Punk in Finland

iltalehti.fi
Ministeri Juuso vastaa kritiikkiin – Ja herättää lisää hämmennystä
Hanna Gråsten-LahtinenTänään klo 13:13
8–10 minutes

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso sanoo valtiovarainministeriön vastaavan hyvinvointialueiden ohjauksesta, vaikka myös hänen johtamallaan ministeriöllä on ohjausvastuuta.

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps) vastaa Iltalehden analyysikirjoituksessa häntä kohtaan esitettyyn kritiikkiin.

Iltalehti lähetti analyysin etukäteen ministerille luettavaksi ja antoi hänelle siihen kommentointimahdollisuuden. Juuso vastasi sähköpostitse.

Ensimmäisessä vastauksessaan Juuso sanoi, että hän haluaa oikaista tai täydentää analyysin kohtaa siitä, että STM:lle kuuluu hyvinvointialueiden palveluiden sisällöllinen ohjaus.

Juuso perusteli tätä sillä, että STM:n vastuulla on säätää lakeja ja asetuksia, ja hyvinvointialueiden tehtävä on niitä noudattaa, ja tästä vastaavat alueiden valtuutetut ja virkakunta.

– Valtiovarainministeriön ohjausosasto huolehtii hyvinvointialueiden ohjauksesta, Juuso kirjoitti.

Myös toista artikkelin kohtaa, jossa STM:n ohjausvastuu hyvinvointialueiden palveluiden sisällöistä mainittiin, Juuso pyysi tarkentamaan samoilla perusteilla.

Kuitenkin STM:n viestintäosasto sekä hyvinvointialueiden ohjausyksikön osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä (VM) vahvistivat Iltalehdelle, että hyvinvointialueiden palveluiden sisällöllinen ohjaus kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.
”Muuta lakisääteistä instrumenttia ei ole”

Ahosen mukaan VM vastaa alueiden ohjauksesta rahoituksen, talouden ja hallinnon osalta, mutta palveluiden sisällöllinen ohjaus kuuluu STM:lle VM:n uudesta hyvinvointialueiden ohjausyksiköstä huolimatta.

Kun Iltalehti huomautti tästä Juusolle, hän vastasi näin:

– Sisällöllistä ohjausta tehdään nimenomaan lainsäädännöllä. Mitään muuta sisällöllisen ohjauksen lakisääteistä instrumenttia ei ole, mutta toki hyvinvointialueiden johtajien kanssa käydään säännöllisiä keskusteluja virkahenkilötasolla, Juuso kirjoitti.

Lakiin on kuitenkin kirjattu sosiaali- ja terveysministeriön ohjausrooli sote-palveluiden valtakunnallisten tavoitteiden toteutumisen seurannassa.

Juuso sanoi olevansa yllättynyt siitä, että hänen olisi pitänyt erikseen viestiä alueille näkemyksestään, että hyvinvointialueiden ei pitäisi hänestä tehdä säästöjä peruspalveluihin ja vanhustenhoitoon.

– Koko sote-uudistus sai alkunsa siitä, että erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat hallitsemattomasti vuosikymmeniä ja säästöjä tehtiin perusterveydenhuollosta ja vanhuspalveluista.

– Tavoitteena oli ja on edelleen kustannusten painopisteen siirto erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon (mukaan lukien vanhusten asumispalvelut) ja matalan kynnyksen palvelut, jotta ihmiset pääsisivät nopeammin lääkärille ja hoitoon, Juuso kirjoittaa.
”Alueiden täytyy olla tietoisia”

Juuso korosti vastauksessaan hyvinvointialueiden lakiin kirjattua itsehallintoa ja sitä, että alueiden rahoitus on yleiskatteellista, eli sitä ei ole korvamerkitty tiettyjen palveluiden tuottamiseen.

– STM ei siis voi sanella, mistä heidän pitää säästää, vaan siitä päättävät hyvinvointialueen valtuutetut, Juuso kirjoittaa.

Lain mukaan Juuson johtama sosiaali- ja terveysministeriö voisi kuitenkin antaa hyvinvointialueille tarvittaessa toimenpidesuosituksia.

Jos alueiden toimenpiteet ovat vastoin valtakunnallisia tavoitteita, STM:n tulisi lainkin mukaan ohjata alueita toimimaan niin, että tavoitteet saavutetaan.

Tämän vuoden valtakunnallisiin tavoitteisiin kuuluu muun muassa peruspalveluiden vahvistaminen.

Kun Iltalehti lähetti Juusolle laissa olevat kohdat STM:n ohjausroolista, ministeri kertoi korjaavansa sanomaansa tältä osin.

