Punk in Finland

eh wrote: ↑

16 Aug 2023, 21:29

Kysyikö siellä tiedotustilaisuudessa kukaan siitä, että Purra kertoi puoluekokouksen linjapuheessaan uskovansa väestönvaihtosalaliittoteoriaan.

The Tilanne wrote: ↑

16 Aug 2023, 21:39

eh wrote: ↑

16 Aug 2023, 21:29

Kysyikö siellä tiedotustilaisuudessa kukaan siitä, että Purra kertoi puoluekokouksen linjapuheessaan uskovansa väestönvaihtosalaliittoteoriaan.

Ihmettelen kans että miks tähän ei kukaan tartu. Vaikka onkin ihan äärioikeiston perusretoriikkaa ni ministerinä sössötetty eikä vaadi niitä arkeologisia kaivauksia

is.fi
PS ja Rkp puivat hallituksen rasismi-tiedonantoa Ylellä – Jani Mäkelä: ”Täytyy voida keskustella ilman, että joutuu miettimään, loukkaantuuko joku”
Anu Jylhä
3–4 minutes

Hallitus aikoo laatia konkreettisen ohjelman rasismin kitkemiseksi.

Hallituspuolueet kokoontuivat tänään Königstedtin kartanolla käsittelemään eduskunnalle annettavaa tiedonantoluonnosta rasismin ehkäisemiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) kuvaili keskusteluja paikoin värikkäiksikin.

Keskustelujen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa Orpo kertoi, että hallitus aikoo laatia konkreettisen ohjelman rasismin kitkemiseksi.

Varsinkin Rkp ja sen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on pitänyt tiedonantoa tärkeänä.

– Kuten pääministeri sanoi, on aivan välttämätöntä, että Suomessa irtisanoudutaan rasismista, Henriksson sanoi tiedotustilaisuudessa.

Orpo kertoi, että hallitus aikoo laatia konkreettisen ohjelman rasismin kitkemiseksi. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Ylen keskiviikkoillan A-Studiossa eduskuntaryhmien puheenjohtajat Otto Andersson (r.) ja Jani Mäkelä (ps.) arvioivat keskustelujen merkitystä.

Andersson myönsi, että kulunut poliittinen kesä on ollut ”turbulenttinen”. Hänen mukaansa nyt käyty keskustelu oli avointa ja polveilevaa.

– Mulla on nyt fiilis, että kaikki haluaa ratkaisuhakuisesti löytää sellaisen ratkaisun, jonka takana haluavat seisoa. Keskustelu vei tiedonantoa ennen kaikkea eteenpäin.

Mäkelän mukaan eri puolueilla on ollut erimielisyyksiä siitä, mihin kesän kohut ovat perustuneet tai kuinka vakava tilanne on ollut.

Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson myöntää, että kulunut poliittinen kesä on ollut ”turbulenttinen”. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Nyt laadittava tiedonanto tullaan antamaan 6. syyskuuta eduskunnalle. Aikaa sen saamiseen lopulliseen muotoon on parisen viikkoa.

– Hallitusohjelmahan sisältää jo hyvin pitkälle näkemyksiä sitoutumiseen syrjimättömyyteen. Meillä nähdään, että ehkä niitä toimia mitä on jo sovittu, niin niitä voitaisiin tarkentaa ja kohdentaa, Mäkelä sanoo.

Andersson sanoo, että selonteossa on tärkeää huomioida, kuinka iso vastuu poliitikoilla on yleisestä keskusteluilmapiiristä, ja miten esimerkiksi maahanmuuttajista puhutaan.

– Politiikassa käytetty kieli on tietoista valintaa, saman asian voi sano hyvin monella tavalla.

– Yhteiskunnallisista asioista täytyy voida keskustelua ilman, että joutuu koko ajan miettiä loukkaantuuko joku siitä, sanoo perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Hänen mukaansa poliitikot näyttävät esimerkkiä siitä, millaista rasistista vihjailua, rivien välistä puhetta tai puhetta, jolla selkeästi tarkoitetaan jotain muuta kuin on sanottu, hyväksytään.

Perussuomalaisille tällaisten kirjauksien tekeminen selontekoon riippuu siitä, miten rasistinen kielenkäyttö määritellään.

