Kansanedustaja Jani Mäkelä (ps) ei tunnetusti varo sanojaan.
Tänä kesänä Mäkelä on pitänyt muun muassa Hukkajoen raakkutuhon uutisointia ylimitoitettuna ja kyseenalaistanut pääministeri Petteri Orpolle (kok) tärkeän niin sanotun Turun tunnin radan järkevyyden.
Huomiota herättivät myös Mäkelän vähättelevät kommentit oman puolueensa ministerien rasistisia kirjoituksista. Se oli monien mielestä keskisormen näyttö pääministerille, sillä Orpo oli samana päivänä avaamassa hallituksen rasisminvastaista kampanjaa.
HS:n haastattelussa Mäkelä lyö suomalaista yritysmaailmaa ja sen johtajia. Mäkelän mukaan Suomen keskeinen ongelma on yrityselämän yksipuolisuus.
”Kun Nokian kupla hajosi, niin sen jälkeen ei ole tullut yhtään myönteistä vuotta”, Mäkelä sanoo, kun häneltä kysyy suomalaisesta yritysmaailmasta.
Jos joku vähänkin pärjää, niin se ostetaan hänen mukaansa heti ulkomaille tytäryhtiöksi. ”Ja tietäähän sen, miten siinä käy”, Mäkelä jatkaa.
”Minä en siis pidä suomalaisia yritysjohtajia yhtään minään. Kun työelämää katselee, niin ei ne osaa mitään muuta kuin pyörittää organisaatiomuutoksia vuodesta toiseen niin, että organisaatiot ovat aivan sekaisin. Eivätkä ne saa keskijohtoa kuriin.”
Yrityselämän kritisointi on yllättävää puhetta toiseksi suurimman oikeistopuolueen johtavan poliitikon suusta. Mäkelä ei ole kuka tahansa perussuomalainen kansanedustaja vaan puolueen kansanedustajaryhmän puheenjohtaja, siis ”isopersu”.
Haastattelun tunnelma on muutenkin kaukana kireästä, sillä toisin kun monet muut perussuomalaiset kansanedustajat, hän ei suhtaudu toimittajiin nuivasti.
Toimittajaa Mäkelä tapaa eduskunnassa ja työhuoneessaan Mäkelä jatkaa yritysmaailman arvostelua. Moni yhtiö ei Mäkelän mukaan arvosta edes suomalaista asiantuntijatyötä. ”Väitän, että hyvin suurelta osin osaajapula on pötyä.”
Hän arvelee, että yrityksillä ei ole rahaa ja halua kouluttaa itse työntekijöitään.
”Siis kuvitellaan, että jostain Intiasta tulee valmiita tekijöitä tekemään halvalla ne hommat kuuliaisesti, ja näin olisi ongelmat ratkaistu. Ja jos sieltä sitten tulee ongelmia, niin yhteiskunta maksaa.”
”Minulla on työväenluokkainen tausta”, perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä sanoo.
Kuka oikein on tämä Mäkelä, joka ponnahtaa jatkuvasti julkisuuteen?
Kansanedustajana Mäkelä toimii kolmatta kautta. Mäkelästä puhutaan, koska Mäkelällä on kyky puhua persua tavalla, josta omat usein tykkäävät ja useat muut raivostuvat – kuten vaikka perussuomalaisten hallituskumppanit.
Henkilönä hän on helposti lähestyttävä ja kohtalaisen nopeasti oivaltava. Hän osaa kovien iskujen ohella myös eteläkarjalaisen puhetavan, jossa vinoillaan tavalla, josta vastapuoli ei oikein tiedä, pitäisikö suuttua vai nauraa.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja on yleensä hallituspuolueen puheenjohtajan tärkein kumppani. Tässä tapauksessa Mäkelän pitäisi siis olla Riikka Purran kullanarvoinen aisapari. Ihan näin ei kuitenkaan ole.
Yleensä eduskuntaryhmän puheenjohtaja on hallituspuolueiden välisen sovun rakentaja, ei riidan aiheuttaja. Suurempia ongelmia ei ryhmässä ei ole syntynyt, ja Mäkelällä on vankat kannattajat. Mutta on myös nykyisiä ja entisiä perussuomalaisia, jotka sanovat, ettei hän ole syntynyt sinä päivänä, kun johtaja-aineksia jaettiin.
Mäkelän sukujuuret ovat pääosin Etelä-Karjalassa, isä oli töissä pääasiassa paperitehtaalla ja äiti muun muassa terveyskeskuksessa.
”Minulla on työväenluokkainen tausta. Politiikkaa kotona ei puhuttu”, Mäkelä sanoo.
Nuoruudessaan 1980-luvulla Mäkelä innostui tietokoneista, peleistä ja roolipeleistä.
”Perheessä oli sen verran vähän rahaa käytössä, että piti valita, hankinko tietokoneen vai mopon. Valinta oli tietokone.”
Mäkelä ei oikein tiennyt, mitä tehdä ylioppilaaksi tulon jälkeen. Jonkin aikaa hän opiskeli uskontotiedettä avoimessa korkeakoulussa.
