Punk in Finland

Ministeri Rydmanin mukaan työrauhalaki on perua vuodelta 1946 – professori: Sitä on muutettu yhdeksän kertaa

Hallitus haluaa lyhentää poliittisten lakkojen keston enintään 24 tuntiin.

Petteri Orpon (kok.) hallitus haluaa puuttua poliittisiin lakkoihin. Poliittisten lakkojen enimmäiskesto on lyhenemässä 24 tuntiin.

Hallituksen esitys työrauhalain uudistamisesta on tulossa eduskuntaan maaliskuun alussa.

Orpon hallituksen ministerit ovat käyttäneet useaan kertaan perusteena sitä, että nykyinen työrauhalainsäädäntö on vuodelta 1946 ja vaatii pikaista uudistamista.

Edellisen kerran perustelu kuultiin Ylen A-Talkissa viime torstaina, kun elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) osallistui keskusteluun lakkokeväästä.

– Meidän työrauhalainsäädäntömme on vuodelta 1946. Siihen ei ole saatu mitään olennaisia muutoksia tässä vuosikymmenien aikaan, vaikka maailma on muuttunut todella paljon eteenpäin, Rydman sanoi.

Tänään tiistaina suurimman oppositiopuolueen SDP:n kansanedustaja Lauri Lyly kiisti Ylen aamussa hallituksen näkemyksen. Lyly on palkansaajajärjestö SAK.n entinen puheenjohtaja.

– Koko ajan vedotaan 40-luvun lainsäädäntöön. Sitä on yhdeksän kertaa korjattu sen jälkeen ja muutakin työehtolainsäädäntöä, tosi monta kertaa.

Nämä väitteet kuullaan varmasti myös tänään tiistaina, kun oppositio tekee hallitukselle välikysymyksen tulehtuneesta tilanteesta työmarkkinoilla. Välikysymyksessä ovat mukana SDP, vasemmistoliitto ja vihreät.

Välikysymykseen vastaa työministeri Arto Satonen (kok.).
Edelliset muutokset tehty vuonna 2001

Mutta kumpi on oikeassa, Wille Rydman vai Lauri Lyly?

Oikeustieteen emeritusprofessori Niklas Bruun vastaa Yle Uutisille sähköpostilla. Hän liittää mukaan työehtosopimuslain vuodelta 1946.

– Tässä versiossa näkyy myös lakiin tehdyt muutokset ja lopussa on muutosluettelo, josta näkyy, että lakia on vuoden 1984 jälkeen muutettu ainakin yhdeksän kertaa eri ajankohtina.

Professori Bruunin päätelmän mukaan näyttää siltä, että Lauri Lyly on oikeassa. Edellinen muutos lakiin on tehty 2001. Muutos koski lakkojen hyvityssakkoja.

Emeritusprofessori Seppo Koskinen vastaa Ylelle näin:

– Nyt olisi keskeistä ampua alas ajatus, että 40-luvun jälkeen ei ole tapahtunut mitään ja että osittaisia kompromisseja voidaan aina tehdä.

Koskinen myöntää, että lakiin tehdyt muutokset eivät ole olleet suuria, mutta sen sijaan tulkinnat ovat tiukentuneet koko ajan saatossa.

Hallitus aikoo muuttaa myös laittomista lakoista maksettavan hyvityssakon ylärajaan. Se ollaan nostamassa 150 000 euroon. Työntekijä voisi saada 200 euron sakot.

Muutoksia on valmisteltu kolmikantaisesti. Mukana olivat sekä työnantajien ja työntekijöiden edustajat. Lopputuloksesta irtautuivat lopulta sekä palkansaajakeskusjärjestöt että Elinkeinoelämän keskusliitto (EK).

Työnantajapuoli olisi halunnut rajata poliittiset mielenilmaukset ”muutamaan tuntiin”. Työntekijäpuoli vastustaa lakko-oikeuden rajaamista.

juttuun lisätty kello 15.10: Seppo Koskisen kommentit.

https://yle.fi/a/74-20075504?origin=rss

Niilo Nöyhkä wrote: ↑

20 Feb 2024, 16:23

Vittu, että vihaan Purraa ja Orpoa.

