Punk in Finland

Taffey Lewis wrote: ↑

20 Feb 2024, 19:34

Vitun paska satonen

punkhank wrote: ↑

20 Feb 2024, 19:47

Taffey Lewis wrote: ↑

20 Feb 2024, 19:34

Vitun paska satonen

hs.fi
Työ­ministeri Satonen tylytti väli­kysymys­keskustelussa: ”SAK ja vasemmisto-oppositio yrittävät estää uudistamisen”
Robert Sundman HS
6–7 minutes

Eduskunnassa keskusteltiin tiistaina Sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton työmarkkinatilannetta koskevasta välikysymyksestä.

Työministeri Arto Satonen (kok) ryöpytti ammattiyhdistysliikettä ja oppositiopuolueita tiistaina eduskunnassa, kun suuressa salissa käsiteltiin Sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton välikysymystä työmarkkinatilanteesta.

”SAK ja vasemmisto-oppositio yrittävät estää uudistamisen kaksin käsin”, Satonen moitti.



Työministerin mukaan Kansainvälinen valuuttarahasto IMF sekä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD ovat toistuvasti suositelleet Suomelle työmarkkinoiden joustavoittamista.

Hän myös perusteli tuttuun tapaan, miksi hallitus toteuttaa esimerkiksi työrauhaa eli lakkoja koskevaan lainsäädäntöön, paikalliseen sopimiseen ja niin kutsuttuun palkkamalliin liittyvät uudistuksensa.

Puheessaan Satonen siteerasi pitkän linjan parlamentaarikkoa Sirkka-Liisa Anttilaa (kesk), joka hämmästeli aikanaan, kuuluuko Suomessa valta vain korporaatioille eli etujärjestöille.

”Myös tänään keskustelemme siitä, kenelle Suomessa valta kuuluu”, Satonen sanoi.

”EK:lle!” kuuluivat lukuisat, vinoilevat välihuudot eduskunnasta. EK on Elinkeinoelämän keskusliitto eli työnantajaliittojen keskusjärjestö.

Työministerin mukaan hallituksella on eduskunnan enemmistön tuki ja velvollisuus viedä kaavailemansa uudistukset läpi.



”Kolmikantainen valmistelu [työelämäasioissa] ei ole tuottanut tuloksia enää vuosikymmeniin”, Satonen valitteli.

Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman vetosi hallitukseen, että se aloittaisi neuvottelut ja kuuntelisi ”aidosti” palkansaajia. Hän myös esitti hallitukselle Sdp:n vaihtoehtoja vastaantuloksi palkansaajille. HS kertoi vaihtoehdoista aiemmin tiistaina.

Lindtman huomautti, että eri kyselytutkimusten mukaan ammattiyhdistysliikkeen tavoitteille löytyy tukea.

Hän katsoi myös, ettei hallituksen väitteelle kolmikannan tuloksettomuudesta löydy todisteita. Sellaisia ovat puoluejohtajan mukaan esimerkiksi eläkeratkaisut, 2000-luvun maltilliset palkkaratkaisut ja koronapandemian aikana tehdyt joustot.

”Sopiminen on Suomen supervoima. Miksi hylkäisimme sen nyt, kun tilanne on näin vakava?”

Vihreiden Fatim Diarra arvosteli puheessaan niin kutsuttua vientivetoista työmarkkinamallia, joka hänen mukaansa sitoisi julkisella sektorilla työskentelevien naisten palkkakehityksen vientialojen menestykseen.

Toisaalta Diarra vetosi myös ammattiyhdistysliikkeeseen, jotta se palaisi neuvottelupöytään.

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK päätti keskustelut työmarkkinamallista joulukuussa, sillä järjestö olisi halunnut laajentaa neuvottelut koskemaan myös muita työmarkkinauudistuksia.

Vasemmistoliiton Li Andersson taas katsoi, että hallitus vähättelee muutoksiensa vaikutuksia palkansaajille.