– Valtakunnallinen strategia ohjaa tietysti, ja ohjaus on siltä osin STM:n vastuulla. Ohjausta tehdään virkahenkilöstön toimesta, mutta päätösvalta on alueilla. Kyllä hyvinvointialueiden täytyy olla tietoisia siitä, mikä on hallituksen tahtotila, Juuso kirjoittaa.
Juuso: Olen ollut tietoinen

Juuson ensimmäisten kommenttien perusteella välittyi käsitys, ettei ministeri tiedä, mitä hänen johtamansa ministeriön vastuulle kuuluu.

Juuson mukaan hän on kuitenkin ollut koko ajan tietoinen siitä, että STM tekee strategiaan perustuvaa ohjausta hyvinvointialueiden palveluiden sisältöön.

– Sisällöllistä ohjausta toteutetaan lainsäädännöllä, ja strategiastahan on säädetty lailla, Juuso kirjoittaa.

Juuson mukaan oikaisupyynnön sijaan kyse olikin täydennyksestä, ja että hänen viestissään olisi pitänyt lukea ”Valtiovarainministeriön ohjausosasto huolehtii hyvinvointialueiden ohjauksen yhteensovittamisesta”.
”Toivon, että etsittäisiin muualta”

Analyysissä nostettiin esille myös se, että ministeri Juuson luulisi tietävän, mistä alueiden leikkaukset myös peruspalveluihin johtuvat, kun hän ihmetteli syytä tälle MTV:n haastattelussa.

– Ymmärrän tietysti, että rahoitusraami pakottaa säästöjen etsintään, mutta toivon, että niitä etsittäisiin muualta kuin vanhustenhoidosta. Ja jos terveysasemia suljetaan, täytyy asukkaiden kuitenkin turvata jollakin muulla tavalla. Harvaan asutuilla alueilla esimerkiksi palvelubussit voisivat olla hyvä ratkaisu, Juuso kirjoittaa.

Juuso muistuttaa, että hallitusohjelmaan on selkeästi kirjattu tavoite panostaa peruspalveluihin ja muihin matalan kynnyksen palveluihin.

Juuso korostaa myös useaan otteeseen, että hyvinvointialueiden rahoitus kuuluu valtiovarainministeriölle ja ministeri Anna-Kaisa Ikoselle (kok) ja kehottaa kysymään siitä häneltä.

Iltalehti haastatteli Ikosen helmikuussa muun muassa hyvinvointialueiden rahoitustilanteesta.
Sairaalaverkkoselvitys ”vain yksi vaihtoehto”

Analyysissa nostettiin esille Juuson kommentit sairaalaverkkoselvityksestä. Juuso korostaa, että selvitys oli normaalia lainvalmistelua, joka tehtiin puhtaasti virkahenkilötyönä ilman poliittista ohjausta.

– Työryhmä itsekin totesi, että ehdotusten vaikutusarviot olivat vielä tuossa vaiheessa puutteelliset.

Juuso muistuttaa, että neljä ohjausryhmän jäsentä jätti eriävän mielipiteen raporttiin, ja keskeisenä syynä tälle oli vaikutusarviointien puutteellisuus.

Vaikka STM:ssä valmistellaan nyt esitystä sairaaloiden työnjaosta työryhmän raporttia pohjalla käyttäen, Juuson mukaan sairaalaverkkotyöryhmän raportti on ”vain yksi vaihtoehto” 100 miljoonan euron säästöjen löytymiseen sekä palveluiden ja henkilöstön riittävyyden turvaamiseen.

– Myös muita vaihtoehtoja mietitään, ja vaikutusarviointeja täydennetään koko ajan.

Juuso korostaa, että asia on keskeneräinen ja siitä tiedotetaan myöhemmin.
”Huoli pois”

Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen arvioi analyysijutussa, että työryhmän ehdottamat akuuttisairaalat kaatuisivat omaan mahdottomuuteensa, koska niiden tehtäviä karsittaisiin niin paljon ja rekrytoinnit vaikeutuisivat.

– Suomen väestö vanhenee kovaa vauhtia ja palvelutarpeen ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa, joten huoli pois. Yhtään sairaalaa ei tulla lakkauttamaan, Juuso kirjoittaa.

Toisesta STM:ssä valmisteltavasta suuresta uudistuksesta Juuso toteaa, että kyse on juurikin siitä, että tarkoituksena on rajata palveluvalikoimaa julkisessa terveydenhuollossa.

Hän mainitsee, että tätä työtä tehdään nytkin Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvostossa (Palko).

Palko antaa suosituksia, mutta hallitus tavoittelee palveluvalikoiman periaatteiden kirjaamista lakiin. Hallitus aikoo myös selvittää mahdollisuuden säätää kansallisesta toimijasta, joka voi sitovasti linjata, kuuluuko menetelmä julkiseen palveluvalikoimaan.

