Orpon natsihallituksen kootut natseilut

[Hans Normaali]

Sinänsä en ole yllättynyt että Rylle ei edes yritä tarkastella asiaa miltään moraaliselta kantilta. Nikkeliä ja lannoitteita tarvitaan ja venäjältä niitä saadaan, ja täts it.

[pigra senlaborulo]

iltalehti.fi
Kommentti: Orpo ja Rantanen yllätettiin housut kintuissa talousrikostorjunnassa
Jarno Liski
5–6 minutes

Hallitus päätti tänään aloittaa harmaan talouden torjuntaohjelman päivittämisen annettuaan ensin viikkojen ajan ristiriitaisia selityksiä sen valmistelusta, kirjoittaa Iltalehden toimittaja Jarno Liski.

Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus näyttää taipuvan talousrikostorjunnan kehittämiseen vasta julkisen paineen myötä. Ensimmäisessä talousarviossa talousrikostorjunnalta oltiin leikkaamassa kosolti määrärahoja. Sen jälkeen osa leikkauksista peruttiin.

Vasta tänään hallitus päätti lähteä tekemään jatkoa harmaan talouden torjuntaohjelmalle, jonka edellinen ohjelmakausi päättyi jo vuoden vaihteessa.

Talousrikostorjunnan parissa työskentelevät viranomaiset odottelivat turhaan koko syksyn ja talven sisäministeri Mari Rantaselta (ps) vihreää valoa uuden harmaan talouden torjuntaohjelman valmistelun aloittamiselle.

Iltalehti uutisoi helmikuun lopulla, ettei Orpon hallitus ole käynnistänyt ohjelman valmistelua. Orpon kabinetissa hermostuttiin. Sen jälkeen sekoiltiin lausunnoissa.

Sisäministeri Rantanen ei alun perin helmikuussa vastannut Iltalehdelle mitään tiedusteluihin aikeista jatkaa 1990-luvulta saakka tehtyä harmaan talouden torjuntaohjelmaa. Lopulta ministeriön viestinnästä kerrottiin, ettei asiasta ole vielä linjattu.

Edellisen kerran ohjelma oli vähällä päätyä romukoppaan Juha Sipilän (kesk) hallituksen aikaan, kun asia oli silloin sisäministerinä toimineen Orpon vastuulla. Nyt pääministeri Orpon esikunta palautti Iltalehden tiedustelut takaisin Rantaselle.

– Harmaan talouden torjunta kuuluu sisäministeri Rantasen vastuulle ja heiltä saatte varmasti kattavimmat vastaukset ja ajantasaiset tiedot käynnissä olevista hankkeista tähän liittyen, vastasi Mikko Martikkala, Orpon talouspoliittinen erityisavustaja.

Iltalehden uutinen herätti laajaa tyrmistystä. Mittavia menoleikkauksia ajava Orpon hallitus ei näyttänyt erityisen kiinnostuneelta huolehtimaan siitä, että valtio saa myös sille kuuluvat tulot.

Pian torjuntaohjelmaa olikin kuulemma jo valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä, Orpon kabinetista kerrottiin.

– TEM itseasiassa on valmistellut toimintaohjelman jatkoa myös tälle vaalikaudelle ja asia on tulossa muiden vastaavien ohjelmien kanssa linjattavaksi valtioneuvostoon arviolta parin viikon sisällä, Martikkala viestitti uutisen julkaisun jälkeen.

Työ- ja elinkeinoministeriössä asiasta tosin ei oltu kuultukaan. Ei edes se virkamies, joka Orpon esikunnan mukaan valmistelusta vastasi.

Orpon erityisavustaja Katri Manninen puolestaan jalkautui viestipalvelu X:ään kertomaan, että Orpon hallitus tulee päättämään torjuntaohjelman jatkamisesta. Samaan aikaan sisäministeri Rantanen ilmoitti, ettei ohjelmaa kannattane tehdä.

