Neuvostoliitossa ei ollut tätäkään ongelmaa
https://www.punkinfinland.net/forum/
https://www.punkinfinland.net/forum/viewtopic.php?f=10&t=1050954
vaan jos ne kohdistetaankin kuntoutustukiin, työttömyys-, työkyvyttömyys- ja kansaneläkkeisiin esim.Iisalmelainen joogayrittäjä wrote: ↑26 Mar 2024, 15:57jos säästöt kohdistetaan suuriin eläkkeisiin.
Twitterin öyhälistön tuotanto syötetty chatgpt:lle ja ohjelma on valmis, se on ihan yhteensattumaa että tää on sanasta sanaan jyri häkämiehen yhdellä kädellä kirjoittama fantasia
Tämähän olisi enemmän hallituksen näköistä politiikkaa ja miellyttäisi Petteriä ja myös hänen viiteryhmäänsä. Myös samalla vois leikata eläkkeensaajan asumistukee, koska voihan ne köyhimmät eläkelläiset vaikka tehdä töitä.Balam-Acab wrote: ↑26 Mar 2024, 16:11vaan jos ne kohdistetaankin kuntoutustukiin, työttömyys-, työkyvyttömyys- ja kansaneläkkeisiin esim.Iisalmelainen joogayrittäjä wrote: ↑26 Mar 2024, 15:57jos säästöt kohdistetaan suuriin eläkkeisiin.
hs.fi
Rajavartiolaitoksesta poikkeuksellisen ankaraa arvostelua hallituksen ”käännystyslaille”
Petri Sajari HS
~4 minutes
Merkittävissä asemissa olevat virkahenkilöt korostavat, että rajavartijat joutuisivat poikkeuslain nojalla käytännössä rikkomaan virkavelvollisuuttaan.
Rajavartiolaitoksen virkahenkilöt arvostelevat poikkeuksellisen voimakkaasti hallituksen lausuntokierroksella olevaa poikkeuslakia, jota on kutsuttu myös ”käännytyslaiksi”.
Virkahenkilöiden kirjoittaman lausunnon mukaan laki rikkoisi Suomen valtiojärjestyksen perusteita, valtiosääntöä ja oikeusvaltioperiaatetta. Lisäksi se johtaisi siihen, että rajavartijat joutuisivat lausunnon mukaan toimimaan virkavelvollisuutensa vastaisesti.
”Lakiehdotuksen ja muun virkamiehen toimintaa sitovan lainsäädännön väliset ilmeiset ristiriidat johtavat tilanteeseen, ettei lakia soveltava ja täytäntöönpaneva virkamies voi käytännössä olla samalla rikkomatta hänelle kuuluvia virkavelvollisuuksiaan”, lausunnossa sanotaan.
Toisin sanoen mahdollista poikkeuslakia soveltava ja toimeenpaneva rajavartija joutuisi rikossyytteen vaaraan.
Lausunnon mukaan on ”käytännössä varmaa, että esitetyn lain soveltaminen johtaisi ehdottomien perus- ja ihmisoikeuksien rikkomiseen”.
”Lisäksi on selvä, ettei laki mitä todennäköisimmin estäisi Venäjää edelleen jatkamasta ihmisten välineellistämistä itärajalla.”
Lausunnon ovat allekirjoittaneet Rajavartiolaitoksen oikeudellisen osaston apulaisosastopäällikkö Martti Ant-Wuorinen, laillisuusvalvontayksikön päällikkö Tuire Metso ja oikeudelliset palvelut -yksikön päällikkö Silja Hallenberg alaisten puolesta.
Heidän esihenkilönsä, Rajavartiolaitoksen oikeudellisen osaston päällikkö Sanna Palo oli poikkeuslakia valmistelleen työryhmän puheenjohtaja.