”En tiedä pitäisikö itkeä tai nauraa, kun työntekijöiden perusoikeuksia rajoittavasta lakihankkeesta vastaava ministeri Satonen jää kiinni väärän tiedon antamisesta lakko-oikeudesta Ruotsissa, ja hän puolustautuu kertomalla, että on saanut virheellisen käsityksensä ’elinkeinoelämän edustajien puheista’. Tämä lausunto kertoo kaiken siitä, kenen kynästä tämän hallituksen työmarkkinapolitiikka todellisuudessa tulee”, Andersson sanoi ja viittasi HS:n maanantaiseen juttuun.

Oppositiopuolueista keskusta ja Liike Nyt eivät lähteneet mukaan välikysymykseen. Tästä huolimatta Tuomas Kettunen (kesk) esitti puolueensa ryhmäpuheenvuorossa epäluottamusta hallitukselle.

Kettusen mukaan myös keskusta katsoo, että hallituksen ja Hakaniemen pitäisi ”viimein istua neuvottelupöytään”.

”Kokoomus ja vuorineuvokset jyräävät seurauksista välittämättä yksipuolisia heikennyksiä työelämään ja yrittävät siinä sivussa kukistaa ammattiyhdistysliikkeen. Sdp ja Hakaniemi pitävät seurauksista välittämättä asemistaan kiinni”, Kettunen tylytti.

”Entä perussuomalaiset? Missä Ps, siellä petetty vaalilupaus. Kaikesta työntekijöille luvatusta jäljellä ovat elinkeinoministerin mafiapuheet. Niistä tulee mieleen lähinnä pahanilkiset kakarat.”

Liike Nytin Harry ”Hjallis” Harkimo taas esitti, että hallituksen tulisi tehdä osapuolten kesken ”Suomen sopimus”.

”Joskus vain on niin, että vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia.”

Perussuomalaisten Jorma Piisinen piti puheenvuorossaan opposition vaihtoehtoa epäselvänä ja arvosteli puolueita siitä, että ne pelottelevat kansalaisia maalaamalla hallituksen toimista todellisuutta rajumman kuvan.

Hän kuitenkin myös kiitti oppositiota välikysymyksestä.

”Näinä poliittisten lakkojen aikoina on virkistävää, kun hallitusta haastetaan myös parlamentaarisin keinoin, eikä vain pysäyttämällä yhteiskunta ja hankaloittamalla yritysten toimeentuloa ja kansalaisten elämää.”

Jani Mäkelä (ps) puolestaan ihmetteli, mistä opposition vaatimat ”neuvottelut” oikein pitäisi aloittaa.

”Neuvottelut siitäkö, mitä toimia jätetään tekemättä, mitä työpaikkoja jätetään luomatta ja mitä säästöjä ei tehdä? Kannattaa huomata, että nämä hallituksen esittämät toimet katsottiin tarpeelliseksi jo viime keväänä. Nyt taloutemme kuva on jo merkittävästi huonompi.”

Myös pääministeri Petteri Orpo (kok) kritisoi puheenvuorossaan oppositiota vaihtoehtojen puutteesta.

Moni hallituspuolueen kansanedustaja toisti keskustelussa tätä ajatusta ja erityisesti pyysi Sdp:tä kertomaan sellaisia keinoja, jotka parantaisivat työllisyyttä ja kansantaloutta.

”Suomen työmarkkinat eivät ole kaaoksessa. Kaaoksen ovat aiheuttaneet ne, jotka ovat lähteneet lakkojen tielle”, Orpo sanoi.