– Palaamme varmasti tähän aiheeseen myöhemmin, Juuso kirjoittaa sähköpostitse.

Analyysin kohtaa siitä, että hallituskumppaneissa ihmetystä ovat herättäneet ministerin useat hallitusohjelmasta poikkeavat avaukset, Juuso kommentoi näin:

– Ministerinä ja ratkaisukeskeisenä ihmisenä pohdin luonnollisesti ratkaisuvaihtoehtoja tulevaisuudessa niihin epäkohtiin, joita on noussut esiin. On selvää, että hallitusohjelmaa noudatetaan ja olen siihen sitoutunut, mutta se ei estä minua pohtimasta ratkaisuja nyt esiin tulleisiin ongelmiin, Juuso kirjoittaa.
LUE MYÖS

Näin laki määrittelee STM:n ohjaustehtävän

– Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä todetaan, että ”sosiaali- ja terveysministeriö vastaa valtakunnallisesta sosiaali- ja terveyspolitiikasta, sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten tavoitteiden valmistelusta ja niiden huomioon ottamisesta hyvinvointialueiden toiminnan ohjauksessa.”

– STM:n on lain mukaan seurattava ja arvioitava tavoitteiden toteutumista vuosittain.

– Lain mukaan STM neuvottelee kunkin hyvinvointialueen kanssa vuosittain sote-tehtävien toteuttamisesta, ja myös VM osallistuu neuvotteluihin.

– Neuvottelujen tarkoituksena on ”yhteisen tilannekuvan tarkastelu ja hyvinvointialueen järjestämistehtävän strategisen tason ohjaus sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet huomioiden sekä ministeriöiden ja hyvinvointialueen välisen yhteistyön edistäminen”.

– Lain mukaan sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö voivat tarvittaessa antaa hyvinvointialueelle sote-palveluiden järjestämistä koskevia toimenpidesuosituksia.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f ... c60b6ffbe2

iltalehti.fi
IL-analyysi: Ministeri Juuso piiloutuu – Sairaaloihin ja palveluihin tulossa järisyttävät muutokset
Hanna Gråsten-Lahtinen
7–9 minutes

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps) kommentit ovat aiheuttaneet epätietoisuutta hyvinvointialueilla ja hämmennystä hallituskumppaneissa.

Ministeri Juuson alaisuudessa valmistellaan parhaillaan massiivisia uudistuksia, jotka muuttavat perustavalla tavalla suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluita.

Ministeri kuitenkin kieltäytyy sopimasta haastatteluaikaa niitä koskien.

Yksi jättiuudistuksista koskee Suomen sairaaloiden palveluiden karsintaa. Toisessa uudistuksessa määritellään, mitä hoitoja ja palveluita ei enää saisi julkisesta terveydenhuollosta.

Juuson tuorein kommentti hyvinvointialueista herättää kysymyksen siitä, onko hän tehtäviensä tasalla.

Monet suomalaiset hätkähtivät, kun sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettama työryhmä esitteli tammikuussa ehdotuksensa Suomen sairaalaverkon muutoksista.

Jo vuonna 2026 ympärivuorokautisia päivystyspalveluja ja synnytyksiä keskitettäisiin suurempiin sairaaloihin, ja lähes kaikki perusterveydenhuollon ympärivuorokautiset päivystyspisteet lakkautettaisiin.

Tästä parin vuoden päästä keskussairaaloiden määrää vähennettäisiin jopa 5–8:aan, kun nyt keskussairaaloita on 15.

Ministeri Juuso oli virkamatkalla, kun työryhmän raportti julkaistiin.

Sähköpostitse hän kommentoi työryhmän ehdotusta kriittiseen sävyyn. Ministeri kirjoitti, että esitys on ”puhtaasti virkahenkilöiden näkemys” ja että se on tehty ”täysin ilman nykytilanteen syvällisempää analysointia ja eri vaihtoehtojen vaikutusarviointeja”.

Helmikuussa Juuso sanoi Maaseudun Tulevaisuudessa, että Suomen sairaalaverkoston tulevaisuutta pitäisi käsitellä parlamentaarisessa, eli eduskuntapuolueiden yhteisessä, työryhmässä.

Hyvinvointialueiden kentälle on jäänyt vellomaan epävarmuus siitä, mitä sairaalaverkolle ollaan tekemässä. Paikoin, esimerkiksi Etelä-Savossa, rekrytointi on jo vaikeutunut.

Kun ministerin haastattelu ei onnistunut, kysyin asiasta STM:stä.

Selvisi, että parlamentaarista työryhmää ei ole perustettu, ja ministeriössä valmistellaan sairaalaverkosta vauhdilla lakiesitystä. Tavoitteena on, että esitys valmistuisi jo tänä keväänä. Valmistelun pohjalla käytetään työryhmän raporttia.