Karppinen wrote: ↑

20 Feb 2024, 17:27

Niilo Nöyhkä wrote: ↑

20 Feb 2024, 16:23

Vittu, että vihaan Purraa ja Orpoa.

Ja Satosta. Ja Rydmania. Oikeastaan koko vitun hallitusta paitsi RKP:n ministereitä. Heitä halveksin.

Bara en kapibara wrote: ↑

20 Feb 2024, 17:36

Karppinen wrote: ↑

20 Feb 2024, 17:27

Niilo Nöyhkä wrote: ↑

20 Feb 2024, 16:23

Vittu, että vihaan Purraa ja Orpoa.

Ja Satosta. Ja Rydmania. Oikeastaan koko vitun hallitusta paitsi RKP:n ministereitä. Heitä halveksin.

Ite kyllä vihaan rkp-läisiäki ku heillä ois ollu mahollisuus lopettaa koko sirkus alkuunsa mutta pakko päästä porvaroimaan. Toki myös halveksun.

Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson näkee puolueen viestinnässä parantamisen varaa, mutta puolustaa kiisteltyjä ratkaisujaan.

Rkp:n kannatus supistui Helsingin Sanomien tiistaina julkaisemassa mittauksessa 3,6 prosenttiin. Niin alhainen se ei ole ollut kertaakaan vuonna 1991 alkaneen mittauksen historian aikana.

”Onhan tämä hallituskoalitio meille vaikea. Tiesimme sen, kun menimme hallitukseen. Meidän on saatava peruskannattajillemme paremmin viestiä eteenpäin, että miksi olemme hallituksessa ja mitä saamme siellä aikaiseksi”, Henriksson sanoo.

Puheenjohtajan näkemys oli ratkaisevassa asemassa, kun Rkp päätti viime syksynä olla asettamatta omaa ehdokasta presidentinvaaleihin.

Henriksson sanoo, että ratkaisusta johtuva näkyvyyden väheneminen saattaa näkyä jonkin aikaa kannatusluvuissa. Se oli tiedossa etukäteen. Hän pitää päätöstä silti edelleen oikeana.

"Meidän päätavoitteemme oli, että loppusuoralla olisi Rkp:n arvoja edustavia ja myöskin kokeneita ulkopolitiikkaa osaavia ehdokkaita. Ja kaksi sellaista ehdokasta siellä oli.”

Rkp:n sisältä on kantautunut myös arvostelua tavasta, jolla Henriksson on kertonut omista suunnitelmistaan.

Henriksson kertoi tammikuussa asettuvansa ehdolle kesäkuun eurovaaleissa. Hän kertoi luopuvansa puheenjohtajuudesta, jos tulee valituksi. Päätöksensä hän tekee vasta tuloksen selvittyä, joten varsinaisen puheenjohtajakamppailu Rkp:ssa ei pääse vielä alkamaan.

Tätäkin ratkaisua Henriksson puolustaa.

”Meillä on edessämme erittäin haastava kevät. Eurovaalien lisäksi hallituksen sisällä on alkamassa vaikeat talousneuvottelut. Voimat pitäisi keskittää nyt vaaleihin ja siihen, että pystymme hallituksessa ajamaan Rkp:n näkemyksiä.”

Voisiko puheenjohtajakisa siis ohjata huomion väärään paikkaan?

”Meidän kannattaa nyt keskittyä olennaiseen. Puheenjohtajan Rkp saa aina omin voimin. Europarlamenttipaikan eteen meidän on tehtävä valtavasti työtä, ja meidän olisi syytä puhaltaa siksi yhteen hiileen.”

Henriksson epäilee, että hänen ratkaisuaan koskevan keskustelun taustalla on myös päätös presidentinvaaleista.

”Jokunen henkilö Rkp:n sisäpiiristä on ollut pettynyt siihen, ettei Rkp asettanut omaa presidenttiehdokasta. Se voi myös näkyä pienenä kärsimättömyytenä tässä tilanteessa.”

Hallituksen opetusministerinä toimiva Henriksson on johtanut Rkp:ta vuodesta 2016.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010240172.html

edge hammer wrote: ↑

20 Feb 2024, 17:55

Bara en kapibara wrote: ↑

20 Feb 2024, 17:36

Karppinen wrote: ↑

20 Feb 2024, 17:27

Niilo Nöyhkä wrote: ↑

20 Feb 2024, 16:23

Vittu, että vihaan Purraa ja Orpoa.