– Minä en oikein tiedä, että pystytäänkö sillä ohjelmalla varsinaisesti harmaata taloutta torjumaan, että kannattaako työaikaa käyttää sen ohjelman rakentamiseen vai siihen harmaan talouden torjuntaan, Rantanen kommentoi Demokraatille.

Kun asiasta oli noussut kohu, yritti hallitus esittää työ- ja elinkeinoministeriössä laaditun työperäisen hyväksikäytön vastaisen toimenpideohjelman harmaan talouden torjuntaohjelmana.

Tämä ei mennyt läpi. Lopulta hallitus päätyi päättämään torjuntaohjelman tekemisestä. Se olisi tosin pitänyt valmistella jo syksyllä, jotta uusi olisi ollut valmiina edellisen loppuessa. Nyt hallitus lupaa ohjelman valmistuvan ”vuoden 2024 aikana”.

Harmaan talouden torjunnan tunnetuimman lipunkantajan, verotusneuvos Markku Hirvosen tänään julkaistuissa muistelmissa käsitellään torjuntaohjelmien syntyä ja merkitystä. Tiivistäen voi sanoa, että jokseenkin kaikki merkittävät edistysaskelet talousrikosten ja veronkierron torjunnassa ovat syntyneet ohjelmien kautta.

– Suurinta osaa ehdotuksista ovat vastustaneet yleensä samat tahot: varsinkin alkuvaiheessa verohallituksen johto, valtiovarainministeriö, elinkeinoelämän isot järjestöt ja pankit. Ensinnä mainitut ovat ilmeisen herkällä korvalla kuunnelleet jälkimmäisten todellisia tai kuviteltuja intressejä. Pyrin alusta saakka korostamaan, että harmaa talous haittaa nimenomaan rehellisiä yrityksiä kilpailua vääristämällä, Hirvonen kirjoittaa.

MTV:n Huomenta Suomen haastattelussa Hirvonen ilmaisi huolensa Orpon hallituksen aikeista.

– Se katkaisisi tämän 30-vuotisen perinteen. Se tarkoittaa sitä, että harmaata taloutta ei enää torjuta systemaattisesti, vaan joidenkin yksittäisten heittojen avulla, joilla ei näitä asioita ratkaista, Hirvonen sanoi.

Elämänuransa harmaan talouden torjunnan vastaisessa kamppaillussa tehnyt Hirvonen sivaltaa muistelmissaan, että ”kaikki ovat kyllä mukana harmaan talouden vastaisessa taistelussa, aina ei vain ole selvää, kummalla puolen rintamaa”. Jättileikkauksia tekevä Orpon hallitus tekisi luultavasti viisaasti, jos se ei antaisi aihetta esittää itselleen tätä kysymystä.

Samoin tekisi talousrikostutkinnasta ja sen resursseista vastaava sisäministeri Rantanen. Talousrikostutkinnan katastrofaalisen resurssitilanteen keskellä hän sen sijaan pohdiskelee Kela-etsivien palkkaamista sosiaalietuuksien väärinkäyttäjien löytämiseksi.

Valtion talouden tasapainottamisessa menojen hillitseminen on aivan yhtä tärkeää tai turhaa kuin tulojen varmistaminen. Myös Kela-petokset vievät valtiolta rahaa.

Se on kuitenkin selvää, että Kela-etuuksilla ei kukaan hanki likimainkaan sellaisia rikoshyötyjä, mitä hankitaan veropetoksilla. Molemmissa rikoksissa on kyse valtiolta varastamisesta. Edellisiä tekevät yleensä pienituloiset, jälkimmäisiä suurituloiset.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f ... da8228699c

[Misfit,Mutant,Marxist&Communist]

Hyvää grilliä

[Ismo Linkola]

Samaan aikaan sisäministeri Rantanen ilmoitti, ettei ohjelmaa kannattane tehdä.