– Yhteiskunnallisista asioista täytyy voida keskustelua ilman, että joutuu koko ajan miettiä loukkaantuuko joku siitä, Mäkelä perustelee.

Rkp tulee tekemään Anderssonin mukaan ”perusteellisen ja vakavan” arvion poliittisesta tilanteesta ennen kuin tekevät päätöksen, jatkaako puolue hallituksessa.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009789019.html

Huolestunut keskiluokka wrote: ↑

16 Aug 2023, 11:56

Purra on ihan täys kylmä populisti, sekin käyttää rasismia ja maahanmuuttoa keppihevosenaan just sen verran kun tarvitsee saadakseen valtaa kansalta itselleen ja puolueelleen

– Yhteiskunnallisista asioista täytyy voida keskustelua ilman, että joutuu koko ajan miettiä loukkaantuuko joku siitä, sanoo perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä

Perussuomalaisille tällaisten kirjauksien tekeminen selontekoon riippuu siitä, miten rasistinen kielenkäyttö määritellään

pigra senlaborulo wrote: ↑

16 Aug 2023, 18:25

Hallitus aikoo laatia konkreettisen ohjelman rasismin kitkemiseksi, kertoo pääministeri Petteri Orpo (kok).

Orpo kuvaili hallituksen jäsenten välisiä keskusteluja paikoin värikkäiksi.

Orpo kertoi, että hallitus aikoo laatia konkreettisen ohjelman rasismin kitkemiseksi.

The Tilanne wrote: ↑

17 Aug 2023, 07:27

– Yhteiskunnallisista asioista täytyy voida keskustelua ilman, että joutuu koko ajan miettiä loukkaantuuko joku siitä, sanoo perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä

Voitteko sit olla loukkaantumatta jos joku huomauttaa teidän typeryyksistä

Nahkanuijan nuupauttaja wrote: ↑

17 Aug 2023, 00:16

Luulisi suomalaisen kulttuurin suurena puolustajana esiintyvän puolueen puheenjohtajan kykenevän tuottamaan oikeaoppisempaa suomea.

is.fi
Kommentti: Hallituksen talouslinjassa on enemmän katastrofin aineksia kuin Suomen talousjamassa
Jan Hurri
7–9 minutes

Valtiovarainministeri on aikaansa edellä kuvatessaan Suomen taloutta "katastrofaaliseksi". Hallituksen vyönkiristyksethän ovat vasta valmisteilla, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

Katastrofi tarkoittaa esimerkiksi ydinvoimalaonnettomuuden tai mittavan maanjäristyksen kaltaista suurturmaa tai muuta tuhoisaa mullistusta.

Talousaiheissa esimerkiksi yrityksen kaatuminen vararikkoon tai työttömäksi joutuminen merkitsee asianosaisille yleensä oman talouden katastrofia.

Ankara lama, kuten kansantalouden supistuminen vaikka viisikin prosenttia vuodessa, olisi vasta korona- ja energiakriiseistä vaivoin toipuvalle Suomelle taloudellinen katastrofi.

Kauheuksia kuvaileva sana onkin niin väkevä, että kun Suomen valtiovarainministeri julistaa linjapuheessaan maan talouden luvut "katastrofaalisen huonoiksi", sitä on vaikea sivuuttaa pelkkänä poliitikon palopuheena – tai niellä sellaisenaan pureksimatta.

Vasta kesällä ministerivalansa vannonut Riikka Purra (ps) päätti puolueensa viikonloppuisen puoluekokouksen linjapuheella, joka oli samalla hänen ensimmäisiä talouspoliittisia julkisia puheenvuorojaan valtiovarainministerinä.

Tärkeän puheen jokainen sana oli epäilemättä tarkoin harkittu, talouden hälyttävä katastrofikuvaus mukaan luettuna.

Siksi sivullinen taloustosikko (kuten tämän kommentin kirjoittaja) jäi epämukavaan epätietoisuuteen, kumpi lienee ministerille vieraampi, sanan "katastrofi" merkitys vai Suomen talouden jama.

