Toksinen terapiakulttuuri

[Peukaloisen retket]

Se mikä kyllä vituttaa välillä on, että maailmaa viedään ehdoin tahdoin päin helvettiä (kapitalismi, ilmastonmuutos jne) ja kaikkien olot esim. töissä, koulussa, taloudellisesti yms. paskotaan ja sitten, kun ihminen menee siitä luonnollisesti vähän paskaksi niin se on mielisairas ja ongelma, joka pitää hoitaa eikä noi vitun psykopaatit, jotka tilanteen ovat luoneet.

onhan se näinkin, mut en mä näe esimerkiksi terapiassa käymistäkään ongelman ytimenä, kun en kaikenlaisten ongelmien ratkaisunakaan.

Juuh en mäkään.

[digimetsä]

Terapiassa ei tuputeta osallistimaan yhteiskuntaan kai

[Riena]

Mä oon tässä miettinyt tuota toksista terapiakulttuuria tai lähinnä tuota terapian näkemistä ratkaisuna kaikkeen. Terapiasta voi olla todella paljon hyötyä, kun se on oikea-aikaista ja että asiakkaalla on sisäinen motivaatio siihen. Omassa duunissa monella asiakkaalla oli ajatus, että jonkilainen terapia (tarkoittaen yleensä kuntoutuspsykoterapiaa) passiivisesti vaan muuttaa elämän ja poistaa pahan olon. Ettei oikeestaan tiedetty, että mitä se kuntoutuspsykoterapia vaikka on ja millaisia asioita se saattaa tuoda eteen ja että pitää myös itse ajatella. Ja kun nyt tätä kirjoittelin niin huomasin että mymmelin laittamassa duodecim-artikkelissa oli paremmin ilmaistuna samaa juttua.

One step ahead wave

[vähemmän hirveä nimimerkki]

Se mikä kyllä vituttaa välillä on, että maailmaa viedään ehdoin tahdoin päin helvettiä (kapitalismi, ilmastonmuutos jne) ja kaikkien olot esim. töissä, koulussa, taloudellisesti yms. paskotaan ja sitten, kun ihminen menee siitä luonnollisesti vähän paskaksi niin se on mielisairas ja ongelma, joka pitää hoitaa eikä noi vitun psykopaatit, jotka tilanteen ovat luoneet.

tässä on mielestäni kiinnostava paradoksi sen suhteen, että joka tapauksessahan ihmisen pitää elämässä osata hyväksyä kurjuuden ja julmuuden olemassaolo, ja jonkun 1800-luvun kainuulaisen pienviljelijän olemassaolo on varmasti ollut paljon julmempaa sen suhteen kuin 2020-luvun kaupunkilaisnuoren; mutta sitten väittäisin että kun ihminen kykenee siihen hyväksyntään, niin se ei tee siitä parempaa kapitalismin ratasta vaan päinvastoin saa sen halveksumaan järjestelmälle olennaista statuskilpailua, joten kuitenkaan ihan sellainen täydellinen hyväksyntä ei ole sitä mitä systeemi haluaa

No näin just. Mut vaikka olen samaa mieltä sinäänsä vertauksesta 1800-luvun kainuulaiseen pienviljelijään, niin toisaalta en usko, että sen tarvitsi kelailla koko lajinsa mahdollista tuhoutumista (puhumattakaan lukuisista muista lajeista siinä samalla) tai vähintään sivilisaatioiden romahtamista ja hirveetä kaaosta ja että tehdäkö lisää lapsia maailmaan, jossa tällaiset uhkakuvat roikkuvat ilmassa.

no ei, mutta mä en kyllä oikeastaan usko, että ihmisiä ahdistaa maailmanlopun mahdollisuus itsessään, vaan enemminkin se, että yhteiskunnasta puutuu narratiivi, jonka myötä me voitaisiin jotenkin osallistua ja tehdä asioita paremman tulevaisuuden eteen. me eletään defensiivistä aikaa, jossa keskivertoihmisen tehtävä on tehdä elantonsa eteen työtä, jota kuka vaan voisi tehdä, ja siinäpä about se

[Mörkyli]

Mä oon tässä miettinyt tuota toksista terapiakulttuuria tai lähinnä tuota terapian näkemistä ratkaisuna kaikkeen. Terapiasta voi olla todella paljon hyötyä, kun se on oikea-aikaista ja että asiakkaalla on sisäinen motivaatio siihen. Omassa duunissa monella asiakkaalla oli ajatus, että jonkilainen terapia (tarkoittaen yleensä kuntoutuspsykoterapiaa) passiivisesti vaan muuttaa elämän ja poistaa pahan olon. Ettei oikeestaan tiedetty, että mitä se kuntoutuspsykoterapia vaikka on ja millaisia asioita se saattaa tuoda eteen ja että pitää myös itse ajatella. Ja kun nyt tätä kirjoittelin niin huomasin että mymmelin laittamassa duodecim-artikkelissa oli paremmin ilmaistuna samaa juttua.

One step ahead wave

[Hector Savage]

Lähtökohtanen ajatus siitä, että mielenterveysongelman taustalla ois aina vääränlaisia ja tietämättä sisäistettyjä ajatusmalleja voi imho johtaa melkoseen wrongthinkin jahtaamiseen tai en tiiä.

