä päättää valtion varainkäyttöä pohtivassa kehysriihessä huhtikuun puolivälissä.

HS:n tietojen mukaan uudistettua aikuiskoulutustukea tuskin tulee, vaan ajatus on ennemminkin tarjota eritoten työvoimapula-aloille mahdollisuuksia opiskella työn ohessa. Kyse voisi olla esimerkiksi sote-alan työntekijän ammattia kehittävät opinnot tai vaikkapa opettajan opiskelu erityisopettajaksi.

Päätöksiä korvaavasta muodosta ei vielä ole.

Vuorotteluvapaan ehtoja on tiukennettu jo kymmenen vuotta sitten merkittävästi.

Vuorotteluvapaan ei ole katsottu pidentävän työuria halutulla tavalla. Myös ammattitutkintostipendin vaikutukset työmarkkinoihin on arvioitu vähäisiksi.

Vuorotteluvapaa oli ennen vuoden 2014 ehtojen heikennystä varsin suosittu.

Vuonna 2014 vuorotteluvapaalla oli vielä yli 20  000 henkilöä. Viime vuonna työttömyyskassoista sai vuorottelukorvausta noin 5  000 henkilöä

Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJ tilastoi kassojen hoitamia vuorotteluvapaita. Järjestöstä sanotaan, ettei järjestelmän lopettamispuheet olleet ainakaan joulukuuhun mennessä lisänneet vuorotteluvapaita.

Hallituksen lakiehdotus sai paljon kritiikkiä, kun sosiaali- ja terveysministeriö laittoi ehdotuksen lausuntokierrokselle joulukuussa. Esitystä ei juurikaan muutettu lausuntojen perusteella.

Eniten kritiikkiä tuli työntekijä- ja koulutuspuolelta. Työnantajapuoli myös kehui hallituksen esitystä.

Aikuiskoulutustuen on katsottu kohdistuvan väärille henkilöille, kuten esimerkiksi korkeakoulutetuille henkilöille, jotka ovat voineet rahoittaa vapaansa suorittamalla opintoja, joita he eivät välttämättä tarvitse.

Kritiikkiä aikuiskoulutustuen lopetus on saanut muun muassa siitä, että se ensin lakkautetaan ja vasta sitten mietitään mitä tilalle.

Kelan mukaan hallitus on puutteellisesti arvioinut, miten työelämässä jo olevat voisivat rahoittaa tulevaisuudessa täydennys- tai uudelleenkoulutuksensa.

Työmarkkinajärjestöt ovat antaneet kritiikkiä siitä, että aikuiskoulutustuen lakkauttaminen voi pahentaa erityisesti sosiaali- ja terveysalan työvoimapulaa.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010226865.html

[pigra senlaborulo]

yle.fi
Bensan hinta laskee, päästöt joutuvat aivan uudelle uralle – hallitusohjelman vaikutukset vihdoin laskettu
5–6 minutes

Bensan ja dieselin hinta laskee ja liikenteen päästöt lähtevät uudelle uralle, jos hallitusohjelman linjaus jakeluvelvoitteen lieventämisestä toteutuu.

Tämä selviää työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilaamasta selvityksestä, joka on ensimmäinen perusteellinen laskelma hallitusohjelman vaikutuksista liikenteeseen.

Konsulttiyhtiö Afryn tekemän raportin mukaan vuosina 2024–2027 bensan litrahinta laskisi 9–17 senttiä ja dieselin 7–12 senttiä, jos uusiutuvan polttoaineen käytön lisäämistä hidastetaan Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaan kirjatulla tavalla.

Hinnanlasku on suurimmillaan tänä ja ensi vuonna. Vertailukohtana on aiempi sääntelytaso, jossa jakeluvelvoite olisi vaatinut suurempaa biopolttoaineiden käyttämistä.