1990-luvun lama oli katastrofi

Suomen kaltaisen maan kansantalouden tai sen puoleen julkisen talouden kuntoa voi arvioida monin eri tavoin, mutta sellaista kuntomittaria ei ole keksitty, jonka asteikolta löytyisi selkeät laatusanat erinomaisesta katastrofaaliseen.

Tuollaiset luonnehdinnat ovat väistämättä tulkinnallisia – ja tulkintoja on helposti yhtä monta kuin tulkitsijaa. Siksi tässäkin on kyse vain yhden sivullisen tulkinnasta eikä suinkaan absoluuttisesta totuudesta saati Ilta-Sanomien toimituksen kannasta.

Mutta silti: jos Suomen taloudesta pitäisi osoittaa ilmiselvästi "katastrofaalinen" kauhujakso, tarkastelu pitäisi kohdistaa nykyhetken sijaan 1990-luvun lamavuosiin.

Silloin kansantalous supistui prosenttikaupalla parina vuotena peräkkäin, yrityksiä kaatui tuhansittain toinen toistaan kalliimpiin konkursseihin, sadat tuhannet kansalaiset jäivät työttömiksi, korot huitelivat yli 15 prosentissa, asuntojen hinnat suurin piirtein puolittuivat ja koko maan pankkijärjestelmäkin oli hilkulla luhistua.

Se oli talouden katastrofi, jonka veroista ei ole – kaikeksi onneksi – koettu sen koomin. Toki tuon kauheuden jälkeenkin Suomen talous on kohdannut haasteita, vaikeuksia ja vastoinkäymisiä – mutta ei yhtään lähimainkaan samanveroista katastrofia.

Parhaillaankin Suomi potee sitkeänlaista talousanemiaa, jota leimaa olematon tai heiveröinen talouskasvu, turhan mittava ja sinnikäs työttömyys – sekä näistä yhdessä ja erikseen kertyvä julkisen talouden alijäämäisyys velkakertymineen.

Tällaista talouden kokonaiskuvaa voi hyvin perustein luonnehtia haastavaksi, vaikeaksi tai vaikka kehnoksi mutta tuskin sentään katastrofaaliseksi.
Velkojat luottavat Suomen valtioon

Ehkä ministeri Purra haluaa sopivan tilaisuuden tullen tutustua oman ministeriönsä talouskatsauksiin, joista uusin on kesäkuulta.

Katsauksessaan VM:n kansantalousosasto arvelee Suomen talouden jo sivuuttaneen viime talven energiakriisistä, inflaatiosta ja korkojen noususta aiheutuneen nollakasvujakson ja alkaneen vähitellen toipua varovaiseen kasvuun.

Tällaisin arvioin Suomi näyttää tällä kertaa säästyvän esimerkiksi Saksaa ja Ruotsia koettelevalta taantumalta eli kansantalouden supistumiselta, taantumaakin pahemmasta lamasta puhumattakaan.

Toki VM toistaa tässäkin katsauksessaan huolensa julkisen talouden velkaantumisesta, mutta ei velkaantumisestakaan löydy aitoja katastrofin aineksia.

Jos Suomen kansantaloudessa edes julkinen talous olisi oikeasti katastrofaalisessa kunnossa, siitä näkyisi uhkaavia enteitä esimerkiksi Suomen valtion velkarahoituksen koroissa ja valtion luottokelpoisuusluokituksissa.

Sellaisia merkkejä ei kuitenkaan näy, sillä Suomen valtio saa kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta yhä kaiken tarvitsemansa rahoituksen suunnilleen samalla hinnalla kuin vaikkapa Ranskan valtio tai Euroopan Unioni ja vain vähän korkeammalla korolla kuin Saksan liittovaltio.

Maailman velkaisten valtioiden ja yritysten velanmaksukykyä – tai hienommin luottokelpoisuutta – arvioivat luokitusyritykset kuvaavat Suomen valtion velkakirjoja käytännössä riskittömiksi.

