Punk in Finland

Rhapsody of Fire (vuoteen 2006 asti Rhapsody) on italialainen, sinfonista, mahtipontista ja melodista metallimusiikkia (oma terminsä oli alun perin 'Hollywood-metalli', nykyisin 'Film-Score-metalli') soittava yhtye, joka on perustettu Triestessä vuonna 1993.

Yhtyeen nimi oli alun perin Thundercross, perustajajäseninä Luca Turilli ja Alex Staropoli. Nimi vaihtui myöhemmin Rhapsodyksi, koska vanha nimi ei enää kuvastanut Turillin sinfonista, keskiaikaista äänimaailmaa. Kuten Staropoli sanoi haastattelussaan: "Elokuvissa käytetään kaikenlaista musiikkia, metallista klassiseen musiikkiin, nopeista kappaleista hitaisiin. Päätimme kutsua musiikkiamme sinfoniseksi, eeppiseksi Hollywood-metalliksi, koska myös Rhapsodyn musiikissa on monenlaisia vaikutteita."

Pertti Tapio Kekkonen (myös P. T. K. tai P. T. Kekkonen, 12. syyskuuta 1948 – 12. elokuuta 2002) oli itseoppinut suomalainen asealan kirjoittaja ja vaikuttaja.

Kekkonen tunnettiin etenkin verbaalisesta lahjakkuudestaan, mustasta huumoristaan, poikkeuksellisen laajasta asealan tuntemuksestaan ja teksteissään peittelemättä julki tuoduista yhteiskunnallisista sekä poliittisista mielipiteistään. Kirjoituksissaan Kekkonen käytti paljon suomen kielen vanhahtavia ilmauksia sekä kirjoitustyylejä.

Kekkosen kirjoituksiinsa sisällyttämien, usein radikaalien ja jopa lainvastaisuuksiin kehottavien henkilökohtaisten mielipiteidensä vuoksi asealan lehdet lopettivat hänen tekstiensä julkaisemisen. Vuodesta 1999 alkaen Kekkonen kirjoitti varsin runsaasti internetissä Gunwriters -sivustolla kuolemaansa asti.[1]

Kulomäki (ruots. Brännberga) on lähinnä 1970-luvulla rakennetuista kerrostaloista koostuva lähiö Korson kaupunginosassa Vantaalla. Kulomäestä löytyy Siwa, pizzeria, 3 päiväkotia, seurakuntakoti ja vierumäen koulu kolumäen opetuspiste. kulomäen opetuspisteen k4 luokka opiskelee aina keskiviikkoisin vierumäen koululla. Lisäksi alueella on kaupungin omistama ylijäämämaiden vastaanottoalue (täyttömäki). Sinne toimitetaan myös ylimääräiset lumet talvella.

Kulomäessä sijaitseviin HOAS:in asuntoloihin asutettiin vuonna 1979 väliaikaisesti ensimmäiset Suomeen saapuneet vietnamilaiset venepakolaiset. ala-kulomäessä on myös liikuntapuisto.kulkuyhteydet ovat suht. mukavat nimittäin kulomäestä kulkee linja-auto 72,700n,731 ja kulomäentieltä 633 keravalle ja helsinkiin.

Mainonta

Heinäkuussa 2007 West vaihtoi albumin julkaisupäivän 18. syyskuusta 11. syyskuuhun, eli samaan päivämäärään, jolloin 50 Centin kolmas studioalbumi Curtis julkaistaisiin. 50 Cent sanoi lopettavan uransa, jos hänen Curtis-albuminsa myisi huonommin kuin Westin Graduation[1]. Näin kävi, mutta hän ei kuitenkaan lopettanut uraansa.

Börsta Edward Breakout wrote:

Kulomäki (ruots. Brännberga) on lähinnä 1970-luvulla rakennetuista kerrostaloista koostuva lähiö Korson kaupunginosassa Vantaalla. Kulomäestä löytyy Siwa, pizzeria, 3 päiväkotia, seurakuntakoti ja vierumäen koulu kolumäen opetuspiste. kulomäen opetuspisteen k4 luokka opiskelee aina keskiviikkoisin vierumäen koululla. Lisäksi alueella on kaupungin omistama ylijäämämaiden vastaanottoalue (täyttömäki). Sinne toimitetaan myös ylimääräiset lumet talvella.

Kulomäessä sijaitseviin HOAS:in asuntoloihin asutettiin vuonna 1979 väliaikaisesti ensimmäiset Suomeen saapuneet vietnamilaiset venepakolaiset. ala-kulomäessä on myös liikuntapuisto.kulkuyhteydet ovat suht. mukavat nimittäin kulomäestä kulkee linja-auto 72,700n,731 ja kulomäentieltä 633 keravalle ja helsinkiin.