Rajavartiolaitoksen oikeudellisen osaston päällikkö Sanna Palo. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Poikkeuslain luonnoksen nojalla valtioneuvosto voisi estää ihmisiä hakemasta kansainvälistä suojelua Suomen valtakunnanrajalla ja sen välittömässä läheisyydessä. Lisäksi rajan ylittäneitä ihmisiä voitaisiin poistaa Suomen maaperältä.
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander korostaa, että Rajavartiolaitoksen virkahenkilöiden havaitsevat oikeudelliset ongelmat ovat merkittäviä.
”Virkavelvollisuuden rikkominen voi perustua myös siihen, että loukataan perus- ja ihmisoikeuksia. Toisaalta virkamiehen on noudatettava mahdollista poikkeuslakia ja samanaikaisesti myös perus- ja ihmisoikeusvelvoitteita.”
Melanderin mukaan näin ristiriitaisen lain säätäminen olisi hyvin ongelmallista jo pelkästään rajavartijan oikeusturvan kannalta.
”Lausunnon perusteella rajavartijat joutuisivat kohtuuttomaan tilanteeseen.”
Useissa kansainvälisissä sopimuksissa oikeudellisesti sitova palautuskielto tarkoittaa, että ketään ei saa karkottaa tai estää pääsemästä maahan, jos häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Palautuskielto on ehdoton perus- ja ihmisoikeus, josta ei missään olosuhteissa voi poiketa. Perustuslaki ei ylipäätään mahdollista sellaisen lain säätämistä, joka olisi ristiriidassa sitovien kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa.
Lisäksi rajavartiolaissa säädetään erikseen, että rajavartijan on kunnioitettava perus- ja ihmisoikeuksia. Toimivaltuuksia käyttäessään hänen on valittava perusteltavissa olevista vaihtoehdoista se, joka parhaiten edistää näiden oikeuksien toteutumista.
”Luonnoksessa on merkittävä ristiriita, koska poikkeuslakia on noudatettava, mutta samalla sen noudattaminen vaikuttaisi johtavan virkavelvollisuuden rikkomiseen, kun perus- ja ihmisoikeuksia ei noudatettaisi. Perustuslaissa säädetään, että julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen”, sanoo Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010320286.html
Pidetään koko Suomi asuttuna siirtämällä eläkeläiset muuttotappiokuntiin halvempien vuokrien perässä.Iisalmelainen joogayrittäjä wrote: ↑26 Mar 2024, 16:22Tämähän olisi enemmän hallituksen näköistä politiikkaa ja miellyttäisi Petteriä ja myös hänen viiteryhmäänsä. Myös samalla vois leikata eläkkeensaajan asumistukee, koska voihan ne köyhimmät eläkelläiset vaikka tehdä töitä.Balam-Acab wrote: ↑26 Mar 2024, 16:11vaan jos ne kohdistetaankin kuntoutustukiin, työttömyys-, työkyvyttömyys- ja kansaneläkkeisiin esim.Iisalmelainen joogayrittäjä wrote: ↑26 Mar 2024, 15:57jos säästöt kohdistetaan suuriin eläkkeisiin.
iltalehti.fi
PS-kansanedustaja patistaa ministeri Henrikssonia töihin
Elli HarjuTänään klo 10:34
5–6 minutes
Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen (ps) hoputtaa opetusministeriä edistämään esimerkiksi koulujen kännykkäkieltoa ja kouluväkivallan ehkäisyä. IL:n tietojen mukaan kritiikkiä kuuluu muualtakin hallituksesta.
PS:n kansanedustajan Ari Koposen mielestä opetusministeri, RKP:n Anna-Maja Henriksson on vitkastellut peruskouluun liittyvien uudistusten edistämisessä.
Koposen mielestä hallitusohjelmassa on hyviä kirjauksia peruskouluun liittyen, mutta pelkät kirjaukset eivät riitä, vaan niitä pitää toteuttaa. Koponen on eduskunnan sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja.
– Mielestäni Henrikssonin pitäisi kääriä hihojaan ja alkaa enemmän hommiin, Koponen sanoo.
