Punk in Finland

iltalehti.fi
Riista-asiantuntija ymmärtää eduskunnan eräkerhosta herännyttä raivoa – Toivoo kuvien julkaisussa harkintaa
Sampo LepistöTänään klo 13:27
4–5 minutes

Jahdeissa, joissa eräkerho on ollut mukana, on tiettävästi kaadettu ainakin kolme nuorta karhua.

Eduskunnan eräkerho oli viikonloppuna mukana karhun kaataneessa jahtiporukassa Kuhmossa.

Karhunkaato on herättänyt laajaa kritiikkiä etenkin viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter). Kaadettu karhu oli ylivuotiseksi arveltu karhunpentu.

Viime viikonloppuna kaadettu nuori karhu ei ole eduskunnan eräkerholle ensimmäinen laatuaan.
Pienikokoisia saaliita

Kerhon historian ensimmäinen karhu kaatui Rääkkylän Rasisalossa vuonna 2015. Maaseudun Tulevaisuus kertoi tuolloin, että ammuttu karhu oli 80–90-kiloinen yksilö, jonka tassun leveys oli 12 senttimetriä.

Liperin ja Rääkkylän paikallislehden Kotiseutu-Uutisten mukaan ensimmäisen laukauksen karhuun ampui Metsästäjäliiton puheenjohtaja Lauri Kontro, rääkkyläläisen silloisen kansanedustaja Kari Kulmalan (ps) seuratessa ampumista vierestä samalla passipaikalla.

Kulmalan lisäksi kansanedustajista jahtiin osallistuivat MT:n mukaan ainakin Pirkko Mattila (ps) ja Eero Lehti (kok).

Eduskunnan eräkerho osallistui karhujahtiin Kuhmossa myös vuonna 2020. Tuolloin jahtiporukka kaatoi noin 100-kiloisen uroskarhun.

Jahtipäivään, jossa karhu kaatui, osallistuivat kansanedustajista Tuomas Kettunen (kesk), Jenna Simula (ps), Ari Koponen (ps) sekä Petri Huru (ps). Myös tuolloin kaadon teki eräkerhon ulkopuolinen, paikallinen metsästäjä.

Edeltäneen päivän tuloksettomaksi jääneessä jahdissa olivat mukana lisäksi Raimo Piirainen (sd), Markku Eestilä (kok) sekä Eero Reijonen (kesk).

Asiasta uutisoi tuolloin ainakin Suomenmaa.

– Kokemus oli hieno ja jännittävä ja siitä jää elinikäiset muistot, Tuomas Kettunen kuvaili jahtia Facebook-päivityksessään.

Eduskunnan eräkerho on osallistunut karhujahtiin myös ainakin Sallassa vuonna 2016. Kyseisellä jahdilla eräkerholle ei tiettävästi tullut saalista. Sallan karhujahdista uutisoi Yle.

Eräkerhon ensimmäisestä karhujahdista Lieksassa vuonna 2012 uutisoi Helsingin Sanomat. HS:n mukaan eräkerho on metsästänyt myös esimerkiksi villisikoja, hirviä, jäniksiä ja lintuja.

Laillinen pentu

Riistasuunnittelija Kai-Eerik Nyholm Riistakeskukselta kertoo, että ylivuotisen, niin sanotun erauspennun, tunnistaa maastossa alle vuoden ikäisestä pennusta erityisesti koon perusteella.

– Tämänvuotisella pennulla paino on yleensä elokuussa 15–20 kiloa, kun taas pienimmätkin erauspennut ovat vähintään 40-kiloisia, Nyholm kertoo.

Lisäksi alle vuoden ikäiset pennut kulkevat tiiviisti emonsa mukana. Pennut erkaantuvat emostaan yleensä toisen elinvuoden kesällä, mutta voivat seurata emoa pidempäänkin.

Viime viikonlopulta olevan kuvan perusteella eräkerhon ampuma pentu on laillinen erauspentu. Sen on arvioitu olevan noin 60-kiloinen, ja sen pään rakenne on tämänvuotista pentua tukevampi.