Ennallaan on hallitusohjelmaan kirjattu tavoite, että uudistuksella tulee säästää 100 miljoonaa euroa vuodesta 2027 alkaen.

Millään pienellä tehtävien hienosäädöllä ei ole mahdollista saada aikaan tällaisia säästösummia näin nopeasti.

Ministeri Juuso on vakuuttanut, ettei yhtään sairaalaa olla lakkauttamassa. Tämä ei alueita juuri lohduta.

Työryhmän ehdotuksen mukaan osa keskussairaaloista muuttuisi suppean palvelun akuuttisairaaloiksi, joissa ei olisi ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta, synnytysten hoitoa tai tehohoitoa.

Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtajan Sally Leskisen mukaan muutos akuuttisairaalaksi olisi niin merkittävä alasajo, että rekrytoinnista tulisi hyvin haastavaa.

– Akuuttisairaalaa kaatuisi omaan mahdottomuuteensa, aivan kuten aluesairaaloiden kohdalla kävi, Leskinen sanoo.

Olisin kysynyt ministeriltä, mistä lähtökohdista sairaalaverkkouudistusta nyt valmistellaan ja miten hän vastaa huoliin siitä, että tehtävien karsinta olisi käytännössä kuolinisku sairaalalle jollain aikavälillä.

Ministeri Juuson alaisuudessa on aloitettu myös toisen massiivisen uudistuksen valmistelu. Siinä säädetään siitä, millä periaatteilla palveluita voi saada julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Lisäksi selvitetään mahdollisuus säätää kansallisesta toimijasta, joka voi sitovasti linjata, kuuluuko menetelmä julkiseen palveluvalikoimaan.

Hallitus aikoo säästää uudistuksella 58 miljoonaa euroa vuonna 2027 ja 108 miljoonaa euroa vuonna 2028.

Käytännössä uudistus tarkoittaa sitä, että joitakin hoitoja ei enää jatkossa saisi julkisesta terveydenhuollosta.

Vaikka esitys asiasta on tarkoitus antaa vasta keväällä 2026, kyseessä on periaatteellisesti ja eettisesti niin iso uudistus, että siitä olisi tärkeää käydä julkista keskustelua jo varhaisessa vaiheessa. Olisin kysynyt uudistuksen lähtökohdista Juusolta.

Lisäksi olisin kysynyt Juusolta hyvinvointialueiden tilanteesta, sillä hänen tontilleen kuuluu hyvinvointialueiden palveluiden sisällöllinen ohjaus.

Hyvinvointialueilla on käynnissä valtavat säästöohjelmat, joiden myötä terveyskeskuksia lopetetaan, vanhusten ympärivuorokautista hoivaa vähennetään ja digipalveluista tulee ensisijainen asiointimuoto.

Jo ennen säästöjen toteutusta hoitoon pääsy on ollut ongelmissa.

Kerroin haastattelun aiheet haastattelupyynnössä maaliskuun alussa. Ensin ministeri kieltäytyi haastattelusta aikataulusyihin vedoten.

Kun sanoin, ettei haastattelu ole päivän tai viikon päälle, vastauksena oli, että he palaavat asiaan myöhemmin, kun aikataulu antaa myöten.

Kun pyysin, että voisimmeko silti sopia haastatteluajan, kun ministerin kalenteri varmasti täyttyy nopeasti, ja että minulle sopisi puolen tunnin haastattelu mikä päivä tai kellonaika tahansa, edelleenkään ministeri ei suostunut sopimaan haastatteluaikaa.

Juuso on ollut mukana vain yhdessä STM:n etänä järjestämässä tiedotustilaisuudessa tällä hallituskaudella ja siinäkin noin 10 minuuttia tilaisuuden alussa.

Hallituskumppaneissa ihmetystä on herättänyt Iltalehden tietojen mukaan se, että ministeri Juusolla on ollut tällä kaudella useita hallitusohjelmasta poikkeavia avauksia julkisuudessa.

Heti hallitusohjelman julkistuksen jälkeen hän sanoi MTV:llä, että hallituksen suunnittelema palkaton ensimmäinen sairauslomapäivä on ”huono juttu hoitoalalle”.

Elokuussa Juuso sanoi Ilta-Sanomissa, että perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon hoitotakuu voisi mahdollisesti kiristyä viikkoon jo tällä kaudella, vaikka hallitus on sopinut, että takuu pidetään kahdessa viikossa.

