Punk in Finland

Kulttuurialan leikkauksista uutta tietoa: 25 miljoonaa onkin 75 miljoonaa euroa

Vuonna 2026 opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kohdistuu 150 miljoonan euron säästöt.

Kehysriihessä vuodelle 2025 opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) hallinnonalalle sovitut valtionavustusten säästöt ovat 75 miljoonaa euroa.

Tiistaina julkaistuissa materiaaleissa näistä ilmoitettiin kehysriihessä määritelty 25 miljoonan euron säästö sekä maininta viime vuoden hallitusohjelmaan kirjattujen, koko hallituskaudelle ajoitettujen säästöjen aikaistamisesta.

Vuoden 2025 säästösumma koostuu kuitenkin useammasta lähteestä: hallitusohjelmasta, kehysriihestä ja tulevien säästöjen aikaistamisesta.

Hallitusohjelmassa vuodelle 2025 määritellyn 25 miljoonan euron säästön päälle tulevat siis kehysriihen toiset 25 miljoonaa euroa sekä vuoden 2027 säästöistä aikaistettavat 25 miljoonaa euroa – yhteensä 75 miljoonaa euroa.

Näiden 75 miljoonan euron päälle pitää vuoden 2026 budjetissa löytää vielä toiset 75 miljoonan euron säästöt, eli vuonna 2026 säästöjä tehdään 150 miljoonan euron verran. Vuodelle 2027 lisäsäästöjä ei enää kaavailla.

Säästöjen kohdistumisesta ei vielä ole tarkempaa tietoa, vaan niitä aletaan nyt tarkastella. Ensi vuoden osalta valmista pitäisi tulla elokuussa järjestettävään budjettiriiheen mennessä.

”Säästöjen kohdentaminen ei ole helppoa ja valmistelu vie aikansa. Valmistelussa tarkastelemme säästötavoitetta kokonaisuutena ja etsimme mahdollisimman tasapainoista kokonaisuutta. Valtionavustuksia OKM:n pääluokassa on useilla momenteilla”, kertoo OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoinen sähköpostitse.

OKM:n osuus valtion budjetista vuonna 2024 on noin kahdeksan miljardia euroa, ja siitä rahoitetaan koulutusta, tutkimusta, taidetta ja kulttuuria, liikuntatointa sekä nuorisotyötä.

OKM:n määrärahoista vuonna 2024 taiteelle ja kulttuurille ohjataan noin 556 miljoonaa euroa.

Taide- ja kulttuuripolitiikan määrärahoista yli puolet jaetaan valtionavustuksina ja apurahoina. OKM:n mukaan avustusmäärärahoista yli puolet ohjataan kansallisille kulttuurilaitoksille eli Kansallisoopperan ja -baletin, Kansallisteatterin ja Kansallisgallerian toimintaan ja tilakustannuksiin.

Kaupunginorkestereita ja -teattereita sekä monia muita kulttuurilaitoksia valtio rahoitetaan valtionosuusjärjestelmällä (VOS), jota kehysriihessä päätetyt valtionavustusten säästöt eivät suoraan koske.

Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala on kuitenkin ilmaissut aikomuksensa kohdistaa leikkauksia myös VOS-toimijoihin.

Hallitus kertoi tiistaina kehysriihen päättymisen jälkeen, että se tekee ensi vuonna yhteensä lähes kolmen miljardin edestä lisää veronkorotuksia ja menoleikkauksia.

Orpon hallituksen alv-korotus iskee eniten pienituloisiin – ostovoimaa heikennetään keskellä taantumaa

Arvonlisäveron korotus kallistaa muun muassa bensan, alkoholin, makeisten, kirjojen ja lukuisten palveluiden hintoja.
verotus 17.4.2024

Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen yksi merkittävimmistä kehysriihipäätöksistä on korottaa yleistä arvonlisäveroa (alv) 24 prosentista 25,5 prosenttiin.