”Uskonto kiinnosti yhteiskunnallisena ilmiönä. Sehän on eräällä tavalla sosiologian ala. Lukion jäljiltä oli jäänyt vähän sellainen mielenkiinto yhteiskuntaan ja ihmisyhteisöön”, Mäkelä sanoo.
”Lopulta päädyin opiskelemaan ammattikorkeakouluun tietojenkäsittelyä. Olihan minulla ollut Commodore 64.”
Hän pääsi töihin Tietoenatoriin järjestelmäasiantuntijaksi.
”Demari en vain halunnut olla.”
Yhteiskunnan muutos kiinnosti, ja perussuomalainen Mäkelästä kuoriutui hissukseen 2000-luvun alussa. Ensin hän toimi kokoomusnuorissa.
Kokoomuksesta kelpasi ”koti, uskonto ja isänmaa”. Puolue kuitenkin jäi, koska ohjelmaan oli Mäkelän sanoin ujutettu muoti-ilmiöitä kuten ”EU-myönteisyyttä, monikulttuurisuutta ja vähän myös sukupuolikäsitteen hämärrystä”.
”Sama vaivasi muita porvarillisia puolueita, ja demari en vain halunnut olla.”
Vuonna 2008 hän sai sattumalta käsiinsä perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelman. ”Ajattelin, että tämähän on juuri niin kuin minäkin ajattelen.”
Perussuomalaisista Mäkelä ei tuolloin muuten tiennyt oikeastaan mitään.
Sitten politiikka veti mukaansa.
Mäkelä nousi Lappeenrannan perussuomalaisten puheenjohtajaksi, ja oli vähällä päästä eduskuntaan jo jytkyvaaleissa 2011. Vuonna 2013 aukesi paikka Lappeenrannan kaupunginvaltuustossa ja nousu kaupunginhallituksen varapuheenjohtajaksi.
Mäkelän kollegat Lappeenrannan valtuustosta sanovat, että Mäkelän kanssa tulee ihan hyvin toimeen. Hän kuulemma perehtyy asioihin, yrittää löytää kompromisseja ja ratkaisuja.
Oikeastaan kaikki tätä kirjoitusta varten haastatellut sanovat, että on olemassa kaksi Jania: somessa räyhäävä Jani ja se normaali Jani.
”No, en osaa tällaista arviota tehdä itse”, Mäkelä sanoo.
”Tämä on varmaan sellainen palaute, joka on syytä kätkeä sydämeen ja tutkiskella sitä.”
Se on tyypillinen lause, jota Mäkelä käyttää, kun haluaa olla kohtelias, mutta ei lupaa mitään.
Eduskuntaan Mäkelä nousi vuoden 2015 vaaleissa. Monelle saattaa olla yllätys, että Mäkelän vahvimpia aloja on EU-politiikka. Hän on istunut EU-asioita hoitavassa eduskunnan suuressa valiokunnassa vuosina 2017–2023, myös varapuheenjohtajana.
Tutumpaa monelle on, että Mäkelä on yksi perussuomalaisten äänekkäimmistä kansanedustajista viestipalvelu X:ssä. Mäkelä itse sanoo vähentäneensä hyvissä ajoissa ennen viime vaaleja räyhäämistä somessa, koska ”se ei vienyt mihinkään”.
Osasyy saattoi olla myös siinä, että puolueen johdossa ei ole katsottu herkkää somesormea hyvällä. Se olisi saattanut estää Mäkelän valinnan eduskuntaryhmän puheenjohtajan tehtävään.
Mäkelä toistelee, ettei hän ole yhden asian kansanedustaja. Hän alkaa luetteloida teemojaan:
Suomalaisten asiat ensin. Perinteiset arvot kunniaan. Pitää saada työtä ja hyvinvointia. Elämisen kustannukset alas. Ilmastohumppa hiljaisemmalle.
Mäkelä allekirjoittaa kaikki puolueensa tavoitteet maahanmuuton hillinnästä. Hän ottaa esimerkit Ruotsista tai Saksasta.
”Ihmiset eivät voi kävellä turvallisesti kadulla, kun väestö vaihtuu liian voimakkaasti ja nopeasti”, Mäkelä sanoo.
Eikö rasismi ole Suomessa ongelma, Jani Mäkelä?
”Siinäkin tullaan vähän samaan keskusteluun kuin näissä raakuissa. Onhan varmasti sellaisia tilanteita, että rasismi, kuten kaikki muukin epäasiallinen käyttäytyminen, on ongelma. Tässä suhteellisuuden taju häviää. Mistä löytyy sitten se vähemmän rasistinen paikka kuin Suomi?”
On paljon tutkimuksia, joiden mukaan Suomi on varsin rasistinen maa.
Mäkelän mukaan tutkimuksia toki onkin, mutta niiden tekijät ovat taustaltaan vasemmistosävyisiä tai tutkimukset, joita Mäkelä kutsuu häkkyröiksi ovat muuten poliittisesti värittyneitä.
