Punk in Finland

Tilli Mössönpoika wrote: ↑

25 Mar 2024, 22:48

MODERNIN AJAN TYÖMIES wrote: ↑

25 Mar 2024, 22:30

unkariksi unkarin paikalle.

Spiidröy wrote: ↑

25 Mar 2024, 22:28

Vois nyt oikeesti tulla jo Veijo EU ja laittaa vaikka enshätään johonkin tukiopetukseen noi pellet ennenkun ne on vetänyt ihan unkariksi koko maan

pigra senlaborulo wrote: ↑

25 Mar 2024, 21:59

iltalehti.fi
Ministeri: Uusi säästötarve 3 miljardia euroa – Ministeriö salaa keinot
Elli HarjuTänään klo 20:59
8–9 minutes
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4 ... 6db0dba581

Lusku wrote: ↑

26 Mar 2024, 09:46

tää on kyllä ikiliikkuja kun leikkauksilla syvennetään talouden alamäkeä. kummasti tulee vaan lisää sitä velkaa, joka tietysti tarkoittaa lisää leikkauksia... jotka sitten supistavat taloutta, jolloin luonnollisesti sitten taas...

samaan aikaan täytyy tietysti muistaa siirtää rahaa varakkaimmille, ja kaventaa veropohjaa myös näin.

Lusku wrote: ↑

26 Mar 2024, 09:46

tää on kyllä ikiliikkuja kun leikkauksilla syvennetään talouden alamäkeä. kummasti tulee vaan lisää sitä velkaa, joka tietysti tarkoittaa lisää leikkauksia... jotka sitten supistavat taloutta, jolloin luonnollisesti sitten taas...

samaan aikaan täytyy tietysti muistaa siirtää rahaa varakkaimmille, ja kaventaa veropohjaa myös näin.

MODERNIN AJAN TYÖMIES wrote: ↑

25 Mar 2024, 22:00

voi vitun tarkkailu luokka ei helevetti

iltalehti.fi
Metsähallitukselta tiukka ulostulo Orpon hallitukselle
Elli HarjuTänään klo 10:30
3–4 minutes

Luonnonsuojelualueita ennallistetaan valtion mailla huomattavasti viime vuotta vähemmän. Metsähallituksen luontopalveluissa nähdään, että ennallistamista tehdään liian vähän.

Niukkeneva rahoitus vähentää luontokatoa torjuvaa työtä tänä vuonna valtion mailla, vaikka samaan aikaan kansainväliset tavoitteet lisäävät vaatimuksia, Metsähallituksen Luontopalvelut tiedottaa.

Orpon (kok) hallitus leikkaa Metsähallituksen Luontopalvelujen rahoitusta 11 miljoonaa euroa tänä vuonna.

Metsähallituksen Luontopalvelut palauttaa esimerkiksi soita tänä vuonna luonnontilaan yhteensä 1 000 hehtaaria, kun viime vuonna Luontopalvelut ennallisti soita lähes 4 000 hehtaaria.

– Suojelualueiden ennallistaminen on vaikuttavaa luonnolle ja Suomelle. Tänä vuonna valtion alueilla töitä voidaan tehdä liian vähän, luonnon tilan parantamisesta vastaava palveluomistaja Santtu Kareksela Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo tiedotteessa.

Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa valtion suojelualueita ja on Suomen suurin ennallistaja.
Ennallistamisasetus pinnalla

Tänä vuonna Metsähallituksen työlistalla on ennallistaa esimerkiksi yhteensä tuhat hehtaaria soita, ohjata talousmetsistä ylimääräistä vettä suojelusoille viidessätoista kohteessa ja palauttaa puroja luonnontilaan viisi kilometriä.

– Määrät ovat kuitenkin suhteessa pieniä siihen verrattuna, mihin meillä on suojelualueilla mahdollisuuksia. Kun päättäjät tuskailevat EU:n ennallistamisasetuksen hankaluutta ja kustannuksia, olemme Suomen suurimpana ennallistamista tekevänä organisaationa valmiudessa toteuttamaan laajoja toimia hyvin kustannustehokkaasti, resursoinnin niin salliessa. Kun työtä tehdään jo suojelluilla alueilla, luonnonsuojelullinen tuottavuus kasvaa ilman kustannuksia alueiden talouskäytöstä luopumisesta, Kareksela sanoo.