Onko toimettomuutta tai hitautta ollut ilmassa?
– Mielestäni on. Kuitenkin tiedetään ainakin osittain syitä, miksi oppimistuloksetkin laskevat, niin miksei hallitusohjelman kirjauksia viedä napakasti eteenpäin.
Iltalehti pyysi Henrikssonilta vastausta Koposen kritiikkiin. Hän sanoo, ettei väite hitaudesta hallitusohjelmakirjausten toteuttamisessa pidä paikkaansa, vaan kirjaukset etenevät ohjelman mukaisesti. Laajemmin Henrikssonin kommentit voit lukea tästä jutusta.
Kännykkäkielto kouluihin
Koponen on huolissaan oppimisrauhan heikentymisestä, ja nimeää yhdeksi isoksi syyksi kännyköiden käytön kouluissa. Hän kertoo saavansa opettajilta paljon palautetta kännyköistä.
Kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja KD kirjasivat viime kesänä hallitusohjelmaan tavoitteeksi vahvistaa opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään ja kouluajan toimintaan. Hallitus sopi, että se tekee tarvittavat lakimuutokset, joilla voidaan nykyistä tehokkaammin rajoittaa esimerkiksi kännyköiden käyttöä koulupäivän aikana.
Tällä hetkellä lainsäädäntö siitä, saavatko opettajat kerätä kännykät pois oppilailta tunnin ajaksi, on epäselvä. Esimerkiksi opetusalan ammattijärjestö OAJ:n viime viikolla julkaistussa kyselyssä opetushenkilökunta toivoi, että heillä olisi oikeus poistaa puhelimet oppilailta.
Koponen on tiukan linjan kannalla: hänestä kännykät tulisi ottaa säännönmukaisesti oppituntien ajaksi pois. Hänestä kännykät voisivat mahdollisesti olla pois koko koulupäivänkin.
– Se lisäisi vuorovaikutusta lapsilla, ehkä liikuttaisi vähän enemmän myös välitunneilla.
Iltalehden tietojen mukaan opetussektorin toimien näkymättömyys on herättänyt ihmetystä hallituksessa myös kokoomuksen riveissä: on ihmetelty, miksei Henriksson ole näkyvästi vienyt eteenpäin asioita, muun muassa kännykän käytön rajoittamista, jotka nauttivat suurta suosiota kansan keskuudessa.
Henriksson kertoo, että hänen ministeriöstään lakiesitys kännyköiden käytön rajoittamisesta annetaan eduskunnalle tämän vuoden aikana.
– Mutta mitä sieltä tulee, kun Henriksson sitä valmistelee, Koponen kommentoi.
OAJ:n kyselyssä opetushenkilökunta myös toivoi, että opettajalla olisi oikeus ottaa sähkötupakka pois oppilaalta. Koponen sanoo, että hänkin saa palautetta sähkötupakoista ja toivoo opettajille mahdollisuutta poistaa sähkötupakat.
Erityisluokat takaisin
Koponen toivoo vauhtia myös hallitusohjelman kirjaukseen siitä, että kouluväkivallan ennaltaehkäisyssä ja väkivaltatilanteisiin puuttumisessa otetaan käyttöön yhtenäiset suunnitelmat ja toimintamallit, ja hallitus vahvistaa aluehallintovirastojen toimivaltuuksia koulujen valvonnassa. Koposesta on tärkeää, että avit valvovat, että kouluissa noudatetaan lakia ja puututaan kiusaamiseen.
Koposella on isot odotukset oppimisen tuen kokonaisuudistukseen. Hallituksen tavoitteena on esimerkiksi vähentää opetushenkilöstön hallinnollista taakkaa, saada valtakunnallisesti yhtenäiset tuen muodot kouluihin ja mahdollisuus tarpeelliseen pienryhmäopetukseen ja erityisluokkiin.