Ja Satosta. Ja Rydmania. Oikeastaan koko vitun hallitusta paitsi RKP:n ministereitä. Heitä halveksin.

Ite kyllä vihaan rkp-läisiäki ku heillä ois ollu mahollisuus lopettaa koko sirkus alkuunsa mutta pakko päästä porvaroimaan. Toki myös halveksun.

ei ole kyllä ikinä aikaisemmin iskenyt yhtä murhanhimoiset tunnelmat istuntosalin ministeriaitiota katsellessa kuin tänään. tää on jälleen yks kauhea kehityskulku henkisesti itselle, mutta polarisoituvan yhteiskunnan ja keskustelukulttuurin kannalta olen ihan vitun huolissani

pigra senlaborulo wrote: ↑

20 Feb 2024, 18:18

”Onhan tämä hallituskoalitio meille vaikea. Tiesimme sen, kun menimme hallitukseen. Meidän on saatava peruskannattajillemme paremmin viestiä eteenpäin, että miksi olemme hallituksessa ja mitä saamme siellä aikaiseksi”, Henriksson sanoo.

Bighead wrote: ↑

20 Feb 2024, 17:00

Iltalehti jättänyt tuosta Purran lainauksesta pois sen
"Pitäisikö tätä kysyä teidän sorto- ja solidaarisuusjärjestöltänne"
loppukaneetin. Kovaa ajoa ja pelisäännöt kunnossa

pigra senlaborulo wrote: ↑

20 Feb 2024, 17:15

Käänteinen kastijärjestelmä wrote: ↑

20 Feb 2024, 17:11

Il Duce Lee wrote: ↑

20 Feb 2024, 16:59

Käänteinen kastijärjestelmä wrote: ↑

20 Feb 2024, 16:52

Niilo Nöyhkä wrote: ↑

20 Feb 2024, 16:23

Vittu, että vihaan Purraa ja Orpoa.

+ Satonen ja Sebu

+ hallis, häkkänen, essayah, grahn-laasonen, valtonen.....

+ kaikkia muita natsihallituslaisia

Eduskunta päätyi puimaan tiistaisessa, työmarkkinoita käsitelleessä välikysymyskeskustelussa myös Ruotsin lakkolainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä.

Oppositiopuolueiden kansanedustajat hiillostivat työministeri Arto Satosta (kok) siitä, onko tämä johtanut kuulijoita harhaan. Helsingin Sanomat kertoi maanantaina, että Satosen usein toistama väite ”parin–kolmen tunnin” rajasta poliittisille lakoille Ruotsissa on virheellinen.

Keskustelun aikana Kauppalehti julkaisi oman juttunsa, johon oli haastateltu Ruotsin Medlingsinstitutetin eli sovittelutoimiston päälakimiestä Per Ewaldssonia.

Juttu nousi välittömästi keskusteluun.

”Minulla on tässä juuri julkaistu Kauppalehden uutinen. ’Pitääkö Arto Satosen väite parin–kolmen tunnin aikarajasta paikkansa?’ Koskee siis Ruotsin poliittisia lakkoja. ’Ruotsin valtakunnansovittelijan päälakimies vastaa.’ Ehkä hän tietää asiasta”, Satonen sanoi eduskunnassa ja jatkoi:

”’Per Ewaldssonin mukaan poliittinen lakko-oikeus on käytännössä rajoitettu muutamaan tuntiin, ja julkisella sektorilla sitä ei ole lainkaan.’ Mä toivon, että tämä asia olisi tässä käsitelty.”

”Ministeri Satonen kertoi nyt sen, että hän oli ollut oikeassa tässä koko ajan. Ja minusta se on aivan oleellista, että te voitte nyt lopettaa tästä asiasta keskustelun, että rauhoittukaa. Me kyllä huolellisesti valmistelemme nämä lait, että siitä ei tarvitse olla huolissaan”, pääministeri Petteri Orpo (kok) sanoi pian tämän jälkeen.

Poliittisia lakkoja yksityisellä sektorilla ei ole Ruotsissa rajoitettu lailla tai järjestöjen välisillä sopimuksilla.

