Punk in Finland

Tilli Mössönpoika wrote: ↑

21 Mar 2024, 08:25

Kun viha muita kohtaan on tärkeämpää kuin rakkaus omia kohtaan - Persut

iltalehti.fi
Tyrmäys pienten vihreiden miesten jahdille
Jussi KorhonenTänään klo 10:47
4–6 minutes

Eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenet eivät näe, että Suomessa olisi tarvetta värvätä metsästäjiä jahtaamaan pieniä tunnuksettomia joukkoja.

Puurot ja vellit ovat menneet sekaisin.

Näin arvioi eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen Hanna Holopainen (vihr) Pyhtäällä virinnyttä reserviläisjärjestön hanketta värvätä metsästäjiä etsimään niin sanottuja pieniä vihreitä miehiä.

Holopainen uskoo, että sinänsä kannatettavaan reserviläistoimintaan on virheellisesti omaksuttu tehtäviä, jotka kuuluvat viranomaisille.

– Maanpuolustustahto, tahto kouluttautumiseen ja varautumiseen ovat hyviä asioita. On hyvä, että meillä on aktiivisia reserviläisjärjestöjä, mutta on huolehdittava, että siinä pysyvät maltti ja järki mukana.

Samansuuntaisesti pohtivat puolustusvaliokunnan jäsen Juha Mäenpää (ps) ja varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk).

– Tällaisessa täysin omaehtoisessa toiminnassa on aina omat riskinsä. Sen vuoksi toiminnan pitäisi aina mennä virallisten organisaatioiden kautta, Savola sanoo.

Pyhtään hankkeen yhteyshenkilöksi merkitty reserviläisaktivisti Heikki Vehmaa, joka on myös perussuomalaisten Pyhtään kunnanvaltuutettu, kertoi Iltalehden haastattelussa, että perustettavien ”paikallistukijoukkojen” takana olisi Puolustusvoimat.

Karjalan prikaatin apulaiskomentaja everstiluutnantti Ari Määttä totesi, että Puolustusvoimat ei tunnista paikallistukijoukkojen nimellä toimivia joukkoja.

Pieni riski

Heikki Vehmaa kertoi Iltalehdelle, että etsittävillä tunnuksettomilla joukoilla viitataan samanlaisiin niin sanottuihin pieniin vihreisiin miehiin, joita ilmestyi Krimille vuonna 2014 ennen kuin Venäjä valtasi alueen.

– Sinne ilmestyi äijiä ase kainalossa kadunkulmiin ja kukaan ei pystynyt tekemään mitään, Vehmaa sanoi.

Mikko Savolan mukaan riski vastaavan tapahtumisesta Suomessa on pieni.

– En ihan samanlaista riskiä tässä kyllä tunnista kuin mitä siellä oli.

Juha Mäenpää sanoo, että tähänkin uhkakuvaan on silti hyvä varautua. Mitään erityisiä reserviläisjoukkoja ei hänen mukaansa kuitenkaan tehtävään tarvita, vaan sotilaallisen maapuolustuksen tehtäviä hoitaa Puolustusvoimat.

– Kyllä se on ihan automaatio minun mielestäni, Mäenpää sanoo.

Hän lisää, että metsästäjät kyllä pitävät silmänsä auki ilman erillisiä hankkeitakin.
”Järki mukana”

Maanpuolustustahto on Suomessa tunnetusti hyvin korkealla tasolla. Pyhtään hankkeen kohdalla se saattaa näyttäytyä jopa ylikorostuneesti, Hanna Holopainen sanoo.

Mikko Savola uskoo, että pienten vihreiden miesten jahtiin on saattanut motivoida ajankohtainen rajatilanne.

Venäjä järjesti loppuvuodesta Suomen rajan yli joukoittain turvapaikanhakijoita ja raja käytännössä suljettiin. Suomi katsoo, että asiassa oli kyse välineellistetystä maahantulosta, jonka pyrkimyksenä on horjuttaa Suomen vakautta.

On arvioitu, että Venäjä saattaa jatkaa toimia kevään edetessä ja ohjata ihmisiä Suomeen metsiä pitkin.

Juha Mäenpää ja Mikko Savola eivät usko, että tällöinkään maahan yritettäisiin ujuttaa tunnuksettomia venäläisjoukkoja.

– Rajan yli saattaa tulla esimerkiksi syyrialaisia sotilastaustaisia henkilöitä, mutta vähän epätodennäköisenä näen, että sieltä nykyisessä rajatilanteessa venäläisiä isossa määrin tulisi, Mäenpää sanoo.

