is.fi
Näin Suomen politiikan sisäinen riitely hyödyttää Venäjää – ”Natsikortti kaivettu esiin”
Petri Seppä
9–12 minutes
Suomi on omilla toimillaan antanut syötön suoraan Vladimir Putinin propagandakoneiston lapaan.
Uuden hallituksen muodostus ja hallituksen ensiaskeleet ovat olleet ohdakkeisia. Ensimmäinen ministerinvaihdos tapahtui jo 11 päivän jälkeen, kun elinkeinoministeri Vilhelm Junnila (ps) erosi häneen liitettyjen äärioikeistoyhteyksien vuoksi. Kohun taustalla olivat myös Junnilan natsisymboliikalla flirttailleet someviestit ja esiintymiset, joita hän selitti huumorilla.
Maailmalle levisivät uutiset Suomen ”hallitusfiaskosta”.
Vain muutama päivä Junnilan eron jälkeen sosiaalisessa mediassa levisi valokuva, jossa kansanedustaja Antti Lindtman (sd) oli nuorena miehenä mukana porukassa, jossa tehtiin natsitervehdys. Lindtman itse ei tehnyt natsitervehdystä, mutta hän kommentoi, ettei ollut ylpeä nuoruuden kuvista.
Maanantaina valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) joutui keskelle kovaa rasismikohua vuonna 2008 kirjoitetuista sosiaalisen median viesteistä. Viestit oli kirjoittanut nimimerkki ”riikka”, ja ne yhdistettiin Purraan. Hän pyysi tiistaina iltapäivällä anteeksi vanhoja nettikirjoituksiaan. Hän ei itse ole suoraan sanonut olevansa nimimerkin takana.
– Pyydän anteeksi 15 vuoden takaisia typeriä somekommenttejani ja niistä ymmärrettävästi aiheutunutta haittaa ja mielipahaa. En ole täydellinen ihminen, olen tehnyt virheitä, Purra kirjoitti Twitterissä.
Kohun ollessa tiistaina käynnissä, asiasta jyrähti myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
– Suomen hallituksen olisi viisasta ottaa selkeä nollatoleranssi rasismiin. Jos hallitus tällaisen kykenee ottamaan, se olisi hyvä signaali maailmalle, Niinistö kommentoi Nato-kokouksen keskellä Vilnassa.
Iltapäivällä asiasta tulikin hallituspuolueiden puheenjohtajien yhteinen julkilausuma. Lisäksi hallituksen ja opposition välillä on koko ajan ollut hyvin kärkästä torailua. Sen kuvailussa loanheitto ei ole liian yliampuva ilmaus.
Kaikki Suomen sisäinen riitely ja eripura otetaan avosylin vastaan Venäjällä, joka käyttää Suomen sisäistä riitelyä auliisti hyväksi disinformaatiossaan ja propagandassaan Suomea vastaan.
Tässä Suomi on antanut jääkiekkotermein syötön suoraan Vladimir Putinin hallinnon lapaan.
Disinformaatiota tutkinut sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta sanoo, että Venäjällä vilkutellaan jo natsikorttia Suomen suuntaan. Venäjän propagandaverkosto ruokkii Suomen ”natsistumista”.
– Natsikortti on kaivettu esiin. Putinin kotiyleisölle kaikki saadaan nyt liitettyä äärioikeistoon sekä natsismiin ja saadaan näin nostettua esiin uhkakuvia Suomesta. Pitää muistaa, että Venäjä oikeutti Ukrainan sodan itselleen juuri taistelulla natseja vastaan, Huhtinen sanoo.
– Niin kauan kuin Putin on vallassa, mikään ei muutu. Saattaa olla, että propaganda saa vain lisää vettä myllyynsä, Turun yliopiston valtiotieteiden tohtori, Suomen ja Venäjän suhteita tutkinut Anders Blom lisää.
Blomin mukaan on tullut jo 2–3 sukupolven ajan vahvaksi osaksi kansallista venäläistä identiteettiä, että juuri Neuvostoliitto – ikään kuin ei kukaan muu – kukisti natsit toisessa maailmansodassa. Tai suuressa isänmaallisessa sodassa niin kuin Venäjällä puhutaan.