Joventut Badalona on badalonalainen koripalloseura. Seura on yksi Espanajan menestyneimmistä, eikä ole koskaan tippunut ACB:stä. Seuraa sponsoroi espanjalainen vakuutusyhtiö DKV Seguros.

Seuraa pidetään yhtenä Espanjan parhaista seuroista, koska sen nuoret ovat Espanjan eliittiä. Joventut ei myöskään ole liikaa kiinni jalkapallosta vaan voi keskittyä pelkästään koripalloon.

Joventut voitti Euroliigan mestaruuden kaudella 1993–1994. Sen jälkeen suuria voittoja ei seuralle ole tullut, mutta kaudeksi 2008–2009 seura onnistui nousemaan takaisin Euroliigaan voitettuaan ULEB Eurocupin. Joventut kuitenkin putosi pois jo lohkovaiheessa.

Sisällissotaa edeltävät tapahtumat

Ensimmäiset taistelut käytiin joulukuussa 1944. Pakolaishallituksen johtaja Georgios Papandreu antoi määräyksen kommunistien armeijan ELAS:in hajottamisesta. Monet ELAS:in jäsenistä olivat Makedonian slaaveja, jotka olivat perustaneet vuonna 1944 SNOF:in (slavomakedonialaisten vapautusrintama), jonka Jugoslavian Josip Broz Tito oli hyväksynyt. Titon tavoitteena oli perustaa Makedonian sosialistinen tasavalta, mihin Kreikan kommunistipuolue KKE suhtautui hyvin positiivisesti. Myöhemmin ELAS ja SNOF irtisanoutuivat tästä tavoitteesta ja suunnitelma lopullisesti hylättiin. Papandreun onnistui rauhoittaa tilanne brittiläisten joukkojen avulla.

Kreikan ensimmäiset vapaat vaalit pidettiin maaliskuussa 1946, vaalit voitti ei-kommunistinen enemmistö. Pääministeri Konstantinos Tsaldaris järjesti syyskuussa 1946 kansanäänestyksen monarkiasta. Kansanäänestyksen voittivat monarkian kannattajat 75 prosentin kannatuksella ja he olivat vaatimassa kuningas Yrjö II:n paluuta kotimaahan. Kommunistit eivät olleet tyytyväisiä näihin tuloksiin ja levottomuudet maassa kiihtyivät.
Sodan tapahtumia

Vasemmistolaiset aloittivat uudelleen kapinoinnin maaliskuussa 1946. 30 entistä ELAS:in jäsentä hyökkäsi poliisiasemalle Litohoron kylässä. Kreikan Demokraattinen Armeija (Dimokratikos Stratos Elladas(Δημοκρατικός Στρατός Ελλάδας), DSE) oli perustettu. DSE:n komentajana toimi ELAS:in veteraani Marko Vafiatis Jugoslaviassa olevassa tukikohdassa.

Molemmat Jugoslavian ja Albanian kommunistihallitukset hyväksyivät Kreikan kommunistipuolueen KKE:n taistelijat. DSE värväsi noin 10 000 partisaania eri puolelta Kreikkaa. Kreikan armeijassa oli noin 90 000–100 000 ammattisotilasta. Iso-Britannia oli antanut Kreikalle taloudellista tukea 95 miljoonaa puntaa. Presidentti Harry S. Truman ilmoitti Yhdysvaltojen auttavan Kreikkaa kommunistien painostusta vastaan. Tätä ilmoitusta kutsuttiin myöhemmin termillä Trumanin oppi.

DSE suoritti laaja-alaisia hyökkäyksiä Pohjois-Kreikan kaupungeissa Epikuroksessa, Thessalonikissa ja Makedoniassa. Taistelut olivat kuitenkin enimmäkseen sissisotaa Pohjois-Kreikan vuoristossa. Vasemmistolaiset antartes-partisaanit saivat apua muun muassa Jugoslaviasta, Albaniasta ja Bulgariasta. Kuitenkin Kreikan kommunistipuolue KKE päätti siirtyä sissisodan taktiikasta täysimittaiseen sotaan syyskuussa 1947. KKE ilmoitti oman hallituksen perustamisesta, pääministerinä Vafiatis, joulukuussa 1947. Tämä ilmoitus johti Ateenan hallituksen kieltämään lopullisesti KKE:n.