Uusiutuvan polttoaineen käyttöä liikenteessä on kasvatettu polttoaineiden myyjiä koskevalla jakeluvelvoitteella. Se määrittelee, kuinka monen prosentin osuus kaikesta myydystä bensasta ja dieselistä on oltava biopohjaista polttoainetta. Biopohjaiset polttoaineet ovat kalliimpia kuin fossiiliset ja siksi niiden osuuden kasvattaminen nostaa loppukäyttäjän maksamaa hintaa.

Hallitusohjelmassa jakeluvelvoitetta pienennetään voimassa olevaan sääntelyyn verrattuna. Kotitalouksien kustannuksia tämä vähentäisi Afryn laskelman mukaan keskimäärin 58 euroa vuodessa.

Jakeluvelvoitteen keventäminen laskee polttoaineiden hintoja, mutta TEM:n erityisasiantuntija Harri Haaviston mukaan vähemmän kuin viime vuonna arvioitiin. Syynä on se, että biopolttoaineiden hinnat ovat laskeneet reilusti viime syksyn aikana.

Hintojen lasku on kuitenkin riittävä lisätäkseen polttoaineen kulutusta. Tämä tarkoittaisi puolestaan päästökehityksen ajautumista uudelle uralle. Raportin mukaan tieliikenteen päästöt kasvaisivat lähes viisi miljoonaa tonnia vuosina 2024–2027 verrattuna kehitykseen, jonka Sanna Marinin (sd.) hallituksen tiukempi jakeluvelvoite olisi tuottanut.

Vuonna 2022 kaikki tieliikenteen päästöt oli saatu laskemaan Traficomin mukaan 9,4 miljoonaan tonniin.

– Onhan se viisi miljoonaa tonnia merkittävä päästöjen lisäys, Haavisto tiivistää.
Liikenteen päästölisäys koventaa kuria muille

Suomen pitäisi vähentää päästöjään 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Haavisto muistuttaa, että jos tieliikenteen päästöt vähenevät odotettua hitaammin se tarkoittaa lisäpaineita päästöjen leikkaamiseen muualta.

– Käytännössä silloin puhutaan esimerkiksi maataloudesta, lämmityksestä ja työkoneista.

Jos Suomi ei pääse päästöjen vähentämistavoitteisen, jää vaihtoehdoksi päästöoikeuksien ostaminen muilta EU-mailta.

– Mutta ei ole mitään varmuutta, onko tällaisia päästöyksiköitä tarjolla vuonna 2030 ja jos on, niin mihin hintaan, Haavisto varoittaa.

Muualta on leikattava, kun liikenteen päästöt vähenevät odotettua hitaammin, sanoo TEM:n Harri Haavisto

Aiemman lainsäädännön mukaan uusiutuvan polttoaineen osuuden olisi pitänyt nousta tänä vuonna 28 prosenttiin. Sen jälkeen osuuden piti kasvaa niin, että vuonna 2030 se olisi ollut 34 prosenttia.

Orpon hallitus päätti kuitenkin hidastaa jakeluvelvoitteen nostamista niin, että tänä vuonna jakeluvelvoite pysyy viime vuoden tasolla eli 13,5 prosentissa. Hallituskauden lopussa, vuonna 2027, osuus olisi 22,5 prosenttia.

Ensi ja sitä seuraavien vuosien jakeluvelvoitteen suuruudesta on määrä antaa esitys eduskunnalle syksyllä.

Jakeluvelvoitteen hidastaminen vähentää tänä vuonna uusiutuvien polttoaineiden kysyntää alle puoleen aiempaan lainsäädäntöön verrattuna. Osuus kasvaisi vähitellen, mutta silti vuonna 2027 uusiutuvan osuus olisi lähes 40 prosenttia pienempi aiempaan lainsäädäntöön verrattuna, Afry laskee.
Vetytalous vauhtiin?

Suomesta havitellaan myös puhtaan vetyenergian edelläkävijämaata ja liikenne voisi olla keino avata tätä polkua.

TEM:n tilaamassa raportissa on laskettu, miten kuluttajahintoihin vaikuttaisi niin sanottujen synteettisten polttoaineiden ottaminen osaksi jakeluvelvoitetta.

