Orpon natsihallituksen kootut natseilut

[neko no obake]

Vittu että ottaa päähän kyllä uutisten lukeminen taas

[neko no obake]

Varmaan tuhoisin ja haitallisin hallitus itsenäisyyden aikana

[Radikalisoitunut hipsteri]

Ei ole vaikea ennustaa, että kun 18-vuotta täyttäneiltä poistetaan lukiossa oikeus maksuttomiin oppimateriaaleihin, keskeyttää osa täysikäistyneistä lukiolaisista opinnot. Tämä osuu varsinkin niihin 18-vuotiaisiin nuoriin, jotka lopettamisen rajoilla kiikkuvat muutenkin.

Mitenköhän paljon säästöistä sulaa kun suurempi osa opiskelijoista keskeyttää ja siirtyy toimeentulotuelle ja yleiselle asumislisälle?

Kai sama koskee amiksessa opiskeleviakin, eli 18-v kun tulee täyteen, niin sitten otetaan koululta saadut turvakengät, haalarit, työkalut, kokkiveitset, työvaatteet ym pois ja käsketään ostaa omat?

Tai lukiolaisten pitää palauttaa kouluilta saadut läppärit kesken lukion?

Mahdollisesti korkean arvosanan lukioissa tilanne pysyy suunnilleen samana kuin ennen oppivelvollisuuden laajentamista, mutta alempien arvosanojen lukioissa keskeyttämisprosentti tulee olemaan dramaattisempi. Ja tietenkin tämäkin osuu kipeimmin niihin koteihin, johon aikaisemmat leikkaukset ovat sattuneet jo valmiiksi. Ysien kevään yhteishaku meni jo, mutta todennäköisesti ensi vuonna ammattikouluun hakeminen alkaa lisääntymään.

[Ismo Linkola]

Edelleen oon sitä mieltä että (yleisen) alvin korotus on itse asiassa kohtalaisen hyvä veronkorotus; se ei kohdistu nimenomaisesti siihen kuluttajaan vaan se kohdistuu koko tuotantoketjuun.

Miten kommentoit taloustieteen yliopistonlehtorin kantaa asiaan?

Taloustieteen yliopistonlehtori Juha Tervala Helsingin yliopistosta sanoo, että arvonlisäveron korotuksella tulee pieniä muutoksia yleiseen hintatasoon. Alv-muutoksella ei ole hänestä kasautuvia vaikutuksia kuluttajahintoihin, vaan hintamuutosten pitäisi pysyä 1,5 prosenttiyksikön raameissa.

– Uskon lähtökohtaisesti, että hinnat nousevat vain arvonlisäverokorotuksen mukaisesti, Tervala sanoo.

– Yksittäisissä tuotteissa se (korotus) ei varmasti vaikuta kenenkään ostohalukkuuteen.

Tervala ei pidä verokannan kiristämistä hyvänä asiana. Tutkimukset osoittavat maailmanlaajuisesti, että korkeiden arvonlisäverojen korottaminen olisi taloudelle hyvä asia, mutta todellisuudessa tämä ei pidä paikkansa Suomen kohdalla.

– Suomessa on jo erittäin korkea arvonlisävero. Korottamisen kielteiset vaikutukset talouteen ovat aika isot. Tällaiselle maalle korotus ei olekaan niin hyvä asia, mitä se voisi olla jossain muussa maassa.

Vaikka arvonlisävero kuuluu kulutusveroihin, se nostaa Tervalan mielestä sammalla työn verotusta, sillä tuloverotuksen jälkeen käytettävissä olevat varat altistuvat kulutusveroille.

Tervala uskoo, että arvonlisäveron korotus vaikuttaa kielteisesti kysyntään ja tuotantoon. Myös verkkokaupan suosio tulee nousemaan sellaisissa tuoteryhmissä, joissa sitä pystyy suosimaan.

– Ei tämä arvonlisäveronkorotus ole ollenkaan niin ongelmatonta, mitä monessa asiayhteydessä on sanottu, Tervala sanoo.