– Minä en oikein tiedä, että pystytäänkö sillä ohjelmalla varsinaisesti harmaata taloutta torjumaan, että kannattaako työaikaa käyttää sen ohjelman rakentamiseen vai siihen harmaan talouden torjuntaan, Rantanen kommentoi Demokraatille.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f ... da8228699c

Tulee mieleen se alivaltiosihteerin vitsi sarjasta Lihaksia ja luoteja missä pormestari sanoi että enhän minä voi mennä naistentansseihin kun minähän olen mies.

Ihan hyvinhän sillä pelkällä tiedonannollakin vastustettiin rasismia.

[karhuherra baardington]

Näin töitä päivittäin hakevana palkitsee kyllä helvetisti tää horina töihin menemisestä. Ei oo 35 vuotiaalle mitään käyttöä kesätyömarkkinoilla ja haastattelut missä käynyt on ollu ihan vitsejä.

[Må ikke tilldekkes]

Samaan aikaan sisäministeri Rantanen ilmoitti, ettei ohjelmaa kannattane tehdä.

– Minä en oikein tiedä, että pystytäänkö sillä ohjelmalla varsinaisesti harmaata taloutta torjumaan, että kannattaako työaikaa käyttää sen ohjelman rakentamiseen vai siihen harmaan talouden torjuntaan, Rantanen kommentoi Demokraatille.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f ... da8228699c

Tulee mieleen se alivaltiosihteerin vitsi sarjasta Lihaksia ja luoteja missä pormestari sanoi että enhän minä voi mennä naistentansseihin kun minähän olen mies.

Ihan hyvinhän sillä pelkällä tiedonannollakin vastustettiin rasismia.

Joo ja sitten jotain rasismin määritelmä mussun mussun eteenpäin hei katsokaa väestönvaihto!

[pigra senlaborulo]

Kela on varautunut vastaanottamaan asiakkailtaan kärkästäkin palautetta. Näin kertoo Tampereen Kelan asiakaspalvelun esihenkilö Juha Lehtonen.

Huhtikuun alussa astuu voimaan joukko hallituksen lakimuutoksia, jotka heikentävät erityisesti yksin asuvien nuorten ja työttömien nuorten toimeentuloa.

Lehtosen mukaan suurin osa Kelan asiakkaista ymmärtää, ettei Kela ole lainsäätäjä vaan toimeenpanija. Silti ajoittain Kelan palveluasiantuntijat voivat joutua asiakkaiden pettymyksen ja kiukun sijaiskärsijöiksi.

Lehtosen mukaan palveluasiantuntijat kohtaavat päivittäin asiakkaita, jotka ovat vaikeassa elämäntilanteessa.

– Palveluasiantuntijan ammattitaitoon kuuluu, että asiakas osataan kohdata empaattisesti ja kuunnellen, Lehtonen toteaa.

Hyvä kohtaaminen ja empaattinen suhtautuminen asiakkaan tilanteeseen on Lehtosen mukaan myös tärkeä keino ennaltaehkäistä konflikteja.

– Poikkeustapauksissa voi olla syytä kutsua vartija paikalle. Sitten todetaan asiakkaalle, että jatketaan myöhemmin kun olet rauhoittunut, Lehtonen kuvaa.

Kelan palveluasiantuntijoita on perehdytetty tulevista muutoksista hyvissä ajoin. Sisältöjen lisäksi on käyty myös läpi, miten asiakkaita neuvotaan ja miten asiat sanoitetaan.

Kela on viestinyt tulevista muutoksista asiakkailleen verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Huhtikuussa astuu voimaan useampia toimeentulon muutoksia. Työttömyysturvan lapsikorotukset ja kolmensadan euron suojaosa poistuvat. Yleisen asumistuen määrää leikataan. Ehdot asumismenojen kattamiseen toimeentulotuella tiukentuvat.

