Orpon natsihallituksen kootut natseilut

[Unheimlichin ote]

pensan hinta

ja nikkelin ja lannoitteiden

[Spiidröy]

– Meillä on hoitoja, jotka eivät uhkaa terveyttä, mutta parantavat elämänlaatua. Tällaisia hoitoja voidaan joutua rajaamaan, Cantell-Forsbom sanoo.

Hyi helvetti, ei uhkaa terveyttä ja parantaa elämänlaatua
Ei onneks oo tällasia asioita enää maailman parhaan hallitusohjelman jälkeen.

[Tilli Mössönpoika]

– Meillä on hoitoja, jotka eivät uhkaa terveyttä, mutta parantavat elämänlaatua. Tällaisia hoitoja voidaan joutua rajaamaan, Cantell-Forsbom sanoo.

Hyi helvetti, ei uhkaa terveyttä ja parantaa elämänlaatua
Ei onneks oo tällasia asioita enää maailman parhaan hallitusohjelman jälkeen.

Joku tai jokin sais kyllä kohta uhata hallituksen terveyttä.

[38911 BASIC BYTES FREE]

Perkeleen perkele, luulis että Kokoomuksessa edes joku haluais edes sitä paljon puhuttua talouskasvua. Tai edes RKP:ssa. Mutta kun ei, ei edes sitä haluta, vaan halutaan uhrata koko kansantalous persuuden alttarilla. Ja myydä maan Putlerille.

[Tilli Mössönpoika]

maailman paskin hallitus.

[Karppinen]

maailman paskin hallitus.

Ainakin Suomen paskin hallitus.

[Tilli Mössönpoika]

maailman paskin hallitus.

Ainakin Suomen paskin hallitus.

kyllä ne olis varmasti maailmankin paskin jos niillä olis vaan valta siihen.

[Käänteinen kastijärjestelmä]

maailman paskin hallitus.

Ainakin Suomen paskin hallitus.

kyllä ne olis varmasti maailmankin paskin jos niillä olis vaan valta siihen.

Ohan tässä vielä vuosia aikaa

[Tilli Mössönpoika]

maailman paskin hallitus.

Ainakin Suomen paskin hallitus.

kyllä ne olis varmasti maailmankin paskin jos niillä olis vaan valta siihen.

Ohan tässä vielä vuosia aikaa

joo, ja säätää semmose setit sinne että sitte seuraavalla kaudella voi vedellä jo about diktaattori tason touhuja.

[pigra senlaborulo]

Kansalaisten luottamus Suomen hallitukseen, poliittisiin puolueisiin ja terveydenhuoltoon on laskenut mittaushistorian heikoimmalle tasolle, selviää valtioneuvoston kanslian tilaamasta ja Tilastokeskuksen tekemästä Kansalaispulssi-kyselystä. Kyselyä on toteutettu vuodesta 2020.

Melko paljon tai täydellisesti hallitukseen luottaa vain 38 prosenttia suomalaisista. Poliittisiin puolueisiin luottaa vielä pienempi osuus, 28 prosenttia, ja terveydenhuoltoon 58 prosenttia.

Luottamus pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitukseen oli sen aloittaessa vain vähän korkeampi kuin nyt, mutta talvella luottamus koheni ja noin puolet suomalaisista kertoi luottavansa siihen ainakin melko paljon.

Edellisen pääministerin Sanna Marinin (sd) hallitukseen luotti heikoimmillaankin yli 60 prosenttia suomalaisista.

Luottamus poliittisiin puolueisiin on noudatellut samanlaista käyrää kuin luottamus maan hallitukseen, mutta koko ajan huomattavasti alhaisemmalla tasolla.

Terveydenhuoltoon luotti parhaimmillaan koronavuoden 2020 aikana yli 90 prosenttia suomalaisista, mutta sen jälkeen lasku on ollut liki jatkuvaa.

”Viimeisimmät muutokset luottamuksessa terveydenhuoltoon – – eivät ole kovinkaan suuria, mutta huolta herättää pidempiaikainen trendi. Vielä kaksi vuotta sitten kansalaisten luottamus oli hyvin vahvaa, mutta sen jälkeen suunta on ollut selvästi alaspäin”, sanoo tiedotteessa Juho Jyrkiäinen, johtava asiantuntija valtioneuvoston kansliasta.