DSE oli voimakkaimmillaan vuoden 1948 aikana. DSE laajensi sotatoimiaan Peloponnesokselle ja Attikaan (noin 20 kilometriä Ateenasta) saakka. DSE:llä oli suurimmillaan 20 000 taistelijaa, joista 14 000 oli Makedonian slaaveja. Yhdysvaltojen suuret asetoimitukset muuttivat sodan kuitenkin voitokkaaksi konservatiivisille voimille. Konservatiivien sotavoimia johti Alexandros Papagos ja brittien sotajoukkoja James Van Fleet, kommunistien joukkojen komentajana toimi Markos Vafiadis. Sodan loppu

Neuvostoliitto ja sen satelliitit katkaisivat suhteet presidentti Titon Jugoslaviaan, joka oli ollut Kreikan kommunistipuolueen suurin tukija vuodesta 1944 lähtien. Tämän seurauksena Kreikan kommunistipuolue ei saanut täydellistä tukea Neuvostoliitolta, mikä osaltaan vaikutti sodan lopputulokseen. Vafiadista syytettiin titolaisuudesta tammikuussa 1949. Hänet syrjäytettiin poliittisista ja sotilaallisista tehtävistä ja hänen tilalleen valittiin Nikos Zakhariadis. Papagos käynnisti päähyökkäyksen DSE:n sotavoimia vastaan, koodinimellä operaatio Soihtu elokuussa 1949. Hyökkäys johti Kansallisen armeijan voittoon ja DSE kärsi raskaita tappioita. DSE:n taistelijoista useimmat oli vangittu tai paennut rajan yli Albaniaan. Elokuun lopulla Albanian hallitus kielsi Neuvostoliiton vaatimuksesta Kreikan kommunistipuoluetta KKE:ta ja siihen kuuluvaa DSE:ta suorittamasta sotatoimia Albanian alueelta. Myös Jugoslavian presidentti Tito kielsi DSE:n sissejä suorittamasta sotatoimia Jugoslavian alueelta. Zakhariadis suostui aloittamaan aselevon 16. lokakuuta 1949.
Sodan vaikutus

Sisällissodan seurauksena Kreikasta tuli Yhdysvaltain liittolainen ja Kreikka liittyi Natoon. Tämän vuoksi Kreikan suhteet Neuvostoliiton kanssa liittoutuneisiin pohjoisiin naapurimaihin tulivat etäisiksi.

Suomen vapaussota 1918
Question book-4.svg
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan.
Unbalanced scales.svg
Tämä artikkeli tai sen osa saattaa sisältää uutta tutkimusta tai vahvistamattomia väitteitä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lisätietoja saattaa olla keskustelusivulla.
Merge-arrows.svg
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Suomen sisällissodan nimet kanssa.
Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla.

Suomen vapaussota 1918 on termi, joka viittaa Suomen vuoden 1918 sisällissotaan.

Vuoden 1918 sodan kuvaaminen tai sen nimeäminen ei ole ongelmatonta. Diskurssianalyyttisen näkemyksen mukaan (esimerkiksi Faircloughselvennä) käytetty terminologia määrittelee myös määrittelynsä kohteen. Sodan monet eri nimitykset valottavat sotaan osallistujien erilaisia motiiveja ja eri näkökulmia tapahtumiin.

Hallituksen joukot, virallinen Suomi, katsoi käyvänsä vapaussotaa. Sota myös alkoi poliisitoiminnan luonteisena yleisen järjestyksen turvaamisena, jossa kohteena olivat venäläiset varuskunnat. Sodan jälkeen voittajien - valkoisen Suomen, virallisen Suomen, Senaatin Suomen - historiankirjoitus puhui ja kirjoitti vapaussodasta. Suomen vapaussodasta julkaistiin kaksi laajaa historiateossarjaa: vapaussodan historian komitean - Ignatius et al. - Suomen vapaussota 1918 (1922) sekä Donner, Svedlin & Nurmion Suomen vapaussota (1930).

Vapaussota-nimitys johtaa näkemyksensä itsenäisyyspiirien Venäjää vastaan käymään taisteluun. Tavoitteena oli irrottaa Suomi itsenäiseksi valtioksi.

Vapaudenristi myönnettiin ansioista vapaussodassa. Mannerheimin allekirjoittama esitys 25.2.1918 päättyy toteamukseen "Suomen Senaattia saan sen vuoksi kunnioittaen pyytää käsittelemään ja vahvistamaan myötäseuraavan "EHDOTUKSEN KUNNIAMERKIN PERUSTAMISEKSI VAPAUSSODAN MUISTOKSI" (Versaalit alkuperäisessä tekstissä). Vapaudenristiä ei siis perustettu "sisällissodan" tai "vuoden 1918 tapahtumien muistoksi", eikä sitä myönnetty "sisällissodan/kansalaissodan" tms. ansioista. Toinen haaste ovat vakiintuneet ja viralliset sanaliitot, kuten vapaussodan muistomitali tai vapaussodan invaliidimerkki. Vapaussodan muistoksi perustettiin myös Vapaussodan muistomitali.

Yhtä lailla sama haaste toistuu rintaman toisella puolella. Dosentti Kari Selenin sanoin: "Helsinkiläinen suutari, joka liittyi punakaartiin, ei sotinut vapaussotaa." Hän teki vallankumousta. Yksi haaste vapaussota-termin lukitsemiseen valkoisen puolen asiaksi on se, että se jättää sivuun punaisten puolella esiintyneistä itsenäisyys- ja vapauspyrkimyksistä. Vapaus ja itsenäisyys eivät olleet valkoisten monopoli.