Tammikuussa hän ehdotti Tehy-lehdessä, että vanhusten asumispalvelut siirrettäisiin takaisin kuntiin. Helmikuussa Juuso väläytti Maaseudun tulevaisuudessa maakuntaveron käyttöönottoa, vaikka hallitus on linjannut, ettei sitä edistetä.

Parhaillaan Matias Marttisen (kok) johtama työryhmä pohjustaa hallituksen huhtikuun kehysriiheen miljardiluokan sopeutuspäätöksiä.

Iltalehden tietojen mukaan STM:ltä on tullut tahmeasti säästöehdotuksia riiheen. Sote-sektorilla on tässä merkittävä rooli, sillä sote-palveluihin kuluu jo yli neljännes valtion budjetista.

Tilannetta ei helpota Juuson tuorein kommentti.

Juuso sanoi maanantaina MTV:llä, että hyvinvointialueiden peruspalveluihin ja vanhustenhoitoon kohdistamat säästöt kuulostavat väärän suuntaisilta.

– On vaikea sanoa, miksi juuri näihin peruspalveluihin ja vanhuspalveluihin ollaan hakemassa kovia heikennyksiä. Se on surullista ja näin ei pitäisi tehdä, ministeri sanoi.

Jos alueiden toimet ovat ministeristä väärän suuntaisia, luulisi ministerin – jonka vastuulla on hyvinvointialueiden palveluiden sisältöjen ohjaus – kertovan tämän alueille.

Etelä-Savon hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä ja Etelä-Karjalan Leskinen sanovat, ettei tällaista viestiä ole tullut STM:stä.

Valtiovarainministeriö on sen sijaan patistanut alueita aktiivisesti lisäsäästöjen hakemiseen.

Ministerin luulisi myös tietävän, mistä alueiden leikkaukset myös peruspalveluihin johtuvat.

Hyvinvointialueiden tulee kattaa alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä. Hallitus on linjannut, ettei ylimääräistä rahoitusta tai höllennystä alijäämien kattamisen takarajaan ole tulossa.

Alueiden alijäämät ovat niin valtavia, ettei sellaisia säästösummia ole mahdollista saada kasaan hallinnosta ja hankinnoista varsinkaan näin nopealla aikataululla.

– Hallinto on kuitenkin vain promilleosia siitä summasta, mikä pitäisi säästää. Joudumme leikkaamaan kaikesta, Etelä-Karjalan Leskinen sanoo.

Tästä kokonaisuudesta herää yksi kysymys. Onko ministeri Juuso tehtäviensä tasalla?

Iltalehti lähetti analyysin etukäteen ministeri Juusolle ja antoi hänelle mahdollisuuden kommentoida sitä. Ministerin vastauksista voit lukea täältä.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5 ... 753becc5dd

Purra nakkasi Orpon ylpeydenaiheen mäkeen

Nykyisen valtiovarainministerin mielestä ilmastonmuutoksen talousvaikutukset eivät kuulu hänen salkkuunsa.
Piia Elonen HS
18:00

Syyskuussa 2020 entinen valtiovarain­ministeri Petteri Orpo (kok) tviittasi näin:

”Valtiovarainministe­rien globaalin ilmasto­koalition käynnistämi­nen on saavutus, josta olen aivan erityisen ylpeä. Se on diplomaattinen onnistuminen Suomelta. Suomen täytyy jatkaa sen aktiivisena puheenjohtajana. #ilmastonmuutos”.

Orpo oli vasta kesäkuussa lopettanut valtiovarainministerin hommat. Valtiovarainministerinä ollessaan Orpo oli ollut pystyttämässä valtiovarainministerien ilmastokoalitiota.

Ilmastokoalitio perustettiin huhtikuussa 2019 Washingtonissa, Suomen aloitteesta. Yhteistyölinjausten nimikin on Helsinki-periaatteet.

Ryhmä on siinä mielessä merkittävä, että mukana on yli 90 maata. Niiden ilmastopäästöt ovat 40 prosenttia maailman päästöistä, ja osuus maailman bruttokansantuotteesta lähentelee 70 prosenttia.

Yhteistyön tarkoitus on tuoda ilmastonmuutoksen torjunta osaksi talouspolitiikkaa ja rahoitusratkaisuja. Ilmastotyön keinoina ovat siis verotus, budjetointi, rahoitus ja julkiset hankinnat.

Orpo on varmasti aivan vilpittömästi ylpeä valtiovarainministerien ilmastotyöstä, jota hän itse on ollut käynnistämässä.

Orpo on kokenut poliitikko, jolla riittää meriittejä. Viestipalvelu X:n esittelyyn hän on valinnut kolme asiaa. Hän kertoo olevansa Suomen pääministeri, kokoomuksen johtaja sekä – valtiovarainministerien ilmastokoalition perustaja.