Kyselyyn vastasi 1 100 ihmistä, ja vastaukset painotettiin edustamaan 15–74-vuotiaita mannersuomalaisia.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010313198.html

[pigra senlaborulo]

Teemu Keski­sarja kutsui Turkua ”vammaiseksi” – ”Ei ole edes pahimmasta päästä”

Kehitysvammaliiton toiminnanjohtajan mielestä kansanedustaja Teemu Keskisarjan kielenkäyttöä ei voi pitää asiallisena vammainen-termin käytön osalta.

Kansanedustaja Teemu Keskisarja (ps) käytti värikästä kieltä keskiviikon täysistunnossa, kun hän kuvaili näkemyksiään Turusta. Hän muun muassa sanoin Turun olevan ”vammainen kaupunki”.

Keskisarja on syntynyt Helsingissä ja asuu siellä.

Käsittelyssä oli välikysymys, jonka aiheena oli ”hallituksen alueellisesti syrjivä politiikka”. Välikysymyksellä keskusta ja Liike Nyt haastoivat hallitusta aluepolitiikasta. Keskustelussa sivuttiin muun muassa ratahankkeita kuten länsirataa.

”Hallituksen hieno ratahanke nimenomaan tunnistaa alueellisen eriarvoisuuden. Sitä korjaa nyt positiivinen syrjintä, myönteinen erityiskohtelu. En sano tätä ollenkaan pahalla, mutta Turku on vammainen kaupunki. [Naurua] Siksi suon sille invapaikan VR:n vihreimmässä vaihtoehdossa”, Keskisarja päätti puheenvuoronsa.

Sitä ennen hän oli puhunut muun muassa siitä, että hänen mielestään turkulaiskulttuurin viimeiset vuosisadat ovat olleet viheliäiset.

”Välikysymyskeskustelun taustaksi hahmottakaamme, että vuoden 1827 suuren tulipalon jälkeen tuhkasta ei noussut mitään mieltä ylentävää. Aurajoen henkiset virtaukset pysähtyivät ja saostuivat. Turusta tuli täysin entinen pääkaupunki. Näkymät tänään tunnemme Turun taudista, arkkitehtuurin karmeista kauneusleikkauksista, jotka epäonnistuivat ja tuhosivat kasvon ja vartalon.”

Keskisarja nosti esille myös Tampereen.

”Tampere on aivan omaa luokkaansa kirjailijoissa, jääkiekossa ja rock-yhtyeissä. Turku-identiteetti ei liioin kykene kilpasille Itä-Suomen luonnon ihanuuden tai pohjalaisten yritteliään kansanluonteen kanssa.”

Kansanedustaja Keskisarjan koko puheenvuoron löydät täältä.

Invalidiliiton toimitusjohtaja Janne Juvakan mielestä kansanedustaja kytki vammainen-sanan erikoiseen asiayhteyteen.

”Mitä hän lienee sillä tässä tarkoittanutkaan. Valitettavasti usein kuulen, että sanaa vammainen käytetään haukkumasanana. Termiä heitellään ajattelemattomasti kaduilla, koulussa ja työpaikoilla, ja useasti sillä viitataan vähä-älyisyyteen”, Juvakka kommentoi sähköpostitse.

Hän toteaa, että vammainen on itsessään ihan hyvä sana ja sen käytölle on myös paikkansa.

”Erityisesti silloin, kun sillä halutaan täsmentää jotain ihmiseen liittyvää: fyysisesti vammainen, cp-vammainen ja niin edelleen. Tällöinkin vammaisuus on vain yksi ihmisen ominaisuus. Kuulostaa vieraalta, että esineisiin, asioihin tai vaikkapa kuntiin liitetään sana vammainen”, Juvakka kirjoittaa viestissään.

Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Susanna Hintsala kommentoi Keskisarjan sanavalintoja niin ikään sähköpostitse.

”Kielenkäyttöä ei voida pitää asiallisena vammainen-termin käytön osalta. Kansanedustajan ei pitäisi puheillaan kannustaa vammaisten ihmisten vähättelyyn, saati siihen, että vammainen-sanaa olisi lupa käyttää haukkumasanana”, Hintsala kirjoittaa.