Arviolta leikkaukset koskevat noin puolta miljoonaa yleisen asumistuen ja työttömyystukien saajaa.

https://yle.fi/a/74-20080142

[pigra senlaborulo]

ku.fi
Ministeri Mykkäsen puheet hämmentävät: ”Surullista” ”Absurdia ”Valtava pettymys” ”Anteeksiantamaton virhe”
Kansan Uutiset
5–7 minutes

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson arvioi, että Suomi on käytännössä lakannut tekemästä ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa.

– Kai Mykkänen on valtava pettymys, Andersson totesi viestipalvelu X:ssä torstaina eduskunnan kyselytunnin jälkeen kokoomuslaisesta ympäristöministeristä.

Andersson viittasi Mykkäsen puheisiin, kun tämä ilmoitti kyselytunnilla, että Suomi yrittää kaataa EU:n ennallistamisasetuksen.

”Suomi ei ole onnistunut pysäyttämään luontokatoa omin ehdoin.”

– Jos se Suomen kannasta on kiinni, niin tämä ennallistamisasetus nykymuodossaan kaatuu, Mykkänen sanoi.

Ennallistamisasetuksella edellytettäisiin ennallistamista vähintään 20 prosentilla maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja kaikissa huonokuntoisissa ekosysteemeissä vuoteen 2050 mennessä.

– Elämme totisesti synkkiä aikoja. Hallituksella ei ole mitään halua tehdä riittävästi toimia ilmastokriisin ja luonnon monimuotoisuuden hupenemisen estämiseksi, Andersson sanoi.

Hän arvioi myös ilmastopäästöjen kasvavan hallituksen toimien seurauksena.

– Ilmastotyöltä on pudonnut pohja, kun nielut pienenevät eikä hallitus ole valmis tekemään kustannustehokkaita toimia tilanteen korjaamiseksi, vaan toivoo ratkaisuja hiilen talteenotosta, vaikka se on kallista ja hidasta, Andersson kirjoitti.
”Anteeksiantamaton virhe”

Myös ympäristöjärjestöt tuomitsevat hallituksen suunnitelmat Mykkäsen puheiden pohjalta.

– Luontokato jatkuu, eikä Suomen hallitusta tunnu haittaavan. Ennallistamisasetuksen torppaaminen olisi anteeksiantamaton virhe, josta kärsisivät luonnon lisäksi myös ihmiset, WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen sanoo.

– Hallituksen olisi korkea aika ymmärtää, ettei luonnon ennallistamisessa ja suojelussa ole kyse vain lajien ja niiden elinympäristöjen pelastamisesta. Kyse on elinkelpoisen planeetan takaamisesta tuleville sukupolville. Ei ennallistamisasetus yksistään luontokatoa pysäytä, mutta se olisi äärimmäisen tärkeä työkalu äärimmäisen tärkeän tavoitteen saavuttamiseksi.

Myös Luonnonsuojeluliiton mielestä Suomen tulee pidättäytyä kaatamasta ennallistamisasetusta. Se muistuttaa siitä, että ennallistaminen toteuttaisi hallitusohjelman tavoitetta vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja torjua luontokatoa.

– Juntturointi ennallistamista vastaan asemoi Suomea kuitenkin varsin outoon, luontovihamieliseen valoon, sanoo Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää sanoo.

– Suomen on erittäin hankala saavuttaa omaa tavoitettaan pysäyttää luontokato, jos konkreettisia toimia vastustetaan. Päätös äänestää ennallistamisasetusta vastaan kyseenalaistaa hallituksen rehellisyyden suomalaisille. Hallitusohjelmaan ei voi kirjoittaa yleviä tavoitteita ja sitten vastustaa kaikkea, mikä edistäisi niiden toteutumista.
Parlamentti hyväksyi

Euroopan parlamentti on jo antanut lopullisen hyväksyntänsä pitkään valmistellulle asetukselle, ja sen läpimeno vaatisi enää jäsenmaiden ministereistä koostuvan ympäristöneuvoston kuittauksen. Neuvoston oli määrä äänestää asetuksesta ensi maanantaina, mutta aikataulu on epävarma.