Kevään 1918 sodassa on vastakkain usea näkemys ja tavoite. Venäjän bolsevikkien oli tarkoitus liittää Suomi osaksi neuvostotasavaltojen perhettä. Suomen itsenäisyyspiireillä on tavoitteena Suomen vapaus. Suomalaisten sosialistien tavoitteena olivat yhteiskunnalliset reformit, osalla kansainvälinen työväen vallankumous. Osa punaisista kannatti kansallista riippumattomuutta. Saksalaiset halusivat luoda Suomesta satelliittivaltionsa. Venäjän sotaväki empi kahden vaiheilla: palautuuko isovenäläinen imperiumi vai vetävätkö bolsevikit pidemmän korren? Eino Jutikkala on todennut sodan eri nimityksistä osuvasti seuraavaa: "On tehtävä se yleispätevä havainto, että vaikein askel kansakunnan syntymässä "astutaan itsenäisyyden julistamisen ja itsenäisyyden välillä". Tätä askelta nimitetään Suomen historiassa vapaussodaksi. Sana kertoo vain osatotuuden siitä mitä tapahtui vuonna 1918, mutta ilmaisee sodan pysyvän tuloksen."

Historiallisessa aikakauskirjassa 2/1993 on ilmestynyt laaja artikkelisarja vapaussota-termin käytöstä sekä muista vuoden 1918 sotaan liittyvistä nimistä. Kirjoittajina muun muassa Seppo Väisänen, Jari Ehrnrooth, Pertti Haapala, Heikki Ylikangas, Risto Alapuro ja Ohto Manninen.

Vanhempien päivä (engl. Parents' Day) on juhlapäivä, jota vietetään eri aikoina eri maissa. Samalla nimellä voidaan kutsua myös päivää, jolloin vanhempia kutsutaan kouluihin tutustumaan lastensa koulupäivään.[1]
Juhlapäivä eri maissa

Etelä-Koreassa vanhempien päivä on 8. toukokuuta.[2] Samana päivänä on ollut aikaisemmin pelkkä äitienpäivä, mutta myöhemmin se muutettiin. Vaikkei kyseessä olekaan kansallinen pyhäpäivä, niin sitä juhlitaan silti aktiivisesti. Vietnamissa puolestaan päivä on 7. heinäkuuta.[2]

Yhdysvalloissa vanhempien päivää vietetään heinäkuun neljäntenä sunnuntaina. Presidentti Bill Clinton sääti päivän vietosta lain vuonna 1994, tarkoituksena tukea vanhempien roolia lasten kasvatuksessa.[2]

Keskustelu:Heikki Lampela

Miksei saa mainita, että Lampela on romani, vaikka se on mainittu niin monen muun romanitaustaisen henkilön yhteydessä? VH 10. elokuuta 2009 kello 19.30 (EEST)

Siksi koska se ei pidä paikkaansa.

Se ei pidä paikkaansa. Vesahjr:n kommentin jatkuva muokkailu muiden taholta voisikin jo loppua. --Quadriplegia 20. helmikuuta 2010 kello 21.31 (EET)

Miksi Kuka kukin on -kirjaan perustuvat henkilötiedot poistettiin? Vai oliko siteeraus väärä? Jos oli, niin oikea menettely on korvata mahdollinen väärä siteeraus oikealla eikä poistaa tietoa.--Urjanhai 26. elokuuta 2009 kello 12.11 (EEST)
Jatkuva sensuuri

Miten tämän kanssa toimitaan? Artikkelista on mm. sensuroitu lähteistetyt tiedot Lampelan romanitaustasta isän puolelta ja Kari S. Tikan tappajan puolustamisesta oikeudessa (outoa muuten on, että tieto romanitaustasta poistettiin, mutta lähde jätettiin). Mielestäni artikkelissa tulee kertoa se, mikä on totta, eikä sitä, mikä jotakuta miellyttää. Aikoinaan sama IP on poistanut täältä mm. Lampelan toisen etunimen. Merkillistä, täysin perustelematonta toimintaa. --Quadriplegia 11. joulukuuta 2009 kello 12.53 (EET)

Palautin itse tiedon romanitaustasta isän puolelta. Artikkelista on yritetty aiemmin sensuroida jopa henkilön syntymäaika ja -paikka. Uskomatonta. Yksi henkilö ei voi päättää siitä, mitä Wikipediassa saa sanoa. Lähteistetyn, oikean tiedon jatkuva poistelu lähenee vandalismia, jos ainoana perusteluna on se, että tiedot eivät miellytä. Näköjään tällainen toiminta on jatkunut jo aika kauan. --Quadriplegia 11. joulukuuta 2009 kello 15.49 (EET)