Turun yliopistossa toimivan Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä tulkitsee Keskisarjan puheenvuoron humoristiseksi.

Hänen mielestään Keskisarja ei käyttänyt vammaisuutta haukkumasanana.

”En näe, että tässä puhuttaisiin vammaisista tai vammaisuudesta halventavalla tavalla. En tulkitsisi niin jyrkästi, että vammaista käytetään tässä haukkumasanana. Keskisarja vielä täsmentää, ettei tarkoita pahalla. Hän ei puhu vammaisista ihmisistä lainkaan”, Jokisipilä sanoo.

Hänen mukaansa Keskisarjan puheenvuoro sopii hyvin eduskunnan salietikettiin.

”Eduskunnassa on puhuttu ja argumentoitu monenlaista. Tämä ei ole edes pahimmasta päästä.”

Jokisipilän mukaan Keskisarja on täysistunnoissa ”omanlaisensa performanssitaiteilija”, jolle on muodostunut omanalainen, suorastaan kaunokirjallinen tyyli puhua.

Jokisipilä näkee, että Keskisarja viittaa vammaisuudella Turun taudin seurauksiin.

”Hän luo draamallisen jännitteen puheenvuoronsa puolivaiheilla Turun taudista ja siitä, miten leikkaukset tuhosivat kasvot ja vartalon. Turkulaisella paikallispäätöksenteolla on aiheutettu vammoja 1960–1980-luvulla. Rakentamispolitiikkaan hän Turussa viittaa”, Jokisipilä sanoo.

Poliittisesti tarkasteltuna Keskisarjan puheenvuoro on Jokisipilän mielestä monitulkintainen. Hän itse tulkitsee, että Keskisarja osoittaa tukensa hallituksen edistämälle niin sanotulle tunnin junalle.

”Oletan, että hän haluaa sanoa tunnin junan olevan hyvä ja kannatettava hanke, koska Turun elinvoima ei ole sillä tasolla kuin se on ollut.”

Keskisarja on tullut tunnetuksi värikkäistä kannanotoista.

Viime vuonna hän puhui opiskelijoista sanomalla, että ”--- irtokynnet kimaltavat, hieno partavesi tuoksuu, tekoripset räpsähtelevät. Ja voitteko kuvitella — monella opiskelijaköyhäläisellä on kalliimmat kuteet kuin edustaja Keskisarjalla, joka tienaa seitsemän tonnia kuussa”.

Tämä herätti kritiikkiä oppositiossa. Opiskelijat puolestaan tekivät Keskisarjan puheista meemin. Irtokynnet (Keskisarja) -biisi nousi suosioon Spotifyssa.

Keskisarja kiisti moralisoineensa teko­ripsi­puheillaan.

https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000010309790.html

[pigra senlaborulo]

Ansiopäivärahan porrastaminen voidaan tehdä hallituksen ehdottamalla tavalla, sanotaan perustuslakivaliokunnan tuoreessa lausunnossa.

Hallitus on esittänyt, että ansiosidonnainen päiväraha alenisi 40 työttömyyspäivän jälkeen 20 prosenttia ja 170 työttömyyspäivän jälkeen 25 prosenttia.

Valiokunnan lausunto on yksimielinen.

Valiokunta totesi aiemmin, ettei ansiopäivärahan ansio-osaa koskeva muutosehdotus vaikuta perustuslaissa mainittuun perustoimeentulon turvaan. Valiokunta ei ole pitänyt ehdotusta ongelmallisena myöskään omaisuuden suojan kannalta. Samat arviot koskevat nyt myös ehdotusta ansiopäivärahan alentamisesta.

Perustuslakivaliokunnan lausunnossa käsitellään myös työssäoloehdon kertymistä palkkatuetussa työssä. Lakiehdotuksen mukaan palkkatuettu työ ei vastaisuudessa pääsääntöisesti kerrytä työssäoloehtoa.

Valiokunnan mielestä sääntely ei ole ongelmallista yhdenvertaisuuden kannalta. Se pitää kuitenkin perustellumpana, että palkkatuettu työ kerryttäisi ainakin osittain työssäoloehtoa.

