Punk in Finland

jaltsun clean living era wrote: ↑

14 Feb 2024, 19:57

yle.fi
Talousasiantuntijat ihmettelevät hallituksen päätöstä: ”Veroasteen aleneminen ei tunnu nyt kovin sopivalta”
5–6 minutes

Hallituksen viime vuonna sopimien leikkausten lisäksi julkisuudessa on ollut erilaisia arvioita sopeutustarpeista. Tällä viikolla pääministeri Petteri Orpo (kok.) arvioi eduskunnassa, että Suomi on päätetyistä toimista huolimatta edelleen ”velkasuossa” ja että lisätoimia on luvassa.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) arvioi aiemmin, että kevään budjettiriihessä pitäisi löytää jopa kahden miljardin euron säästöt.

Kuinka paljon julkista taloutta siis pitää sopeuttaa? Leikattavien miljardien määrä riippuu siitä, mitä tavoitellaan, sanoo Suomen pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.

– Jos tavoitellaan menokehyksessä pysymistä, niin valtiovarainministeriö on esittänyt, että lisäsopeutuksen tarve on semmoinen 0,5–1 miljardia, Obstbaum sanoi Ylen aamussa torstaina.

Toisaalta hallitus pyrkii siihen, että julkisen talouden alijäämä olisi noin prosentin verran suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2027.

– Suomen pankin ennuste on, että alijäämä olisi tuolloin jopa 3,5 prosenttia eli matkaa siihen yhteen prosenttiin on melkoisen paljon. Euroina tämä tarkoittaa sitten jo seitsemää miljardia, Obstbaum sanoi.

Kolmas mahdollinen tavoite tulee EU:n finanssipoliittisista säännöistä, joissa on kolmen prosentin alijäämäraja, jota ei saisi ylittää.

Jos Suomi joutuisi EU:n ”tarkkailuluokalle”, kuten pääministeri Petteri Orpo (kok.) on tilannetta kuvannut, Suomi voisi joutua leikkaamaan vuosittain puoli prosenttia bruttokansantuotteesta, Obstbaum sanoi.

Vuoden 2022 bkt:n tasolla se tarkoittaisi noin puolentoista miljardin leikkauksia vuosittain.

Näistä järkevin olisi hallituksen oma tavoite, eli että vuoteen 2027 mennessä alijäämä olisi noin yksi prosentti suhteessa bruttokansantuotteeseen, arvioi Helsingin yliopiston julkistalouden professori Roope Uusitalo.

– Valtiovarainministeriön luvuilla se tarkoittaisi vajaata kuutta miljardia, kun Suomen pankin arvioi oli ilmeisesti reilut seitsemän miljardia sen lisäksi, mitä tähän mennessä on tehty, Uusitalo sanoi Ylen aamussa.

Näissä laskelmissa eivät ole siis vielä mukana esimerkiksi vasta tulossa olevat työttömyysturvan leikkaukset, vaan vasta ne, jotka ovat jo toteutuneet. Mukana eivät ole myöskään hyvinvointialueiden kaavaillut säästöt.

Hallituksen viime syksynä sopimat toimet kattavat siis osan tästä summasta, Uusitalo sanoi.
Pelkät menoleikkaukset eivät riitä, veronkorotuksia tarvitaan

Julkisen talouden sopeutustarve on niin suuri, että siihen tarvitaan sekä veronkorotuksia että menoleikkauksia ja rakenteellisia uudistuksia, Meri Obstbaum sanoo.

– Aikaisemmin on aika paljon luotettu rakenteellisten toimien vaikutukseen, esimerkiksi työllisyysasteen kohenemisen on ajateltu parantavan julkista taloutta. Näin ei ole tapahtunut ja sen takia sekä menojen että tulojen sopeuttaminen on tarpeen, Obstbaum sanoi.

Hallitus on ollut haluton nostamaan tuloveroja. Todennäköisintä onkin, että valtion tuloja pyritään kasvattamaan nostamalla arvonlisäveroja, erityisesti alennettuja verokantoja, kuten ruuan arvonlisäveroa, Roope Uusitalo arvioi.

Valtiovarainministeriö laski viime keväänä, että jokainen arvonlisäveroprosentin nosto toisi 200 miljoonaa euroa lisää verotuottoja, Uusitalo sanoi.

Toisaalta verojen kiristämisen on huomattu ohjaavan kulutusta jopa odotettua tehokkaammin.

– Ihmiset käyttävät esimerkiksi bensaa ja dieseliä vähemmän kuin aiemmin, ja sitä kautta maksavat myös vähemmän veroja liikenteestä kuin aikaisemmin. Tämä tulee pienentämään näiden haittaverojen kertymistä merkittävällä tavalla, Uusitalo arvioi.