– Se pitää saada tällä hallituskaudella eteenpäin, hän sanoo kokonaisuudistuksesta.
Henrikssonin mukaan uudistus lähtee lausuntokierrokselle toukokuun alussa ja on tarkoitus tulla voimaan elokuussa 2025.
Koponen haluaisi monessa asiassa palata vanhoihin tapoihin. Hänestä tulisi peruuttaa inklusiivisesta opetuksesta, jossa tuen on tarkoitus seurata oppilaita tavallisiin luokkiin. Koponen kannattaa erityisluokkien lisäämistä, jossa tukea tarvitsevat oppilaat on koottu pienempiin ryhmiin.
Mitä muuta tulisi tehdä oppimisrauhan parantamiseksi? Koponen sanoo, että kouluissa tarvittaisiin tietysti rahaa.
Koposen mukaan opettajien kanssa puhuessa tulee ilmi, että myös maahanmuutto on yksi osa ongelmien vyyhtiä. Koposesta suomea toisena kielenä puhuvien oppilaiden tuesta ja valmistavien luokkien tilasta on hänestä pidettävä huolta. Koponen näkee myös hallituksen tiukan maahanmuuttopolitiikan tärkeänä keinona ongelman syventymisen ehkäisyyn.
Toive kehysriiheen
Hallituksella on kuitenkin tällä hetkellä jakaa lähinnä niukkuutta. Viime kesänä hallitusneuvotteluissa sovittiin 6 miljardin euron säästötoimista vaalikaudelle. Heikon taloustilanteen ja esimerkiksi verotulojen laskun vuoksi hallitus joutuu nyt kuitenkin päättämään uusista säästötoimista, jos se haluaa pysyä tavoitteessaan saada julkisen talouden alijäämä kavennettua noin prosenttiin suhteessa bkt:hen vuonna 2027.
Hallitus kokoontuu huhtikuussa kehysriiheen päättämään tulevien vuosien valtiontalouden raameista. Koponen ei ota kantaa päätösten yksityiskohtiin.
– Mutta toivon, ettei tule juustohöylää, että kaikista otetaan, vaan pystytään priorisoimaan oikeasti. En näe juustohöyläämistä missään hyvänä.
Koposesta peruskoulu on koulutussektorilla tärkein osa, josta tulisi pitää erityisesti huolta.
Koponen on yksi PS:n EU-vaaliehdokkaista kesäkuun vaaleissa.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/9 ... c7fa9761ac
iltalehti.fi
Henriksson vastaa PS-edustajan kritiikkiin: ”Väite ei pidä paikkansa”
Elli HarjuTänään klo 10:34
3–4 minutes
Opetusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo, että on edistänyt opetussektorin asioita hallitusohjelman mukaisesti.
Opetusministeri Anna-Maja Henriksson (r) sanoo, että PS:n kansanedustajan, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajan Ari Koposen kritiikki hitaudesta ei pidä paikkaansa.
Koponen moittii Iltalehdelle Henrikssonin hitautta hallitusohjelmakirjausten toimeenpanossa, esimerkiksi koulujen kännykkäkiellon ja kouluväkivallan ehkäisyn edistämisessä.
Iltalehti pyysi Henrikssonia vastaamaan kysymyksiin kritiikkiin liittyen. Henriksson muun muassa sanoo, että alakoulun vuosiluokkien viikkotuntien lisäys ja oppimisen tuen uudistus tulevat suunnitelmien mukaan voimaan elokuussa 2025.
Alla sähköpostivastaukset kokonaisuudessaan.
Mitä vastaatte väitteeseen siitä, että toiminnassanne ministerinä hallitusohjelmakirjausten toimeenpanossa on ollut hitautta?
– Väite ei pidä paikkansa. Hallitusohjelmakirjaukset etenevät hallitusohjelman mukaisesti. Olen hyvin iloinen, että hallituskauden aikana panostamme peruskouluun 200 miljoonaa euroa enemmän vuodesta 2027 alkaen, Henriksson vastaa.