Naaraskarhun ja sitä seuraavien alle vuoden ikäisten pentujen ampuminen on lain mukaan kielletty.

Vaikka alle vuoden ikäinenkin pentu voi jäädä orvoksi, sen tunnistaa yleensä melko helposti juuri kokonsa perusteella. Lisäksi ylivuotisen pennun pään rakenne kehittyy suuremmaksi.

Myös erauspennut voivat joissakin tapauksissa seurata emäänsä jahtikaudelle saakka. Tällaisen karhuperheen kaikkien jäsenten pyynti on Nyholmin mukaan poikkeusluvilla sallittua.
Kannanhoidollisesti perusteltua

Nyholm kertoo ymmärtävänsä, että eräkerhon metsästyskuvasta on noussut kritiikkiä siitäkin huolimatta, että pentu kaadettiin laillisesti.

Metsästyskuvien julkaisemisessa sosiaalisessa mediassa tulisi Nyholmin mukaan käyttää erityisen paljon harkintaa, erityisesti tapauksissa, joissa mukana on yhteiskunnallisesti merkittäviä henkilöitä.

– Suomen kansalaisista vain noin 5–6 prosenttia harrastaa metsästystä. Kyselytutkimusten mukaan suhtautuminen harrastukseen Suomessa on keskimäärin positiivista ja tämänkin vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että metsästäjillä on harkintaa kuvien julkaisun osalta, Nyholm sanoo.

Nyholmin mukaan erauspennun kaataminen on kannanhoidollisesti järkevämpää, kuin esimerkiksi lisääntymisestä välivuotta viettävän, 5-6-vuotiaan naaraan. Nuoren karhun merkitys karhukannan kehitykselle ei ole niin suuri kuin tuottoiässä olevien karhujen.

Valikointia esimerkiksi iän perusteella ei karhunpyynnissä tehdä, vaan pyydettävät karhut valikoituvat satunnaisesti. Nyholmin mukaan on tärkeää, että metsästys kohdistuu jokaiseen ikä- ja sukupuoliluokkaan suhteessa niiden kokoon.

Lisääntymiskykyisiä naaraskarhuja on määrällisesti vähemmän, ja niiden kaataminen merkitsee, että pentuja syntyy vähemmän.

– Erauspentu on karhukannassa niin sanotusti helpoimmin korvautuvasta päästä, Nyholm kertoo.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7 ... b459fb1406

iltalehti.fi
Jahdissa ollut kansanedustaja kommentoi raivoa herättänyttä kuvaa pienestä karhusta
Lilja HannilaTänään klo 11:17
2–3 minutes

Karhunmetsästyskausi alkoi sunnuntaina, ja eduskunnan eräkerhon kuva närkästytti sosiaalisessa mediassa. Kansanedustaja Jenna Simula suivaantui julkaisun kommenteissa.

Kansanedustaja Jenna Simula (ps) purki ajatuksiaan karhumetsästyskuvan aiheuttamasta someryöpytyksestä.

– Jos metsästäjän kuvassa on useampi kuin yksi saalis: somekiukku. Jos kuvassa on ”liian iso saalis”: somekiukku.

Simulan mukaan somekiukku syntyy tänä päivänä joka tapauksessa. Hänestä siihen riittää nykyään jopa ”liian pieni saalis” tai ”liian iso metsästysporukka”.

– Huh huh. Metsästys on yhteisöllinen harrastus, osalle elämäntapa, jossa keskeistä on kunnioittaa luontoa, ja näin me toimimme.

Kommenttikentässä on kiivaasti jakaantuneita mielipiteitä. Eräs keskustelija kirjoitti, että kannanhoidollinen metsästys on tärkeää, mutta harrastemielessä harjoitettu metsästys ei ole suurpetoja kunnioittavaa.

Simula sai närkästyneitä ja kritisoivia vastauksia karhunkaatoa puolustavaan kommenttiinsa.