Päätös vahvistaa valtion taloutta noin miljardilla eurolla. Käytännössä jokainen suomalainen maksaa keskimäärin noin 180 euroa aiempaa enemmän arvonlisäveroa vuodessa.

Arvonlisäveron korotusta Orpo on perustellut sillä, että sen haittavaikutukset ovat mahdollisimman pienet työllisyyteen ja talouskasvuun.

Hallituksen mukaan alv-korotuksen vaikutukset leviävät myös mahdollisimman tasaisesti yhteiskuntaan.

Verotutkimuksen huippuyksikön arvion mukaan on kuitenkin viitteitä siitä, että alv-korotus vie suhteellisesti eniten ostovoimaa pienimmiltä tuloluokilta.

”Sosiaaliturvan leikkaukset kohdistuvat erityisesti pienituloisiin kotitalouksiin, ja myös alv-korotuksen suhteellinen vaikutus on suurin näissä samoissa ryhmissä”, sanoo Tampereen yliopiston professori ja Verotutkimuksen huippuyksikön johtaja Kaisa Kotakorpi.

Orpon hallitus on päättänyt, ettei työn verotusta kiristetä. Poliittisilla päätöksillä suurimmat verohelpotukset on annettu yli 14 000 euroa kuussa tienaaville palkansaajille. Nyt hallitus kiristää myös suurituloisimpien verotusta, mutta aiempi veronalennus takaa sen, että kaksi suurinta tuloluokkaa hyötyvät euromääräisesti edelleen eniten.

Tavaroiden ja palveluiden verotuksen kiristämistä tuloverotuksen sijaan on perusteltu sillä, että työn verotuksen kiristämistä halutaan välttää. Ahkeruus halutaan palkita.

Professori Kotakorpi huomauttaa, että molemmat verot – niin kulutus- kuin tuloverokin – kohdistuvat työssäkäyvillä nimenomaan työntekoon.

”Samoista tuloista molempien tyyppiset verot maksetaan”, Kotakorpi sanoo.

Alv-korotusta on kritisoitu väärästä ajoituksesta. Suomi on käytännössä keskellä taantumaa ja kotitalouksien ostovoiman heikentäminen vähentänee yksityistä kulutusta.

Talouden odotetaan piristyvän vuoden lopulla, jos silloinkaan.

Alv-korotus kallistaa muun muassa bensan, alkoholin, makeisten, kirjojen ja lukuisten palveluiden hintoja.

Elinkeinoelämän keskusliitto arvioi, että alv:n korotuksella on suora negatiivinen vaikutus ostovoimaan, kulutuskysyntään sekä kaupan alan ja palveluiden kilpailukykyyn.

Alv-korotukset kohtelevatkin eri yrityksiä eri tavalla. Ne lisäävät myös riskiä veronkierrosta.

Suomen Yrittäjien mukaan alv-päätös iskee paljolti samoihin yrittäjiin, joiden yrittäjäeläkemaksuja (yel) on jo nostettu.

Useat yritykset eivät pysty viemään korotusta hintoihinsa, etujärjestön toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen mainitsi tiedotteessa.

Suomi ja koko Eurooppa ovat kamppailleet pari vuotta korkean inflaation kanssa. Pahimmillaan hinnat ovat nousseet yli kymmenen prosentin vuosivauhtia.

Euroopan keskuspankin mittavat koronnostot ovat painaneet pikkuhiljaa hintojen nousun noin kahden prosentin tietämille.

Alv-korotus näkyy kaikilla aloilla jälleen hintapaineena, koska inflaatio todennäköisesti kääntyy ainakin hetkellisesti nousuun.

Muutos näkynee myös syksyn 2024 työmarkkinaneuvotteluissa, joissa päätetään tulevista palkankorotuksista.

Suomen alv-kanta on hallituksen päätöksen jälkeen Pohjoismaiden korkein ja EU-maiden toiseksi korkein. Unkarissa arvonlisävero on 27 prosenttia.

