Punk in Finland

hän puhuukin varsin uskottavan kuuloisesti talouspolitiikasta.

otsasuoni sykkii wrote: ↑

17 Apr 2024, 11:00

hän puhuukin varsin uskottavan kuuloisesti talouspolitiikasta.

ei puhu

Il Duce Lee wrote: ↑

17 Apr 2024, 10:57

ghost (hc) wrote: ↑

17 Apr 2024, 06:58

Didier Aciermont wrote: ↑

16 Apr 2024, 19:15

Vittu että ottaa päähän kyllä uutisten lukeminen taas

Onneksi tällä menolla lukemisen luksus leikataan pois jälkipolvilta.

Pipo wrote: ↑

17 Apr 2024, 11:13

Aika rajua hommaa kuunnella Halla-ahon karismaattista pudottelua samalla kun tekee töitä.

Naked Diza Star wrote: ↑

17 Apr 2024, 11:34

Vituttaa tommoset luokkapetturi-Mikot.

Janne Tourusen laskujen mukaan pienituloisilta ei tarvitsisi leikata, jos kaikista hyvätuloisimmilta perittäisiin 50–200 euroa kuussa kolmen vuoden ajan.

Hyvätuloinen IoT-insinööri Janne Tourunen kertoo pohtineensa paljon valtionvelkaa ja erityisesti hyvätuloisten osaa paljon puhutuissa yhteisissä talkoissa.

Hän pitää pienituloisiin kohdistuvia säästötoimia epäoikeudenmukaisina, ja kertoo olevansa itse valmis esimerkiksi pieniin veronkorotuksiin, jos sen avulla voidaan välttää pienituloisten syvenevä ahdinko.

Janne Tourunen on valmis häneen itseensä kohdistuviin veronkiristyksiin, jotta vähävaraiset pysyisivät jaloillaan.

Tourunen teki laskelmia, joiden mukaan Suomen liki 1,3 miljoonaa hyvätuloista palkan- ja palkkionsaajaa voisi yhteisellä ponnistuksella ja kohtuullisen pienellä henkilökohtaisella panostuksella tuoda valtiolle huomattavia säästöjä.

– Ei meille hyvätuloisille ole mikään iso rasti auttaa näissä asioissa. Jos se auttaa, että saadaan yhteiskunta parempaan jamaan, niin kyllä se minulle sopii.

Tourunen päätti lähettää asiasta kirjeen valtiovarainministeriöön.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten mediaanipalkka oli tammikuussa hieman yli kolmetuhatta euroa. Mediaanipalkka tarkoittaa, että puolet työllisistä ansaitsee mediaania vähemmän ja puolet sitä enemmän. Jokainen mediaanipalkkaa ylemmissä tuloluokissa tienaa vähintään kolmetuhatta euroa kuussa, ja moni reilusti enemmän.

– Jos kukin mediaanipalkkaa ylemmissä tuloluokissa maksaisi 50–200 euroa kuussa enemmän veroja kolmen vuoden ajan, niin tuossa ajassa voitaisiin tehdä 2–6 miljardin säästöt. Se on pieni summa suurelle osalle hyvätuloisista, Tourunen sanoo.

Sari Essayahin mukaan sosiaalinen oikeudenmukaisuus on ollut keskiössä sopeutustoimissa.

Tourunen kohdistaisi lisäveron hyvätuloisten ylimpään neljännekseen, eli heihin, jotka ansaitsevat yli 4400 euroa kuukaudessa. Hän kuuluu itse kyseiseen ryhmään. Iltalehti on nähnyt asiakirjoja, joista Tourusen tulot ilmenevät.

Talkoisiin osallistuisi siten myös sekä hallitus että kaikki muutkin kansanedustajat. Kansanedustajien palkkiot ovat yli 7000 euroa kuussa. Lisäksi osa entisistä kansanedustajista saa heille suunnattua työttömyysetuutta eli sopeutumisrahaa 2200–6800 euroa kuussa. Osa sopeutumisrahaa nostavista entisistä kansanedustajista on pudonnut eduskunnasta useita vuosia vuotta sitten ja työskentelee nykyisin muissa tehtävissä.