– "Metsästys on yhteisöllinen harrastus jossa keskeistä on kunnioittaa luontoa", voitko vielä kertoa miten kunnioititte luontoa kaatamalla keskenkasvuisen karhun? Teidän mielestä huvin vuoksi tappaminen on yhteisöllinen harrastus? Kertoo kyllä hyvin paljon teistä, kirjoitti eräs Simulaa ja metsästyskerhoa arvosteleva käyttäjä.
Myös tukea

Simulan mukaan kuvaan tulivat mukaan kaikki jollain tapaa jahtiin osallistuneet ampujan lisäksi. Hän kertoo, että kuvassa oli niin naisia kuin nuorempaakin metsästyssukupolvea, josta on erityisen ylpeä.

– Jokaisen, jota tämä kuva kauhistuttaa, kannattaa tutustua kannanhoidolliseen karhunmetsästykseen, ja lähteä vaikka jahtiin mukaan, hän kirjoitti julkaisun kommenttikenttään.

– Säälittävää, että joku nauttii huvikseen tappamisesta, kirjoitti eräs huutomerkkien saattelemana.

Moni on pitänyt metsästystä myös hyvänä asiana ja onnitellut ryhmää hyvästä kaadosta ja kehunut kannanhoidollista työtä, jota eräkerho tekee.

Eduskunnan eräkerho kaatoi nuoren näköisen yksilön, jota on arvioitu noin 60-kiloiseksi. Kukaan kansanedustajista ei ampunut karhua. Sen kaatoi jahtiporukkaan kuulunut metsästäjä.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1 ... c11b837810

pigra senlaborulo wrote: ↑

21 Aug 2023, 17:19

Kukaan kansanedustajista ei ampunut karhua. Sen kaatoi jahtiporukkaan kuulunut metsästäjä.

Niilo Nöyhkä wrote: ↑

21 Aug 2023, 22:40

Miten voi olla, että perussuomalaisten riveistä taas kärähdettiin ilmirasismista: https://www.is.fi/politiikka/art-2000009799039.html

döden i röven wrote: ↑

21 Aug 2023, 22:43

Niilo Nöyhkä wrote: ↑

21 Aug 2023, 22:40

Miten voi olla, että perussuomalaisten riveistä taas kärähdettiin ilmirasismista: https://www.is.fi/politiikka/art-2000009799039.html

Kyllä jaksaa aina yllättää

Tätä samaa kysyi eräs toinen toimittaja, ja kun hän sitä hetken mutusteli, mitä oli suustaan päästänyt, niin hän sitten pyysi anteeksi. Eli mietipäs uudestaan, mitä sinä sanoit.

Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuutettu, perussuomalaisten aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja ja Oulun kaupunginvaltuutettu Anna Koskela julkaisi lauantaina Facebookissa kirjoituksen, jonka voi tulkita olevan rasistinen. Koskelan päivityksestä on keskusteltu kiivaasti sosiaalisessa mediassa.

Koskela kiistää kirjoituksen olevan rasistinen.

Facebook-sivullaan Koskela kirjoittaa muun muassa ”alikehittyneiden maiden miespuolisista kansalaisista”.

– Paikallisen K-Marketin kohdalla on tänne jostain kulkeutuneilla alikehittyneiden maiden miespuolisilla kansalaisilla tapana maleksia kadun yli näyttäen reteesti käsillä merkkejä, että autojen pitäisi antaa tilaa. Suojatie siis löytyy myös, mutta sitä ei tietenkään jakseta käyttää. Ai että, kun lyö pienemmän sisälle ja polkaisee ääniä koneesta. On se nättiä nähdä kun ******* juoksee, Koskela kirjoittaa ja päättää kirjoituksensa itkunauruemojiin.

Anna Koskela, keihin ja mihin maihin viittaat kirjoittaessasi ”alikehittyneiden maiden miespuolisista kansalaisista”?

– En mihinkään yksilöityyn maahan. Mutta jos ei osata käyttää suojatietä, niin silloin varmaan voidaan ajatella, että tullaan maasta, jossa ei ole suojateitä. Eikö sellainen maa ole kovin alikehittynyt?

Hän sanoo olevansa huolissaan, mikäli liikennekulttuuri, jossa suojatiesääntöjä ei noudateta, yleistyisi.