Vain kourallisella maailman valtioista on yhtä hyvä saati parempi luottoluokitus kuin Suomen valtion AA+, joka on luokitusasteikkojen toiseksi paras arvosana. Viimeksi tässä kuussa luokituksensa vahvistanut Fitch luonnehtii valtion luokitusnäkymiä vakaiksi eikä suinkaan kehnoiksi eikä varsinkaan katastrofaalisiksi.
Pelottelu perustelee kiristyksiä

Talouspolitiikan ja -poliitikkojen puheenparsia sivusta seuraava taloustosikkokin toki aavistaa, että julkisen talouden riuskoja vyönkiristyksiä vasta valmisteleva ministeri haluaa mieluummin maalata taloudesta synkkää kuin toiveikasta kuvaa.

Jos taloudessa näkyisi lupaavia enteitä kasvun ja työllisyyden voimistumisesta ja sitä myöten julkisenkin talouden tasapainon kohentumisesta, ehkä omankin puolueen kannattajat alkaisivat epäillä vuosikausiin kovimpien vyönkiristysten mielekkyyttä.

Sen sijaan katastrofikuvausten avulla ainakin osa äänestäjistä voi uskoa ministeri Purran ja muunkin hallituksen hokemaa, että talouspolitiikka on aivan pakko kiristää eikä riuskoilla menoleikkauksilla ja muilla vyönkiristyksillä ole vaihtoehtoa.

Tällaiseen vyönkiristyksiä perustelevaan talouspelotteluun ei yleensä kuulu itsekriittisiä riskiarvioita siitä, että etenkin heiveröisen kasvun aikaan alulle pantavat talouskiristykset kääntyvät herkästi tarkoitustaan vastaan ja aiheuttavat enemmän vahinkoa kuin haviteltuja hyötyjä.

Näin kävi viime vuosikymmenen vyönkiristyksissä ja näin uhkaa käydä tälläkin kerralla, sillä hallituksen aikomat – ja ministeri Purran katastrofikuvauksilla perustelemat – julkisen talouden kiristykset heikentävät kansantaloutta varmemmin kuin ne kohentavat julkista taloutta.
Odotettavissa oman talouden katastrofeja

Varsinaiset katastrofin ainekset hallituksen talouspoliittisissa aikeissa odottavat niitä Suomen ennestään taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia, joiden toimeentulo vaarantuu sosiaali- ja työttömyysturvaan kaavailtujen leikkausten ja julkiseen talouden muiden menoleikkausten takia.

Niukoista tuloista jokaisen kympin tai satasen leikkaus voi merkitä henkilö- tai perhekohtaista talouden katastrofia. Kun rahasta on tiukkaa ja tulot riittävät juuri ja juuri pakollisiin menoihin, voi pienikin tulonmenetys merkitä oman talouden umpikujaa.

Jokainen hallituksen kaavailema miljardin euron menoleikkaus merkitsee joillekin kansalaisille tai yrityksille yhteensä yhtä monen miljardin euron tulojen ja kulutuskyvyn supistumista.

Kelpo talouskasvun aikaan olisi perusteltua odottaa työllisyyden ja tulojenkin kohenemista siihen malliin, että se lievittäisi tai hyvässä lykyssä korjaisi jopa kokonaan julkisen talouden kiristyksistä koituvat haitat.

Nyt kyllin tehokkaasta kasvulääkkeestä ei näy enteitä – ja juuri siksi hallituksen talouspoliittisissa aikeissa ja ministeri Purran linjauksissa on enemmän katastrofin aineksia kuin Suomen taloudessa.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009785813.html

Nahkanuijan nuupauttaja wrote: ↑

17 Aug 2023, 00:10

Huolestunut keskiluokka wrote: ↑

16 Aug 2023, 11:56

Purra on ihan täys kylmä populisti, sekin käyttää rasismia ja maahanmuuttoa keppihevosenaan just sen verran kun tarvitsee saadakseen valtaa kansalta itselleen ja puolueelleen

Väittäisin kyllä että Riikkaa ja Hallista yhdistää se, että he ovat politiikassa ajaakseen maahanmuuttajavihaansa viralliseksi maan tavaksi, kaikki muu politiikkaan liittyvä on pakkopullaa Tai no, köyhiä voi siinä sivussa potkia lisähuvituksena päähän. Riikalle rasismi ei ole keppihevonen, vaan hän on rasisti ja scriptan riikan teksteissä näkyy Purra ilman poliitikon filttereitä, aidoimmillaan.