Lappeenrantalainen Hanna Holopainen sanoo, että hänen kotipaikkakunnallaan ei rajan läheisyydestä huolimatta pelätä sen enempää maahantuloa kuin pieniä vihreitä miehiäkään.

– Ei se sinänsä huoleta tai aiheuta pelkoa, mutta varmasti asiaa seurataan täällä tarkasti, Holopainen sanoo.
Yhteinen tahto

Hallitus lähetti perjantaina lausuntokierrokselle lakiesityksen, jonka tarkoituksena on mahdollistaa tehokkaampi puuttuminen välineellistettyyn maahantuloon.

Tällä tietoa poikkeuslain hyväksyminen vaatii eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistön eli myös vahvan tuen oppositiolta.

Esimerkiksi Nato-päätöksen kohdalla kansalliseen turvallisuuteen liittyvät kysymykset yhdistivät muuten nokkapokkaisen hallitus–oppositio-leirityksen.

Hanna Holopainen, Mikko Savola ja Juha Mäenpää uskovat, että näin on jatkossakin.

– Vihreissä ja vasemmistossa on ihan järki-ihmisiä, jotka ihan varmasti pystyvät näkemään asian maan kokonaisedun kannalta. Sama koskee RKP:tä, Mäenpää sanoo.

Oppositiopuolue vihreiden kansanedustaja Hanna Holopainen katsoo, että lakien uudistaminen on tarpeen, mutta hän ei kuitenkaan suoraan lupaa tukeaan rajalakiesitykselle ennen kuin on nähnyt lausuntokierroksen sadon.

Holopaisen mukaan lakeja uudistettaessa on tärkeää huolehtia oikeusvaltioperiaatteen kestävyydestä.

– Sekin olisi Putinin vaikuttamisen edessä periksi antamista, jos ei kyettäisi pitämään kiinni demokraattisen valtion kivijaloista.

Mikko Savola on vakuuttunut, että oppositiopuolue keskustasta löytyy tahtoa viedä hallituksen lakiesitys läpi, kunhan yksityiskohdat esityksestä on selvillä.

– Suomalaisten turvallisuus tulee aina ensin, Savola sanoo.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0cfb ... 0e2b2578ce

iltalehti.fi
IL:n tiedot: Hallituspuolueista haukutaan sen omaa alkoholiesitystä – "Onko tässä mitään järkeä"
Elli HarjuTänään klo 8:20
6–8 minutes

Hallituksen esitys on saanut pyyhkeitä EU-komissiolta, ja kritiikkiä tulee myös hallituspuolueiden sisältä. Hallitus on silti runnomassa esityksen läpi.

Hallituksen esityksen mukaan 8-prosenttiset käymisteitse valmistetut alkoholijuomat tulevat myyntiin ruokakauppoihin.
EU-komissio antoi pyyhkeitä sille, että vain käymisteitse valmistetut juomat sallitaan.
Iltalehden käymien taustakeskustelujen perusteella kansanedustajilla on arvioita siitä, että rajoitus poistuu myöhemmin tavalla tai toisella.

Iltalehden tietojen mukaan Orpon (kok) hallituksen esitys 8-prosenttisten alkoholijuomien sallimisesta ruokakaupoissa saa runsaasti kritiikkiä kansanedustajilta niin hallitus- kuin oppositiopuolueilta.

Rajoitus siitä, että kauppoihin tulisi vain käymisteitse valmistetut 8-prosenttiset alkoholijuomat, on saanut moitteita EU-komissiolta kilpailunäkökulmasta. Komissio ei näe pitäviä perusteita sille, miksi valmistustavalla voisi rajata osan juomista lakiuudistuksen piiristä.

Lisäksi kansanedustajissa herättää ihmetystä se, että rajaus valmistustavasta estää viinapohjaisten juomien tulon kauppoihin, mutta kauppoihin pääsee viinipohjaiset, samantyyppiset juomat. On kuulunut arvioita siitä, että juomien valmistus siirtyisi käymisteitse valmistettuihin juomiin.

Lakiesitys on käsittelyssä eduskunnan kolmessa valiokunnassa. Rajoitus valmistustavasta on saanut rajua palautetta Iltalehden taustakeskusteluissa kansanedustajien kanssa. He eivät halua kommentoida keskeneräistä asiaa vielä julkisesti.

– Pohjattoman typerä, eräs kansanedustaja sanoo.