Eduskunta äänestää epäluottamuslauseista täysistunnossaan keskiviikkona.


https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010225384.html

Niilo Nöyhkä wrote: ↑

20 Feb 2024, 15:15

Balam-Acab wrote: ↑

20 Feb 2024, 15:12

Niilo Nöyhkä wrote: ↑

20 Feb 2024, 15:11

Media vois ees vähän haastaa kaikkee tota skeidaa, mitä suolletaan ulos. Vittu.

valtion pyörittämä media vai suuryritysten pyörittämä media

Kaikki. Musta tuntuu, et mediat ei vaan oo tottunut siihen paskan määrään, mitä hallitus tuuttaa. Ei pysy perässä ja kun yksi jää kiinni valehtelusta, tulee jo uusi uutinen eikä ketään ehditä grillata tai korkeintaan julkaistaan joku yksi juttu, joka sitten jää jalkoihin.

iltalehti.fi
IL:n tiedot: Tämä kohta perustuslaista voidaan joutua ohittamaan Venäjän takia
Kreeta KarvalaTänään klo 21:46
5–6 minutes

Sisäministeri Mari Rantanen (ps) luottaa uuden lainsäädännön estävän Venäjän masinoiman välineellisen maahantulon. Lakihankkeessa voidaan joutua puuttumaan Suomen perustuslakiin.

Sisäministeriö valmistelee pikavauhtia uutta lainsäädäntöä, jonka avulla voidaan varautua Venäjän masinoimaan maahantuloon.

Välineellistetyssä maahantulossa on kyse siitä, että Venäjä käyttää siirtolaisia välineenä Suomen painostamiseen ja kansallisen turvallisuuden horjuttamiseen.

Lakihankkeessa voidaan joutua turvautumaan poikkeuslakiin, mikä tarkoittaa Suomen perustuslain osittaista ohittamista.

Uusi lakiesitys yritetään saada eduskuntaan jo maaliskuussa.
Rankkaa painostusta

Sisäministeriön mukaan Suomen on varauduttava siihen, että Venäjän maahantulolla harjoittama painostaminen jatkuu pitkään. Se voi myös saada nykyistä laajempia ja vakavampia muotoja.

Iltalehden diplomaattilähteistä saamien tietojen mukaan Venäjä saattaa vielä kokeilla Suomen reaktiota siihen, että pakolaiset ajetaan väkivalloin rynnimään rajaesteiden yli, tai lumien sulaessa Venäjä alkaa työntää turvapaikanhakijoita laajoin joukoin maaston kautta Suomeen.

– Kaikki ymmärtävät sen, että tilanne muuttuu, kun sää muuttuu. Tämä on nähty aiemmin esimerkiksi Baltian maissa ja Puolassa, sisäministeri Mari Rantanen (ps) sanoi maanantaina tiedotustilaisuudessa, jonka hän piti itärajalla yhdessä Ruotsin maahanmuuttoministerin Maria Malmer Stenergardin kanssa.

Rantanen kertoi saamiinsa viranomaisraportteihin vedoten, että Venäjän puolella on edelleen satoja, ellei tuhansia siirtolaisia odottamassa pääsyä Suomeen.

Iltalehden tietojen mukaan uuden lakiesityksen pitäisi olla sellainen, jossa tietyllä alueella, tiettyjen ehtojen vallitessa Suomen ei tarvitsisi ottaa vastaan kansainvälisen suojelun hakemuksia. Se lähettäisi signaalin Venäjälle ja turvapaikanhakijoiden lähtömaihin.

Periaatteessa näin toimitaan nytkin, kun rajalain 16. pykälän nojalla itäraja on pidetty henkilöliikenteeltä pääosin kiinni marraskuusta saakka ja turvapaikanhakuoikeus on keskitetty muualle kuin itärajalle.

Uudella lailla pyritään etsimään vielä nykyistä lakia tehokkaampaa työkalua, jolla voidaan estää se, ettei Venäjä ala toimittaa ihmisiä itärajalle.

Iltalehden tietojen mukaan sisäministeriössä ei kuitenkaan haluta puhua lain valmistelun yhteydessä niin sanotusta push back -menettelystä, muun muassa siksi, että menettely ymmärretään eri tavoin eikä kyseessä ole juridinen termi.