Asianajaja Heikki Lampelalla ei ole isänsä puolelta romanitausta. Hänen isässään oli kylläkin kolmea eri syntyperää nimittäin valtaväestöä, juutalaista ja romania. Hänen isä, joka kuoli, kun Heikki oli 5 vuotias oli täysin suomalainen ja eli suomalaisen kulttuurin mukaisesti. Heikki Lampela edustaa Suomalaista kulttuuria ja hän on identiteetiltään valtaväestöä. Se sinänsä pitää paikkansa, että hänessä on yksineljäsosa romanisyntyperää, mutta hän ei edes päivittäin tiedosta sitä, koska hän ei rakenna elämäänsä syntyperän varaan. Edellä mainitut asiat voi tarkistaa soittamalla Heikki Lampelalle. Sinä, joka esität minusta virheelliistä tietoa ja loukkaat identiteettiäni niin oletko ystävällinen ja soitat minulle tai mennään lounaalle ja keskustellaan taustastani. Kommentin jätti 88.114.88.164 (keskustelu – muokkaukset)

Monille kirjoittajille Wikipedia on jonkun Hymyn etäispääte, jossa olennaisten asioiden sijasta kirjoitellaan epäolennaisista, ja niistäkin juorupohjalta. --Ulrika 11. joulukuuta 2009 kello 16.08 (EET)

Jos unohdetaan hetkeksi se väite romanitaustasta isän puolelta. (Tietohan kuitenkin on julkaistu mm. Helsingin Sanomissa, joten en kyllä näe, miksei sitä saisi mainita myös Wikipediassa.) Miksi Lampelan toinen etunimi ja syntymäaika sensuroitiin? --Quadriplegia 11. joulukuuta 2009 kello 16.12 (EET)

Kiitos vastauksesta. Helsingin Sanomat julkaisi virheellisen tiedon minulla ei ole romanitaustaa ja minun lapsillani ei myöskään ole romanitaustaa, eikä heidän tulevilla lapsilla. Me elämme suomalaisen kulttuurin mukaisesti kuten eli minun isänikin. Meidän kulttuuri on suomalainen kulttuuri, joka oli myös isäni kulttuuri. Me emme vaihda identiteettiämme emmekä kulttuuriamme.

Sitten tieto on syytä korjata, ei poistaa. Jos henkilön uskotaan yleisesti olevan romanitaustainen, kuten Google-haun perusteella tehdään, on asian oikaisu artikkelissa erityisen tärkeää (lähteen kanssa). Mutta edelleen olisin kiinnostunut kuulemaan, miksi toista etunimeä, syntymäaikaa ja Kari S. Tikan tappajan puolustamista oikeudessa ei saisi mainita. --Quadriplegia 11. joulukuuta 2009 kello 16.27 (EET)

"on isän puolelta romanitaustaa" on ilmeisesti värittynyt ja samalla epätäsmällinen tapa kertoa, että toinen isän vanhemmista on ollut romani. Aivan toinen asia on, onko tällainen sukukroniikan yksityiskohta ylipäätään huomionarvoinen tieto tietosanakirja-artikkelissa. -- Piisamson 11. joulukuuta 2009 kello 16.30 (EET)

Sen tiedon poistosta voi jopa keskustella merkittävyyskysymyksen takia, mutta tämä ongelma on kyllä laajempi. Edelleenkään en ole saanut vastausta esim. siihen, miksi Kari S. Tikan tappajan puolustamista oikeudessa ei saisi mainita, vaikka uraa on muuten kuvattu jonkin verran. Olihan Kari S. Tikan tappo kuitenkin laajaa huomiota saanut tapaus. --Quadriplegia 11. joulukuuta 2009 kello 16.34 (EET)

Tunsin Tikan henkilökohtaisesti ja en halua aina uudestaan palauttaa sitä hyvin surullista tapahtumaa mieleeni.Kommentin jätti 88.114.88.164 (keskustelu – muokkaukset)

Se on aivan ymmärrettävää, mutta tietosanakirjan toimitustyössä tämänkaltaiset henkilökohtaiset tunteet ovat väistämättä toissijaisia. -- Piisamson 11. joulukuuta 2009 kello 16.43 (EET)

Lisäksi jos artikkelissa on käytetty sanamuotoa "puolustanut tappajaa", sen voi tulkita tarkoitushakuiseksi sanamuodoksi. Wikipediassa sellaista ei tule sallia. Puolustusasianajajana toimiminen olisi soveltuvampi ilmaus. Rikollisillakin on oikeus asianajajaan. Sekä vakiwikipedisteissä että yhdenasiankävijöissä on runsaasti motiiveiltaan pahantahtoisia ihmisiä, ja jokaisella heistä omat syynsä. Asianajajien ammattikuvaan kuuluu että he joutuvat sietämään kaikenlaista, mutta Wikipediassa on syytä keskittyä käsittelemään ammatillista uraa asiallisella tasolla. Lampelaa käsittelevä artikkeli on kirjoitettava juuri yhtä asiallisesti kuin ketä tahansa. --Ulrika 11. joulukuuta 2009 kello 16.48 (EET)