Unkari tuki pitkään ennallistamisasetusta, mutta maa muutti kansaansa viime hetkillä. Unkarin takinkääntö asetti Suomen vaa’ankieliasemaan tulevassa äänestyksessä.

Aiemmin Suomi vastusti asetusta. Jäsenmaat kuitenkin hyväksyivät asetuksesta syntyneen sopuratkaisun syksyllä, eikä Suomi tuolloin asettunut enää vastustamaan asetusta.

Nyt hallituksen kanta näyttää muuttuneen taas.

– Hallituksen suunnitelma on kerta kaikkiaan vastuuton, Luukkonen arvioi.
Mahdollisuus luonnon ja työllisyyden hyväksi

Myös vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä on järkyttynyt Mykkäsen puheista.

– Luontokato kiihtyy, eikä hallitus tee mitään. Päinvastoin, nyt hallitus aikoo toimia ennallistamista vastaan, Kivelä arvioi X;ssä.

Hän totesi ennallistamisen olevan hyvä esimerkki siitä, kuinka tärkeän ympäristötoimen osalta keskitytään pelotteluun ja vastustamiseen, vaikka pitäisi nähdä sen välttämättömyys.

– Ennallistamisasetuksessa on kyse mahdollisuudesta käyttää rahaa suomalaisen luonnon tilan parantamiseen, samalla työllistäen suomalaisia ihmisiä, ennen kaikkea maaseudulla asuvia. Eli ennallistamisrahat ohjataan suomalaisille maanomistajille, koneyrittäjille ja urakoitsijoille.

Kivelä muistutti myös siitä, että aloite luonnon parantamiseen lähtee usein paikallisilta.

– Kun joesta kuolevat kalat, ihmisiä alkaa kiinnostaa, mistä syystä, ja asialle myös halutaan tehdä jotain.

Kivelä laskee kokoomuksen ja RKP:n saavutuksiksi Euroopan unionissa sekä aiemman yritysvastuudirektiivin vesittämisen että nyt ennallistamisasetuksen torppaamisen.

– Orpon hallituksella ei ole käytännössä mitään ympäristöpolitiikka eikä edes uskottavuuden rippeitä sen suhteen, että he edes välittäisivät luonnosta! Surullista, hän toteaa.
”Absurdi lausunto”

Vasemmistoliiton Minja Koskela puolestaan on tyrmistynyt

– Ennallistamisasetuksessa on kaikessa yksinkertaisuudessaan kyse siitä, että jokainen EU-valtio ottaa vastuun omasta luonnostaan. Sitovaa sääntelyä tarvitaan, koska maat eivät ole onnistuneet hillitsemään luontokatoa. On täysin käsittämätöntä, että ympäristöministeri asettuu tällaista tavoitetta vastaan, kansanedustaja toteaa.

Koskelakin muistuttaa siitä, että ennallistamisasetus toisi uutta työtä.

– Minusta on hyvin erikoista, että työn linjasta paasaava hallitus ei ole tämän vertaa kiinnostunut ennallistamisasetukseen liittyvästä työllisyysnäkökulmasta, vaikka se on keskustelussa oleellinen osa, hän sanoo.

Ympäristöministeri totesi kyselytunnilla myös, että Suomi haluaa edetä omin ehdoin, ei EU:n ehdoin.

– Tämä lausunto on absurdi, sillä Suomi ei ole onnistunut pysäyttämään luontokatoa omin ehdoin, ja juuri siksi sääntelyä tarvitaan, Koskela muistuttaa.

https://www.ku.fi/artikkeli/4988341-min ... aton-virhe

[pigra senlaborulo]

vittu että koko saatanan natsikopla pitäisi upottaa johonkin sorakuoppaan ja sementtiä päälle

[Based Lifeform]

vittu että koko saatanan natsikopla pitäisi upottaa johonkin sorakuoppaan ja sementtiä päälle

sehän on just näin. some day we're gonna party like it's 1918!