Push back -menettelyssä turvapaikanhakijoita estetään aktiivisesti saapumasta Suomen alueelle, jolloin he eivät voi hakea turvapaikkaa.

Sisäministeri Rantanen ei tiistaina ottanut kantaa siihen, pyritäänkö uudella lakiesityksellä mahdollistamaan se, että tulijoita ei päästetä Suomen rajojen yli, vaan heidät työnnettäisiin takaisin (push-back) Venäjälle.

– En ota lain sisältöön vielä kantaa. Sitä valmistellaan nopeasti. Tässä vaiheessa toivoni lepää siinä, että parhaat asiantuntijat kykenevät lain tekemään, Rantanen sanoi.
Perustuslain ohittaminen

Lakihankkeessa voidaan joutua turvautumaan poikkeuslakiin. Se tarkoittaisi perustuslain osittaista ohittamista.

Poikkeuslailla tarkoitetaan perustuslain säätämisjärjestyksessä säädettyä lakia, joka merkitsee asiasisältöistä ja rajattua poikkeusta perustuslaista. Se voidaan tehdä perustuslain 73. pykälän nojalla.

Iltalehden tietojen mukaan Venäjän vaikuttamisoperaation yhteydessä rajattu poikkeus perustuslakiin voisi koskea niin sanottua ehdotonta palautuskieltoa. Perustuslakiin kirjattu palautuskielto tarkoittaa sitä, ettei ketään saa palauttaa sellaiseen maahan, jossa henkilöä uhkaa vaino, muu epäinhimillinen kohtelu tai kidutus. Palautuskielto koskee vain sellaisia henkilöitä, jotka ovat valtion alueella.

Palautuskieltoon tehty poikkeus on kuitenkin juridisesti haastava, koska palautuskielto on sisällytetty myös Geneven pakolaissopimukseen ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen.

Myös turvapaikanhakuoikeus eli oikeus hakea kansainvälistä suojelua on kirjattu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja EU:n perusoikeuskirjaan.

Eräs asiantuntija kuvasi lakihankeen juridisia haasteita toteamalla, että ”jos se olisi helppoa, se olisi tehty jo”.

Iltalehti kysyi maanantaina sisäministeri Rantaselta, miten Suomi voi omalla lainsäädännöllään ohittaa kansainvälisen oikeuden turvaaman kansainvälisen suojelun hakemisen?

Rantanen totesi, että lakihankkeessa joudutaan punnitsemaan vastakkain eri perusoikeuksia. Ongelmana on ministerin mukaan myös se, etteivät vuosikymmeniä sitten tehdyt sopimukset tunnista hybridivaikuttamista.

– Kun Geneven sopimusta aikanaan tehtiin, kenelläkään ei ollut mielessä, miten näin tärkeätä perusoikeutta käytetään vihamielisesti hybridivaikuttamiseen, Rantanen sanoi.

– On selvää, että tällaisissa tilanteissa joudutaan käyttämään intressipunnintaa erilaisista perusoikeuksista. Kaiken takana on se, että pystytään huolehtimaan Suomen kansallisesta turvallisuudesta, ministeri painotti.

Rantasen mukaan kansainvälinen oikeus ei saa estää kansallisen turvallisuuden toteutumista.

– Missään nimessä tekemättäkään ei voi jättää, Rantanen sanoi.

Siirry vaalitulospalveluun


https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d ... 459fdad490

pigra senlaborulo wrote: ↑

20 Feb 2024, 21:53

hs.fi
Työ­ministeri Satonen tylytti väli­kysymys­keskustelussa:

Työministeri Arto Satonen (kok) ryöpytti ammattiyhdistysliikettä ja oppositiopuolueita tiistaina eduskunnassa,