Oikeuskansleri katsoi tammikuussa, että hallituksen esittämiä työttömyysturvan muutoksia ja niiden yhteisvaikutuksia aiemmin annettujen säästölakiesitysten kanssa ei ole arvioitu riittävän hyvin.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010312640.html

[pigra senlaborulo]

iltalehti.fi
Suomi halusi kaataa kohutun EU-asetuksen – Professori tyrmistyi
Elli HarjuHannamari AhonenTänään klo 17:33
6–7 minutes

Luontopaneelin puheenjohtajan mielestä on surullista, että Suomi ei tue luonnon ennallistamista edistävää asetusta. Metsäteollisuuden mukaan asetuksessa on puutteita.

Suomi vastustaa EU:n ennallistamisasetusta nykymuodossaan. Oppositiopuolueet vasemmistoliitto, vihreät ja SDP moittivat Suomen kantaa.
Luontopaneelin puheenjohtaja, ekologian professori Janne Kotiaho on pettynyt, että Suomi ei tue asetusta.
Metsäteollisuus ry:n metsäjohtajan Karoliina Niemen mukaan asetuksessa Suomeen kohdistuu suhteellisesti suuria ennallistettavia pinta-aloja.

Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho kertoo olleensa lannistunut ja surullinen, kun hän torstai-iltana katsoi tv-uutisista ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen (kok) kommentit EU:n ennallistamisasetuksesta.

Jyväskylän yliopiston ekologian professorin Kotiahon johtama 15 tutkijan Luontopaneeli tuottaa luonnon monimuotoisuutta koskevaa tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi.

– Jos se Suomen kannasta on kiinni, niin tämä ennallistamisasetus nykymuodossaan kaatuu, Mykkänen sanoi eduskunnan kyselytunnilla.

EU:n jäsenmaiden piti äänestää ennallistamisasetuksesta maanantaina, mikäli se olisi edennyt äänestykseen asti. Helsingin Sanomat uutisoi, että jo perjantaina kävi ilmi, että riittävää enemmistöä asetukselle ei ole. Asetus jää vielä pöydälle, mutta mitään aikataulua jatkokäsittelylle ei ole.

Poliittisesti ennallistamisasetus on ollut Suomessa kuuma aihe. Oppositiosta keskusta on samalla linjalla kuin hallitus eli sen mielestä Suomen pitää äänestää asetusta vastaan, kun taas SDP, vihreät ja vasemmistoliitto arvostelevat Suomen linjaa vastustaa asetusta.
”Onko päätöksenteko teatteria?”

Kotiaho muistuttaa, että ennallistamisasetuksesta on käyty todella pitkään keskusteluita ja sitä on muokattu hyvään suuntaan. Hänen mukaansa nyt ollaan tosissaan siinä, mitä puhutaan puheissa ja hallitusohjelmassa eli pysäytetään luontokato ja noudatetaan kansainvälisiä sitoumuksia.

– Nyt kun ennallistamisasetuksen sitoumuksiin ollaan saamassa velvoittavuus, niin nyt Suomi oli vastustamassa tätä. Onko kaikki päätöksenteko teatteria, että todellisuudessa me emme halua asetusta, mutta kirjoitetaan se vain paperille ja puhutaan, Kotiaho kysyy.
Kustannuksista epäselvyys

Ennallistamisasetuksen kustannuksista on esitetty arvioita, jotka ovat olleet satojen miljoonien luokkaa vuodessa.

Kotiahon mukaan kustannusten jakautuminen ei ole pätevä peruste asetuksen kaatamiselle.

– Kustannuksia tai mitään muitakaan vaikutuksia ei tosiasiallisesti voi arvioida ennen kuin asetuksessa määritelty kansallinen ennallistamissuunnitelma on laadittu.

Jokaisen jäsenmaan tulee kahden vuoden kuluessa asetuksen voimaan astumisesta laatia kansallisiin olosuhteisiin soveltuva ennallistamissuunnitelma. Asetuksessa on ohjeet, miten se tulee tehdä ja mitä se koskee.

– Kaikki toimenpiteet ja niiden toteutuspinta-alat suunnitellaan kansallisesti. Toki komissio tarkastaa suunnitelman ja toteaa, onko se riittävä. Vasta sen jälkeen voimme aidosti arvioida toimenpiteiden vaikutukset mukaanlukien kustannukset.