Ylpeydestä kertoo sekin, että Orpon tviittaaman tekstin yhteydessä oli kuva, jossa hän on tapaamassa paavia. Paavi ei ollut kutsunut luokseen pienen Suomen valtiovarainministeriä, vaan nimenomaan ilmastokoalition jäseniä.

Orpo on vilpittömästi ylpeä ilmastotyöstään.

Nyt Orpon perintöä valtiovarainministerinä hänen omassa hallituksessaan jatkaa perussuomalaisten Riikka Purra.

Purra ei ole osoittanut intoa käyttää valtion budjettia, verotusta tai muita keinoja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Päinvastoin. Purraa pyydettiin tammikuussa seminaarissa kommentoimaan taloustieteilijöiden ilmastosuosituksia. Purra pyysi, että seuraavat kysymykset liittyisivät valtiovarainministerin alaan.

Kyseisessä seminaarissa oli esitelty Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti hallituksen talouspolitiikasta.

Raportin mukaan ilmastositoumuksista jääminen tuo finanssipoliittisia riskejä. Raportti myös toteaa, että toimettomuus liikenteen päästöissä ja metsänieluissa tuo todennäköisesti lisäkustannuksia veronmaksajille.

Arviointineuvosto antaa vuosittain riippumattoman ja tutkimustietoon perustuvan näkemyksen hallituksen talouspolitiikasta.

Arviointineuvosto ei ole ainoa taloustaho, joka varoittaa puuttuvista ilmastotoimista. Maaliskuussa Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kehotti Suomea vahvistamaan hiilinielujaan ja hinnoittelemaan päästöjä. Samoin talousjärjestö OECD on listannut joukon tarvittavia lisätoimia.

Voi olla, ettei Purraa kiinnosta ilmastonmuutoksen torjunta. Mutta aika yksinäinen on näkemys, jonka mukaan asia ei liity Suomen julkiseen talouteen.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010308651.html

Voi olla, ettei Purraa kiinnosta ilmastonmuutoksen torjunta.

pigra senlaborulo wrote: ↑

24 Mar 2024, 18:17

Orpo on varmasti aivan vilpittömästi ylpeä valtiovarainministerien ilmastotyöstä, jota hän itse on ollut käynnistämässä.
Orpo on kokenut poliitikko, jolla riittää meriittejä. Viestipalvelu X:n esittelyyn hän on valinnut kolme asiaa. Hän kertoo olevansa Suomen pääministeri, kokoomuksen johtaja sekä – valtiovarainministerien ilmastokoalition perustaja.
Ylpeydestä kertoo sekin, että Orpon tviittaaman tekstin yhteydessä oli kuva, jossa hän on tapaamassa paavia. Paavi ei ollut kutsunut luokseen pienen Suomen valtiovarainministeriä, vaan nimenomaan ilmastokoalition jäseniä.
Orpo on vilpittömästi ylpeä ilmastotyöstään.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010308651.html

pigra senlaborulo wrote: ↑

24 Mar 2024, 17:12

”Huoli pois”

iltalehti.fi
Ministeri: Uusi säästötarve 3 miljardia euroa – Ministeriö salaa keinot
Elli HarjuTänään klo 20:59
8–9 minutes

Iltalehden tietojen mukaan tällä hetkellä pidetään mahdollisena, että hallitus voisi välttää EU:n ”tarkkailuluokan” sillä alijäämällä, joka tälle vuodelle on arvioitu. Alijäämän pitäminen ennusteenkaan tasolla ei ole läpihuutojuttu.

Orpon (kok) hallitus pyrkii välttämään EU:n ”tarkkailuluokan” ja tekee lisäsäästöjä.
Ministeri Kaisa Juuso (ps) paljasti säästötoimien mittaluokan eduskunnassa.
Alv-nostot ovat yhä hallituksen harkinnassa, mutta ruuan alvin nosto ei näytä nyt todennäköiseltä.

Hallitus kokoontuu huhtikuun puolivälissä kaksipäiväiseen kehysriiheen päättämään tulevien vuosien valtiontalouden raameista. Pöydällä on valtiontalouden kehykset vuosille 2025–2028.

Hallituksen tavoite on ollut, että velkaantuminen vähenee ja julkisen talouden alijäämä olisi noin prosentti suhteessa bkt:hen vaalikauden lopussa vuonna 2027.

Hallituksen tavoite on karkaamassa. Viime kevään hallitusneuvotteluissa sovittu 6 miljardin sopeutukset eivät riitä, syynä erityisesti talouden taantuma, valtion menojen kasvu ja verotulojen lasku.