Niilo Nöyhkä wrote: ↑

20 Feb 2024, 15:15

Kaikki. Musta tuntuu, et mediat ei vaan oo tottunut siihen paskan määrään, mitä hallitus tuuttaa. Ei pysy perässä ja kun yksi jää kiinni valehtelusta, tulee jo uusi uutinen eikä ketään ehditä grillata tai korkeintaan julkaistaan joku yksi juttu, joka sitten jää jalkoihin.

https://yle.fi/a/74-20065335 wrote:Syksyllä 2022 Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus arvioi, että velkaa otettaisiin tänä vuonna runsaat 8 miljardia euroa. Vuoden 2023 helmikuun lisätalousarvio nosti summan yli 10 miljardiin euroon, ja nykyhallituksen käsissä summa nousi 11,2 miljardiin euroon.

Ja nyt velka pompsahti siis vielä 3,2 miljardia euroa ylemmäs.

Mutta kun lisäys johtuu ensi vuoden maksujen aikaistumisesta niin otetaanko ensi vuonna siis 3,2 miljardia euroa vähemmän velkaa?

Tähän budjettipäällikkö Niemelä ei pysty perjantai-iltapäivän tiiviissä puhelinhaastattelussa kansantajuisesti vastaamaan.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010243691.html wrote:
HALLITUSPUOLUEILLA on sopu uuden säästötavoitteen suuruusluokasta, sanoo kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen.

Marttinen johtaa hallituksen työryhmää, jonka on määrä etsiä uusia leikkaus- ja veronkiristyskohteita huhtikuun kehysriiheen mennessä.

”Hallituspuolueiden puheenjohtajien tasolla on sovittu, että hallituksen menokehyksiä ja hallitusohjelman tavoitteita noudatetaan ja tarvittavat toimet EU:n alijäämämenettelyn välttämiseksi tehdään”, Marttinen sanoo.

Hän ei kuitenkaan halua ottaa kantaa tarkkoihin lukuihin.

Valtiovarainministeriö on aiemmin arvioinut, että EU:n ”tarkkailuluokan” välttäminen edellyttää kolmen miljardin euron lisäsäästöjä jo ensi vuonna. Marttisen mukaan luvut elävät yhä.

”Sitä katsotaan vielä, mikä se aivan tarkka luku on. Valmistelussa on paljon yksityiskohtia, jotka liikkuvat. Mutta niistä periaatteista, jotka työtä raamittavat, on hallituspuolueilla täysi yhteisymmärrys.”

ALIJÄÄMÄMENETTELYN välttämiseksi hallitus aikoo painaa julkisen talouden alijäämän suhteessa bruttokansantuotteeseen alle kolmeen prosenttiin ensi vuonna.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) sanoi helmikuun alussa, että säästötarve olisi kolmen miljardin euron sijaan puolitoista miljardia. Orpon ja valtiovarainministeriön esittämien lukujen ero johtui siitä, ettei Orpo huomioinut hallitusohjelmassa päätettyä investointiohjelmaa eikä menokehyksen niin sanottua jakamatonta varausta eli käytännössä ensi vuoden lisäbudjetteja.

Marttisen mukaan on ”aivan selvää”, että myös investoinnit ja jakamaton varaus huomioidaan säästötarpeen mitoituksessa. On kuitenkin yhä auki, miten investointeja voi esimerkiksi jaksottaa eri vuosille.

Marttisen työryhmä etsii menoleikkaus- ja veronkiristyskohteita valtiovarainministeriön virkamiesten tekemän listan pohjalta. Lista ei ole julkinen. Marttisen mukaan urakasta tulee väistämättä vaikea, sillä lisäsäästöjen tarve on niin suuri.

Villijam wrote: ↑

21 Feb 2024, 18:42

Tällee ku postataan rogeen niin arvioin hyvin lyhytnäköisellä tulkinnalla että hallituksen pitää säästää ja leikata koska hallitus on ottanut lisää velkaa.

yle.fi
Suomen 2035 hiilineutraalisuus voi jäädä vain tavoitteeksi – tutkijoiden uudessa arviossa tavoite karkaa kauas
7–9 minutes

Suomi on sitoutunut ilmastotoimiin ja markkinoinut itseään edelläkävijänä ilmastopolitiikassa. Sitoumuksen taustalta löytyvä vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite on kuitenkin Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan karkaamassa kauas.