– Suomalainen on lainkuuliainen ihminen. Me noudatamme täällä liikennesääntöjä, me odotamme punaisten valojen vaihtumista ja me ylitämme kadun suojatien kohdalta. Näin sen pitää olla, jotta liikenne pysyy sujuvana.

Kyse on nyt tästä sinun päivityksesi sävystä.

– Päivityksen aihe on se, että olisi syytä käyttää suojatietä eli että ei pidä hyppiä ajoradalle ja aiheuttaa vaaratilanteita.

Tekeekö tästä suojatiesääntöjen rikkomisesta jotenkin erityisen paheksuttavaa se, ketkä sääntöjä rikkovat? Kirjoitat päivityksessä ”alikehittyneiden maiden miespuolisista kansalaista”. Päteekö paheksuntasi kaikkiin ihmisiin?

– On selvää, että sieltä yli tulee myös suomalaisia. Se varmasti on todellisuutta. Kannan huolta siitä, että tämä yleistyisi.

”
On selvää, että sieltä yli tulee myös suomalaisia.

Minkä sanan olet sensuroinut kirjoituksestasi?

– Lukija saa ihan itse päätellä. En ole halunnut siihen mitään sanaa laittaa.

Kirjoituksestasi voi tehdä tulkinnan, että mielesi tekisi ajaa näiden ihmisten yli. Miten kommentoit?

– Tätä samaa kysyi eräs toinen toimittaja, ja kun hän sitä hetken mutusteli, mitä oli suustaan päästänyt, niin hän sitten pyysi anteeksi. Eli mietipäs uudestaan, mitä sinä sanoit.

Tästä voi olla tehtävissä tulkinta, että haluaisit ajaa sellaisten ihmisten päälle, jotka eivät käytä suojatietä.

– Näinhän minä en siinä kirjoita, enkä todellakaan halua.

Haluatko kuitenkin pelotella ihmisiä, jotka eivät käytä suojatietä?

– En, en. Sinä tiedät mitä tuollainen kaasun käyttäminen on. Esimerkiksi prätkät liikennevaloissa tekee sitä, että käännellään kaasukahvaa.

Eli tarkoitat, että kytkin pohjaan ja sitten vähän kaasutellaan?

– Edelleen sanon sitä, että toinen toimittaja rupesi lähtemään tuolle linjalle ja hetken mietittyään hän pyysi anteeksi.

Tästä päivityksestä on tehtävissä monenlaisia tulkintoja.

– Minä en sano, että haluaisin millään lailla vahingoittaa ketään tai ajaa kenenkään päälle. Tehdään tämä selväksi.

”
Minä en sano, että haluaisin millään lailla vahingoittaa ketään tai ajaa kenenkään päälle.

Koskela pitää kirjoitustaan omalle kirjoitustyylilleen ominaisena. Hän ei kadu kirjoituksen julkaisemista.

– Olen vuodesta 2010 kirjoittanut blogia ja ollut aktiivinen somessa. Olen aina kirjoittanut hyvin kärkevästi. Olen kirjoittanut voimakkaasti. En usko, että tämäkään kirjoitus antaa minulle aihetta vaihtaa sitä kirjoitustyyliäni. Kirjoitustyylini ja tapani puhua ja ilmaista asioita on pitkälti se tyyli, minkä takia ihmiset ovat äänestäneet minut kaupunginvaltuutetuksi ja aluevaltuutetuksi.

Eli päivityksessä ei ole nähdäksesi mitään sellaista, joka sinua harmittaisi nyt?

– Ei.

Koskela kertoo saaneensa päivityksestään runsaasti palautetta. Niiden sävy on Koskelan mukaan ”moninaista”.

– Hyvin kiivastakin keskustelua on käyty. Palautetta kyllä tulee. Fiksut ihmiset kohdistavat palautteen itse asiaan ja vähemmän fiksut ihmiset kohdistavat palautteen henkilöön.