Päästöttömiä synteettisiä polttoaineita voidaan tehdä jalostamalla tuulivoimasähköllä tehtyä vetyä esimerkiksi metanoliksi. Liikenteen päästöjä voidaan vähentää, jos bensan osana käytetään ”vihreää” metanolia.

Tällaisten ja niin sanottujen kehittyneiden biopolttoaineiden osuuden pitäisi olla EU:n direktiivin mukaan ensi vuonna vähintään yksi prosentti ja 5,5 prosenttia vuonna 2030. Tavoitteet voivat täyttyä myös raide-, meri- tai lentoliikenteen kautta.

Afry laskee, että synteettisten polttoaineiden prosentin lisäys jakeluvelvoitteeseen nostaisi pumppuhintoja noin kolme senttiä litraa kohti vuonna 2030.

Haavisto muistuttaakin, että nyt ratkaistaan myös sitä, miten edistetään Suomeen suunnitteilla ja rakenteilla olevaa päästöttömän vedyn tuotantoa.

– Hallitusohjelmassa uusituvan vedyn hankkeet on tunnistettu kärkihankkeiksi. Siinä mielessä voidaan arvioida pitäisikö tason olla kenties korkeampi kuin tämä yksi prosenttia.

Afryn laskelmissa yhtenä vaihtoehtona on myös synteettisten polttoaineiden osuuden kasvattaminen yhden prosentin sijasta kolmeen prosenttiin. Osuuden kasvattaminen toisi varmuutta synteettisten polttoaineiden kysyntään ja siten varmistaisi vetyteollisuuden ja myös tuulivoiman investointeja.

https://yle.fi/a/74-20074403?origin=rss

[pigra senlaborulo]

yle.fi
Työministeri Satonen vastaa arvosteluun: Työtaistelutilanne osoittaa, että poliittisille lakoille tarvitaan pelisäännöt
~4 minutes

Työministeri Arto Satonen vastasi Politiikkaradiossa hallituksen uudistuksia kohtaan esitettyyn arvosteluun. Hän toivoo, että esitysten tulo julkisuuteen helpottaa tilannetta.


Työministeri Arto Satosen (kok.) mukaan päällä olevat laajat työtaistelut osoittavat, että poliittisille lakoille tarvitaan rajoituksia.

– Mahdollistamme jatkossakin poliittiset lakot, mutta jotta niistä ei koituisi sellaisia vahinkoja kansantaloudelle kuin nyt koituu, me tarvitsemme pelisäännöt, Satonen sanoi Ylen Politiikkaradiossa.

Hallitus on valmistelemassa esitystä poliittisten lakkojen rajoittamisesta. Esimerkiksi niiden kestoa rajattaisiin vuorokauteen, eikä poliittista työtaistelua saisi aloittaa samasta asiasta yhtä kertaa enempää.

Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen arvosteli lakkorajoituksia kovin sanoin Ylen aamussa tammikuussa.

Koskisen mukaan poliittisia lakkoja koskevat rajoitussuunnitelmat ovat tyypillisiä autoritaarisille järjestelmille, koska poliittiset työtaistelut kuuluvat demokratiaan.

Satonen kummastelee arvostelua ja huomauttaa, että eurooppalaisessa vertailussa Suomessa kaavaillut muutokset ovat joko keskitasoa tai maltillisemmasta päästä rajoituksia.

– Voisin todeta Seppo Koskiselle ja muillekin, että katsotaan vaikka Isoa-Britanniaa, joka on yksi demokratian mallimaa, niin siellä nämä poliittiset lakot on kokonaan kielletty. Samoin Saksassa. Ruotsissa ne on käytännösä oikeuden päätöksillä rajattu 23 tuntiin, Satonen sanoo.

Ammattijärjestöt ovat pitäneet esillä sitä, että poliittisella lakkoilulla on Suomessa saavutettu muun muassa yleinen ja yhtälainen äänioikeus.