– Ja kun hallitus vielä keventää polttoaineveroa tämän päälle niin verokertymä pienenee.

Verojen kiristämisen sulkeminen kokonaan pois julkisen talouden sopeutuksen keinoista tekee sopeuttamisesta hankalaa, Meri Obstbaum sanoi.

Molemmat talousasiantuntijat ihmettelevät hallituksen päätöstä alentaa työttömyysvakuutusmaksuja.

– Tässä tilanteessa, jossa sopeutustarve on suuri, niin ainakaan veroasteen aleneminen ei tunnu nyt kovin sopivalta, Obstbaum sanoi.

– On mielenkiintoista nähdä, missä määrin toteutuu se, mitä syksyllä lupailtiin, että osa työttömyysvakuutusmaksun alenemisesta imuroidaan takaisin valtion kassaan muita veroja korottamalla, Uusitalo sanoi.
”Ansioturvan leikkaus parantaa työllisyyttä”

Hallituksen suunnittelemien, osin jo toteutuneiden työelämän ja sosiaaliturvan muutosten vaikutuksia julkisen talouteen on vaikea arvioida tarkasti, Roope Uusitalo sanoo.

Työttömyysturvan leikkaaminen pienentää toki työttömyysturvamenoja ja vaikuttaa työttömyyskorvauksia saavien ihmisten toimeentuloon, hän sanoo.

Ansioturvan leikkaamisella tavoitellaan työllisyyden parantamista, sanoo Meri Obstbaum.

– Vaikutus julkiseen talouteen riippuu siitä, missä määrin työllisyysvaikutukset toteutuvat. Ansioturvan leikkaamisesta voidaan tutkimusten perusteella sanoa, että sillä on työllisyyttä parantava vaikutus, mutta muiden uudistusten osalta vaikutusta on ehkä vaikeampi todentaa.

https://yle.fi/a/74-20074828?origin=rss

yle.fi
Hallitus sai eteensä talouden vakavat luvut – Purra kutsui hallituskumppanit koolle
4–5 minutes

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) uskoo, että hallitus jakaa nyt yhteisen tilannekuvan keväällä päätettävästä talouden lisäsopeutuksesta.

Purra kertoi eduskunnassa, että hallitus käsitteli sopeutusmäärää kokouksessaan torstaina aamupäivällä. Purran mielestä tilaisuudelle oli tarvetta.

– Uskon, että nyt kaikilla on yhteinen tilannekuva. Ja sehän on hyvin heikko tämä tilanne, Purra totesi ja kertoi kuvanneensa hallituskumppaneille madonlukuja.

Purra ei halunnut kertoa tarkemmin, mikä on huhtikuussa päätettävien toimien summa tai mikä on ensi vuoden sopeutuksen osuus. Loppuvaalikaudella kuitenkin puhutaan noin kolmen miljardin euron lisäsopeutuksesta julkiseen talouteen. Tämä siis jo päätettyjen kuuden miljardin euron päälle.

– Me katselemme montaa eri asiaa samaan aikaan: talouskehyksiä, joiden sisällä meidän pitää operoida, hyvinvointialueiden alijäämät ja kuntien valtionosuudet. Ne ovat ne suurimmat murheenkryynit, jotka vaativat kompensaatioita ja lisäsäästöjä. Sitten toisaalta hallitusohjelman alijäämätavoite, velkaisuuden vakauttamisen tavoite ja vielä Euroopan unionin finanssipoliittiset säännöt, Purra luettelee.

Purra viittaa EU:n taloussääntöön, jonka mukaan jäsenvaltioiden julkisen talouden alijäämä ei saa ylittää kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta.

Valtiovarainministeriön joulukuun ennusteen mukaan Suomen julkisen talouden alijäämä on 3,5 prosenttia tänä vuonna ja 3,4 prosenttia ensi vuonna. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu, että talouden alijäämä olisi vain yksi prosentti vuonna 2027.

Purran mukaan eri tavoitteet kertovat hieman erilaisia lukuja sopeutustarpeesta.

– Ehkä myös hieman eri vuosille, mutta kaikki ovat kuitenkin samaan suuntaan. Pyrimme tasapainottamaan julkista taloutta. Toimiin on ryhdyttävä mitä pikimmiten.
Orpo jakaa Purran näkemyksen

Ryhmäkokoukseen matkalla ollut pääministeri Petteri Orpo (kok. ) ei myöskään halunnut ”mennä miljardeihin” vielä.

– Ne selviävät prosessin aikana. Saamme koko ajan uusia laskelmia. Tilannekuva on nyt kaikilla varmasti sama.

Orpo vahvistaa, että lisäsopeutus nousee miljardiluokkaan, koska Suomella on erittäin vaikea ongelma julkisen talouden alijäämässä.