Koskela on ollut aiemmin julkisuudessa matkustusaiheisen bloginsa vuoksi. Ilta-Sanomien haastattelussa Koskela jakoi syksyllä 2018 vinkkejä edullisen ja laadukkaan matkan löytämiseen.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000009799039.html

Yleisradion rahoitukseen on luvassa säästöjä tällä hallituskaudella. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) avasi asiaa tänään esitellessään oman sektorinsa osalta hallitusohjelman toimeenpanoa tiedotustilaisuudessa.

Tilaisuuden jälkeen hän vastasi myös Demokraatille muun muassa Yleä koskeviin kysymyksiin.

Hallitusohjelman mukaan Ylen tehtävistä, rahoituksesta ja yhtiön valvonnan riippumattomuuden kehittämisestä linjataan parlamentaarisesti.

Ranne vahvisti tänään, että parlamentaarinen työryhmä ollaan asettamassa ja jokainen eduskuntapuolue nimeää ryhmään yhden jäsenen.

– Ylen rahoitusta ja varojen käyttöä avataan niin julkiseksi kuin mahdollista osakeyhtiölain puitteissa. Yhtiöjärjestys on varmasti yksi keino saada avoimuutta parannettua. Meillä on tavoitteena, että Yle on jatkossa se esimerkillinen avoimuuden ja tehokkuuden tyyssija, Ranne evästi medialle.

Paitsi avoimuutta ja tehokkuutta Yleä kohtaavat Ranteen mukaan myös säästöt.

– Ei voi olla niin, että yksi osa-alue jätetään koskematta. Tässä on hyvin paljon mahdollisuuksia siihen, että keskitytään ydintehtäviin ja katsotaan sitten, millä lailla sieltä lopputulos saadaan. Mutta varojen käytössä pitää olla avoin. Meillä ei ole varaa siihen, että mietitään täällä, että mitähän siellä sisällä tapahtuu, Ranne sanoi ja kehui tässä yhteydessä myös Yleen liittyviä hallitusohjelmakirjauksia.

Hallitusohjelmaan (s. 114) on kirjattu muun muassa, että ”Yleisradion riippumattomuutta ja toimituksellista puolueettomuutta vahvistetaan”. Parlamentaarinen työryhmä puolestaan arvioi myös, miten ”tarkkarajaistetaan” Ylen tehtäviä.

MEDIALLE Ranne puhui Ylen ydintehtäviin keskittymisestä. Demokraatti kysyi ministeriltä, mitä ydintehtävät ovat ja mitkä vastaavasti hänen mielestään eivät ydintehtäviä olisi.

Ranne aloittaa vastauksensa ydintehtävistä.

– Ehkä jos miettii ihan uutisointia, meillä on loistava Yle Areena ja meillä on loistava Ylen arkisto. Meillä on kulttuuripuolella paljon hyvää. Uutisointi, faktojen jakaminen, erilaisten näkökulmien esiintuominen, sehän on sitä ydintehtävää ja tietenkin Ylellä on se huoltovarmuusrooli siellä taustalla, joka on tärkeä.

Mikä sitten ei ministerin mielestä olisi ydintehtävää.

– Se, että ruokit jotain tiettyä mielipidettä ja valikoit.

Tämän jälkeen Ranne alkaa puhua toimittajien poliittisista mieltymyksistä tarkentamatta puhuuko vain Ylestä vai mediasta laajemminkin ja antaa ymmärtää, ettei olisi vain mielipide vaan fakta, että toimittajakunnassa ”edustetaan toisenlaisia kantoja” kuin ”ehkä keskimääräinen suomalainen”.

– Lopetetaan sellainen tietyn totuuden tuuttaaminen, annetaan ihmisille enemmän mahdollisuuksia luoda ja muodostaa itse ne mielipiteet, Ranne sanoo.

Eli semmoisesta näkökulmakirjoittamisesta ja -ohjelmista pitäisi päästä eroon ja enemmän uutisiin?

– Semmoista, että arvostetaan ja ymmärretään, että ihmiset ovat fiksuja. He haluavat, että voi itsekin pureskella – ei niin, että tämä on muuten just näin, tämä on valmiiksi tämä, tuo on paha ja tuo on hyvä. Vaan että tässä on tällaisia erilaisia harmaan sävyjä ja sitten ihmiset voivat katsoa siitä rauhassa, Ranne vastaa.