[pigra senlaborulo]

Hallitus haluaa lisää leikkauksia sote-menoihin – STM valmis tarkastelemaan myös hoitotakuuta ja hoitajamitoitusta

Suomalaisten hoitoon voi tulla isoja muutoksia. Sosiaali- ja terveysministeriö etsii hallituksen vaatimia uusia säästökohteita, mutta helppoja ratkaisuja ei ole näköpiirissä.
Vantaan kaupungin perhepalvelujen johtaja Anna Cantell-Forsbom, Vantaa, 26.10.2018.
Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikön Anna Cantell-Forsbomin mukaan Suomessa voidaan joutua tulevaisuudessa rajaamaan hoitoja, jotka eivät uhkaa terveyttä, mutta parantavat elämänlaatua. Kuva: Jari Kovalainen / Yle
Riku Roslund
13:01

Hallitus suunnittelee jälleen uusia säästöjä sote-menoihin. Taustalla on valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ilmoitus, jonka mukaan Suomen pitää tehdä kolmen miljardin sopeutukset jo aiemmin hallitusohjelmassa linjattujen säästötoimien päälle.

Pelissä ovat hallituksen uskottavuus ja lupaukset julkisen talouden vakauttamisesta sekä EU:n taloussäännöt. Suomi ei halua alijäämänsä kasvavan niin korkeaksi, että se joutuisi EU:n ”tarkkailuluokalle”.

Uudet säästövaatimukset kiristävät nyörejä lukuisilla eri hallinnonaloilla, mutta katseet kääntyvät etenkin sosiaali- ja terveysministeriöön (STM) ja sen ohjaamiin hyvinvointialueisiin, koska ne haukkaavat jo nykyisin yli neljäsosan koko valtion budjetista.

Sopeutuksia pohtii parhaillaan hallituksen työryhmä, joka ei ole kertonut julkisuuteen yksityiskohtia säästösuunnitelmista. Keskusteluihin osallistuu Ylen tietojen mukaan muun muassa STM:n ylintä virkajohtoa. Päätöksiä säästöistä on tarkoitus tehdä huhtikuun kehysriihessä.

Pyrimme selvittämään, millaisia uusia säästökeinoja sote-alalle nyt pohditaan. Ylen tietojen mukaan päätöksiä leikkauskohteista ei ole vielä tehty.
Esikatselukuva
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) arvioi tarvittavien lisäsopeutusten määrää ensi vuoden budjettiin.
Hyvinvointialueilta ei voi saksia isoja summia pois

Uudet säästöt tulisivat hallitusohjelmassa jo aiemmin linjatun yli miljardin euron sote-säästöjen päälle.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Anna Cantell-Forsbom sanoo, että hyvinvointialueiden rahoituksesta ei voi vain yhtäkkiä napata pois valtavia rahasummia, koska alueiden rahoitus on mitoitettu väestöpohjan ja palveluiden tarpeen mukaan.

Hyvinvointialueet ovat tehneet alijäämäisiä tuloksia. Hallituksen mukaan lisäsäästöjä tarvitaan osittain juuri sen vuoksi, että alueiden menot ovat kasvaneet yllättävän korkeiksi.
Hyvinvointialueilla vastustetaan hoitajamitoitusta

STM:ssä uusia leikkauksia pidetään haastavina toteuttaa. Toimintojen järkeistämistä ja järjestelyä hyvinvointialueilla on jo tehty.

Uusia säästöjä voidaan kuitenkin saada, jos hoidon tasoa päätetään alentaa. Tämä tapahtuisi lakimuutoksilla.

Osastopäällikkö Cantell-Forsbomin mukaan STM on valmis punnitsemaan kaikenlaisia keinoja. Myös vanhushoidon hoitajamitoitusta arvioidaan, vaikka se ei ole ensisijaisia säästökohteita ministeriön ehdotuslistalla. Ministeriössä ollaan nyt valmiita tekemään laskelmia, millaisia säästöjä muutokset mitoitukseen tai sen poistaminen toisivat.