Suurin syy on se, että Suomessa on hakattu ja tullaan arvion mukaan hakkaaman niin paljon metsiä, että ne eivät sido ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia tavoitteen kannalta riittävästi.

Uuden arvion mukaan niin sanottu maankäyttösektori saattaa pysyä reippaan kokoisena päästölähteenä vielä vuonna 2035. Laskelman mukaan päästöt voivat vielä kasvaa nykyisestä. Maankäyttösektorilla tarkoitetaan maatalousmaan, metsätalouden ja muun maankäytön muodostamaa kokonaisuutta.

Tulos on toista kuin mitä hiilineutraalisuustavoite ja ilmastolain sitoumus vaativat. Nettonielun saavuttaminen edellyttää, että metsien pitäisi imeä vuonna 2035 jäljellä olevia muita päästöjä määrällä, joka vastaa lähes puolta Suomen kaikista nykypäästöistä.
Metsät eivät sido nykyistä enempää

Luonnonvarakeskuksen uuden arvion mukaan metsien sitoman hiilidioksidin määrä tulisi jäämään noin viidesosaan siitä, mitä sen pitäisi olla. Samana aikana maatalouden maaperäpäästöissä ei saataisi riittävää käännettä aikaan.

Metsänielu pysyisi käytännössä vuonna 2035 nykyisellä tasollaan voimakkaiden hakkuiden ja Venäjän tuonnin tyrehtymisen takia. Laskelmassa on huomioitu metsien kasvua lisäävät laajat lannoitukset kivennäis- ja suometsiin.

Luonnonvarakeskuksen laskelma on ensimmäinen päivitys siitä, mitä tapahtuu maataloudessa ja metsien nettonielulle keinoilla, joihin edellinen hallitus pyrki nielujen vahvistamiseksi.

Laskelmassa on pyritty huomioimaan metsäteollisuuden tehtaiden ja alan investointien ennakoitava lähitulevaisuuden puuntarve.

– On ihan selvää, että ilmastotavoitetta ei voi saavuttaa, koska reilu maankäyttösektorin nielu tarvitaan. Suurin osa muutoksesta johtuu puun kysynnän kasvusta ja loput turvemaametsien tarkentuneista isommista päästöistä, sanoo tutkimuspäällikkö Juha Mikola Luonnonvarakeskuksesta.
” Kuilu vakava ja vaikea paikka”

Hiilineutraalisuusperiaate eli se, että ilmastoa lämmittäviä päästöjä ei vapaudu enempää kuin niitä voidaan ja tarvitsee sitoa, hyväksyttiin eduskunnassa ilmastolakiin toissa vuonna.

Lain tavoitevuosien 2030 ja 2040 mukaan on laskettu niin sanottu hiilineutraalisuuden päästöpolku, jonka mukaan nielujen pitäisi sitoa fossiilisia ja esimerkiksi maatalouden päästöjä reilut 20 miljoonaa tonnia vuonna 2035. Sen jälkeen nieluihin tai tuotteisiin sidotun puuhiilen pitäisi jatkaa kasvuaan.

Uusi arvio paljastaa ammottavan kuilun pelkästään maankäytön vuoden 2035 tavoitteen ja sinne asti arvioidun päästökehityksen välillä.

Hiilineutraalisuuden tavoite on vaatinut lisäksi sitä, että kaikkia ilmastopäästöjä olisi alennettava vuoteen 2035 mennessä vähintään puolella nykyisestä. Suurimmat haasteet ovat liikenteen päästöjen alentamisessa. Näitä toimia olisi tehostettava tuntuvasti, jos nielut pettävät laskelman esittämällä tavalla.