Kotiaho epäilee, että vetoaminen kustannuksiin on vain keppihevonen, jolla asetuksen kaatamista pyritään perustelemaan.

Edistää ekologista kompensaatiota

Ympäristö- ja ilmastoministeri Mykkänen on puhunut ekologisesta kompensaatiosta. Kotiahon mukaan ennallistamisasetus edistäisi sitä.

– Hyvässä tilassa olevien luontotyyppien heikennyskielloissa on asetettu joustoja, joita jäsenvaltiot vaativat. Joustot auttavat ekologisen kompensaation markkinan syntymistä. Näin myös muut kuin valtio osallistuisivat ekologiseen kompensaatioon.

Kotiahon mukaan valtion pitäisi keksiä keinot siihen, että jos joku yritys haluaa vaikka rakentaa tehtaan hyvässä tilassa olevalle maa-alueelle, sen pitää hyvittää haitta jollakin toisella maa-alueella.
Useat maat vastustavat

Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi muistuttaa, että Suomen lisäksi oli useita EU-maita, jotka olivat äänestämässä ennallistamisasetusta vastaan tai pidättäytyvät äänestämästä. Ennakkotiedoissa tällaisina maina mainittiin muun muassa Belgia, Hollanti, Italia Itävalta, Ruotsi ja Puola.

– Se on osoitus siitä, että on paljon maita, jotka pitkällä aikajänteellä tai tässä loppuvaiheessa ovat huomanneet asetuksen haasteellisuuden.

Niemen mukaan Metsäteollisuus ry on pyrkinyt loppuun asti vaikuttamaan asetukseen niin, että Suomen metsäsektori pystyisi sen kanssa elämään. Nykyisessäkin versiossa asetukseen sisältyy Niemen mukaan kuitenkin suuria haasteita.
Suomessa isoja pinta-aloja

Niemi nostaa haasteellisiksi tiettyjen luontotyyppien ennallistamistavoitteet.

– Siellä on todella isoja pinta-aloja esimerkiksi boreaalisille luonnonmetsille ja puustoisille soille. Boreaaliset luonnonmetsät ovat esimerkiksi luonnontilaista tai luonnontilaisen kaltaista metsää ja esimerkiksi tuoreita metsäpaloalueita. Suomelle tästä on poikimassa aika isot kustannukset.

Niemen mukaankin kustannuksia on etukäteen vaikea arvioida. Edes tutkimuslaitokset eivät ole pystyneet arviota antamaan.
”Valtioille olisi kaivattu joustoa”

Niemen mukaan asetuksen vaikutukset riippuvat paljon siitä, mitä ennallistaminen lopulta tarkoittaa. Mikäli asetus myöhemmin tulisi voimaan, Niemen mielestä olisi tärkeää, mitä Suomi omassa ennallistamissuunnitelmassaan aikoo tehdä. Siinä pitäisi sovittaa taloudellinen ja ekologinen kestävyys yhteen. Metsäteollisuudelle on tärkeätä turvata puun saatavuus ja aluetalous, niin että se pystyy toimimaan ympäri Suomen.

– Komission toimivalta on nykyversiossa suuri kansallisten ennallistamissuunnitelmien laadinnassa, mikä osaltaan vähentää jäsenvaltioiden päätäntävaltaa monimuotoisuuden edistämisessä.

Niemen mukaan asetukseen kaivataan enemmän joustonvaraa jäsenvaltioille siinä, että kukin jäsenvaltio olisi voinut määritellä monimuotoisuuden kannalta tärkeitä mittareita. Niemi antaa esimerkin.

– Etelä-Euroopassa ei yleisesti haluta juurikaan jättää lahopuuta metsään, koska metsäpaloriski kasvaa. Suomessa me teemme töitä sen eteen, että metsään jätetään enemmän lahopuuta. Meillä se ei samalla tavalla lisää metsäpaloriskiä, koska ilmasto on erilainen.
Suomessa tehdään jo

Niemen mukaan Suomessa tehdään jo nyt todella paljon luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi huolimatta siitä hyväksytäänkö vai lykkääntyykö EU-asetus.