– Onko tässä mitään järkeä, toinen kysyy.

– Se on kuule semmoinen sotku, että en vielä tiedä, miten siitä tullaan ulos, kolmas sanoo lain läpiviemisestä.

Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan keväällä. Iltalehden tietojen mukaan tavoite on ollut saada lakimuutos voimaan niin, että vahvat juomat voisivat tulla kauppoihin jo vapuksi.

KD:lle tärkeä rajoitus

Alkoholilain muutoksesta käytiin vaikeat neuvottelut hallitusneuvotteluissa. Kompromissi oli, että ruokakauppoihin sallitaan myyntiin aiemman 5,5 prosentin sijasta 8-prosenttiset käymisteitse valmistetut juomat.

Esimerkiksi Hartwall on vastustanut rajoitusta, koska sen vahvat viinapohjaiset lonkerot jäisivät uudistuksen ulkopuolelle. Julkisuudessa on puhuttu ”lonkeropaitsiosta”.

Kristillisdemokraatit vaati käymisteitserajoituksen. KD:ssa ajatuksena on ollut, että nuorten suosimat viinapohjaiset juomasekoitukset, ”limuviinat”, eivät tule ruokakauppoihin. Puolue on puolustanut kirjausta julkisestikin.

Käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia ovat esimerkiksi olut ja viini. Sen sijaan lonkerot ja viinapohjaiset juomasekoitukset ovat tislausteitse valmistettuja, koska niissä on tislaamalla valmistettua alkoholia.

Esimerkiksi lonkeroja voi kuitenkin valmistaa monella tapaa: lonkeroiden alkoholi on peräisin joko tislatusta tai ei-tislatusta käymisteitse valmistetusta alkoholista.

Eräs kansanedustaja kuvaa erikoiseksi sitä, että jatkossa osa vahvoista lonkeroista olisi Alkossa, osa kaupoissa.
Perustelut: Tyttöjen juominen

Hallituksen esityksessä perustellaan rajoitusta sillä, että kauppoihin ei tulisi juomasekoituksia, jotka kuuluvat nuorten tyttöjen suosimiin alkoholijuomiin.

Esityksessä kerrotaan vuoden 2018 lakiuudistuksen seurauksista, joita THL on tutkinut. Tuolloin kauppoihin sallittiin 4,7-prosenttisten sijaan 5,5-prosenttiset juomat.

– Vuonna 2018 voimaan tuleen alkoholilain jälkiarvioinnissa on huomattu juomasekoitusten kulutuksen nousseen uudistuksen myötä erityisesti tytöillä. Tytöillä havaittiin myös viitteitä humalakulutuksen ja kerralla juotujen annosmäärien lisääntymisestä vuosien 2015 ja 2019 välillä, lakiesitys kertoo.

Esityksen mukaan on viitteitä siitä, että 2018 ”lakimuutos vaikutti nuorten alkoholinkulutukseen, vaikka syy–seuraus-yhteyttä ei voidakaan pitävästi osoittaa käytössä olevilla aineistoilla ja tutkimuksilla”.

Ulkomailta esimerkkinä on kuvattu tutkimusta vuodelta 2015. Australiassa 2008 asetettiin juomasekoituksille vero, ja veron myötä etenkin nuorten naisten alkoholin käytöstä johtuvat poliklinikkakäynnit vähenivät selvästi.

– Tutkimustulosten perusteella voidaan arvioida, että juomasekoitusten myynnin rajoittamisella on merkitystä nuorten naisten alkoholista aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisemisessä, hallituksen esityksessä kerrotaan.
Komissiolta pyyhkeitä

Esitysluonnos annettiin syksyllä arvioitavaksi EU-komissiolle. Komission yksiköt pyysivät lokakuussa lisää perusteluja käymisteitserajoitukselle. Hallitus lisäsi perusteluja, mutta komissio ei ollut joulukuussa antamassaan ilmoituksessa tyytyväinen.

Komission ilmoituksessa lausutaan, että hallitus vetoaa vuoden 2018 lakiuudistuksen vaikutuksiin ja kertoo olevan mahdollista, että juomasekoitusten kokonaiskulutus lisääntyisi enemmän kuin oluen kulutus.