– Ja siis kyllähän se tehokkuus ja se henkilöstökehitys siellä on ollut aivan melkoinen, kolme ja puolituhattako siellä on Ylellä nyt töissä ihmisiä, että ei tuolla lailla tietenkään voi mennä, hän jatkaa.

Ylen rahoitus oli viime vuonna 557 miljoonaa euroa, verojen jälkeen 506 miljoonaa euroa. Rahoituksen on arvioitu nousevan. Vuoden 2022 lopussa Ylessä työskenteli vakituisessa kuukausipalkkaisessa työsuhteessa 2 915 henkilöä. Kaikissa työsuhteissa kertyi henkilötyövuosia keskimäärin yhteensä 3 343.

Toimittajien puoluekantojen perään on kyselty viime aikoina kuumana käyneessä julkisessa mediaa käsitelleessä keskustelussa. Ranteen puhuessa toimittajien poliittisista mieltymyksistä, voidaan todeta, että esimerkiksi Faktabaarin mukaan ”tämänhetkisen tutkimustiedon valossa ei ole mahdollista tehdä yleistettävää päätelmää Suomessa työssä olevien toimittajien puoluekannoista”.

Ydintehtävistä ja ei-ydintehtävistä keskusteltaessa Ranne näkee myös, että tieteeseenkin liittyy paljon epävarmuuksia.

– Tiede ei ole yksiselitteistä. Sen takia pitäisi myöskin epävarmuuksista puhua ja erilaisista näkökulmista. Tieteen tekeminen on sitä, että pystyt taklaamaan matkan varrella ja kääntämään kelkkaa ja kääntämään suuntaa, hän sanoo tarkoittaen ilmeisesti sitä, että tieteessä saadaan jatkuvasti uutta tietoa.

– Mutta se iso kysymys on myöskin siis Ylen kohdalta se, että ei voi olla näin, että meillä on yksi koskematon pulju ja joka saa paisua ja touhuta siellä osakeyhtiölakiin vedoten, vaan että se pitää tuoda julkisuuteen osakeyhtiölain puitteissa, hän jatkaa ja kääntää keskustelua jälleen Ylen rahoitukseen:

– Ei meillä ole tuommoiseen varaa, 700, 600 miljoonaa, ei se vaan toimi, Ranne lisää vielä Ylen budjettiin viitaten.

Palattaessa tiedeuutisointiin ja kysyttäessä esimerkiksi ilmastokeskustelusta, Ranne nostaa esimerkiksi IPCC:n 4000-sivuisen raportin ja sanoo, että siellä kerrotaan myös epävarmuuksista ilmastonmuutoksessa liittyen siihen, että ”kuinka iso vaikutus on milläkin tekijöillä” ja ”mikä on ihmisen suhde” siihen. IPCC on julkaissut erilaisia osaraportteja.

– Tietenkin ilmastonmuutos tapahtuu, kukaan ei kiistä sitä, kaikki myöntävät sen, mutta ne epävarmuudet pitää tuoda esiin. Sitten taas kun on tämä ”policy report”, joka sieltä tuli IPCC:ltä, kyllä se on poliittinen paperi. Siinä on unohdettu ne epävarmuudet, epävarmuustekijät, monimuuttujaiset asiat, että tätä tuodaan niin kuin esille, Ranne sanoo ja painottaa jälleen, ettei perussuomalaiset kiellä ilmastonmuutosta.

– Ei kielletä ja me haluamme, että päästöjä vähennetään. Mutta siinä pitää miettiä se kokonaisuudessa – vaikuttavuus, panos-tuotos, teknologian kehitys, eri näkökulmat ja eri epävarmuudet, ministeri jatkaa.

Toivot, että niitä tuotaisiin laajemmin esiin?

– Kyllä. Ja se että mitä me voidaan tehdä ja kenen pitäisi oikeasti tehdä.

”Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC toteaa tänään julkaisemassaan raportissa, että elinkelpoisen tulevaisuuden turvaaminen kaikille vaatii välittömiä toimia. Aikaa korjausliikkeelle on hyvin vähän, mutta ratkaisuja on saatavilla”, ympäristöministeriö tiivisti maaliskuisessa tiedotteessaan IPCC:n ilmastoraporttia.

VUONNA 2020 nykyisin kokoomuksen kansanedustajaksi edennyt Tere Sammallahti syytti Ylellä olevan ”ongelmia neutraalin tiedonvälityksen kanssa”. Hän puhui ”punasiirtymästä”.

Sammallahden ajattelua Ranne ei näytä kuittaavan. Hänen mukaansa kolumnit ovat aika poliittisia, ”mutta siellä on hyviäkin” kolumnisteja. Hän sanoo lisäksi, ettei ole vain ”yhtä tuupattu”.

Tämän yksityiskohtaisemmin Ranne ei lähde asiaa arvioimaan. Hän viittaa siihen, että parlamentaarinen työryhmä lähtee toimimaan ja lisää, että toimituksellinen puolueettomuus on hallitusohjelmakirjauksissa.

Perussuomalaiset ovat viime aikoina kritisoineet vahvasti mediaa. Tuntui, että Tampereen puoluekokouksessakin viikko sitten muut aiheet hautautuivat mediakritiikin alle.

Demokraatti kysyi Ranteelta myös, pitäisikö perussuomalaisten hänen mielestään lähteä tekemään omaa mediaa tai laajentamaan sitä? Vastaus on pulppuileva.

– Meillä on ihan oma hyvä pieni media. Kyllä minä luotan siihen, että jatkossa meitäkin kuunnellaan, mitä me sanotaan ja miten me toimimme ministereinä – eikä niin, että mietitään niin kuin minulle on tullut aivan uskomattomia kysymyksiä siitä, että haluatko kommentoida vuoden se ja se puhettasi tai sanojasi siellä ja täällä. Pyydetään minun kaikki valtuustopuheet viimeisten vuosien aikana, saako ne litteroituna. Siis tämäntyyppiset, ei tämä mene näin. Katsokaa, että mitä me olemme ja miten me toimimme nyt ja keskitytään siihen. Sen perusteella kyllä kritiikki on aina tervetullutta silloin, kun se on aiheellista, mutta ei kannata ampua ennen kuin mitään on tapahtunut, Ranne sanoo.

Kysyttäessä huolestuttaako ministeriä se, että perussuomalaisten mediakritiikki voisi johtaa siihen, että kansalaisten luottamus yhtä demokratian kulmakiveä eli tiedotusvälineitä kohtaan vähenenisi, Ranne vastaa vetoamalla saamaansa, ilmeisesti puolueen ympärillä pyörinyttä rasismikohua koskevaan kansalaispalautteeseen.

– Nyt on tullut yli puoluerajojen kommenttia siitä, että antakaa jo olla, että miksi media vielä jaksaa jauhaa, että ei viitsisi.

Ranne ei vaikuta olevan huolissaan perussuomalaisten toiminnasta vaan pikemminkin median toiminnasta, mutta sanoo uskovansa tilanteen korjaantuvan.

Hänen mukaansa asiat ovat, miltä ne näyttävät.

– Jos näyttää siltä, että perussuomalaisia jahdataan, niin kyllä siinä aika vinha perä voi olla. Kyllä meihin on aina suhtauduttu eri tavalla, vaikka yritetään olla hyvinkin asiallisia. Toki meillä on omat tapamme puhua.

– Minä toivon, että media katsoo peiliin ja mekin katsomme peiliin. Kaikki katsovat peiliin. Mutta kyllä tässä jonkin aikaa menee, ennen kuin korjaantuu.

https://demokraatti.fi/viestintaministe ... ttaaminen/

Hänen mukaansa asiat ovat, miltä ne näyttävät.

Minä toivon, että media katsoo peiliin ja mekin katsomme peiliin. Kaikki katsovat peiliin. Mutta kyllä tässä jonkin aikaa menee, ennen kuin korjaantuu.