Luontopalvelut tiedottaa, että kun työhön saatavat rahat vähenevät, Luontopalvelujen on rajattava luonnonhoidon ja ennallistamisen toimet entistä voimakkaammin sellaisiin kohteisiin, jotka tuottavat luonnon monimuotoisuudelle eniten arvoa.

Kareksela viittaa EU:ssa vuosia valmisteltuun ennallistamisasetukseen. Asetuksen käsittely on loppusuoralla, mutta se käytännössä kaatui viime perjantaina, kun jäsenmailta ei löytynyt tarpeeksi tukea asetukselle. Suomessa asetus on jakanut puolueita, ja Orpon (kok) hallitus on ottanut kannan vastustaa asetusta nykymuodossaan.

Suomi on sitoutunut kuitenkin muihin EU:n ja YK:n tavoitteisiin luontokadon pysäyttämisestä.
Soiden ennallistaminen suurinta

Hehtaareissa eniten luonnon monimuotoisuutta auttavia toimia tehdään tänä vuonna soilla. Käytännössä soiden ennallistaminen on suolle tehtyjen ojien tukkimista. Toinen toimenpide on, että muualta, esimerkiksi yksityisten maanomistajan mailta ohjataan valumavesiä suojelluille soille, jotka ovat kuivahtaneet.

– Soiden ojitus on monesti ollut yhteiskunnan näkökulmasta alun perinkin turhan laajaa, jolloin vesien palauttamisen hyödyt näkyvät helposti sekä luonnossa että kukkarossa. Tehtyjen töiden myötä esimerkiksi linnut ja muut suolla elävät lajit palaavat vettyville soille, Kareksela sanoo.

Hänen mukaansa alueen vesistöjen tila paranee, kun ojittamattomat suot suodattavat niiden läpi kulkevan veden ravinteita. Maanomistajan on laskettu voivan hyötyä uudelleen vettyneestä suosta noin tuhat euroa vuodessa suodatuspalveluna, kun näin suodatetulle ravinnekuormitukselle ei tarvitse tehdä erillisiä vesiensuojelurakenteita.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b ... e98251d2f2

Hector Savage wrote: ↑

26 Mar 2024, 09:08

Spiidröy wrote: ↑

25 Mar 2024, 22:28

Vois nyt oikeesti tulla jo Veijo EU ja laittaa vaikka enshätään johonkin tukiopetukseen noi pellet ennenkun ne on vetänyt ihan unkariksi koko maan

IMF kävi ainaki tsekkaamassa maailman parhaan hallitusohjelman ja antoi hyväksynnän hylkeen, eli Kreikan tie vältetty huh.

hs.fi
Ennallistamis­asetus kaadettiin – mitä syytä on uskoa, että vapaa­ehtoisuus toimisi luonto­kadon torjumisessa, ministeri Mykkänen?
Jarno Hartikainen HS
4–5 minutes

Ennallistamisasetuksen torppaamisesta huolimatta Suomea sitovat kansainväliset ja EU-tason tavoitteet luonnon suojelemiseksi ja ennallistamiseksi.

25.3. 21:05 | Päivitetty 11:39

Bryssel

Hallitus on yhä sitoutunut EU-tason tavoitteisiin torjua luontokatoa, vaikka se estääkin ennallistamisasetuksen voimaantulon, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok).

Ennallistamisasetus törmäsi viime viikolla yllättäen jäsenmaiden vastustukseen. Myös Suomi asettui asetusta vastaan. Asetuksella EU-maat olisi pakotettu luonnon tilaa kohentaviin toimiin. 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista olisi pitänyt ottaa ennallistamistoimien piiriin tällä vuosikymmenellä.

Suojelun ja ennallistamisen velvoitteista Suomi ei kuitenkaan päässyt irti.