[38911 BASIC BYTES FREE]

No en mää ole tosta hirveästi eri mieltä, ehkä vaan vähän eri painotukset. Itselleni alv olisi se kolmanneksi mieluisin veronkorotuskohde ihan tollasena fiskaalisena verona, ensimmäisenä kiinteistöverot (joita hallitus on jo korottanut) ja toisena yhteisövero (jota hallitus ei tuu ikinä korottamaan).

[38911 BASIC BYTES FREE]

Ja jännä että on haluttu nostaa sitä puolellatoista pykälällä eikä tasaluvulla. Miksei sit saatana 2 pinnaa?

[Pipo]

Ja jännä että on haluttu nostaa sitä puolellatoista pykälällä eikä tasaluvulla. Miksei sit saatana 2 pinnaa?

25,99

[38911 BASIC BYTES FREE]

Ja jännä että on haluttu nostaa sitä puolellatoista pykälällä eikä tasaluvulla. Miksei sit saatana 2 pinnaa?

25,99

Jos haluttaisiin oikeesti olla vittumaisia niin otettaisiin semmonen luku mikä ei mene tasadesimaaleihin. Siis vaikka 25 2/3, tai vielä hauskempaa tietojärjestelmien koodaajien kannalta olis joku 23+e.

[Ismo Linkola]

Ja jännä että on haluttu nostaa sitä puolellatoista pykälällä eikä tasaluvulla. Miksei sit saatana 2 pinnaa?

25,99

Jos haluttaisiin oikeesti olla vittumaisia niin otettaisiin semmonen luku mikä ei mene tasadesimaaleihin. Siis vaikka 25 2/3, tai vielä hauskempaa tietojärjestelmien koodaajien kannalta olis joku 23+e.

Oisko tää merkki siitä että siellä on tosiaan vaan laskukone laulanut eikä ole mietitty edes tuon vertaa asiaa laajemmin.

[twang]

eikä ole mietitty edes tuon vertaa asiaa laajemmin.

miten voi olla

[pigra senlaborulo]

Miko Bergbom, oletko vara-Purra?


Vuoden alokas Mikko Bergholm. Niin lukee perussuomalaisten eduskuntaryhmän antamassa leikkimielisessä tunnustuksessa ensimmäisen kauden kansanedustajalle. Se on sisäpiirivitsi, sillä Miko Bergbomin nimi sanotaan usein väärin.

Demarikansanedustaja Krista Kiurukin takelteli Bergbomin nimen kanssa eduskunnan suuressa salissa tänä keväänä, kun puheena olivat leikkaukset työttömyysturvaan. Bergholm, Bergblom, Kiuru haki. Kirjekuorissa lukee usein Mico, Niko tai Mikko.

Mutta yhä useampi suomalainen kyllä tietää jo Miko Bergbomin.

”Se ei ole neuvottelua, että sanoo kaikkeen ei”, Bergbom paasasi mikrofoniin helmikuun alussa ay-liikkeen mielenosoituksessa Senaatintorilla tuhansien ihmisten buuatessa ja viheltäessä hänelle. Puhuessaan Bergbom käveli lavaa reunasta toiseen kuin ammattiesiintyjä ja viittoi kädellään sanojensa painoksi.

”Mee poika kotiis kasvamaan”, yleisöstä huudettiin. ”Mee Twitteriin siitä!”

Hallituksen leikkauksia hän on selittänyt myös Ylen A-studiossa. Siellä hän kerta kerran jälkeen väistää liukkaasti suorat kriittiset kysymykset ja toistaa hallituksen viestiä huolellisesti perustellen.

Samaa hän tekee eduskunnassa. Ilta-Sanomat laski, että Bergbom on hallituspuolueiden kansanedustajista selvästi eniten puheenvuoroja käyttänyt kansanedustaja.


Ollakseen 28-vuotias pintakäsittelijä Sastamalan Mouhijärven Häijään kylältä hän puhuukin varsin uskottavan kuuloisesti talouspolitiikasta.

Nyt on tarkoitus ottaa selvää siitä, miksi Bergbom on singahtanut niin nopeasti politiikan eturiviin.

Miksi hänet pannaan niin usein koviin paikkoihin selittämään valtiovarainministerin ja perussuomalaisten puheenjohtajan, Riikka Purran, linjaa? Hänhän on kuin vara-Purra.