Haluatteko mainita jotain, mikä on mielestänne erityisesti edistynyt ministerikaudellanne peruskouluun liittyen?
– Nyt panostamme perustaitojen vahvistamiseen. Lisäämme kolme vuosiviikkotuntia alakoulun vuosiluokille äidinkielen ja matematiikan opetukseen. Näin annamme opettajille ja oppilaille työrauhaa lisäharjoitteluun. Tämä muutos on äsken ollut lausuntokierroksella, ja tulee hallitusohjelman mukaisesti voimaan 1.8.2025 lähtien.
Lisäksi uudistamme perusopetuksen oppimisen tuen. Opettajien hallinnollista työtä on vähennettävä ja meidän on varmistettava, että tukea tarvitsevat oppilaat myös saavat sen oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Tämä on merkittävä muutos, joka lähtee lausuntokierrokselle toukokuun alussa ja menee eduskuntaan budjettilakina syksyllä. Tämänkin muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2025 lähtien.
Niin sanottu tasa-arvoraha on hallitusohjelman mukaisesti vakiinnutettu ja hakuaika loppui helmikuun lopussa. Avustusta myönnetään vuosille 2024–2027 enintään 145 683 000 euroa, jota maksetaan vuosittain 48,6 miljoonaa.
Olemme hallitusohjelman mukaisesti käynnistäneet laaja-alaisen peruskoulun tulevaisuustyön peruskoulun kehittämistarpeiden arvioimiseksi. Työryhmän työ on lähtenyt käyntiin helmikuussa. Tämän lisäksi on asetettu työryhmä, joka pohtii miten saadaan oppimistulokset käännettyä nousuun ja miten varmistetaan, että jokainen saavuttaa peruskoulusta riittävät perustaidot. Työryhmä keskittyy muun muassa koulun toimintatapoihin ja toimintakulttuuriin, pedagogiikkaan ja johtamiseen sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamistarpeisiin.
Milloin esitys kännykkäkiellosta peruskouluun on tulossa?
– Mobiililaitteiden osalta kutsuin pari viikkoa sitten koolle eri kaupunkien edustajia (myös rehtoreita) keskustelemaan siitä, miten kaupungit ovat saaneet vähennettyä mobiililaitteiden häiritsevää käyttöä kouluissa. Kannustan kaikkia kuntia ottamaan jo nyt järjestyssääntöihinsä kuntakohtaiset määräykset kännyköiden häiritsevän käytön rajoittamisesta kouluissa. Lainsäädäntömuutosten osalta lainsäädäntötyö on käynnistynyt ja hallituksen esitys annetaan eduskuntaan tämän vuoden aikana.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1 ... d26fedd013
hs.fi
Riikka Purra IS:ssä: ”On mahdollista, että eläkkeistä leikataan”
Teemu Luukka HS
3–4 minutes
Eläkkeistä keskustellaan osana hallituksen neuvotteluja, joissa etsitään kolmen miljardin euron lisäsopeutuksia.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo Ilta-Sanomien haastattelussa, että hallitus saattaa leikata myös eläkkeistä.
”Se on mahdollista, että eläkkeistä leikataan. Eihän hallitus ole vielä niihin koskenut. Leikkausten kohdistaminen pienimpiin eläkkeisiin ei ole missään määrin järkevää”, Purra sanoi haastattelussa torstaina.
Hän ei määrittele, mistä hallitus voisi leikata.
HS uutisoi 2. helmikuuta, että hallitus pohtii säästöjä myös eläkkeistä.
Mahdollisia eläkeleikkauksia pohditaan parhaillaan työryhmässä, joka etsii noin kolmen miljardin euron julkisen talouden sopeutusta.
Päätöksiä hallitus tekee huhtikuun puolivälissä niin sanotussa kehysriihessä, jossa pohditaan valtion tulevia menoja ja tuloja.