Lisäksi hallitus on puhunut tavoitteesta välttää EU:n ”tarkkailuluokkaa”, eli alijäämämenettelyä, jossa on 3 prosentin alijäämäraja. Iltalehden tietojen mukaan on arvioitu, että pysyminen alle 3,5 prosentissakin voisi riittää menettelyn välttämiseksi, koska korkeaa alijäämää voisi perustella vähäisyydellä ja väliaikaisuudella.

Valtiovarainministeriön (VM) arvio on, että Suomen alijäämä kasvaa tänä vuonna 3,5 prosenttiin hitaan verotulojen kasvun ja nopean menojen kasvun vuoksi. Ensi vuodelle arvio on 3,4 prosenttia. Näissä lukemissa tulisi siis pysyä.
3 miljardin lisäsäästö

Hallitus nimesi alkuvuonna kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Matias Marttisen vetämään työryhmää, joka neuvottelee talouden lisäsopeutuksesta huhtikuun kehysriiheen mennessä.

Marttinen tai kärkiministerit eivät ole halunneet julkisuuteen kertoa, mihin summaan työryhmä on lopulta päätynyt sopeutuksen suuruusluokasta.

Helmikuun alussa valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kertoi tarpeen voivan olla jopa kolme miljardia. Myös Iltalehti kertoi tietoihinsa perustuen, että tarpeeksi on arvioitu kolme miljardia. Summaan saatiin vahvistus viime torstain kyselytunnilla.

– On selvää, että kun meillä on edessämme kolmen miljardin sopeutustarve ja koko budjetista noin kolmasosa menee hyvinvointialueille, 25 miljardia, niin emme voi välttyä siltä, etteikö säästöpaineita kohdistu myöskin hyvinvointialueille, sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps) sanoi.
VM salaa keinovalikoiman

Marttisen ryhmästä on tihkunut niukasti tietoja siitä, mistä säästöt tehtäisiin.

Iltalehden tietojen mukaan VM:n budjettiosasto on 20. helmikuuta toimittanut työryhmälle ehdotukset ja laskelmat siitä, mitä menoleikkauksia ja verotuksellisia toimia hallitus voisi tehdä. VM päivittää tietoja kevään edetessä.

Iltalehti pyysi helmikuun lopulla VM:stä aineistoja, jotka VM on toimittanut työryhmän käyttöön. VM:stä vastattiin, että aineistoja ei vielä tässä vaiheessa luovuteta.

– Kyseiset aineistot liittyvät vuosia 2025–2028 koskevan julkisen talouden suunnitelman valmisteluun ja tulevat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 6 §:n 1 mom. 8 kohdan mukaan julkisiksi viimeistään silloin, kun valtioneuvosto tekee asiassa päätöksen, VM vastasi.

Julkisuuslain mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei julkisuuslaissa tai muussa laissa erikseen toisin säädetä. VM vetoaa pykälään, jonka mukaan asiakirja tulee julkiseksi vasta päätöksen allekirjoittamisella tai varmentamisella muulla vastaavalla tavalla.

VM:n poikkeuksellinen päätös on herättänyt ihmetystä toimittajakunnassa.

Iltalehden tietojen mukaan VM:n aineistossa on pitkälti keinovalikoima, jonka ministeriö laati jo vuosi sitten julkaistuun Julkisen talouden meno- ja rakennekartoitukseen ja verokartoitukseen. Hallitus päätti ottaa kyseisen raportin keinoista osan käyttöön jo hallitusneuvotteluissa. Nyt VM on päivittänyt keinovalikoimaa ja laskelmia.

Ministeriön mukaan tavoiteaikataulun mukaisesti julkisen talouden suunnitelman on tarkoitus olla valtioneuvoston yleisistunnossa 25. huhtikuuta. Sen jälkeen myös Marttisen ryhmälle annettu aineisto tulee julkiseksi.
Sote-leikkauksia ja alv-nosto

Pääministeri Petteri Orpo (kok) sanoi viime lauantaina Ylen Ykkösaamussa, että hallitus tekee talouden lisäsopeutuksiksi enimmiltä osin leikkauksia, mutta keinona käytetään myös verotusta.

Hallituksella on kehysriihessä pohdittavana etenkin sote-sektori. Hyvinvointialueiden voi arvioida tekevän noin 1,5 miljardia alijäämää viime vuodelta. Hallitus on varannut alijäämän kattamiseen miljardin, eli 500 miljoonaa uupuu.

VM:ssä hyvinvointialueiden ohjauksesta vastaavana osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen sanoi Iltalehden haastattelussa viime viikolla, että sosiaali- ja terveyspalveluista leikkaaminen on välttämätöntä kansallisella tasolla, eivätkä pelkät hyvinvointialueiden säästötoimet riitä. Ahosen mukaan esimerkiksi hoitajamitoitusta ja hoitotakuuta tulisi höllentää.