– Tämä minun säästömallini koskisi myös ministereitä, ja hekin joutuisivat näin osallistumaan talkoisiin. Toivoisin, että kehysriihessä huomioitaisiin, kuinka paljon hyvin toimeentulevat ihmiset voisivat olla avuksi tässä tilanteessa, Tourunen sanoo.

Tourusesta säästöjä on järkevämpää tavoitella vaikeassa tilanteessa sellaisten suomalaisten kukkarosta, jotka tulevat hyvin toimeen hieman vähemmälläkin mieluummin kuin heiltä, jotka eivät selviäisi pienestäkään taloudellisesta menetyksestä.

Laskelmat lähetettiin valtiovarainministeriöön
Petteri Orpon (kok) hallitus hakee tällä hetkellä säästöjä valtion kiperässä velkatilanteessa. Huhtikuun alussa voimaan tuli työttömyys- ja asumistukien leikkaukset. Tällä viikolla hallitus päättää budjettikehysriihessä seuraavista sopeutuksista.

Orpon hallitus on saanut taipaleensa alusta asti runsaasti kritiikkiä siitä, että hallituksen uudistukset osuvat erityisen kovaa pienituloisiin.

Orpon hallitus perustelee leikkaustoimiaan paitsi valtion talouden tasapainottamisella, myös kannustinloukkujen purkamisella, jotta yhä useampi ihminen tekisi enemmän töitä.

Tourunen lähetti laskelmista kirjeen valtiovarainministeriöön perjantaina 5. huhtikuuta. Kirjeessä Tourunen kirjoittaa, että valtion rahahuolet eivät juuri vaikuta hyvätuloisiin, joten he voisivat hyvin tulla vallitsevassa tilanteessa muita vastaan.

– Valtionvelan pienentämiseen on olemassa pysyvä, kestävä ja lähes harmiton tapa. Kahden prosentin lisäkorotus verotukseen ei vaikuta oikeasti meidän elämään. Moni ei varmaan edes huomaa, jos tilille tulee 100 euroa vähemmän rahaa. Mutta pienituloisen elämässä se voi olla kohtalon kysymys, Tourunen kirjoitti VM:lle.

Janne Tourusesta ministereiden pitäisi osallistua talkoisiin myös itse.

Tourunen huomauttaa myös, että hyvätuloinen voi esimerkiksi vähentää ylimääräisen summan mahdollisesta kuukausittain sijoittamiseen käytettävästä summasta. Ero ei tällöin näkyisi mitenkään hyvätuloisen arjessa. Pienituloisella ei välttämättä ole edes mahdollisuutta sijoittaa.

– Nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä, jos he voivat jo nyt huonosti perheiden taloustilanteen vuoksi, ei heidän olojensa kurjistaminen ainakaan helpota asioita.

Tourunen kirjoittaa kirjeessään ministeriöön, ettei malli ole aukoton eikä mikään ratkaisu ole yksinkertainen, mutta pitää säästömalliaan silti parempana vaihtoehtona.

Taloushuolien vaikutukset
Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa on huolissaan seurauksista, mitä lisääntyvät taloushuolet voivat aiheuttaa ihmisille sekä yhteiskunnalle.

– Tiedämme 90-luvun lamasta sen, että perustoimintoihin kohdistuneet säästöt tulivat todella kalliiksi myöhemmin.

Taloushuolet ja vähävaraisuus voivat altistaa esimerkiksi terveysongelmille, ahdistukselle ja mielenterveyden heikkenemiselle sekä päihteiden väärinkäytölle. Ongelmien lisääntyminen voi tulevaisuudessa kasvattaa julkisten palveluiden kuormaa.


Orpon hallitus on tehnyt leikkauksia sosiaalietuuksiin.

Lisäksi vähävaraisten perheiden lapsilla on vähemmän harrastusmahdollisuuksia.

– Tiedetään myös, että niukkuudessa eläneiden lasten käsitys itsestä ja omista mahdollisuuksista on paljon huonompi kuin muilla. Se vaikuttaa siihen, miten ihmiset suhtautuvat omaan tulevaisuuteensa.