Bergbomia kysymys hämmästyttää ja huvittaa. Vara-Purra? Hän ei tunnista. A-studiosta hänelle on soitettu ja pyydetty lähetykseen, joten hän on mennyt.

Pintakäsittelijästä tuli jonkinlainen brändisana.

Bergbom pääsi eduskuntaan vuosi sitten 10 525 pirkanmaalaisen äänellä. Pian sen jälkeen hänen ammattitaustansa herätti keskustelua.

”Yksi demari käytti sitä minua vastaan”, Bergbom sanoo. ”Aika moni ihminen tulkitsi, että minua vähätellään, ikään kuin, että mitä joku pintakäsittelijä eduskunnassa tekee. Mutta se oli vain hauskaa.”

Bergbom alkoi käyttää sanaa itsekin, ja siitä tuli jonkinlainen brändisana.

Pintakäsittelijä on käytännössä sama asia kuin rakennusmaalari. Mahdollisesta vähättelystä huolimatta perussuomalaiset kuitenkin nimenomaan hyötyvät siitä, että heillä on eturivissä aito duunari.

Bergbom sanoo opiskelleensa talouteen liittyviä asioita paitsi eduskunnassa kantapään kautta, myös äänikirjoja kuuntelemalla.

Eduskunnassa hän kuuluu puolustusvaliokuntaan sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan. Jälkimmäisessä käsitellään ay-liikkeen vastustamia työelämän muutoksia, ja siksikin Bergbom on niihin paneutunut.

Identiteettipoliittiset riidat eivät ole Bergbomin puheissa yhtä tärkeässä osassa kuin joillakin muilla nuorilla perussuomalaisilla. Hänen mukaansa se johtuu siitä, että hän ei ole opiskellut yliopistossa eikä siksi törmännyt transaktivismiin tai intersektionaaliseen feminismiin.

Mutta toki siihen törmää sosiaalisessa mediassa. Aamuisin hän käy ensin läpi Twitterin eli nykyisen X:n keskustelua.

”Sieltä näkee, mistä on viimeksi pöyristytty”, hän kuvaa.

Bergbom ja samanikäinen tamperelainen uusi perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius leimattiin vaalien jälken Tiktok-tähdiksi. Myös Tikuksi ja Takuksi heitä on sanottu.

Bergbomin mukaan hänelle tärkeimpiä somealustoja ovat olleet kuitenkin Facebook, Twitter ja Youtube.

Koska rahaa perinteisiin vaalimainoksiin ei ollut, some oli paras vaihtoehto päästä näkyviin. Tärkeä kritiikin kohde oli samassa vaalipiirissä ehdolla ollut Sanna Marin (sd) ja hänen hallituksensa.

Sosiaalinen media on Bergbomin mukaan hänelle yhtä aikaa mainosta ja politiikan sisältöä.

Somen ominaisluonne taas selittää usein sen, miksi viesti kärjistyy, negatiivinen korostuu ja mutkat menevät suoriksi. Sillä tavalla se on muuttanut politiikan sisältöä, varmaan pysyvästi.

Somessa Bergbom käyttää myös eduskuntapuheitaan. Ne saa videoklippinä eduskunnan pöytäkirjatoimistosta pian puheen pitämisen jälkeen, ja sisältö siirtyy kätevästi kaikelle kansalle.



Maanantaisin, kun eduskunnassa ei ole istuntoa, Bergbomilla on aikaa istua kahvilla Häijään ABC:lla. Täällä hän on kotonaan. Lapsena hän on pyöräillyt ABC:lle kavereidensa kanssa ”siitä lähtien kun osasi ajaa pyörällä”. Myöhemmin hän ajeli sinne mopolla.

Nyt pöydissä istuu lounastavia duunareita työvaatteissaan, selvästi hieman korviaan höristäen. Kahvilanmyyjä tervehtii Bergbomia tuttavallisesti.

Bergbomin isä ja kaksi veljeäkin ovat pintakäsittelijöitä. Kaikki he tekevät työtä perheyrityksessä, jonka toimitusjohtaja Miko oli ennen poliittista uraansa.