– Meillä on Etelä-Suomen vanhojen metsien Metso-ohjelma ja Helmi-ohjelma. Viime syksynä hyväksyttiin puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuuskartta ja vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelun kriteerityötä valmistellaan juuri, hän antaa esimerkkeinä.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5 ... 8c5008c983

[pigra senlaborulo]

Oikeuskanslerinvirasto arvostelee hallituksen niin sanottua käännytyslakia monilta kohdin ongelmalliseksi ja puutteelliseksi.

Viralliselta nimeltään lakiehdotus on ”lakiluonnos väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi”.

Laki mahdollistaisi sen, että rajalla toimiva viranomainen saisi käännyttää turvapaikanhakijan jo rajalla tai sen läheisyydessä.

Nykyisen Suomen perustuslain mukaan tämä ei ole mahdollista.

Poikkeuksia voisivat olla esimerkiksi lapset ja vanhukset.

Viraston mukaan lakiehdotus on jännitteinen turvapaikkaoikeuden sekä palautuskiellon osalta ja ristiriidassa palautuskieltoon liittyvän oikeusturvan toteutumisen vaatimusten kanssa.

”Ihmisoikeuksiin kohdistuvien rajoitusten edellytyksistä tulisi tästä syystä säätää vielä täsmällisemmin, sillä rajatussakin poikkeuksessa on vältettävä puuttumasta ihmisoikeuksien ydinalueeseen. Perustuslakiin tehtävän poikkeuksen on tästä syystä oltava nykyistä täsmällisemmin rajattu.”

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on lausunnossaan muun muassa huolissaan siitä, muodostuuko rajavartijan harkinta liian suureksi mielivallan kiellon kannalta.

”Perustuslain 73 §:n tarkoittama rajattu poikkeus ei voi tarkoittaa mielivallan sallimaa lakia.”

Viraston mukaan esitysluonnoksesta ei riittävästi avaudu se, millaisen kynnyksen takana mahdollinen valtioneuvoston päätös rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottoa voisi olla. Tätä pitää viraston mielestä selkeyttää.

”Niin ikään rajaviranomaisten harkintavaltaa on jatkovalmistelussa pyrittävä rajoittamaan ja tarkentamaan. Esitysluonnoksessa tulisi myös kuvata oikeudelliset keinot tilanteessa, jossa rajavartija mahdollisesti joutuisi ’vuorovaikutustilanteen’ jälkeen turvautumaan voimankäyttöön.”

Rajavartijan asemasta on huolissaan myös tutkimusprofessori Martin Scheinin omassa lausunnossaan.

Hän sanoo, että eduskunnan määräenemmistöpäätöksellä hyväksytty poikkeuslaki ei tarkoita suojaa virkavastuusta. Käännytyslaki on tarkoitettu poikkeuslaiksi.

Hänen mukaansa esitysluonnoksessa tavoiteltu päämäärä ei ole siihen sisältyvän lakiehdotuksen avulla yhteen sovitettavissa ihmisoikeuksia kunnioittavan demokraattisen oikeusvaltion perusperiaatteiden kanssa.

Hänen mukaansa laki edellyttäisi rinnalleen Latinalaisen Amerikan sotilasdiktatuurien kaltaista rankaisemattomuuslakia.

Oikeuskanslerin lausunnolla on erityisen suuri merkitys, sillä kansleri valvoo hallituksen toimien lainmukaisuutta ja hallitus harvoin laittaa eduskunnan päätettäväksi lakiesitystä, joka oikeuskanslerin mukaan selvässä ristiriidassa nykyisten lakien kanssa.

Nyt on kyse oikeuskanslerin näkemyksestä lausunnoilla olevaan, ei siis valmiiseen lakiesitykseen. Lausuntoaika loppuu 25. maaliskuuta.

Viraston mukaan lakiehdotuksessa esitetyt keinot ovat jännitteisessä suhteessa ja osin ristiriidassa ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Näin on moni valtiosääntöasiantuntija jo aikaisemmin sanonut. Tämä myönnetään myös lakiehdotuksen perusteluissa.

”Siksi niihin turvautuminen perustuslain säätämisjärjestyksessä on mahdollista vain ja ainoastaan, jos kansalliseen turvallisuuteen tai Suomen itsemääräämisoikeuteen kohdistuu vakava uhka”, lausunnossa lukee.