"Puolustusasianajajana toimiminen olisi soveltuvampi ilmaus." Sama asiahan se on. Tietoa ei tule poistaa artikkelista, jos sanamuoto kuulostaa asiattomalta. --Quadriplegia 11. joulukuuta 2009 kello 16.50 (EET)

Kiinnitin huomiota samaan sananvalintaan; "puolustanut ... Bodomjärven murhien omaisia"? Edustaa voisi myös olla arvoneutraali vaihtoehto. -- Piisamson 11. joulukuuta 2009 kello 16.52 (EET)

Mitä ovat "murhien omaiset"? Tarkoitetaanko sillä murhaajien vai ehkä uhrien omaisia? ¬Antilope 11. joulukuuta 2009 kello 17.04 (EET)

Niin jos Wikipediassa tuodaan esiin minun syntyperä niin tasapuolisuuden vuoksi olisi tärkeätä että tuodaan esiin kaikkien henkikillöiden syntyperät. Toisen maailman sodan aikana oli eräs henkilö, joka oli hyvin kiinnostunut ihmisten syntyperästä ja sama meno näyttää valitettavasti jatkuvan eli se siitä integroitumisesta yhteiskuntaan.

Jos minulle kommenttisi osoitit, voin todeta, että vihreitä äänestäneenä, kaikkea kansalliskiihkoilua vierastavana ja anarkistin kaverina en ehkä kuitenkaan samaistu Hitleriin. --Quadriplegia 11. joulukuuta 2009 kello 17.20 (EET)

Pitäisikö minun passiin laittaa selvitys syntyperästäni. Pohdin tässä sitä, jos lapseni menestyvät niin laitetaanko Wikipediaan heistä virheellistä selvitystä heidän syntyperästä. Lähden tästä kotiin. Alkoipa viikonloppu mukavasti. Tämä ei näytä koskaan päättyvän. Näköjään kestää läpi koko elämän. Se mikä on ihmmisen syntyperä on vailla merkitystä ja siten sitä ei saa nostaa merkitykselliseksi seikaksi.

Eipä sillä syntyperällä tosiaan ole mitään väliä. Siksi maininta onkin mielestäni täysin neutraali. Tietenkin riippuu lukijan omasta suhtautumisesta romaneihin, millaisena tiedon näkee. --Quadriplegia 11. joulukuuta 2009 kello 17.48 (EET)

Hämmästelen kuitenkin haluaisi kaivella ihmisten taustoja. Wikipediassa äärimmäisen harvoin tuodaan sukutaustoja esille. Krohn on yksi innoskas kaivelija, sikäli kun aatelishajuakin löytyy, mutta yleisesti suomalainen yhteiskunta on ja pyrkii olemaan silllä lailla neutraali, että ihmisiä ei luonnehdita sukutaustan vuoksi, samalla tavalla kuin ei ammattinimikkeillä pyritä korostamaan sukupuolta. Vai piileekö meissä kaikissa sittenkin pieni rasisti ja sovinisti? Pitäisin kaikki triviatiedot pois, kuten ei lasten nimiä ja syntymäaikojakaan enää Wikipediassa yhteisen sopimuksen perusteella ilmoiteta. --Ulrika 11. joulukuuta 2009 kello 18.01 (EET)

Ainakin näyttelijöistä kertovissa artikkeleissa sukutausta tuodaan usein esille. Mel Gibson "on australialaisen äidin ja amerikkalaisen isän kuudes lapsi", James Belushin äiti "oli ensimmäisen sukupolven yhdysvaltainalbaani ja isä albanialainen maahanmuuttaja", Joan Crawford oli "ranskalais-englantilaista sukujuurta" ja Theda Bara "syntyi Theodosia Burr Goodmaniksi juutalaisille vanhemmille ensimmäiseksi lapseksi". Jos sukutaustat ovat näyttelijöiden kohdalla olennaista tietoa, pitäisi niiden olla sitä muidenkin kohdalla. Toinen vaihtoehto on poistaa sukutaustat kaikkialta. Ymmärtääkseni elämäkerroissa kuitenkin varsin usein kerrotaan jotain myös henkilöiden vanhemmista, vaikkapa syntyperä tai ammatti. Sävelten mestareita -kirja esimerkiksi tietää Bedrich Smetanan isän olleen oluttehtailija ja Eugen d'Albertin isän olleen saksalainen tanssinopettaja. Huomaa, että nämä ovat vielä lyhyehköjä kuvauksia kyseisistä henkilöistä. Kyllä jonkin verran tällaista triviaa voisi sisällyttää Wikipediankin henkilöartikkeleihin. --Quadriplegia 11. joulukuuta 2009 kello 18.21 (EET)