HS:n lähteet kertoivat helmikuussa, että eläkkeitäkin pitää nyt pohtia siitäkin huolimatta, että hallituspuolueet lupasivat eduskuntavaaleissa olla leikkaamatta eläkkeistä.
Valtiovarainministeriö (VM) on ehdottanut ja tulee varmasti edelleen ehdottamaan leikkauksia eläkkeisiin.
Eläkkeistä säästämisessä on monia vaikeuksia.
Ensinnäkin eläkeläiset ovat kasvava ja vaikutusvaltainen ryhmä, sillä he ovat ahkeria äänestäjiä. Ilman eläkeläisiä puolue ei pääse hallitusvaltaan.
Toiseksi hallituksen mahdollisuus puuttua eläkkeisiin on rajoitettu tai ainakin hankala, sillä työeläkkeitä hallinnoivat laajasti työeläkkeiden suurimmat maksajat eli palkansaajat ja työnantajat yhdessä.
Parhaillaan hallitus ja työmarkkinajärjestöt neuvottelevat eläkejärjestelmän kehittämisestä. Hallitus on antanut tehtäväksi, että uudistus parantaa julkista taloutta noin miljardilla eurolla.
Neuvottelupöydän toisella puolella ovat palkansaajien edunvalvojat, jotka ovat jo muista syistä ärsyyntynyt Petteri Orpon (kok) hallituksen päätöksiin.
Hallitus tuskin haluaa tuhota eläkeneuvotteluja kovilla eläkeleikkauksilla.
Valtio maksaa sen sijaan muun muassa kansaneläkkeet.
Mahdollinen leikkaus voisi kohdistua kansaneläkkeiden indeksikorotuksiin eli korotuksiin, joista maksetaan hintojen nousun tahdissa. Muun muassa Juha Sipilän (kesk) hallitus puuttui niihin.
Suomessa lakisääteiset eläkkeet jakautuvat työeläkkeeseen, kansaneläkkeeseen ja takuueläkkeeseen.
Keskimääräisen työuran tehneiden eläke muodostuu työeläkkeestä.
Kansaneläke ja takuueläke turvaavat eläkeiän turvan, jos työeläkettä on kertynyt vähän tai ei lainkaan.
Pelkästään kansan- ja takuueläkettä saavia on varsin vähän, sen sijaan sekä työeläkettä että kansan- ja takuueläkettä saavat varsin useat.
Leikkaus voitaisiin tehdä esimerkiksi niin, että kansaneläkkeen indeksikorotuksiin tehdään leikkaus mutta takuueläkkeeseen ei.
Eläkkeet ovat osa julkista taloutta, jota myös yritetään saada tasapainoon, ei siis vain valtion taloutta.
Valtio on vuosi vuodelta suurempi eläkkeiden rahoittaja. Vuonna 2022 valtion maksoi eläkkeitä 6,6 miljardia euroa.
Valtio maksaa valtion työntekijöiden eläketurvan, kansaneläkkeen ja takuueläkkeen sekä osallistuu yrittäjäeläkkeiden (YEL), maatalousyrittäjien eläkkeiden (MYEL) ja merimieseläkkeiden (MEL) rahoitukseen.
Hallitus on jo tehnyt tai tekemässä valtion talouteen kuuden miljardin euron sopeutuksia, joista noin neljä miljardia euroa on leikkauksia julkisiin menoihin.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010324456.html
Kännykkäkieltohan on koulun järjestyssääntöihin liittyvä kysymys, johon ei tarvita mitään helvetin opetusministerin lakiesitystä. Omalla kotipaikkakunnalla on vissiin kolme vuotta ollut yläkoulussa käytäntö että oppituntien ajaksi puhelimet menee kännykkäparkkiin ja ne saadaan oppitunnin jälkeen. Sama käytäntö on tietääkseni alakoulussa.Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen (ps) hoputtaa opetusministeriä edistämään esimerkiksi koulujen kännykkäkieltoa