Lausunnosta ei käy ilmi, millainen vakava uhka on.

Virasto löytää lakiehdotuksesta paljon tarkennettavaa.

Se muun muassa vaatii sisäministeriön ehdotukselta yleensäkin lakiesitykseltä vaadittavat perusedellytykset.

”Ehdotettua sääntelyä olisi myös pyrittävä edelleen täsmentämään sen varmistamiseksi, että se täyttää sääntelyn selkeyttä, ennakoitavuutta, välttämättömyyttä, oikeasuhtaisuutta, perusoikeuden ydinalueen suojaa ja oikeusturvaa koskevat vähimmäisvaatimukset.”

Viraston mukaan tämä on välttämätöntä sekä ”välineellistetyn” maahantulon kohteena olevien henkilöiden että rajaviranomaisten oikeusturvan toteutumisen kannalta.

Oikeuskansleri kuitenkin kirjoittaa, että esitys merkitsee rajattua poikkeusta ihmisoikeusvelvoitteista eikä siten vielä poikkeamista niistä kokonaisuutena.

Tämän takia laki olisi mahdollista säätää edellyttäen, että tämä on Suomen täysivaltaisuutta ja kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavan tilanteen kannalta ehdottoman välttämätöntä.

”Lainsäädännössä tulisi kuitenkin pyrkiä välttämään ristiriidat kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ja EU-oikeuden kanssa, ja tältä osin lakiehdotus vaatii vielä työstämistä”, oikeuskansleri lopettaa lausuntonsa.

Lausunnon ovat allekirjoittaneet oikeuskansleri Pöysti ja esittelijäneuvos Minna Ruuskanen.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010312451.html

[Käänteinen kastijärjestelmä]

Laki, joka olisi laiton
Hallitus valmistelee käännytyslakia itärajan tilanteen takia. Se rikkoisi räikeästi ihmis- ja perusoikeuksia.

POLITIIKAN VIIKKO
22.3.2024
TEKSTI MIKKO NIEMELÄ
Syksyllä 2023 Suomeen pyrki Venäjän avustamana satoja ihmisiä Afrikan ja Lähi-idän maista ilman asiaankuuluvia matkustusasiakirjoja.

Petteri Orpon (kok) hallitus päätti sulkea osan raja-asemista. Ilmiö kuitenkin jatkui välittömästi Suomen avattua osan rajanylityspaikoista. Hallitus päätti sulkea koko itärajan 15. joulukuuta.

Hallituksen ja viranomaisten mukaan ilmiö aiheutti vakavan uhan kansalliselle turvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle. Tästä syystä Suomen koko itäraja pysyy suljettuna 14. huhtikuuta asti.

Päätös perustui rajavartiolakiin, jonka mukaan valtioneuvosto voi päättää rajanylityspaikan sulkemisesta määräajaksi tai toistaiseksi.

Tilanne itärajalla ei ole muuttunut miksikään, ja tiedustelutietojen mukaan kevään edetessä on kasvanut riski, että Suomeen pyrkii ihmisiä rajanylityspaikkojen lisäksi myös yhä enemmän maastosta. Tulijoita on arvioitu olevan satoja, jopa tuhansia. Toisaalta arvioiden taustoja ei ole avattu julkisuuteen ja ne on myönnetty epävarmoiksi.

Poikkeuksellisen tilanteen takia hallitus on valmistellut alkutalven aikana uutta lakia, joka mahdollistaa turvapaikkahakemusten vastaanottamisen rajoittamisen itärajalla. Sisäministeri Mari Rantasen (ps) johtama lakihanke on nimetty mediassa käännytyslaiksi.

Lakia sovellettaisiin ulkomaalaisen maahantulon, maasta poistamisen ja kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen vastaanottamistilanteissa.

Turvapaikkahakemus otettaisiin kuitenkin vastaan, jos se olisi viranomaisarvion mukaan tarpeen esimerkiksi lapsen tai vammaisen henkilön kohdalla.

Rajavartijoiden pitäisi pystyä myös arvioimaan, onko henkilö vaarassa joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen tai muun epäinhimillisen kohtelun kohteeksi, jos tämä palautetaan Venäjälle.