”Pienessä perheyrityksessä toimitusjohtaja tarkoittaa suomeksi sanottuna sitä, että se on ihan yhtä lailla siellä työmaalla kuin kaikki muutkin”, hän sanoo.

Mouhijärvellä olisi hankalaa elää ilman autoa. Se kuuluu Tampereen kehyskuntiin, joista monet kulkevat autolla töihin Tampereelle. Julkisen liikenteen varaan elämää olisi täällä hyvin hankalaa rakentaa.

Bergbomin bensapoliitikkous liittyy pohjimmiltaan kotipaikkaan.

Siksi politiikka bensan hinnalla on hänelle luontevaa, ja sitä Bergbom on tehnyt jo vuosia.

Hän paasasi Tiktokissa, että bensalitran hinta olisi alle euron, jos verot poistettaisiin. Omasta mielestään hän ei ole lupaillut euron bensaa. Verojen poistamisen realistisuudesta hän on silti joutunut korjaamaan käsitystään.

Nuorisojärjestössä hän oli Vigeliuksen kanssa laatimassa kansalaisaloitetta, jonka mukaan polttoaineen valmistevero piti ensin poistaa kokonaan vuodeksi ja sitten puolittaa pysyvästi.

Sitä hän joutui selittelemään myöhemmin eduskunnassa ja lopulta kannattamaan sen hylkäämistä.

Kukaan ei saa hallituksessa kaikkia tavoitteitaan läpi, Bergbom sanoo nyt.

Hän väittää, että ilman aiempien vuosien räväkkää kampanjointia ei oltaisi välttämättä tässä: hallituksessa, joka päätti pitää polttonesteiden jakeluvelvoitteen alhaisella tasolla ja alensi polttoaineveroa tämän vuoden alussa.

Tiistain kehysriihessä hallitus päätti kiristää yleistä arvonlisäveroa, joka osuu myös polttonesteiden hintoihin. Mitenkäs tämä selitetään autoilijoille?

”Kyllä tässä hallituksessa on tehty autoilijan kannalta myönteisiä päätöksiä”, Bergbom kuittaa.

Bergbomin bensapoliitikkous liittyy pohjimmiltaan kotipaikkaan, sen elämäntapaan ja hänen luonteeseensa. Hän ei ole koskaan erityisemmin kaivannut maailmalle. Hän haluaisi aina asua Mouhijärven kaltaisessa pienessä paikassa. Sellaisessa, missä kaikki tarvitsevat käytännössä auton.

Jonkin aikaa hän asui entisen tyttöystävän kanssa Tampereen Hervannassa, mutta ei viihtynyt. Liikaa ihmisiä.

Olisihan se hienoa nähdä joskus Lontoo tai Washington, hän myöntää. Brysselissä hän on käynyt uusien kansanedustajien perehdytysjaksolla ja parilla etelänmatkalla lapsena perheen kanssa. Mutta hän ei kaipaa mihinkään. Lomalla hänestä on hauskinta mennä suomalaisen järven rannalle ja kalastaa.

Viikonloput hän viettää tyttöystävänsä kanssa. Vapaa-ajalla Bergbom katsoo sarjoja tai elokuvia, käy ehkä burgerilla. Ei ihmeempiä siis.


Peruskoulun jälkeen Bergbom ei ole juuri koulunpenkillä viihtynyt.

”Menin lukioon, mutta kerkesin olemaan siellä varmaan viikon. Mietin, että ei tästä tule kyllä yhtään mitään. Mä haluan tehdä käsilläni jotain”, hän sanoo.

Hän aloitti oppisopimuskoulutuksen samalle alalle, joka oli tuttu isän ammatista. Ammatin oppi nopeasti ja hyvin työtä tekemällä, ja tienaamaankin pääsi jo ikätovereita aikaisemmin.

”Laittaisin näitä kädentaitoammatteja nimenomaan enemmän oppisopimuspainotteiseen opiskeluun”, hän sanoo nyt, poliitikkona.

”Mikolla oli normaali lapsuus kolttosineen ja hölmöilyineen.”

Mutta jos Bergbom ei olisi poliitikko tai pintakäsittelijä, hän haluaisi olla muusikko. Yläkouluikäisenä hän näki itsensä stadionkeikoilla esiintymässä. Hän soitti kitaraa bändissä, joka keikkaili paikallisessa baarissakin.