Satonen on lausunnoissaan viitannut oikeuskäytäntöön. Helsingin Sanomien maanantaina haastattelemat oikeustieteilijät arvioivat, ettei Ruotsissa ole sellaisia oikeustapauksia, joiden perusteella voisi päätellä poliittisten lakkojen hyväksytyn keston Ruotsissa.

”Ruotsissa oikeustieteilijät ovat yhtä mieltä siitä, että poliittiset lakot hyväksytään. Lisäksi niihin kuuluu mielenosoituksellinen luonne, eli ne eivät voi kestää kovin pitkään. Mutta mitä ’kovin pitkään’ tarkoittaa, on auki”, työoikeuteen erikoistunut emeritusprofessori Niklas Bruun sanoi.

”En usko, että viikkokausia jatkuvia poliittisia lakkoja hyväksyttäisiin. Mutta on aivan virheellistä väittää, että olisi joku kahden tai kolme tunnin raja. Ei ole mitään sellaista ennakkotapausta.”

Kauppalehden jutussa Ewaldsson sanoo, että oikeustieteellisessä kirjallisuudessa puhutaan ”muutamista tunneista”.

HS kysyi vielä uudestaan saamastaan huomiosta yllättyneeltä Ewaldssonilta Ruotsin oikeuskäytännöstä.

Suomalaisen emeritusprofessorin Niklas Bruunin mukaan Ruotsin oikeuskäytännöstä ei pysty päättelemään, onko hyväksyttävä kesto Ruotsissa poliittiselle lakolle 2–3 tuntia vai esimerkiksi 2–3 päivää tai jotain muuta. Oletteko eri mieltä asiasta?

”Ei, en ole eri mieltä. Ruotsissa ei ole olemassa oikeuskäytäntöä, josta voitaisiin päätellä jokin tietty aikaraja poliittisille lakoille”, hän sanoo.

Poliittiset lakot ovat ylipäänsä monimutkainen kysymys Ruotsissa, Ewaldsson arvioi. Hänen mukaansa julkisen sektorin työntekijät eivät lähtökohtaisesti voi osallistua poliittisiin lakkoihin.

Suomessakin joissakin työehtosopimuksissa on sovittu niin kutsutusta absoluuttisesta työrauhasta, eivätkä esimerkiksi virkamiehet voi osallistua poliittisiin työtaisteluihin.

”Mitä tulee yksityisen sektorin työntekijöihin, heidän kohdallaan on olemassa muutamia oikeustapauksia, jotka käsittelevät poliittisia työtaisteluita. Ei ole kuitenkaan hirveästi selkeitä periaatteita, joita näistä voisi johtaa. Niklas Bruun on oikeassa siinä, ettei sieltä löydy mitään tiettyä aikarajaa. Täytyy katsoa yksityiskohtia: Onko työtaistelutoimella olemassa esimerkiksi jokin kansainvälinen ulottuvuus vai kohdistuuko se Ruotsissa tapahtuviin asioihin? Onko se esimerkiksi kansainvälistä solidaarisuuden osoittamista?” Ewaldsson sanoo.

Tällä hän viittaa suomalaisessakin keskustelussa usein viitattuun Chile-tapaukseen. Ruotsin työtuomioistuin katsoi, että viikon kestänyt saarto, jossa kolme ammattiliittoa kieltäytyi purkamasta tai lastaamasta chileläisiä laivoja, oli laillinen poliittinen työtaistelutoimi.

”Lisäksi työtuomioistuin on katsonut, ettei kestoa voi jättää auki. On myös arvioitava seurauksia työnantajille. Ruotsissa katsotaan, että mikäli työehtosopimus on voimassa, ei työnantajan tarvitse sietää työtaisteluita niin kauaa, että liiketoiminnan harjoittaminen häiriintyy liikaa. Eli on tulkittavissa muutamia tällaisia periaatteita, mutta ei suoria aikarajoja. Oikeudellinen tila Ruotsissa ei ole yksityiskohtaisesti täysin selvä, koska täällä ei ylipäänsä ole ollut poliittisia työtaisteluita.”

Entä kirjallisuudesta löytyvä viittaus pariin tuntiin?

”Se on kirjallisuudessa oleva kommentti ja sinänsä ihan pätevä, mutta ei se ole oikeudellisesti sitova, koska ei työtuomioistuin ole näin katsonut.”

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010241974.html