– Tämä retoriikka uppoaa Venäjällä kansaan edelleen tosi hyvin, Venäjän disinformaatiota ja mielipidevaikuttamista tutkinut tutkijatohtori Pekka Kallioniemi Tampereen yliopistosta sanoo.
– Sitten Kreml ilmoitti, että Ukrainan hallintoon on luikerrellut äärioikeistolaisia elementtejä ja pitää tehdä denatsifikaatio, Kiovan vapauttaminen natseista, Kallioniemi lisää.
Sillä ei ole merkitystä, että nyky-Suomessa tai Ukrainassa ei ole mitään liittymäkohtaa 1930- ja 1940-luvun kansallissosialismiin.
Venäjä siitä kuitenkaan vähät välittää. Venäjällä natsismiksi ja natseiksi voidaan kutsua melkein mitä ja ketä tahansa länsimyönteistä, jonka Venäjä kokee uhkaavan omaa elinpiiriään.
– Venäjä oikeuttaa minkä tahansa taistelun missä päin tahansa natsismilla. Syyn se kyllä löytää. Jos tätä Suomen hallituksen kompurointia ei olisi tapahtunut, syyksi kävisi vaikka se, että Suomi veljeili natsi-Saksan kanssa toisessa maailmansodassa Neuvostoliittoa vastaan.
– Venäjällä se tarina on jo olemassa, eivät he tarvitsisi mitään enempää. Mutta tietysti Junnilan ero toi ison lisän, ja kaikki mikä jatkossa tapahtuu, on Venäjälle vain mukavaa bonusta, Kallioniemi lisää.
Jo aikaisemmin tarinaan on kuulunut mm. sotahistoriallisten tapahtumien vääristeleminen. Venäjä väitti pitkään, että Mainilan laukaukset tulivat Suomen puolelta. Venäjä on pyörittänyt myös propagandassaan omaa tulkintaa suomalaisesta miehityshallinnosta Itä-Karjalassa jatkosodan aikana. Samoin Venäjä on pyrkinyt osoittamaan kansalaisilleen, että Suomi on ollut osa natsi-Saksaa.
Toinen osa Venäjän narratiivia on Huhtisen mukaan se, että Suomi on Naton ja Yhdysvaltain käskyläinen.
– Eihän niillä mitään totuuspohjaa ole. Suomi on suvereeni itsenäinen valtio. Mutta ne venäläiset, jotka seuraavat pelkästään Kremlin mediaa, niin eivät he pysty tällaisia faktoja tarkastamaan mistään, Huhtinen lisää.
Yksi osa tarinaa on Kallioniemen mukaan se, että Venäjällä kerrotaan, miten aikaisemmin Suomen kanssa olivat hyvät ja läheiset välit, mutta äärioikeiston nousu on tuhonnut ne.
Miksi Venäjä tämän tekee? Mihin se pyrkii?
– Venäjällä pyritään luomaan äärimmäisen negatiivista kuvaa länsimaista ja osoittamaan, että muilla mailla on rajuja ongelmia äärioikeiston kanssa. Samalla korostetaan Venäjän mahtavuutta ja Venäjän roolia ihmiskunnan pelastajana – ja samalla jätetään mainitsematta, että 2000-luvulla Venäjällä on ollut yli seitsemän kertaa enemmän äärioikeistoväkivaltaa kuin Euroopassa, Kallioniemi sanoo.
Sodan jatkuessa Venäjän propagandaa on alettu nostaa Kallioniemen mukaan ihan uudelle tasolle.
– Sodalle on ollut pakko yrittää saada kansan suosiota, Kallioniemi kuvaa.
– Venäjän johto tarvitsee kansalaismielipiteen ja tavoittelee sitä Suomeen kohdistuvan kirjoittelun kautta, Blom lisää.
Venäjä suuntaa Suomea koskevaa informaatiovaikuttamistaan ensisijaisesti kotiyleisölleen. Suomeen Venäjä ei Blomin mukaan pysty enää vaikuttamaan.