Satosen mukaan esimerkki on erinomainen, sillä sata vuotta taaksepäin mentäessä työntekijöiden asemaa on ollut syytä puolustaa tiukoillakin keinoilla, mutta nyt tilanne on täysin toinen.

– Me olemme ihan erilaisessa maailmantilanteessa tällä hetkellä. Meillä on itse asiassa monilla aloilla ollut pitkään työvoimapula. Työttömyys on jonkin verran noussut ja vaarana on, että näiden lakkojen takia se nousee lisää.

Studiossa työministeri Arto Satonen: Käykö hallituksen kova linja liian kalliiksi?

Satonen toivoo jännitteen laukeavan, kun esitykset tulevat julki

Suunnitelmat lakko-oikeuden rajoittamisesta ovat vain yksi osa hallituksen työelämäpakettia, joka on saanut ammattiyhdistysliikkeen takajaloilleen ja johtanut pahenevaan lakkokierteeseen.

Satosen mukaan lakoilla ei tule olemaan vaikutusta hallituksen toimintaan. Hän pitää niitä ylimitoitettuina ja toivoo, että työntekijäpuoli palaa takaisin kolmikantaisiin työryhmiin osallistumaan hallituksen esitysten valmisteluun.

Työntekijät ovat pitäneet kolmikantaista valmistelua teatterina, mutta Satosen mukaan esityksissä on valtavasti yksityiskohtia, joihin valmistelun aikana pääsisi vaikuttamaan.

Lakko-oikeuden rajoittamista ja paikallisen sopimisen lisäämistä koskevien lakiesitysten sisältö yksityiskohtineen tulee pian julkisuuteen, minkä Satonen toivoo helpottavan tilannetta.

– Toivon, että se laukaisee jännitettä ja mahdollistaa myös sen, että voimme palata neuvottelupöytään tästä vientivetoisesta mallista, Satonen sanoo.

Satonen tarjosi syksyllä työmarkkinajärjestöille mahdollisuutta etsiä vientimallille omaa vaihtoehtoa.

Suomen suurin palkansaajakeskusjärjestö SAK katkaisi kuitenkin neuvottelut ennen joulua.

Nyt hallitus vie mallia eteenpäin palkansaajajärjestöjen vastustuksesta huolimatta.

https://yle.fi/a/74-20074548?origin=rss

[Tilli Mössönpoika]

kiitos Petteri ja maailman paras hallitusohjelma. kiitos ihan vitusti.

[Spandau Mullet]

Pelisäännöt = äärioikeistohallitus saa tehdä mitä huvittaa eikä tätä saa protestoida mitenkään

[Kuumavesipullo]

kiitos Petteri ja maailman paras hallitusohjelma. kiitos ihan vitusti.

[ORKO VAI SLIMER?]

miksei työmarkkinajärjestöt vaan pistä jauhoja suuhun noille runkkareille ja ilmoita yksipuolisesti ettei niiden lakot ole poliittisia, eipä tässä vissiin oo mihinkään perusteluja tarvittu toisinkaan päin, mölisee vaan mediassa mitä sylki suuhun tuo

[Ismo Linkola]

kiitos Petteri ja maailman paras hallitusohjelma. kiitos ihan vitusti.

[Karppinen]

kiitos Petteri ja maailman paras hallitusohjelma. kiitos ihan vitusti.

[Ismo Linkola]

Hallitusohjelmassa jakeluvelvoitetta pienennetään voimassa olevaan sääntelyyn verrattuna. Kotitalouksien kustannuksia tämä vähentäisi Afryn laskelman mukaan keskimäärin 58 euroa vuodessa.

Raportin mukaan tieliikenteen päästöt kasvaisivat lähes viisi miljoonaa tonnia vuosina 2024–2027 verrattuna kehitykseen, jonka Sanna Marinin (sd.) hallituksen tiukempi jakeluvelvoite olisi tuottanut.

Voi vittu!