Wikipedian syöpä onkin amerikkalaisten näyttelijäartikkeleiden triviatiedot. Vanhempien ammateilla saattaa olla merkittävyyttä, mutta aikuisten ihmisten pitäisi osata harkita, mikä on tärkeää ja olennaista. --Ulrika 11. joulukuuta 2009 kello 18.46 (EET)

Toki vanhemmista voidaan kertoa jotakin, mutta nyt kai kyse on siitä, että vanhempien sijaan kerrotaan epämääräisellä tavalla yhden isovanhemman etninen alkuperä, eikä muita tietoja. -- Piisamson 11. joulukuuta 2009 kello 19.50 (EET)

Toivon ja uskon, että lapseni eivät joudu saman kohtelun kohteeksi sillä yhden sukupolven kuluttua ihmiset ovat toivottavasti valistuneempia ja suhtautuvat oudoksuen henkilöön, jolle on tärkeätä jonkun ihmisen syntyperä, koska olemme kaikki samanarvoisia ja yksikään syntyperä ei ole toista arvokkaampi. Toivotan teille hyvät ihmiset hyvää yötä ja käykää nukkumaan. Kommentin jätti 88.112.30.179 (keskustelu – muokkaukset)

Ei kai tässä kukaan ole väittänyt ketään toista arvokkaammaksi/alempiarvoiseksi syntyperän perusteella. Keskustelua käydään vain siitä, onko syntyperä merkittävää tietoa henkilöartikkelissa. Hyvää yötä. --Quadriplegia 11. joulukuuta 2009 kello 21.54 (EET)

Syntyperä on merkittävä tieto vain tietynlaisille ihmisille ja sellaisia ihmisiä minä en halua kohdata. Kysymys on myös siitä onko syntyperä merkitty oikein vai haarhaanjohtavasti. Kysymys on myös tasapuolisuudesta. On reilua että Wikipedia sitten merkitsee kaikkien henkilöiden osalta esiin syntyperän jolloin jokainen voi tehdä omat johtopäätökset sivuston luonteesta. Kommentin jätti 88.112.30.179 (keskustelu – muokkaukset)

Wikipedian artikkeleissa korostuu tahattomastikin toimitustyön rikkonaisuus ja muokkaajien hajanaisuus. Harrastelijoiden intressit ja pedanttinen pikkutarkkuus aiheuttavat usein artikkeleissa näkökulmavinoumaa, jota englanniksi kuvataan sanalla "bias". Tämän lisäksi on vielä tahallista pikkuasioiden kaivelua, joka kumpuaa kirjoittajien erinäisistä poliittisista ja henkilökohtaisista tarkoitusperistä. Tietosanakirjatyössä pitäisi kuitenkin hahmottaa terävänäköisesti kokonaisuuksia ja kuunnella herkällä korvalla nyansseja. Sanavalinnoilla on suuri merkitys kokonaisuuden kannalta. Sensuuria, kohtuutta ja hyvää tyylitajua ei pidä sekoittaa keskenään. Toimitustyössä tehdään aina valintoja kokonaisuuden kannalta tärkeän ja toissijaisen välillä. Wikipedian ongelma lienee siinä, että resurssit (palstatila) ovat näennäisen rajattomat. Tyhjiötä ei kuitenkaan tarvitse täyttää tyhjänpäiväisyydellä. Minusta tämän kokonaisuuden kannalta katsottuna kiistanalainen ja kaukainen romanitausta ei ole mainitsemisen arvoinen asia, koska henkilö ei romanikulttuuria edusta. Samoin monista muista artikkeleista voidaan karsia pois ylenmääräinen pikkutarkkuus sukuhistorioissa. Kannattaa miettiä esimerkiksi, onko juutalaisuus aina mainitsemisen arvoinen seikka, jos henkilö ei edusta eikä harjoita juutalaisuuden keskeisiä opinkappaleita tai tapoja tai kun se ei ole henkilöä selvästi ja yksiselitteisesti määrittelevä tekijä. Tämä pätee varsinkin jos vähäpätöinen sivuseikka ylikorostuu artikkelissa.--Khaosaming 12. joulukuuta 2009 kello 08.10 (EET)

Poistin tuon epäolennaisen tiedon, joka on epätarkka, harhaanjohtava ja korostuu artikkelissa liikaa. --Ulrika 12. joulukuuta 2009 kello 08.25 (EET)

Hyvä niin.--Khaosaming 12. joulukuuta 2009 kello 08.35 (EET)