Vähintään yli 20 miljoonan tonnin maankäytön kuilu vastaa noin puolta kaikista Suomen nykyisistä ilmastopäästöistä. Kuilusta jäisi yli puolet jäljelle, vaikka liikenne seisahtuisi kokonaan tai muuttuisi päästöttömäksi.

– Tämä on vakava ja vaikea paikka. Tutkimustietoa on riittävästi, eikä oikeiden ratkaisujen käyttö ole tiedon puutteesta kiinni, sanoo tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta.
Suomi jo nyt Euroopan huonoimmassa tilanteessa

Keinot nielujen vahvistamiseksi ovat tiedossa. Niitä kuitenkin tarvitaan lisää ja laajemmin, jotta kuilua voidaan kuroa. Mikään yksittäinen keino ei riitä, ja toimia sekä kansallisia tukia tarvitaan etenkin suopelloille ja -metsiin.

Metsähakkuiden vaikutukset nieluihin tiedetään tutkijoiden mukaan hyvin. Nielujen vahvistamisessa onkin vedottu myös metsänomistajiin, kaavailtu hakkuiden rajoituksia ja muutoksia metsälakiin.

Suomen ja EU:n maankäyttösektorin nielupolitiikka on perustunut sille oletukselle, että puuta käyttävän teollisuuden päästöt saadaan sidottua kasvavaan puustoon tai puutuotteisiin. EU:n ilmastopaneelin mukaan puuhun sitoutuneelle hiilelle pitää tavalla tai toisella löytää ohjauskeino, joka vahvistaa nieluja. Nielut ovat heikentyneet eri puolilla unionia.

Suomi on Saksan ja Puolan kanssa vuoden 2021 tilastotiedoilla eniten jäljessä EU:n vuoden 2030 nielutavoitteista. Vuoden 2022 tiedoilla Suomen tilanne on heikentynyt.

– Jos puuta käyttävän teollisuuden ja energiantuotannon päästöjä alettaisiin seuraamaan, se loisi kannustimen hiilidioksidin talteenottoon, ainakin jos sillä välttäisi päästömaksun, kehittelee Mäkipää.

Metsäteollisuuden lisäksi ilmastopäästöjä karkaa etenkin turvepelloilta. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Kristiina Långin mukaan niistä syntyviä päästöjä voitaisiin taklata perustamalla ilmastokosteikkoja. Se on ainoa maatalouden keino, johon on olemassa alkurahoitus.

– Tämä on keinoista kaikkein kustannustehokkain. Sen teho perustuu siihen, että turvepeltoa saadaan pois viljelystä, sanoo Lång.

Långin mukaan parinkymmenen tuhannen hehtaarin turvepeltoalan saaminen pois käytöstä ei heikentäisi ruoantuotantoa, mutta se vähentäisi näkyvästi päästöjä.
Maatalouden päästökäänne ei auta, jos edes toteutuu

Luonnonvarakeskus arvioi päivityksessään, että muutama vuosi sitten suunnitellut toimet päästöjen leikkauksiin ja nielun vahvistamiseen toimivat ja vähentävät osin päästöjä. Nykyinen hallitus on poistanut toimiin kannustavat tuet turvepeltojen kosteikkoviljelyltä ja metsittämiseltä.

Lisäksi metsäkadon ehkäisyyn kaavailtu maankäyttömaksu voi olla vaakalaudalla: hallitus ei ole ainakaan toistaiseksi valmistelemassa siitä lakiesitystä.

Esikatselukuva
Hallituksen energia- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) kertoo Ykkösaamun haastattelussa 13.1.2024 muun muassa siitä, miten se aikoo edistää hiilineutraalisuustavoitetta.

Metsänielu pysyy arvion mukaan historiallisen pienenä seuraavat kymmenkunta vuotta. Teollisuuspuun tarve nousee laskelmassa reilusti yli 80 miljoonaan kuutioon. Samana aikana ei tutkijoiden mukaan saada juuri lisättyä puun kasvua eikä siten nielua.