– Näkisin, että Suomea ajatellen Kremlin vaikuttamiskoneisto on heikentynyt monesta eri syystä. Kontaktipinnat turismin, kaupan ja kulttuurin alalla sekä poliittisessa yhteistyössä ovat poikki, Blom sanoo.
Kun suorat vaikutuskanavat Suomeen ovat sulkeutuneet, Venäjä yrittää epävirallisia kanavia hyödyntäen vaikuttaa Suomessa sekä Venäjällä kansalaistensa asenteisiin Suomesta.
Tutkijatohtori Pekka Kallioniemi sanoo, että natsien vastainen retoriikka puree Venäjällä hyvin tehokkaasti.
– Putinin hallinnon huipulla on ollut pakko tehdä havainto, että Suomi on menetetty sodan takia. Samoin Ruotsi ja Ukraina on menetetty, eli kirves on isketty kiveen. Tuollainen propaganda vaatii pahaa tahtoa, ja sitä Venäjällä on riittävästi. Olennaista on, miten tilannekuva elää Kremlissä, Blom kuvaa.
– Tässä informaatiovaikuttamisessa erityinen asia on se, mitä Pietarin talousalueella ajatellaan Suomesta. Siellä on opittu elämään suomalaisten kanssa, on nähty suomalaisten turismi, on itse käyty Suomessa ja matkustettu Suomen kautta maailmalle. Nyt kun kaikki tämä on erittäin pitkäksi aikaa poikki, niin mikä on reaktio? Blom kysyy.
Vaikka Suomen hallitusta nimitelläänkin Venäjän mediassa ja venäläisissä keskusteluissa, Blomin mukaan kannattaa olla tarkkana, miten sanansa asettaa.
– Muistutettakoon, että natsismia olivat kukistamassa Yhdysvallat, Britannia, Ranska ja useat länsimaat. Natsismiin ja rasismiin ei saa suhtautua kevytmielisesti.
– Vaikka Venäjän propaganda näyttää Suomen kannalta ylimitoitetulta, motiivina on tarkoitus tukea omaa sodankäyntiä. Vaatii meiltäkin, ettei reagointi saa mennä yli eikä ali, Blom sanoo.
Huhtisen mukaan otollista kasvualustaa disinformaatiolle ovat kaikenlainen riitely ja yhteiskunnan jakautuminen. Disinformaatio pyrkii hyödyntämään jakolinjoja, ja se saa vastapuolen mustamaalaamisesta ja haukkumisesta voimansa. Huhtinen sanoo esimerkkeinä sosiaalisessa mediassa tapahtuvan ”vouhottamisen” ja ”tunnepitoisen kuplautumisen”.
– Jos päätöksentekijät ja yhteiskunnalliset toimijat jatkavat riitojaan ja touhu menee henkilökohtaiseen mustamaalaamiseen, se on otollista maaperää disinformaatiolle.
– Nyt olisi kaikkien etu, että hallituksessa saataisiin mahdollisimman nopeasti pelisäännöt kuntoon ja päästäisiin palaamaan hallitustyöskentelyyn, Huhtinen sanoo.
Huhtinen huomauttaa lisäksi, että yhtenäisessä ja läpinäkyvässä yhteiskunnassa disinformaatiolle ei ole sijaa.
–Hyvä esimerkki on 1930-luvulta, kun Neuvostoliitto ja Stalin tekivät ison virhearvion. He luulivat, että Suomessa on iso polarisaatio. Kun tultiin talvisotaan, niin Neuvostoliiton ja Stalinin yllätti se, ettei Suomesta löytynytkään kuppikuntia vaan maanpuolustustahto oli hyvin korkea, Huhtinen kuvaa.
Tälläkin hetkellä Suomen vahvuus on se, että kansalaisten näkemys Natosta ja turvallisuuspolitiikasta on hyvin yhtenäinen.
– Silloin disinformaatiolla ei ole kasvualustaa. Samoin ymmärrys Venäjästä on hyvin yhteinen. Sanotaan sieltä mitä tahansa, niin täällä tiedetään, ettei siihen voi luottaa, Huhtinen sanoo.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009712829.html
"