Orpon hallitus olisi voinut vahvistaa veropohjaa muillakin keinoin kuin alv-korotuksella, kuten listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta kiristämällä. Siitä olisi voinut saada useita satoja miljoonia euroja vuodessa.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverovapaus on kansallinen poikkeus, jota useat taloustieteilijät ovat jo vuosia kritisoineet.

Muun muassa Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ehdotti että, listaamattomien yritysten osinkojen verotusta pitäisi kiristää. Myös valtionvarainministeriö on kannattanut ehdotusta.

Orpon hallitus on perustellut veroetua sillä, että pääomaköyhä maa tarvitsee uusia investointeja ja rahojen virtaamista ulkomaille halutaan estää.

https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/orpo ... d23654-500

"Uusliberalismi on poliittisia käytäntöjä, kuten hyvinvointivaltion yksityistämistä ja vihamielisyyttä ammattiliittoja tai kaikenlaista kollektiivisen järjestäytymisen muotoja kohtaan.”

Tämä kuvaus tuntuu sopivan myös Suomen poliittiseen tilanteeseen, jos katsotaan viime aikaisten poliittisten lakkojen kirvoittamia ulostuloja.

..uusliberalismia voi tarkastella myös luokkasodan näkökulmasta, jossa etuoikeutetut rikkaat lietsovat vihaa köyhiä vastaan saavuttaakseen lisää etuoikeuksia.

..Uudenlaisia vastarinnan muotoja on kehittymässä, ja ne antavat mahdollisuuden nousta kriisistä demokraattisesti.

https://voima.fi/artikkeli/2024/globaal ... u-tutkija/

Spandau Mullet wrote: ↑

17 Apr 2024, 16:32

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010366975.html

Kulttuurialan leikkauksista uutta tietoa: 25 miljoonaa onkin 75 miljoonaa euroa

Spoiler:

Vuonna 2026 opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kohdistuu 150 miljoonan euron säästöt.

Kehysriihessä vuodelle 2025 opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) hallinnonalalle sovitut valtionavustusten säästöt ovat 75 miljoonaa euroa.

Tiistaina julkaistuissa materiaaleissa näistä ilmoitettiin kehysriihessä määritelty 25 miljoonan euron säästö sekä maininta viime vuoden hallitusohjelmaan kirjattujen, koko hallituskaudelle ajoitettujen säästöjen aikaistamisesta.

Vuoden 2025 säästösumma koostuu kuitenkin useammasta lähteestä: hallitusohjelmasta, kehysriihestä ja tulevien säästöjen aikaistamisesta.

Hallitusohjelmassa vuodelle 2025 määritellyn 25 miljoonan euron säästön päälle tulevat siis kehysriihen toiset 25 miljoonaa euroa sekä vuoden 2027 säästöistä aikaistettavat 25 miljoonaa euroa – yhteensä 75 miljoonaa euroa.

Näiden 75 miljoonan euron päälle pitää vuoden 2026 budjetissa löytää vielä toiset 75 miljoonan euron säästöt, eli vuonna 2026 säästöjä tehdään 150 miljoonan euron verran. Vuodelle 2027 lisäsäästöjä ei enää kaavailla.

Säästöjen kohdistumisesta ei vielä ole tarkempaa tietoa, vaan niitä aletaan nyt tarkastella. Ensi vuoden osalta valmista pitäisi tulla elokuussa järjestettävään budjettiriiheen mennessä.

”Säästöjen kohdentaminen ei ole helppoa ja valmistelu vie aikansa. Valmistelussa tarkastelemme säästötavoitetta kokonaisuutena ja etsimme mahdollisimman tasapainoista kokonaisuutta. Valtionavustuksia OKM:n pääluokassa on useilla momenteilla”, kertoo OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoinen sähköpostitse.

OKM:n osuus valtion budjetista vuonna 2024 on noin kahdeksan miljardia euroa, ja siitä rahoitetaan koulutusta, tutkimusta, taidetta ja kulttuuria, liikuntatointa sekä nuorisotyötä.