Hallamaasta Orpon hallituksen säästötoimet ovat ideologisesti motivoituneita. Hän ei pidä uskottavana, etteikö muita vaihtoehtoja olisi.

– Aina on vaihtoehtoja. Kun väitetään, ettei niitä ole, niin se tarkoittaa oikeasti vain sitä, että ”tästä emme enää keskustele”.

– Pitkään on ollut puhetta nettomaksajista, mutta mehän olemme kaikki toisistamme monin tavoin riippuvaisia. On itsensä pettämistä kuvitella voivansa tulla toimeen täysin itsenäisesti. Kaikkein varakkain ja terveinkin voi hetkessä joutua sellaiseen tilanteeseen, jossa on muiden armoilla.

”Kunnolliset” ihmiset
Hallamaa katsoo, että keskusteluun liittyy harhaanjohtavaa ”kunnollisuusajattelua”, jonka mukaan hyvin toimeentulevat ovat ahkeran työnteon myötä ”kunnollisia” yksilöitä, ja muut vain rellestävät heidän rahoillaan. Tulojen suuruus ei todellisuudessa kerro välttämättä mitään siitä, kuinka ahkerasti tekee työtä.

– Tässä on joku sellainen ajatus, että mitä kukin on ”ansainnut”. Suuttumus osuu aina itseä huonommassa asemassa oleviin. Johtajien palkkakehitys on kuitenkin aivan jostain toisesta galaksista kuin tavallisten työntekijöiden palkkakehitys.


Naisvaltaisen sosiaali- ja terveysalan palkat ovat tyypillisesti matalampia kuin esimerkiksi vientivetoisilla aloilla.

Hallamaa huomauttaa, että vientivetoisten alojen palkat ovat tyypillisesti korkeammalla kuin esimerkiksi sairaanhoitoalalla. Hallamaasta Suomen työmarkkinoiden pitäisi olla sellaiset, missä jokainen voi työtä tekemällä tulla toimeen alasta riippumatta.

Hallamaa toivoo hallituksen noudattavan kohtuullisuutta budjettikehysriihessä. Hänestä Tourusen ehdotuksen kaltaiset ratkaisut olisivat tässä tilanteessa järkeviä.

– Ei ole kohtuullista, että jotkut joutuvat elämään aivan toimeentulon minimirajalla ja toiset eivät taas edes oikein tiedä, mihin rahansa pistää.

Tilli Mössönpoika wrote: ↑

17 Apr 2024, 13:01

Sari Essayahin mukaan sosiaalinen oikeudenmukaisuus on ollut keskiössä sopeutustoimissa.

Villijam wrote: ↑

17 Apr 2024, 13:14

Tilli Mössönpoika wrote: ↑

17 Apr 2024, 13:01

Sari Essayahin mukaan sosiaalinen oikeudenmukaisuus on ollut keskiössä sopeutustoimissa.

Pääsi kyynnen naurahdus kun oli tuo lause tuolla välissä

jessus sentään wrote: ↑

17 Apr 2024, 15:56

Mä odotan että millon alkaa lehdistön rajoittaminen ja toimittajien työn hankaloittaminen. Toki eipä semmosia tarvii tehdä, ne on tajunnu siellä Arkadianmäellä että ne voi tehdä mitä vaan ja kansa joko äimistelee ja/tai hurraa

Karppinen wrote: ↑

17 Apr 2024, 16:10

jessus sentään wrote: ↑

17 Apr 2024, 15:56

Mä odotan että millon alkaa lehdistön rajoittaminen ja toimittajien työn hankaloittaminen. Toki eipä semmosia tarvii tehdä, ne on tajunnu siellä Arkadianmäellä että ne voi tehdä mitä vaan ja kansa joko äimistelee ja/tai hurraa

Siis tämähän on jo alkanut - menepä toimittajana kirjoittamaan persuista vähänkään kriittisesti tai edes totuudenmukaisesti niin onhan se varma että elämästä tulee helvettiä.