Jos minulle kommenttisi osoitit, voin todeta, että vihreitä äänestäneenä, kaikkea kansalliskiihkoilua vierastavana ja anarkistin kaverina en ehkä kuitenkaan samaistu Hitleriin. --Quadriplegia 11. joulukuuta 2009 kello 17.20 (EET)

Nykytilanne

Raamattu kannesta kanteen on Radio Dein suosituin ohjelma. Sillä on tutkimuksen mukaan 170 000 viikoittaista kuulijaa, ja Radio Dein varatoimitusjohtajan Lauri Nurmisen arvelun mukaan se on kanavan kaikkien aikojen kuunnelluin ohjelma. Ohjelma kerää myös kanavan ohjelmista eniten positiivista palautetta. Ohjelma lähetetään arkisin klo 21.00, ja uusinnat lähetetään klo 2.00 sekä 6.00. Vaikka suurin osa kuuntelijoista kuuntelee ohjelman iltaisin, on Kansallisen Radiotutkimuksen mukaan aamukuudeltakin kuuntelijoita keskimäärin 11 000.[3]

Radio Dein lisäksi ohjelmaa esitetään Järviradiossa Pohjanmaalla ja Radio Kajauksessa Kainuussa. Ohjelma kuuluu myös paikoitellen Ruotsissa, Norjassa ja Espanjan aurinkorannikolla. Internetin kautta se on kuunneltavissa koko maailmassa.[4] Viron Pereraadiossa pyörii suomenkieliseen ohjelmaan pohjautuva vironkielinen Piibel kaanest kaaneni, joka on kyseisen radiokanavan suosituin ohjelma yli 80%:n kuuntelijoista ilmoittaessa sen suosikikseen.[5]

Kauko Armas Nieminen (s. 15. helmikuuta, 1929 Kuopio) on suomalainen harrastelijaluonnontieteilijä, joka tunnetaan itse kehittämästään eetteripyörreteoriasta.

Nieminen on suorittanut alemman oikeustutkinnon ja on oppiarvoltaan varanotaari. Hän keksi vuoden 1957 kevättalvella eetteripyörreteorian. Hän piirsi tuolloin paperille neljän ympyrän muodostaman kuvion ja katsoi, että kuviolla voi selittää sähkön. Myöhemmin hän oppi mielestään selittämään teoriallaan myös painovoiman, kvantti-ilmiöt, pallosalaman ja maailman synnyn.

Teoriansa kehittymisen jälkeen hän on levittänyt sitä aktiivisesti muun muassa suoramarkkinoinnilla. Nieminen on pitänyt teoriastaan useita luentoja. Niemisen julkaisut ovat kirjasia, joissa on runsaasti eri lähteistä valokopioituja leikkeitä kollaasina.

Isänmaan toivot on suomalainen komediasarja, jota esitettiin televisiokanava Nelosella vuosina 1998–2002. Sarja oli hyvin pitkäikäinen verrattuna muihin kotimaisiin komediasarjoihin ja sitä tehtiin peräti kolme kautta. Isänmaan toivot oli monella tavalla erilainen suomalainen komediasarja, siinä TV-farssi löysi jalansijan Suomesta.lähde? Sarjan kirjoitti Timo Varpio ja ohjasi Aku Louhimies.

Utele-teoria ("Universal Theory of the Energies in Life on the Earth") on Jorma Saarnin näennäistieteellinen kosmologinen teoria.[1] Saarni väittää Utelen mahdollistavan täysin uudenlaisen tavan tuottaa halpaa energiaa. Utele yhdistää suhteellisuusteorian kvanttimekaniikkaan ja ratkaisee lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat.
Vuonna 2002 Saarni julkaisi kirjan Elämme mustassa aukossa, jossa Saarni väitti että Aurinko on Linnunradan keskellä ja että tähdet ovat luonteeltaan täysin erilaisia kuin Aurinko. Auringon valo on "gravitaatiovaloa", tähtien valo taas "energiavaloa".
Saarni oli ajatellut julkistaa kehittämänsä atomimallin väitöskirjana vuonna 1999, mutta Oulun yliopisto ei kuitenkaan innostunut asiasta, joten suunnitelma UTELE-teorian edistämiseksi ja esittelemiseksi avoimena ja julkisena hankkeena muuttui yksityiseksi hankkeeksi.[2] Saarni perusti kolmen yrityksen konsernin tutkimaan Utele-teoriaa. Utele-yhtiöillä oli toimitilat Oulunsalossa. Talouselämä kertoi syyskuussa 2006, että Utelen hallitukseen ovat tulleet Keskon hallintoneuvoston entinen puheenjohtaja, kauppaneuvos Matti Kallio, sekä entinen Soneran ja kuwaitilaisen Wataniya-teleoperaattorin toimitusjohtaja Harri Koponen. Lehden mukaan he uskovat lujasti yritykseen ja ovat sijoittaneet rahaa sen toimintaan.