Hoitajamitoituksen purkaminen oli esillä jo hallitusneuvotteluissa. Petteri Orpon (kok.) hallitus on siirtänyt hoitajamitoituksen voimaantuloa vuoteen 2028. Nykyinen mitoitus on 0,65 eli keskimäärin 6,5 hoitajaa kymmentä vanhusta kohden. Tästä on tarkoitus siirtyä aikanaan 0,7:n mitoitukseen.

Enemmistö hyvinvointialueista haluaa päästä kokonaan eroon mitoituksen kiristämisestä.
Hoitotakuuta ei ole lyöty lukkoon

Cantell-Forsbomin mukaan myös hoitotakuu perusterveydenhuollossa mutta etenkin erikoissairaanhoidossa voi joutua tarkasteltavaksi.

Hoitotakuu tarkoittaa potilaan oikeutta päästä arvioitavaksi ja saada hoitoa määräajassa. Nykyisin erikoissairaanhoito on aloitettava puolen vuoden sisällä hoidon tarpeen toteamisesta.

Jos tämä lupaus poistettaisiin kokonaan tai joiltain erikoissairaanhoidon aloilta, kiireettömiin leikkauksiin pääseminen voisi vaikeutua entisestään.

– Jos hoitotakuuta muutetaan, sitä pitäisi arvioida myös erikoissairaanhoidon osalta, vaikka hoitotakuu ei tällä hetkellä siellä oikein toteudukaan, Cantell-Forsbom sanoo.

Samalla voisi tulla arvioitavaksi se, mitä erikoissairaanhoidon palveluita julkisen terveydenhuollon tulee ylipäätään tarjota. Kaikkiin nykyisin tehtäviin leikkauksiin ei välttämättä pääsisi tulevaisuudessa ja osa leikkauksista voitaisiin keskittää nimettyihin sairaaloihin.

Myös STM:n äskettäisessä selvityksessä ehdotettiin erikoissairaanhoidon keskittämistä ja sairaalaverkon karsimista.

– Meillä on hoitoja, jotka eivät uhkaa terveyttä, mutta parantavat elämänlaatua. Tällaisia hoitoja voidaan joutua rajaamaan, Cantell-Forsbom sanoo.

Hallituksen säästöjä pohtivaa työryhmää vetävä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen (kok.) ei antanut haastattelua tähän juttuun.
Rahaministeriö karsastaa mitoituksia

– Valtiovarainministeriöllä on päävastuu valtion hyvinvointialueille antamasta rahoituksesta.

– VM:n raportin mukaan hoitajamitoituksen kumoaminen säästäisi 240 miljoonaa vuodesta 2024 lähtien. VM:n mukaan hoivakotipaikat ovat vähentyneet kiristyneen mitoituksen vuoksi, mikä on häirinnyt vanhuspalveluita.

– VM keventäisi hoitoon pääsyn määräaikavaatimusta ja luopuisi perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukennuksista, koska henkilöstöpula voi nostaa kustannuksia yllättävästi. Toimet säästäisivät lähes 200 miljoonaa.

https://yle.fi/a/74-20080451?origin=rss

[neko no obake]

vittu että koko saatanan natsikopla pitäisi upottaa johonkin sorakuoppaan ja sementtiä päälle

rei'itettynä.

[maailman paras hallitusohjelma]

Joo-oh ja kohta meillä ei ole terveydenhuoltoakaan edes nimeksi. Vittu mitä paskaa. Syökää hallitus paskaa ja tukehtukaa siihen!

[Karppinen]

Suomi ei halua alijäämänsä kasvavan niin korkeaksi, että se joutuisi EU:n ”tarkkailuluokalle”.

No vittu jos vaikka ensimmäiseksi peruttaisiin ne hyväosaisten verohelpotukset?

ai niin joo, ei toimi Suomessa

[hellästi takaluukkuun pantu koira]

pensan hinta