OKM:n määrärahoista vuonna 2024 taiteelle ja kulttuurille ohjataan noin 556 miljoonaa euroa.

Taide- ja kulttuuripolitiikan määrärahoista yli puolet jaetaan valtionavustuksina ja apurahoina. OKM:n mukaan avustusmäärärahoista yli puolet ohjataan kansallisille kulttuurilaitoksille eli Kansallisoopperan ja -baletin, Kansallisteatterin ja Kansallisgallerian toimintaan ja tilakustannuksiin.

Kaupunginorkestereita ja -teattereita sekä monia muita kulttuurilaitoksia valtio rahoitetaan valtionosuusjärjestelmällä (VOS), jota kehysriihessä päätetyt valtionavustusten säästöt eivät suoraan koske.

Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala on kuitenkin ilmaissut aikomuksensa kohdistaa leikkauksia myös VOS-toimijoihin.

Hallitus kertoi tiistaina kehysriihen päättymisen jälkeen, että se tekee ensi vuonna yhteensä lähes kolmen miljardin edestä lisää veronkorotuksia ja menoleikkauksia.

Yo dawg we heard you like austerity

https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-222352 wrote: Fazer saattaa perua suklaatehtaan rakentamisen makeisveron takia

Hallituksen päätös korottaa makeisten arvonlisäveroa 14 prosentista 25,5 prosenttiin on Fazer-konsernin toimitusjohtaja Christoph Vitzthumin mukaan syrjivä.

– Vajaa vuosi sitten hallitusohjelmassa ei ollut minkäänlaista kirjausta terveysverosta, saati tämmöisestä Fazer-verosta.

Hän uskoo suomalaisen elintarviketeollisuuden olevan päätöksen häviäjä, kun suomalaiset siirtyvät ostamaan halvempia tuontimakeisia.

Fazer on suunnitellut rakentavansa suklaatehtaan Lahteen. Nyt tilannetta punnitaan uudestaan.

– Tämä vaikuttaa varmasti investointisuunnitelmaan. En vielä tiedä miten. Muutos on järisyttävä, eikä se voi olla vaikuttamatta päätökseen, toteaa Vitzthum.

Villijam wrote: ↑

17 Apr 2024, 19:00

https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-222352 wrote: Fazer saattaa perua suklaatehtaan rakentamisen makeisveron takia

Hallituksen päätös korottaa makeisten arvonlisäveroa 14 prosentista 25,5 prosenttiin on Fazer-konsernin toimitusjohtaja Christoph Vitzthumin mukaan syrjivä.

– Vajaa vuosi sitten hallitusohjelmassa ei ollut minkäänlaista kirjausta terveysverosta, saati tämmöisestä Fazer-verosta.

Hän uskoo suomalaisen elintarviketeollisuuden olevan päätöksen häviäjä, kun suomalaiset siirtyvät ostamaan halvempia tuontimakeisia.

Fazer on suunnitellut rakentavansa suklaatehtaan Lahteen. Nyt tilannetta punnitaan uudestaan.

– Tämä vaikuttaa varmasti investointisuunnitelmaan. En vielä tiedä miten. Muutos on järisyttävä, eikä se voi olla vaikuttamatta päätökseen, toteaa Vitzthum.

Panostetaan investointeihin

Rotte wrote: ↑

17 Apr 2024, 21:34

Villijam wrote: ↑

17 Apr 2024, 19:00

https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-222352 wrote: Fazer saattaa perua suklaatehtaan rakentamisen makeisveron takia

Hallituksen päätös korottaa makeisten arvonlisäveroa 14 prosentista 25,5 prosenttiin on Fazer-konsernin toimitusjohtaja Christoph Vitzthumin mukaan syrjivä.

– Vajaa vuosi sitten hallitusohjelmassa ei ollut minkäänlaista kirjausta terveysverosta, saati tämmöisestä Fazer-verosta.

