Pistetäänpäs tämmönen Ozun (ja muiden vanhojen Japanian auteurien) katselu rojekti nyt tulille

[Richard Müller]

ja siihen tammikuun lopun kobayashin trilogiaan kans

itse en pysty istumaan noin pitkään leffateatterissa

[pidetään symposium]

nyt haen pari kaljaa ja sitten aloitan hiroshi shimizu katselu projektin kun on vielä iltaa: jäljellä. ohjelmassa olisi arigatou-san.

[pidetään symposium]

katsoinkin minato no nihon musume, mennään nyt kronologisesti. vähän pistää melankoliseksi ajatella että kukaan leffan ihmisistä ei ole enää elossa ja kun pääosan nainen on kuollut alle kolmekymppisenä vuonna 1938 niin tuskin on edes elossa ketään joka muistaisi sen.

[elämäni on helvettiä]

nyt haen pari kaljaa ja sitten aloitan hiroshi shimizu katselu projektin kun on vielä iltaa: jäljellä. ohjelmassa olisi arigatou-san.

tää on hyvä pätkä ja vois itekin kattoo pitkästä aikaa

[Richard Müller]

Arigatou-san tuli katsottua muistaakseni viime vuonna vai olikohan sitä edellisenä.

[Richard Müller]

Suosittelen Shimizulta niitä lapsuuden kuvaus elokuvia. Siinä se oli mestari.

[Richard Müller]

Nyt, kun topic on laajentunut näihin muihin vanhoihin mestareihin niin laitan tänne talteen tuon yhden top 3 leffat listailuni.

Ozu
Tokyo Story
Late Spring
An Autumn Afternoon

Mizoguchi
Sansho the Bailiff
Ugetsu
The 47 Ronin

Kurosawa
Ikiru
Rashomon
Seven Samurai

Naruse
Flowing
Sound of the Mountain
Floating Clouds

Shimizu
Children in the Wind
Four Seasons of Children
Ornamental Hairpin

Yoshimura
The Ball at the Anjo House
Clothes of Deception
An Osaka Story

Toyoda
Snow Country
The Twilight Story
The Wild Geese

Kinoshita
Twenty-four Eyes
The Ballad of Narayama
A Legend, or Was It?

[Richard Müller]

Oottekos muuten nähneet Sadao Yamanakan vilmejä? Niistähän on säilynyt vain kolme elokuvaa, joista yhtä (Kōchiyama Sōshun / Priest of Darkness) en ole vielä nähnyt, joten en voi laittaa lopulliseen järjestykseen vielä, mutta The Million Ryo Pot ja Humanity and Paper Balloon ovat hemmetin hyviä. Itse asiassa jälkimmäinen yksi parhaista elokuvista mitä olen ikinä nähnyt.

[elämäni on helvettiä]

Oottekos muuten nähneet Sadao Yamanakan vilmejä? Niistähän on säilynyt vain kolme elokuvaa, joista yhtä (Kōchiyama Sōshun / Priest of Darkness) en ole vielä nähnyt, joten en voi laittaa lopulliseen järjestykseen vielä, mutta The Million Ryo Pot ja Humanity and Paper Balloon ovat hemmetin hyviä. Itse asiassa jälkimmäinen yksi parhaista elokuvista mitä olen ikinä nähnyt.

humanity and paper balloons kuulostaa tutulta mut en oo ihan varma että oonko nähny, pitänee tsekata

[Richard Müller]

Kuinka paljon asteikolla 1-10 teitä vituttaa ettei Tamizo Ishidan (ja Kon Ichikawan) Hana Chirinu / Fallen Blossoms elokuvaa ole dvd:llä? Itseäni noin 9.

[Richard Müller]

Oottekos muuten nähneet Sadao Yamanakan vilmejä? Niistähän on säilynyt vain kolme elokuvaa, joista yhtä (Kōchiyama Sōshun / Priest of Darkness) en ole vielä nähnyt, joten en voi laittaa lopulliseen järjestykseen vielä, mutta The Million Ryo Pot ja Humanity and Paper Balloons ovat hemmetin hyviä. Itse asiassa jälkimmäinen yksi parhaista elokuvista mitä olen ikinä nähnyt.

humanity and paper balloons kuulostaa tutulta mut en oo ihan varma että oonko nähny, pitänee tsekata

Yamanakan kohtalo oli traaginen. Sen leffat olivat liian progressiivisia, luokkatietoisia sekä perinteisiä arvoja ja kunniakäsityksiä haastavia imperialistiselle Japanille, joten lähettivät hänet Mantšuriaan eturintamalle kuolemaan vain muutamia kuukausia Humanity and Paper Balloonsin jälkeen. Ohjaajan filmografia myös tuhoutui pommituksissa kolmea elokuvaa lukuun ottamatta.

[Richard Müller]

Toyodalle mä hailaan. Pitäisi nähdä sen elokuvia enemmän. Erikoistui japanilaisen kirjallisuuden klassikoiden filmatisointiin.

[elämäni on helvettiä]

Oottekos muuten nähneet Sadao Yamanakan vilmejä? Niistähän on säilynyt vain kolme elokuvaa, joista yhtä (Kōchiyama Sōshun / Priest of Darkness) en ole vielä nähnyt, joten en voi laittaa lopulliseen järjestykseen vielä, mutta The Million Ryo Pot ja Humanity and Paper Balloons ovat hemmetin hyviä. Itse asiassa jälkimmäinen yksi parhaista elokuvista mitä olen ikinä nähnyt.

humanity and paper balloons kuulostaa tutulta mut en oo ihan varma että oonko nähny, pitänee tsekata

Yamanakan kohtalo oli traaginen. Sen leffat olivat liian progressiivisia, luokkatietoisia sekä perinteisiä arvoja ja kunniakäsityksiä haastavia imperialistiselle Japanille, joten lähettivät hänet Mantšuriaan eturintamalle kuolemaan vain muutamia kuukausia Humanity and Paper Balloonsin jälkeen. Ohjaajan filmografia myös tuhoutui pommituksissa kolmea elokuvaa lukuun ottamatta.

toi humanity löytyy näköjään criterion channelilta eli sieltä varmaan bongannu joskus, laitoin pyörimään

[Richard Müller]

[pidetään symposium]

katsoinkin minato no nihon musume, mennään nyt kronologisesti. vähän pistää melankoliseksi ajatella että kukaan leffan ihmisistä ei ole enää elossa ja kun pääosan nainen on kuollut alle kolmekymppisenä vuonna 1938 niin tuskin on edes elossa ketään joka muistaisi sen.

korjaus tähän, toinen pääosan likka on näköjään 105v