– Toimitetussa oikeasuhteisuuden arvioinnissa ei itse asiassa pystytä osoittamaan konkreettista syy-yhteyttä toiminnan, jota Suomen viranomaiset yrittävät rajoittaa (alkoholipitoisuudeltaan 5,5–8 tilavuusprosentin tislattujen alkoholijuomien vähittäismyynti vähittäismyyntiluvalla) ja kansanterveydelle aiheutuvien sosiaalisten haittojen välttämistä koskevan tavoitteen välillä, komission sisämarkkinoista vastaavan osaston pääjohtaja Kerstin Jorna lausuu.

Komissio tarttui siihen, että Suomen viranomaiset myönsivät, että alkoholin tuotantotapaan perustuvia vaikutuksia kilpailuun ei voida sulkea pois. Komissio muistuttaa, ettei kansallisella lailla tule syrjiä muita eurooppalaisia tuotteita.

Hallituksen esityksessä kerrotaan, että komission ilmoituksen ja lausuntopalautteen johdosta hallitus harkitsi valmistustaparajoituksen poistamista esityksestä, mutta päätyi pitämään esityksen hallitusohjelmakirjauksen mukaisena.
Rajoitus pois myöhemmin?

Hallitus antoi alkoholilain muutosesityksen eduskunnalle 18. helmikuuta. Lausunnot hallituksen esityksestä antaa talous- ja perustuslakivaliokunnat, ja aikataulun mukaan lopullisen mietinnön sosiaali- ja terveysvaliokunta.

Taustakeskusteluissa arvioidaan, että joko lakiesitys menee nykyisellään läpi, käymisteitserajoitus poistetaan tai koko esitys kaatuu.

Iltalehden tietojen mukaan hallituksella ei ole edelleenkään aikomusta muuttaa kirjausta.

KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman viestittää Iltalehdelle, että ”ryhmän kanta on sama kuin hallitusneuvotteluissa”.

Iltalehdelle arvioidaan, että lakiesitys ei kaadu perustuslakilakivaliokuntaan, mutta valiokuntakäsittelyissä esitys saa kriittiset lausunnot.

Esimerkiksi eräs kansanedustaja arvioi, että kokoomus laskee sen varaan, että jos kansallinen lainsäädäntö pitää sisällään ”komission vastaisen kauneusvirheen”, tuleva syksyllä aloittava, kokoomuksen riveistä valittava uusi EU-komissaari junailee asiaa Brysselissä niin, että komission vastustuksen myötä hallitus joutuu tekemään uuden esityksen.

Jos laki tulee käymisteitserajoituksella voimaan, jokin taho voi myös valittaa siitä EU:n tuomioistuimeen, ja rajoite voi poistua käsittelyn myötä. Esimerkiksi Hartwall on uhannut oikeustoimilla.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3 ... 84c89f42de

pigra senlaborulo wrote: ↑

21 Mar 2024, 11:29

Hallitus on silti runnomassa esityksen läpi.

pigra senlaborulo wrote: ↑

21 Mar 2024, 11:28

Pyhtään hankkeen yhteyshenkilöksi merkitty reserviläisaktivisti Heikki Vehmaa, joka on myös perussuomalaisten Pyhtään kunnanvaltuutettu, kertoi Iltalehden haastattelussa, että perustettavien ”paikallistukijoukkojen” takana olisi Puolustusvoimat.

Karjalan prikaatin apulaiskomentaja everstiluutnantti Ari Määttä totesi, että Puolustusvoimat ei tunnista paikallistukijoukkojen nimellä toimivia joukkoja.

Pieni riski

Heikki Vehmaa kertoi Iltalehdelle, että etsittävillä tunnuksettomilla joukoilla viitataan samanlaisiin niin sanottuihin pieniin vihreisiin miehiin, joita ilmestyi Krimille vuonna 2014 ennen kuin Venäjä valtasi alueen.

– Sinne ilmestyi äijiä ase kainalossa kadunkulmiin ja kukaan ei pystynyt tekemään mitään, Vehmaa sanoi.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0cfb ... 0e2b2578ce

pigra senlaborulo wrote: ↑

21 Mar 2024, 11:28

Juha Mäenpää ja Mikko Savola eivät usko, että tällöinkään maahan yritettäisiin ujuttaa tunnuksettomia venäläisjoukkoja.

– Rajan yli saattaa tulla esimerkiksi syyrialaisia sotilastaustaisia henkilöitä, mutta vähän epätodennäköisenä näen, että sieltä nykyisessä rajatilanteessa venäläisiä isossa määrin tulisi, Mäenpää sanoo.