Itsensä Mäkelä määrittelee talouskeskustalaiseksi äärikonservatiiviksi. ”Se johtaa siihen, että en ole aina samaa mieltä asioista, joita esimerkiksi kokoomus ajaa tai Rkp.”
Mäkelän mukaan hallituksen pitäisi esimerkiksi vähentää ilmastotoimia.
Muista hallituspuolueista ja jonkin verran myös perussuomalaisista on jo arveltu, että puheenjohtaja Purran ja Mäkelän välit eivät ole lämpimät.
Taustakeskusteluissa Mäkelästä piirtyy kuva monipuolisena mutta kaksijakoisena räyhäävänä isopersuna, joka ei silti ole aina asioiden ytimessä.
Lähteiden mukaan Mäkelä ei joko kuulu Purran sisäpiiriin tai sitten Mäkelä ei ole tarpeeksi aktiivinen eli hän ei aina osallistu tilanteisiin, joissa tärkeää tietoa jaetaan.
Hallituksen esitysten läpimenoa eduskunnassa tämä ei ole toistaiseksi haitannut. Kokoomuksessa kuitenkin pelätään, että jossakin vaiheessa näin voi käydä.
Jos vaikka Mäkelää alkaa ärsyttää kokoomus enemmän kuin jo nyt. Politiikan sisäpiirissä on varsin hyvin tiedossa, ettei Mäkelä pidä kokoomuksesta.
Mäkelän arvellaan ottaneen myös nokkiinsa, kun Purra ei valinnut häntä työryhmään, jossa viime keväänä päätettiin kolmen miljardin euron lisäleikkauksista. Nelihenkisessä työryhmässä oli muista puolueista eduskuntaryhmän puheenjohtaja.
Purrasta puhuttaessa Mäkelässä on nähtävissä kiusaantumisen merkkejä.
”Jos toisesta puolueesta tullaan luonnehtimaan tämmöisiä, niin jotenkin siinä tulee vähän sellainen fiilis, että onko siinä tarkoitus lietsoa eripuraa. Mistä he voivat tietää?”
Mäkelä vakuuttaa, että välit Purraan ovat hyvät ja kommunikaatio toimii.
Pyysikö Purra sinua eduskuntaryhmän johtoon?
”En ota kantaa henkilöihin, jotka ovat pyytäneet. Itse kuuntelen aina ensisijaisesti niitä henkilöitä, joilla on valta äänestää minusta. Eli eduskuntaryhmän jäseniä nyt tässä tilanteessa.”
Lukija saa päättää, sisälsikö lause eteläkarjalaista piikittelyä Purraa kohtaan.
Lappeenrantalainen Jani Mäkelä toimii kolmatta kautta kansanedustajana. Viime vaalien jälkeen hänet valittiin eduskuntaryhmän johtoon.
Tällainen Jani Mäkelä on kulisseissa – kollegat kertovat
”Mäkelä ei valiokunnassakaan kaihtanut oikeistopopulista propagandapuhetta. Hän kuitenkin selvästi valitsee foorumit, joissa käy taistelunsa. Ei hän valiokunnassa lopulta kuluttanut kaikkien yhteistä aikaa kovin paljoa propagandistisiin argumentteihin. Ilmeisesti tiesi, että siitä ei ole liiemmin hyötyä.”
Satu Hassi, vihreiden ex-kansanedustaja. Toimi suuren valiokunnan puheenjohtajana, kun Mäkelä oli varapuheenjohtaja.
”Maakuntahallituksessa Mäkelä on toiminut moitteettomasti ja ollut hyvin yhteistyökykyinen. Hän perehtyy hyvin asioihin ja tuntee taustat. Ihmettelen kuitenkin Mäkelän ärhäkkää toimintaa ja herkkää liipaisinsormea Twitterissä.”
Jukka Kopra (kok), kansanedustaja. Tehnyt Mäkelän kanssa yhteistyötä Etelä-Karjalan maakuntahallituksessa.
”Aina ollut oman tien kulkija ja kompromissihaluton. Oikeistolainen monomaanikko. Siis halla-aholainen. Pysyy kyllä linjalla. Ei ole varsinainen humoristi, tarinankertoja. En tiedä, miten Purra suhtautuu nyt. Häntä ärsyttävät hänelle harmeja tuottavat tyypit, minkä ymmärrän hyvin. Nyt Mäkelä on joutumassa siihen kategoriaan.”
Timo Soini, perussuomalaisten puheenjohtaja Mäkelän poliittisen uran alkuvuosina.
”En tunne henkilökohtaisesti Mäkelää kovin hyvin. Yhteistyömme maakunnan asioissa on asiallista ja toimivaa. Sen sijaan hänen somekäytöstään ja -kieltä ihmettelen. En useinkaan kykene pitämään sitä asiallisena.”
Suna Kymäläinen (sd), kansanedustaja. Toiminut kunnallishallinnossa ja eduskunnan valiokunnissa Mäkelän kanssa.