Suomi on mukana kansainvälisessä Kunming–Montrealin-sopimuksessa, jossa asetetaan tavoitteeksi, että 30 prosenttia maa- ja merialueista suojellaan tällä vuosikymmenellä. Lisäksi 30 prosenttia heikentyneistä ekosysteemeistä otetaan ennallistamistoimien piiriin.

Suojelu- ja ennallistamisvelvoitteita sisältyy myös EU:n biodiversiteettistrategiaan. Sen mukaan esimerkiksi kaikki EU:n vanhat ja luonnontilaiset metsät on otettava tiukan suojelun piiriin.

Onko hallitus yhä sitoutunut näihin tavoitteisiin?

”Hallitus on sitoutunut kansainvälisiin velvoitteisiin”, Mykkänen sanoo.

Hän kertoo, että hallitus valmistelee biodiversiteettisitoumusta, joka on käytännössä suunnitelma siitä, kuinka Suomi toteuttaa Kunming–Montrealin-sopimuksen velvoitteet. Ympäristöministeriön mukaan suunnitelman on tarkoitus valmistua tänä vuonna.

Hallitus asettui vastustamaan ennallistamisasetusta sen arvioitujen kustannusten vuoksi.

”[Kustannukset] liittyvät niin sanotun heikentämiskiellon tulkitsemiseen, meillä erityisesti laajojen talousmetsien osalta. Miten rajoitettua metsätalous on alueella. Toinen on hyvin laajasti esiintyvien luontotyyppien ennallistamisvelvoitteiden taso erityisesti vuodelle 2040. Näissä vaikutukset painottuvat erityisesti Suomelle vaikeasti arvioitavalla tavalla”, Mykkänen sanoo.

Mykkänen viittaa komission alkuperäiseen vaikutusarvioon, jossa asetuksesta arvioitiin Suomelle koituvan runsaan 900 miljoonan euron vuotuiset kustannukset. Neuvotteluiden edetessä kustannusarvio laski runsaaseen 700 miljoonaan euroon.

Asetus ei kuitenkaan määrää, millaisiin toimiin kunkin maan on ryhdyttävä, vaan jäsenmaat tekisivät itse omat ennallistamissuunnitelmat.

Mikä estäisi hallitusta valitsemasta kustannustehokkaimmat toimet tavoitteisiin pääsemiseksi?

Mykkänen ei vastaa kysymykseen suoraan, mutta toistaa viestinsä siitä, että kustannukset ovat vaikeasti arvioitavia.

”Nämähän ovat tässä vaiheessa vielä paljon auki, millaisia toimintatapoja komissio sitten hyväksyy kansallisissa ennallistamissuunnitelmissa, jos asetus voimaan tulisi.”

Komissio perusteli ennallistamisasetuksen tarvetta sillä, että EU ei ole tähän mennessä onnistunut pysäyttämään luontokatoa ja ympäristön tilan heikkenemistä vapaaehtoisuuteen perustuvilla strategioilla.

Mitä syytä meillä on uskoa, että vapaaehtoisuus toimisi tällä kertaa?

”Monet prosessit vievät aikaa. Jos katsotaan esimerkiksi metsien sertifiointiohjelmien vaikutusta, lahopuun määrä Etelä-Suomen talousmetsissä on yli tuplaantunut 40 vuodessa. Meillä on paljon toimia tehtynä, ja vaikutus lajikehitykseen voi tapahtua myös viiveellä. Se ei suinkaan tarkoita, etteikö myös tarvita lisätoimia.”

”Viime kädessä on kyse siitä, mikä on itse kunkin arvioima radikaalisuuden aste”, Mykkänen sanoo.

”Kuinka voimakkaita, velvoittavia sääntöjä EU:lta olemme halukkaita jäsenmaille ottamaan? Kuinka paljon luotamme siihen, että jos vaihtoehto on ottaa riski liian velvoittavista säännöistä, niin on parempi edetä joiltain osin kansallisin säännöksin?”

Lopullisesti ennallistamisasetus ei ole vielä kaatunut, vaan se jätettiin nyt pöydälle. Neuvotteluita johtava Belgia on sanonut yrittävänsä löytää enemmistöä asetuksen taakse.