– Taantuma kestää, ja on kestänyt pidempään kuin oletettiin. Verotulot vähenevät huomattavasti. Samaan aikaan julkisen sektorin menot ovat kasvaneet vielä nopeammin kuin pelättiin. Ennen kaikkea soteen pitää löytää paljon lisää rahaa. Haluamme taittaa velkaantumisen tämän vaalikauden aikana, joten joudumme tekemään tosi kovia päätöksiä.
Purra: Kielteisistä kannoista joustettava

Hallitus päättää huhtikuun kehysriihessä mistä vielä leikataan ja mitä veroja korotetaan.

Valtiovarainministeri Purran mukaan poliittiset neuvottelut lisäsopeutuskeinojen löytämiseksi ovat käynnissä ja virkamiehet tukevat niitä. Toimia pohditaan kokoomuksen ryhmäjohtajan Matias Marttisen johdolla.

Valtiovarainministeriö julkaisee seuraavan talousennusteensa huhtikuun alussa.

– Paljon myös vaikuttaa, miten talous kehittyy, miten Suomi pääsee jälleen mukaan kasvuun. Me olemme lievässä taantumassa. Kaikki tämä tulee vaikuttamaan näihin lukuihin, Purra sanoo.

Purran mukaan neuvottelupöydällä on laajasti suoria säästöjä eri sektoreille ja veronkorotuksia, koska nyt tarvitaan kaikkia keinoja.

– Hallitusohjelmassa linjataan, että kokonaisveroaste ei hallituksen omin toimin nouse. Mutta koska se laskee hallituksesta riippumattomista syistä tällä kaudella, niin se antaa liikkumavaran veronkorotuksille.

Tähän asti vain puolustus, perusopetus ja sisäinen turvallisuus ovat säästyneet leikkauksilta.

– Uskon ja toivon, että etenemme säästöjen suhteen samalla tavalla myös tästä eteenpäin eli niitä pitää tarkastella laajasti. Hallitusryhmien sellaiset ehdottomat, että ei missään nimessä tästä, niin todennäköisesti joudumme niistä irrottautumaan. Ja siksi olen kuvannut tätä hallitusneuvottelu kakkoseksi, Purra toteaa.

Esimerkiksi RKP ei halua nostaa ruuan arvonlisäverotusta, kokoomukselle taas ei käy ansiotuloverotuksen kiristäminen. Perussuomalaiset suhtautuu kielteisesti polttoaineverotukseen koskemiseen.


https://yle.fi/a/74-20074818?origin=rss

yle.fi
”Yksi hallituksen typerimmistä esityksistä”, suomi vasemmistoliitto – Satonen puolusti aikuiskoulutustuen lakkauttamista
~3 minutes

Eduskunnan kyselytuntia hallitsi keskustelu hallituksen aikeista lakkauttaa aikuiskoulutustuki.

Oppositio arvosteli hallituksen aikeita lakkauttaa aikuiskoulutustuki eduskunnan suullisella kyselytunnilla.

Entinen työministeri Tuula Haatainen (sd.) sanoi, että erityisesti naisvaltaiset alat kärsivät muutoksesta.

– Miksi sairaanhoitajien ja opettajien huolia ei kuulla? He ovat lausuntonsa antaneet.

Oppositio halusi myös tietää, kuinka moni lausunnonantaja on kannattanut aikuiskoulutustuen lakkauttamista.

Työministeri Arto Satonen (kok.) ei halunnut mennä lukuihin, mutta myönsi, että esitys on saanut kritiikkiä. Samaan hengenvetoon hän totesi, että muutokselle on arvioitu 10 000 henkilön työllisyysvaikutus.

Satosen mukaan olennaista on, että ne jotka haluaisivat opiskella ammatissaan pidemmälle, voisivat tehdä sen työnsä ohessa. Näin vältettäisiin hänen mukaansa negatiiviset työllisyysvaikutukset.

Työministerin mukaan tähän haetaan ratkaisua parhaillaan.
Satonen korosti työlllisyysvaikutuksia

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen sanoi, että suomalaiset ovat sisäistäneet elinikäisen oppimisen.

– Nyt te olette päättäneet lakkauttaa aikuiskoulutustuen. Herää kysymys, että mistä tämä on peräisin?

Satonen toisti jälleen arvioidut työllisyysvaikutukset.

Hän myös sanoi, että aikuiskoulutustuen lakkauttamista ei aiota perua.

Vasemmistoliiton Veronika Honkasalo katsoi, että lakkauttaminen on ”yksi hallituksen typerimmistä ja lyhytnäköisimmistä esityksistä”. Honkasalon mukaan järkevämpää olisi parantaa aikuiskoulutustuen kohdentumista.