– Vihreissä ja vasemmistossa on ihan järki-ihmisiä, jotka ihan varmasti pystyvät näkemään asian maan kokonaisedun kannalta. Sama koskee RKP:tä, Mäenpää sanoo.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0cfb ... 0e2b2578ce

”Tuontikielto olisi katastrofaalinen” – ministeri Rydman perustelee, miksi nikkeli- ja lannoitekauppa Venäjältä jatkuu

Venäläisen nikkelin ja lannoitteiden kuljetukset Suomeen jatkuvat Ukrainan sodan pakotteista huolimatta.

Yle kertoi venäläisen kaivos- ja metallialan Nornickel-konsernin omistuskuvioista ja nikkelin rautatiekuljetuksia hoitavan Nurminen Logisticsin tytäryhtiön muhkeista voitoista hyökkäyssodan aikana.

Asiantuntijan mukaan raaka-ainebisnes on Putinin sotakoneen keskeinen rahoittaja.

Venäläinen nikkelikivi kuljetaan jalostettavaksi Nornickelin Harjavallan tehtaalle, ja siitä irrotettu kuparikivi viedään takaisin jatkojalostettavaksi Venäjälle.

Kysyimme hallituksen mineraalipolitiikasta ja pakotteista vastaavilta ministereiltä syitä kaupan jatkumiseen.

Mineraalipolitiikasta vastaava elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) perustelee nikkelikauppaa sillä, että sekä Suomi että muut länsimaat ovat riippuvaisia Nornickelin tuottamasta nikkelijalosteesta.

– Hyvä pakote on sellainen, joka osuu enemmän pakotteen kohteeseen kuin pakotteen asettajaan. Juuri tästä syystä tuontikieltoa ei ole asetettu. Suomi ja Eurooppa kärsisivät sellaisesta paljon enemmän kuin Venäjä. Tällä hetkellä tuontikielto olisi katastrofaalinen länsimaille, Rydman kommentoi Ylelle eduskunnassa.
Rydman: Omaan jalkaan ampuminen ei järkevää

Yhtiön nikkelikiven tuonti tai lannoitteet eivät ole EU:n tai USA:n pakotteiden piirissä.

Elinkeinoministerin mukaan Nornickel Harjavalta on EU:n suurin nikkelin jalostuslaitos, ja se tuottaa merkittävän osan eurooppalaisen teräs- ja akkuteollisuuden tarvitsemasta nikkelistä. Yhtiön viennin arvo on noin miljardi euroa vuodessa, ja tehtaan tuotanto menee valtaosin vientiin, myös Yhdysvaltoihin.

Tämä voi osaltaan selittää sitä, miksi Nornickel-konsernin suurin omistaja Vladimir Potanin ei ole EU:n pakotelistalla. Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Kanada ovat kuitenkin asettaneet Potanille talouspakotteita. Potanin on Venäjän rikkain mies, jolla on läheiset välit presidentti Vladimir Putiniin.

– Lannoitteiden tuontikiellosta taas olisi mittavaa haittaa itsemme lisäksi jopa koko maailman ruokahuollolle, Rydman perustelee.

Eikö asialle ole pystytty tekemään mitään yli kahdessa vuodessa, jonka Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on ollut käynnissä?

Rydman myöntää, että lännen riippuvuus venäläisestä nikkelistä ja lannoitteista on ongelmallista. Ministerin mukaan korvaavia ratkaisuja etsitään koko ajan, mutta nämä ovat niin isoja asioita, ettei prosessi ole nopea.

– Eihän siinä ole järjen hiventä, että kun haluamme osoittaa Venäjälle, että emme hyväksy heidän toimintaansa, niin osoittaisimme sen sillä, että ampuisimme omaan jalkaamme, Rydman toteaa.

Pakotteista vastaava ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ei ehtinyt kommentoida asiaa eduskunnassa, koska hänellä oli kiire kokoomuksen ryhmäkokoukseen.

https://yle.fi/a/74-20080267?origin=rss

yle.fi
Hallitus haluaa nopeuttaa itärajan esteaidan rakentamista – esittää yli 70 miljoonan euron lisäystä tälle vuodelle
~2 minutes

Itärajalle on tähän mennessä noussut testiaitaa. Varsinaisen aidan valmistelutyöt on aloitettu Kaakkois-Suomessa.

Hallitus haluaa nopeuttaa itärajan esteaidan rakentamista.

Hallitus esittää lisätalousarviossaan, että valtio lisää aidan rakentamiseen 74 miljoonaa euroa kuluvalle vuodelle. Lisäys hoidetaan siirtämällä vuodelle 2025 varattua rahaa tälle vuodelle.