Mykkänen ei suoraan vastaa kysymykseen siitä, haluaako hallitus asetuksen raukeavan.

”Annetaan puheenjohtajamaalle työrauha pyrkiä tilanteesta eteenpäin.”

”Joko siihen löytyy määräenemmistö tavalla tai toisella tai sitten asia jää pidemmäksi aikaa hautumaan, ja myöhemmin sitä muokataan tai tuodaan jotain ihan uutta tilalle.”

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010316068.html

ku.fi
Asumistuen leikkaukset voimaan huhtikuun alusta: Hallitus edellyttää asumaan halvemmalla, mutta aiheuttaa asuntojen kallistumisen samaan aikaan
Kansan Uutiset
2–3 minutes

Kotimaa

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtaman porvarihallituksen asumistukileikkaukset astuvat voimaan huhtikuussa 2024. Vasemmistoliiton kansanedustaja Minja Koskela muistuttaa siitä, että leikkaukset osuvat suureen joukkoon ihmisiä, sillä vuonna 2023 jopa 400 000 ruokakuntaa sai asumistukea.

Hän arvioi, että tämän vuoksi nyt on liikkeellä iso joukko ihmisiä etsimässä vuokramarkkinoilta halvemman hintaluokan asuntoa, ja se puolestaan aiheuttaa markkinalle hintapiikin kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti.

Koskela jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen toimen vaikutuksesta kasvukeskusten työvoimapolitiikkaan ja segregaation torjuntaan.

Nyt on liikkeellä iso joukko ihmisiä etsimässä vuokramarkkinoilta halvemman hintaluokan asuntoa.

Vihamielistä pienituloisille

Koskela toteaa, että hallitus edellyttää ihmisiä muuttamaan halvempiin koteihin, mutta aiheuttaa omilla toimillaan vuokramarkkinoilla hintojen nousua.

– Hallituksen asuntopolitiikka on vihamielistä pienituloisille ja haittaa isojen kaupunkien työvoiman saatavuutta. Matalampaa palkkaa saavat joukkoliikenteen kuljettajat, varhaiskasvattajat ja ravintola-alan työntekijät ajetaan tietoisesti ulos kaupungeista, hän arvioi.

– Hintapiikin luomisella aiheutetaan korvaamatonta vahinkoa kasvukeskusten työvoimapolitiikalle ja segregaation torjunnalle.
Hintapiikki tuhoaa Helsingin tavoitteet

Koskela muistuttaa siitä, että esimerkiksi Helsingissä on yhdessä puoluerajat ylittäen sovittu, että 30 prosenttia uusista asunnoista tulee olla ARA-tuotantoa.

– Tämä on nähty välttämättömänä eriarvoisuuden torjumisen ja työntekijöiden saatavuuden kannalta. Nyt hintapiikki yhdessä muiden työvoimapolitiikkaa heikentävien toimien kanssa uhkaa tuhota Helsingin omat tavoitteet, Koskela väittää.

– Helsingissä asuu ja käy töissä mittava joukko ihmisiä, joiden työpanosta ilman Helsinki ei pyöri ja joiden ei ole mahdollista asua ja tulla toimeen palkallaan Helsingissä ilman kohtuuhintaista asumista.


https://www.ku.fi/artikkeli/4990036-asu ... aan-aikaan

38911 BASIC BYTES FREE wrote: ↑

26 Mar 2024, 10:22

Onks siellä hallituksessa kukaan edes kuullut käsitteestä "vastasyklinen talouspolitiikka"?

Villijam wrote: ↑

26 Mar 2024, 09:45

pigra senlaborulo wrote: ↑

25 Mar 2024, 21:59

iltalehti.fi
Ministeri: Uusi säästötarve 3 miljardia euroa – Ministeriö salaa keinot
Elli HarjuTänään klo 20:59
8–9 minutes
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4 ... 6db0dba581

Eiköhän se oo ne eläkkeet, hallitus on lukenu uutisista että on yksi asia mistä hallituspuolueet ei uskalla puhua, ja nyt sitten siitä ei puhuta, tehdään vaan.