Satosen mukaan aikuiskoulutustuki ei ole aivan heti päättymässä ja uusi järjestelmä pyrkii tarjoamaan vaihtoehdon aikuiskoulutustuen toimivimmille osille.
Lakot ja säästöt viikon puheenaiheita

Kyselytunnilla erityisesti oppositiolla on mahdollisuus kysyä hallitukselta ajankohtaisista aiheista.

Tällä viikolla ovat puhuttaneet muun muassa kiristynyt työmarkkinatilanne ja hallituksen kaavailemat lisäsäästöt jo sovitun kuuden miljardin päälle.

Nämä eivät kuitenkaan suuremmin nousseet esille kyselytunnilla.

Keskusta kysyi kuitenkin maatalouden kannattavuudesta ja suomi puheita ruuan arvonlisäveron korottamisesta.

Lisäksi puhuttiin Gazan tilanteesta Lähi-idässä.

https://yle.fi/a/74-20074849?origin=rss

Hupakko wrote: ↑

15 Feb 2024, 17:43

Toi aikuiskoulutustuen lopettaminen on kyllä niin uskomaton aivopieru, ettei mitään käsitystä. Miten se ihan oikeasti parantaa työllisyyttä? Itse kuulun vielä niihin hirviöihin, jotka opiskelee tuolla tuella itselleen täysin uutta ammattia amk:ssa, tosin sotepuolelta. Tulevalla alalla on pulaa osaajista, ja meidän luokalta ihan hemmetin iso osa on nimenomaan noita aikuiskoulutustuella opiskelevia alanvaihtajia.

Vanhalla alalla on ylitarjontaa osaajista, ja automaatio plus tekoäly viemässä työpaikkoja jatluvasti pois. Olis varmaan silti pitänyt jäädä sinne kitkuttelemaan huonolla motivaatiolla, kunnes lanttu leikkaa lopullisesti. Se on jatkossa niin, että se on yks ammatti per naama ja siinä pysytään loppuelämä.

Hupakko wrote: ↑

15 Feb 2024, 17:43

Toi aikuiskoulutustuen lopettaminen on kyllä niin uskomaton aivopieru, ettei mitään käsitystä. Miten se ihan oikeasti parantaa työllisyyttä?

Hupakko wrote: ↑

15 Feb 2024, 17:43

. Se on jatkossa niin, että se on yks ammatti per naama ja siinä pysytään loppuelämä.

pigra senlaborulo wrote: ↑

15 Feb 2024, 17:30

Purran mukaan eri tavoitteet kertovat hieman erilaisia lukuja sopeutustarpeesta.

– Ehkä myös hieman eri vuosille, mutta kaikki ovat kuitenkin samaan suuntaan.

Villijam wrote: ↑

15 Feb 2024, 18:28

pigra senlaborulo wrote: ↑

15 Feb 2024, 17:30

Purran mukaan eri tavoitteet kertovat hieman erilaisia lukuja sopeutustarpeesta.

– Ehkä myös hieman eri vuosille, mutta kaikki ovat kuitenkin samaan suuntaan.

Hupakko wrote: ↑

15 Feb 2024, 17:43

Toi aikuiskoulutustuen lopettaminen on kyllä niin uskomaton aivopieru, ettei mitään käsitystä. Miten se ihan oikeasti parantaa työllisyyttä?

Sun äitis wrote: ↑

15 Feb 2024, 21:43

Hupakko wrote: ↑

15 Feb 2024, 17:43

Toi aikuiskoulutustuen lopettaminen on kyllä niin uskomaton aivopieru, ettei mitään käsitystä. Miten se ihan oikeasti parantaa työllisyyttä?

Tän lakkauttamisen pointti on että yrittäjät ei enää joudu maksamaan puskurirahastoon mitään kun niitä rahoja ei enää käytetä aikuiskoulutustukeen. Eli siis tämmöinen kehnosti naamioitu lisäkevennys työnantajapuolelle tämäkin.

Il Duce Lee wrote: ↑

15 Feb 2024, 21:48

Sun äitis wrote: ↑

15 Feb 2024, 21:43

Hupakko wrote: ↑

15 Feb 2024, 17:43

Toi aikuiskoulutustuen lopettaminen on kyllä niin uskomaton aivopieru, ettei mitään käsitystä. Miten se ihan oikeasti parantaa työllisyyttä?

Tän lakkauttamisen pointti on että yrittäjät ei enää joudu maksamaan puskurirahastoon mitään kun niitä rahoja ei enää käytetä aikuiskoulutustukeen. Eli siis tämmöinen kehnosti naamioitu lisäkevennys työnantajapuolelle tämäkin.

Yrittäjät jotka eivät kaipaa kouluttautunutta työvoimaa