[Huolestunut keskiluokka]

Terapiassa ei tuputeta osallistimaan yhteiskuntaan kai

Terapiassa yritetään auttaa ihmistä löytämään ja käsittelemään vaikka elämää rajoittavia traumojaan, omaa elämää hankaloittavia toiminta- sekä ajatusmalleja jne. Ei ole mitään mystistä siinä tai hopealuoti kaikkiin mieleen liittyviin haasteisiin.

Moniin mielen haasteisiin myös sopii paremmin jokin muu hoito-/ratkaisumuoto.

Mutta kaikki terapiamyönteisyyskään ei tietty ole toksista ja kuten Digis tuossa totesi, terapiassa kuin muissakin hoitomuodoissa yleensä keskitytään olemaan terapoitavan tukena, ei minään kapitalistisen yhteiskunnan kätyrinä palauttamassa viallista mutteria takaisin koneistoon.

[ManowaRäiä]

En kyllä ymmärrä tätä naiset tekee niin paljon tunnetyötä kulmaa, mikä näissä keskusteluissa nousee esiin? MItä tää niinkun tarkoittaa, poikkiksen äidiksi rupeamista?

[mikro slimak]

Lähtökohtanen ajatus siitä, että mielenterveysongelman taustalla ois aina vääränlaisia ja tietämättä sisäistettyjä ajatusmalleja voi imho johtaa melkoseen wrongthinkin jahtaamiseen tai en tiiä.

jaksakko avaa tätä?

[Helga Velvet]

En kyllä ymmärrä tätä naiset tekee niin paljon tunnetyötä kulmaa, mikä näissä keskusteluissa nousee esiin? MItä tää niinkun tarkoittaa, poikkiksen äidiksi rupeamista?

Varmaan äärimmäisenä esimerkkinä voi sitäkin tarkoittaa mutta siis ihan vaan puolison tunteiden huomiointia

[ManowaRäiä]

En kyllä ymmärrä tätä naiset tekee niin paljon tunnetyötä kulmaa, mikä näissä keskusteluissa nousee esiin? MItä tää niinkun tarkoittaa, poikkiksen äidiksi rupeamista?

Varmaan äärimmäisenä esimerkkinä voi sitäkin tarkoittaa mutta siis ihan vaan puolison tunteiden huomiointia

Eikö empatian osoittaminen ole ihan perus ihmisenä olemista, eikä mitään tunnetyötä?

[Hector Savage]

Lähtökohtanen ajatus siitä, että mielenterveysongelman taustalla ois aina vääränlaisia ja tietämättä sisäistettyjä ajatusmalleja voi imho johtaa melkoseen wrongthinkin jahtaamiseen tai en tiiä.

jaksakko avaa tätä?

No ajatusmallit on voineet olla ihan rakentavia, mutta niitä on toteutettu väärin tai tehottomasti ja niiden käyttöön pitää opastaa.

[Pontikalla pomppiva pupujussi]

yritin käydä jossain puhumassa "ongelmistani" mut huomasin vaan valehtelevani sille ihmiselle nii se jäi siihen ja ei mulla mitään hätää ole

[mikro slimak]

siis itellä yks tunteidenkäsittelyjutuista mitä terapiassa opin oli nimenomaa sen erottaminen että millon (ja miten) niiden tunteiden äärelle kannattaa pysähtyä pidemmäks aikaa ja millon ei. ettei luikahda välttelemiseks muttei myöskää märehtimiseks. et eihä terapian idea oo mikää semmone että nyt vatvotaa jokasta asiaa perin pohjin

Varmasti näin mutta mitä tommoseen "toksiseen" terapiakulttuuriin tulee niin tämmöiset tunnetaidot tai niiden kehittäminen/kehittyminen ei ole mikään terapian yksinoikeus, tai että aina automaattisesti kannattaisi lähestyä noita asioita terapian kautta.

ei tietenkää. esim itteni kohalla en kuitenkaa tiiä mikä olis ollu parempi: jos puhutaa vaikka just tunteidenkäsittelystä nii varmaan sen saman infon ois voinu löytää netistä kahlaamalla mut aika paljon sudenkuoppii siinä, paljon huonoo tietoo samassa eikä tarpeeks osaamista ite erotella niitä. sit taas terapiassa sen tiedon sai todella näppärästi suodatettuna, personoituna + oli joku joka "pakotti" myös oikeesti tekemään niitä asioita eikä vaan lueskelemaan niistä

tunteidenkäsittely ja aivojen toiminta on joiltai osin nii semmosta mekaanista et uskoisin et about kaikki hyötyis sellasesta "näin tunteet toimii ja näin todella hankaliaki tunteita käsitellään, tässä työkalut loppuelämäks" luentosarjasta eikä sen tarttis olla mikää sen kummempi terapiointihomma. en vaa ite ilman terapiaa olis saanu sellasta pakettia mistään. toki siellä terapiassa oli sitte iha todella paljon kaikkee muutaki

ja niinku joku tossa aiemmin sano että halkoja hakkaamalla ei opi vuorovaikutustaitoja nii vaikka kaikenlainen puuhastelu auttaa pärjäämään ittensä ja tunteidensa kanssa ja näin nii se on eri asia / vastaa eri tarpeeseen. en ite olis minkää toiminnan kautta oppinu niitä tietoja+taitoja mitä terapiassa opin vaikka ilman muuta joku vaikka mustikoiden poiminta + asioiden kelailu siinä samalla tekee kutvanaa aivoille

[skibidi murder]

Tunnetyö on nykyää alkanu tarkoittaa ilmeisesti hoivaa ja välittämistä ihmissuhteissa, mikä on melko kaukana siitä mitä ko. termi on alunperin meinannut.