Laskelmissa ei ole kuitenkaan juurikaan huomioitu sitä, reagoiko metsäala muun muassa raakapuun korkeisiin hintoihin esimerkiksi vähentämällä tuotantoa.

Maatalouden päästöt on laskelmassa saatu noin neljänneksen laskuun tehostetuilla keinoilla. Niistä huolimatta maankäyttösektorin nettonielu heikkenee nykyisestä. Silloin laskelmassa on huomioitu, että Luken malli aliarvioi maaperäpäästöt.

Arviossa ei huomioida sitä, miten EU:n ja Suomen hyväksymät luonnonsuojelutavoitteet vaikuttavat puun tarjontaan ja hakkuumahdollisuuksiin. Luonnonsuojelun on arvioitu leikkaavan teollisuuden tarvitseman puun hakkuualaa.

Luonnonvarakeskuksen päivityksessä on myös laskettu, että hakkuiden vähentäminen kasvattaa nielua nopeasti pitkäksi aikaa. Venäjän tuonnin elpymisestä ollaan arviossa hyvin varovaisia.

Petteri Orpon (kok.) johtama nykyhallituksen ohjelmassa puhutaan nielujen vahvistamisesta. Hallitus on kuitenkin ilmoittanut, ettei se päivitä lähivuosina maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa muuttuneista olosuhteista huolimatta.

Päivitystä on vaadittu usealta taholta. Viimeksi näin teki hallituksen talouspolitiikkaa arvioinut arviointineuvosto. Neuvoston mukaan pieni nielu voi aiheuttaa menopaineita ja mahdollisia seuraamuksia veronmaksajille.

Päästökehitystä seuraava ilmastopaneeli on puolestaan arvioinut, että nettonielujen tarve voisi olla energiankäytön reippaampien päästövähennysten ansiosta jonkin verran pienempi, hieman alle 20 miljoonaa hiilitonnia.

Ilmastopaneeli on arvioinut ennen Luken päivitystä, että reippaiden päästövähennysten ja paljon kaavailtuja mittavampien nielunvahvistamistoimien jälkeen päästökuilua olisi jäljellä lähes 10 miljoonaa tonnia. Hakkuiden rajoittamisen lisäksi jäljelle jäävää aukkoa voisi osin kuroa niin sanotuilla teknisillä nieluilla, joita toisin kuin muita keinoja, nykyhallitus tukee.

https://yle.fi/a/74-20071510?origin=rss

iltalehti.fi
USU: Orpo haluaa lain, joka pakottaa tulevatkin hallitukset talouskuriin
Hannamari AhonenTänään klo 7:28
~1 minute

Uutissuomalaisen haastattelussa pääministeri Petteri Orpo (kok) kertoo, että velkakaton säätämistä lakiin pohditaan kehysriihen yhteydessä.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) haluaa kirjata velkakaton lakiin. Velkakatto rajoittaisi valtion velkaantumista ylivaalikautisesti. Orpon ehdotuksesta uutisoi Uutissuomalainen

Orpon mukaan velkakatto olisi vastaus tasavallan presidentti Sauli Niinistön valtiopäivien avajaisten puheessa esittämään huoleen julkisen talouden velkaantumisesta.

Valtiovarainministeriö on esittänyt velkakaton säätämistä yhtenä keinona hillitä julkisen velan kasvua. Kokoomus ehdotti samaa ennen viime kevään eduskuntavaaleja.

Orpon mukaan lakiin kirjattu velkakatto kannustaisi tulevia hallituksia pitämään tiukemmin kiinni menokurista, koska velkakaton nostaminen vaatisi aina lakimuutoksen.

Ruotsissa velkakatto on 35 prosenttia bruttokansantuotteesta. Orpon mukaan Suomessa se ei onnistu, Koska Suomen velkasuhde on lähes 80 prosenttia.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f ... 10595ead55