Hallitus nostanee arvonlisäveroja valtion verotuottojen lisäämiseksi. Iltalehti kertoi helmikuun alussa lähdetietoihinsa perustuen, että yksi keskeisimmistä veronkorotuspäätöksistä kehysriihessä on arvonlisäverojen korotus.

Hallitusohjelmassa linjattiin jo, että 10 prosentin alv-verokannasta nostetaan 14 prosenttiin kaikki muut tavarat ja palvelut paitsi sanoma- ja aikakauslehdet. Noston on kaavailtu tulevan voimaan ensi vuoden alusta, mutta lopullista päätöstä ei ole vielä tehty.

Esillä on ollut mahdollisuus, että hallitus korottaa jokaista arvonlisäveroa yhdellä prosenttiyksiköllä.

Purra väläytti viime vuoden lopulla ruuan alv:n noston mahdollisuutta. Iltalehden tietojen mukaan tällä hetkellä ruuan alvin nosto ei kuitenkaan näytä todennäköiseltä toimelta.
Eläkkeet ja koulutus

Sote-sektorin ja alv-noston lisäksi mahdollisia säästökohteita ovat esimerkiksi koulutus, eläkkeet ja yritystuet.

Erilaisilla indekseillä korotetaan muun muassa eläke- ja sosiaalietuuksia. Kun kustannustaso ja palkat nousevat, nostavat indeksit automaattisesti myös menoja. Hallitus päätti jo hallitusneuvotteluissa tehdä säästöjä indeksijäädytyksillä, esimerkiksi opintotukeen. Nyt edessä saattaa olla lisää indeksisäästöjä.

Tähän saakka hallitus ei ole koskenut eläkkeisiin säästötoimissaan, mutta nyt leikkuri saattaa osua niihinkin. VM laski vuosi sitten kartoituksessaan esimerkiksi, että vuodessa työeläkeindeksikorotuksen pienentäminen prosenttiyksiköllä neljän vuoden ajaksi saisi aikaan noin 800 miljoonan euron säästöt. Tämä olisi yksittäinen leikkaustoimi, jolla saisi aikaan merkittävän säästön.

Vuonna 2024 työeläkeindeksi on 3037, mikä tarkoittaa noin 5,7 prosentin korotusta eläkkeisiin vuoden 2024 alusta.

Hallitusneuvotteluissa koulutussektori jätettiin enimmäkseen säästötoimien ulkopuolelle. Erityisesti pääministeripuolue kokoomus lupasi vaalikeväänä, että koulutus on ”erityissuojelussa”, vaikka sitä ei täysin poissuljettukaan säästötoimien ulkopuolelle.

Koulutuksen leikkauskohteet ovat vasta huhujen tasolle, mutta kehysriihen alla esille on noussut mahdollisuus ammattikouluilta leikkaamisesta.

VM:n budjettipäällikkö Mika Niemelä ehdotti jo vuosi sitten, että uusi hallitus lyhentäisi toisen asteen ammatilliset tutkinnot kolmivuotisista kaksivuotisiksi – ehdotus sai paljon huomiota. Toimi esitettiin VM:n tulo- ja menokartoituksessa. Myös Purra on tänä keväänä ehdottanut koulutuksen muutosta kaksivuotiseksi.

Iltalehden tietojen mukaan VM on nytkin listannut säästöehdotukseksi muutoksia ammatilliseen koulutukseen.

Iltalehden tietojen mukaan hallituksella on painetta myös päättää keinoista työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Suomen perustavanlaatuinen ongelma on väestörakenne, eli työikäisen väestön vähentyminen, väestön vanheneminen ja heikko syntyvyys, ja työperäinen maahanmuutto voisi tilkitä näitä ongelmia.
Talouden tilannekuva epäselvä

Iltalehden tietojen mukaan VM:n on tällä hetkellä poikkeuksellisen vaikea laatia talouden tilannekuva-arviota. VM tekee uutta talouden ennustetta kehysriiheen.

Marttisen työryhmän saamat aineistotkin ovat päivittyneet ja muuttuneet sen jälkeen, kun ne ensi kerran luovutettiin ryhmälle helmikuussa. Lisäsopeutusten tekeminen on hallitukselle vaikeaa paitsi poliittisesti, myös siksi, että muuttuvat tiedot vaikeuttavat ryhmän työtä.

Uusien talouden sopeutustoimien lisäksi hallituksen tavoite on päättää kehysriihessä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta. Hallituksen tarkoitus on tehdä pitkän aikavälin suunnitelma tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen kohdistamisesta investointien vauhdittamiseksi.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4 ... 6db0dba581

MODERNIN AJAN TYÖMIES wrote: ↑

25 Mar 2024, 22:30

unkariksi unkarin paikalle.