Aikaistus ei muuta hankkeen kokonaisrahoitustarvetta.
Kaakkois-Suomessa valmisteluja

Itärajalle on tähän mennessä rakennettu testiaita Kaakkois-Suomeen Imatran Pelkolaan. Sillä on mittaa kolme kilometriä. Aitaa on rakennettu myös Lapin Sallaan neljän kilometrin verran.


Kaakkois-Suomessa Lappeenrannan Vainikkalassa on aloitettu esityöt varsinaisen esteaidan rakentamista varten. Itse aidan rakentaminen on tarkoitus aloittaa elokuussa.
Aitaa kriittisimpiin kohtiin

Rajavartiolaitos ei rakenna aitaa koko itärajalle, vaan aita sijoitetaan kaikista kriittisimmiksi katsottuihin paikkoihin. Ensimmäisenä aitaa nousee raja-asemien läheisyyteen yhteensä 70 kilometrin verran.

Tähän mennessä on kerrottu, että ensimmäisen osan aidasta on määrä valmistua vuosien 2024–2025 aikana ja koko aidan vuonna 2026.

Kaikkiaan itärajalle on tulossa aitaa 200 kilometrin matkalle pääosin Kaakkois-Suomeen. Sen hinta-arvio on 380 miljoonaa euroa.

Aidan tarkoituksena on estää hallitsematon rajanylitys sekä hidastaa ja ohjata liikennettä.


https://yle.fi/a/74-20080292?origin=rss

pigra senlaborulo wrote: ↑

21 Mar 2024, 16:34

– Eihän siinä ole järjen hiventä, että kun haluamme osoittaa Venäjälle, että emme hyväksy heidän toimintaansa, niin osoittaisimme sen sillä, että ampuisimme omaan jalkaamme, Rydman toteaa.
https://yle.fi/a/74-20080267?origin=rss

Villijam wrote: ↑

21 Mar 2024, 16:41

pigra senlaborulo wrote: ↑

21 Mar 2024, 16:34

– Eihän siinä ole järjen hiventä, että kun haluamme osoittaa Venäjälle, että emme hyväksy heidän toimintaansa, niin osoittaisimme sen sillä, että ampuisimme omaan jalkaamme, Rydman toteaa.
https://yle.fi/a/74-20080267?origin=rss

Järkevää on siis se että kun haluamme osoittaa Venäjälle että emme hyväksy heidän toimintaansa, niin me rahoitamme heidän sotateollisuuttaan.

demokraatti.fi
Mykkänen: Suomi tarvittaessa valmis kaatamaan ennallistamisasetuksen
Johannes IjäsDemokraatti
~2 minutes

EU:n ennallistamisasetus on vaarassa kaatua EU:ssa kalkkiviivoilla, koska Unkari on kääntynyt sitä vastaan.

Suomi saattaa olla asiassa ratkaisijan paikalla.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoi tänään eduskunnan kyselytunnilla, että jos on Suomen kannasta kiinni, niin ennallistamisasetus nykymuodossaan kaatuu.

– Meidän analyysi on, että edelleen tässäkin muodossa ennallistamisasetuksen velvoitteet ja kustannukset painottuvat kohtuuttomalla tavalla Suomeen verrattuna useimpiin muihin maihin. Siksi Suomi äänestää siinä leirissä, joka tämän kaataa, jos siinä leirissä määrävähemmistö on, Mykkänen totesi.

– Tämän viimeisen 12 kuukauden aikana Suomi on sinänsä toiminut täysin johdonmukaisesti. Nythän jotkut muut maat ovat viime hetken epäröintiä ja päätöksen kiertämistä tehneet ja siitä tämä varsin erikoinen juuri tällä hetkellä, että ollaan vaa’ankielitilanteen lähellä. Viime kesäkuussa, heti kun edellinen hallitus oli vaihtunut tai oli hallituksenvaihtotilanne, suuri valiokunta otti kannan, että äänestettiin vastaan.

Tämän jälkeen EU:ssa on käyty neuvotteluja mutta Mykkäsen mukaan Suomi on pitänyt ennallistamisasetusta edelleen Suomen kannalta kohtuuttomana.

Ennallistamisasetus pyrkii muun muassa luontokadon estämiseen ennallistamismalla ekosysteemejä.

Uutista päivitetään…

https://demokraatti.fi/mykkanen-suomi-t ... sasetuksen