Hallituksen toimet itärajalla ovat olleet kansainvälisten sopimusten puitteissa jo nyt ongelmallisia. Uusi laki menisi askeleen pidemmälle. Luonnoksessa mainitaan, että esitys on ristiriidassa ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien kanssa. Kovinta kritiikkiä ovatkin antaneet oikeusoppineet.

Esimerkiksi kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi kirjoittaa lausunnossaan, että turvallisuushuoli on todellinen, mutta ongelmana on se, että laki puuttuisi vakavalla tavalla Suomen ihmisoikeusvelvoitteisiin, perusoikeuksiin ja perusoikeusjärjestelmän kokonaisuuteen.

Käännytyslaki iskisi länsimaisen demokratian ytimeen, koska Suomen perustuslakiuudistuksessa 2000-luvun taitteessa perusoikeuksiin otettiin mukaan ihmisoikeudet. Muutoksilla Suomesta tehtiin länsimainen oikeusvaltio.

Koskenniemi luettelee liudan eri ihmisoikeuksia, joita suunniteltu laki rikkoisi. Niitä ovat muun muassa EU:n perusoikeuskirjassa mainitut artiklat turvapaikkaoikeudesta ja joukkokarkotuksen kiellosta sekä Euroopan yhteiseen turvapaikkapolitiikkaan sisältyvät linjaukset.

Koskenniemi mainitsee, että laki on myös käytäntöjen kannalta erittäin ongelmallinen. Käytännössä rajavartijan vastuulle jäisi tunnistaa, onko rajalle tulleella henkilöllä vaara joutua kuolemanrangaistuksen tai muun vainon kohteeksi.

Myös Britannian tiedeakatemian tutkimusprofessorina työskentelevän Martin Scheininin mielestä koko lakihankkeesta pitäisi luopua.

Scheinin ottaa lausunnossaan esille ihmis- ja perusoikeuksien lisäksi rajavartijoiden rikosoi­keudellisen vastuun.

Yksittäiset rajavartijat ja heidän esimiehensä olisivat virkarikosvastuun piirissä soveltaessaan käskyin tai voimakeinoin ihmisoikeussopimusten ja perusoikeussäännösten vastaista lakia, jos viranomainen päättää työntää esimerkiksi itärajan ylittäneen ihmisen voimakeinoin takaisin Venäjälle.

Sama rikosoikeudellinen vastuu koskisi poliisia ja puolustusvoimien henkilökuntaa, jos ne osallistuisivat lain täytäntöönpanoon. Viime kädessä rikosvastuu koskisi Scheininin mukaan myös ministerivastuulain ja perustuslain mukaisesti sisäministeri Mari Rantasta ja muita Orpon hallituksen jäseniä.

Itä-Suomen hallinto-oikeus tiivistää lausunnossaan, ettei se vakuutu suunnitellun poik­keuslain perusteista ja tarpeellisuudesta.

Poliittisesti isoin kysymys on, voiko eduskunta säätää lain, joka on räikeästi ihmis- ja perus­oikeuksien vastainen.

Ylen A-studiossa 18. maaliskuuta emeritusprofessori Koskenniemi vertasi tilannetta henkilöön, joka varastaa nakkisämpylän. Varkauden voi tehdä, mutta siitä seuraa rikosoikeudellinen vastuu.

Koskenniemen mukaan Suomen valtio joutuisi käännytyslain takia kansainvälisoikeudelliseen vastuuseen. Asiaa käsiteltäisiin konkreettisten tapauksen kautta esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.

Käännytyslaki tarvitsee läpi mennäkseen eduskunnassa taakseen vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä.

Sdp, keskusta ja vihreät ovat suhtautuneet lakihankkeeseen jokseenkin kriittisesti, ja ne haluavat odottaa lausuntokierroksen palautetta.

Vasemmistoliitto on ilmoittanut, ettei se kannata lakia, koska Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa lait pitäisi pystyä laatimaan perus- ja ihmisoikeudet huomioiden.

Käännytyslain lausuntokierros kestää viikon ja päättyy 25. maaliskuuta. Lakiesitys pyritään saamaan eduskuntaan vielä maaliskuun aikana. 

https://suomenkuvalehti.fi/uutisviikko/ ... den-eteen/