Hän uskoo suomalaisen elintarviketeollisuuden olevan päätöksen häviäjä, kun suomalaiset siirtyvät ostamaan halvempia tuontimakeisia.

Fazer on suunnitellut rakentavansa suklaatehtaan Lahteen. Nyt tilannetta punnitaan uudestaan.

– Tämä vaikuttaa varmasti investointisuunnitelmaan. En vielä tiedä miten. Muutos on järisyttävä, eikä se voi olla vaikuttamatta päätökseen, toteaa Vitzthum.

Panostetaan investointeihin

Näin luodaan lisää työpaikkoi. Oikein hyvä!

raju röllykkä wrote: ↑

17 Apr 2024, 21:38

Rotte wrote: ↑

17 Apr 2024, 21:34

Villijam wrote: ↑

17 Apr 2024, 19:00

https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-222352 wrote: Fazer saattaa perua suklaatehtaan rakentamisen makeisveron takia

Hallituksen päätös korottaa makeisten arvonlisäveroa 14 prosentista 25,5 prosenttiin on Fazer-konsernin toimitusjohtaja Christoph Vitzthumin mukaan syrjivä.

– Vajaa vuosi sitten hallitusohjelmassa ei ollut minkäänlaista kirjausta terveysverosta, saati tämmöisestä Fazer-verosta.

Hän uskoo suomalaisen elintarviketeollisuuden olevan päätöksen häviäjä, kun suomalaiset siirtyvät ostamaan halvempia tuontimakeisia.

Fazer on suunnitellut rakentavansa suklaatehtaan Lahteen. Nyt tilannetta punnitaan uudestaan.

– Tämä vaikuttaa varmasti investointisuunnitelmaan. En vielä tiedä miten. Muutos on järisyttävä, eikä se voi olla vaikuttamatta päätökseen, toteaa Vitzthum.

Panostetaan investointeihin

Näin luodaan lisää työpaikkoi. Oikein hyvä!

Eiköhän siellä ole kohta Orpo tai Purra kertomassa että lakkojen takia Fazer jätti uuden tehtaan rakentamatta.

(The True)HAKONEN wrote: ↑

17 Apr 2024, 21:41

raju röllykkä wrote: ↑

17 Apr 2024, 21:38

Rotte wrote: ↑

17 Apr 2024, 21:34

Villijam wrote: ↑

17 Apr 2024, 19:00

https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-222352 wrote: Fazer saattaa perua suklaatehtaan rakentamisen makeisveron takia

Hallituksen päätös korottaa makeisten arvonlisäveroa 14 prosentista 25,5 prosenttiin on Fazer-konsernin toimitusjohtaja Christoph Vitzthumin mukaan syrjivä.

– Vajaa vuosi sitten hallitusohjelmassa ei ollut minkäänlaista kirjausta terveysverosta, saati tämmöisestä Fazer-verosta.

Hän uskoo suomalaisen elintarviketeollisuuden olevan päätöksen häviäjä, kun suomalaiset siirtyvät ostamaan halvempia tuontimakeisia.

Fazer on suunnitellut rakentavansa suklaatehtaan Lahteen. Nyt tilannetta punnitaan uudestaan.

– Tämä vaikuttaa varmasti investointisuunnitelmaan. En vielä tiedä miten. Muutos on järisyttävä, eikä se voi olla vaikuttamatta päätökseen, toteaa Vitzthum.

Panostetaan investointeihin

Näin luodaan lisää työpaikkoi. Oikein hyvä!

Eiköhän siellä ole kohta Orpo tai Purra kertomassa että lakkojen takia Fazer jätti uuden tehtaan rakentamatta.

AKT vihaa makeisia

nakkikastike wrote: ↑

17 Apr 2024, 21:35

en kyllä jaksa jostain makeisverosta olla pahaa mieltä tai kiinnostua jonkun Fazerin kitinästä