Mutta sitten bändikaverit muuttivat pois Mouhijärveltä, eikä baariakaan ole enää. Niin muusikkohaave hiipui. Mutta edelleen, kun Bergbom tulee eduskuntaviikon jälkeen kotiin, hän tarttuu ensimmäisenä kitaraan.

Kun Häijään ABC:n kahvit on juotu, mieleen tulee spontaani idea: mennään käymään Bergbomin vanhalla koululla. Hän haluaisi tavata pitkästä aikaa entisen musiikinopettajansa Teppo Karellin, joka oli hänelle tärkeä esikuva.

Koulun pihalla välituntivalvoja sanoo, että Karellin pitäisi olla kyllä paikalla. Karell on pitämässä musiikintuntia neljäsluokkalaisille.

Karell avaa luokan oven ja ottaa vieraat vastaan. Selvästi hän on juuri niitä opettajia, jotka jäävät koulusta mieleen koko elinajaksi: rento, iloinen, kevyesti naljaileva.

”Mikolla oli normaali lapsuus maaseudun rauhassa, kolttosineen ja hölmöilyineen”, Karell todistaa.

Ei aikaakaan, kun molemmilla on kitara kädessä. Ilman eri sopimusta opettaja ja entinen oppilas tapailevat Metallican Nothing Else Mattersin alkutahteja.


Vanhalla koululla on hauskaa käydä fiilistelemässä, mutta leikkauksia toteuttavalle oikeistohallituksen poliitikolle se on eri asia kuin jollekin muulle. Koululla tulee vastaan nainen, jolla on Bergbomille sanottavaa.

Hän kertoo olevansa pettynyt äänestäjä. Hallitus vie leivän lasten suusta, hän sanoo Bergbomille. Yksinhuoltajien lapsikorotusten leikkaus on juuri tullut voimaan.

Bergbom kuuntelee hiljaisena. Ei leikkaaminen tietenkään helppoa ole.

Mutta onko se jotenkin hauskaa? Perussuomalaisten tyyli tehdä politiikkaa on herättänyt paljon ihmetystä.

Bergbom on se, joka jakoi sosiaalisessa mediassa kuvan tyytyväisenä hymyilevästä Riikka Purrasta sakset kädessä. Purra ei kommentoinut kuvaa, vaan sanoi, että asiasta pitää varmaan kysyä sen levittäjältä.

Bergbomin vastaus on poliitikkomainen. Ei suinkaan ollut tarkoitus nauraa tai vähätellä leikkausten vaikutuksia. Mutta on muiden tehtävä jakaa tyylipisteitä.

”Nyt tehdään vaikeita asioita, mutta niiden tarkoitus on se, että asiat olisivat joskus paremmin.”

Bergbom on selvästi ylpeä siitä, että hän on tekemässä jotain, millä ei varmisteta vain omaa läpimenoa tulevissa vaaleissa, kuten osa poliitikoista on hänen mielestään tähän asti tehnyt.

Ilman nyt tehtäviä säästöjä aiheutettaisiin pysyvää vahinkoa Suomelle, täyskatastrofi, Bergbom sanoo. Sitä hän ei voisi antaa itselleen anteeksi.

Asumistuen leikkaukset osuvat kuitenkin myös moniin työssäkäyviin. Mitä Bergbom sanoisi helsinkiläiselle pintakäsittelijälle, joka on aiemmin saanut asumistukea?

”Helsinkiläiselle maalarille sanoisin”, Bergbom aloittaa. ”Tärkeintä on kuitenkin se, mitä jää käteen. Hallitus tekee veronalennuksia pieni- ja keskituloisille.”

Kun joskus arvioidaan Jussi Halla-ahon poliittista perintöä, siihen kuuluu myös Bergbomin poliittinen herääminen. Timo Soinin johtama perussuomalaiset ei Bergbomia kiinnostanut.

Syy Halla-ahon herättämään kiinnostukseen ei kuitenkaan ollut vain maahanmuutto, vaan nimenomaan talous.

”En ole häneen Scriptan [blogin] kautta tutustunut, siinä mielessä olen varmaan poikkeuksellinen perussuomalainen”, Bergbom sanoo.

Ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja Bergbom oli 23-vuotias. Hän kuunteli kuulokkeista poliittisia keskusteluja, esimerkiksi Ylen vaalitenttejä, samalla, kun teki töitä, muun muassa maalasi seiniä siis. Käsien piti olla vapaana. Siksi hän ennen kaikkea kuunteli.

Keskusteluiden aiheena oli usein ilmasto ja sitä kautta myös talous ja päästöt. Bergbomin korviin Halla-aho perusteli fiksusti, mitä pitäisi tehdä. Häneen vetosi Halla-ahon huolellinen argumentointi ilmasto- ja talousasioissa.

Perussuomalaisten kannatus nousi, mutta mediassa ei Bergbomin mielestä tajuttu siihen syytä. Siksi hän päätti osallistua keskusteluun.

Pari viikkoa ennen vaaleja hän latasi Youtubeen kotisohvallaan kuvaamansa, lähes 17-minuuttisen videon otsikolla Miksi perussuomalaisten kannatus nousee.

Sdp voitti vaalit, mutta videota katsoi todella moni. Sen huomasi myös perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen. Tämä otti yhteyttä Bergbomiin. Niin Bergbom imaistiin politiikan maailmaan.

Muutama viikko sitten Vigelius, Bergbom ja Tynkkynen aloittivat podcastin, jonka nimenä on Viikon kuumimmat aiheet. Siellä selitetään politiikan taustoja ja saadaan joskus naurukohtauksiakin. Vaikeassa poliittisessa tilanteessa selitettävää on, esimerkiksi edelleen bensan hinnasta.

[pigra senlaborulo]

Ajamme Bergbomin kanssa yhdessä Mouhijärveltä Helsinkiin, sillä edessä on istuntoviikko eduskunnassa. Siinä kohtaa, kun moottoritie alkaa vaihtua Mannerheimintieksi, mouhijärveläisen mieleen hiipii tietynlainen apeus.

Helsingissä tökkii valosaaste ja ihmispaljous. Bergbomin asunto Helsingissä on Etu-Töölössä, joten eduskuntaan hän kävelee muutamassa minuutissa.

Vaikka sosiaalinen media on hänen areenansa, hänessä on paljon samaa kuin maakuntien edustajissa jo vuosikymmeniä häntä ennen. Vuokra-asuntokin on eduskunnasta pois jääneen veteraanikansanedustajan entinen, joskaan Bergbom ei tiedä, kenen.

Kun Helsingissä ei oikein mitään muutakaan kiinnostavaa ole, Bergbom nauttii eduskunnan iltaistuntojen debatista. Hän arvostaa poliittisista vastustajistaan hyviä debatoijia, kuten vasemmistoliiton Li Anderssonia ja demarien Antti Lindtmania.

”Sanna Marin oli tosi taitava. Se harmittaa, että hän jäi pois, olisin halunnut häntä vastaan debatoida.”




https://www.hs.fi/visio/art-2000010285679.html

[valtion virallinen tili]

Vittu että ottaa päähän kyllä uutisten lukeminen taas

Otan taukoa taas tästä ja keskityn heviin ja fillarihommiin. Haistakaa vittu siellä hallituksessa vaalikauden loppuun

[pölhö-kustaa]

Ei aikaakaan, kun molemmilla on kitara kädessä. Ilman eri sopimusta opettaja ja entinen oppilas tapailevat Metallican Nothing Else Mattersin alkutahteja.

en nyt lähde arvioimaan kansanedustajan kitaraskillzejä joista ei ole mitään hajua, tai odottanut että tässä kerrotaan kun tyyppi vetelee little wingin virheettömästi alusta loppuun, mutta on se kyllä aikamoista että nyt jammailtiin näppäilemällä avoimilla kielillä se kuvio, minkä jokainen kitaransoittoa osaamatonkin osaa
toisaalta aikamoista nothing else mattersin introa toi bergbomin poliittinen antikin on ollut, että

[Archie Crust Bunker]

Vittu että ottaa päähän kyllä uutisten lukeminen taas

Onneksi tällä menolla lukemisen luksus leikataan pois jälkipolvilta.