Pistetäänpäs tämmönen Ozun (ja muiden vanhojen Japanian auteurien) katselu rojekti nyt tulille

[Richard Müller]

katsoinkin minato no nihon musume, mennään nyt kronologisesti. vähän pistää melankoliseksi ajatella että kukaan leffan ihmisistä ei ole enää elossa ja kun pääosan nainen on kuollut alle kolmekymppisenä vuonna 1938 niin tuskin on edes elossa ketään joka muistaisi sen.

korjaus tähän, toinen pääosan likka on näköjään 105v

Japanilaiset on just tollasii.

[Richard Müller]

Oottekos muuten nähneet Sadao Yamanakan vilmejä? Niistähän on säilynyt vain kolme elokuvaa, joista yhtä (Kōchiyama Sōshun / Priest of Darkness) en ole vielä nähnyt, joten en voi laittaa lopulliseen järjestykseen vielä, mutta The Million Ryo Pot ja Humanity and Paper Balloon ovat hemmetin hyviä. Itse asiassa jälkimmäinen yksi parhaista elokuvista mitä olen ikinä nähnyt.

Nyt tuli katsottua toi Kouchiyama Soushun viimein. Kahden Sadaon elokuvan nähneenä tuntui tämän ominaispiirteet välittömästi tunnistettavilta. Sadaon elokuvissa tärkeää on paikka, hahmot ja ennen kaikkea hahmojen väliset kytkökset, joiden kautta kerronta tapahtuu vähä vähältä. Sen sijaan, että tarinaa kerrottaisiin suorasukaisesti eteenpäin rullaavan juonen armoilla, se avautuu näiden yhteyksien tiputtelemista pienistä tiedonmurusista hiljalleen spiraalina kohti vääjäämätöntä loppuaan.



Elokuva on tragedia, mutta Sadao näkee ihmistragedian aina myös surkuhupaisana ja sekoittaa nytkin koomisia elementtejä mukaan. Tämä ei ole hilpeä, traaginen komedia, kuten The Million Ryo Pot, vaan synkkä, koominen tragedia. Pari äkäistä siirtymää elokuvassa on herättänyt epäilyksiä siitä, että välistä olisi kadonnut kohtaus tai pari, mutta kyllä tässä suurin piirtein kärryillä pysyy kunhan keskittyy kunnolla. Kolmesta säilyneestä Sadaon elokuvasta Priest of Darkness on heikoin, mutta silti hyvin mielenkiintoinen ja on aika uskomatonta, että ohjasi vain 27 vuotiaana tämän.
Eikä siinä vielä kaikki! Elokuvassa nähdään myös 16-vuotias Setsuko Hara tarinalle keskeisessä roolissa!

[pidetään symposium]

"ei voi näyttää setsuko tolta" - erkki metsolan serkku

[riffejä kierrättävä krusti keijo]

pistetääs topik seurantaan. pitäis tutustua ozuun

[Masked Swinger Suomi]

Mielekäs topik. Tokyo Storyn hain kirjastosta lainaan ja aion päivittää sivistykseni aukkoja katsomalla tämän joululoman aikana.

[Richard Müller]

"ei voi näyttää setsuko tolta" - erkki metsolan serkku

[Richard Müller]

Naurattaa tuo nyt ihan luvattoman paljon.

[Tiamat]

Väkeva toba ja mukavaa katsantoa!

[Richard Müller]

On tämä kyllä yksi parhaita topikkejani ja mukavaa itsellekin käydä näitä läpi. Nyt tosiaan rönsyilee jo ohi Ozun, mutta palaan häneen taas pian.

[Richard Müller]

Jatketaas rojetkinoa

[ORDNUNG HUSSEIN]

hemmetin hyvä topik. lähtiskö jo top 10 ozun leffat?

[Richard Müller]

hemmetin hyvä topik. lähtiskö jo top 10 ozun leffat?

Top kolmonen oli tuolla aiemmin. Voin kyllä miettiä top kympinkin myöhemmin.

[Richard Müller]

Hemmetti katsoinkohan minä tämän Tokyo Twilightin just hiljattain ja unohdin vain rapsata? Tulee joka kohtauksesta ja dialogin pätkästä dejavuuta.

[Richard Müller]

Joo tästä kohtauksesta muistan, katsoinhan minä!

[Richard Müller]

Tōkyō boshoku / Tokyo Twilight (1957)



Vähän harmi, kun unohtui rapsata tästä vastakatsotuntuoreeltaa, kun olisi helpompaa, mutta sen mukaan mitä muistan elokuvasta niin pidin kyllä. Ozun viimeinen mustavalkoelokuva ja vähän synkän puoleinen teemoiltaan. Myös yksi pisimmistä Ozun filmeistä kahden tunnin ja kahdenkymmenenyhden minuutin kestollaan. Löysin tästä suomenkielisen bloggauksen sattumalta, jos jotain kiinnostaa! https://kinokammio.blogspot.com/2018/06 ... -1957.html

Bloggaaja antoi 5/5, mutta oma arvosanani tälle olisi ehkä kuitenkin lähempänä neljä kautta viis, koska elokuvan kesto ei mielestäni tuntunut ihan täysin perustellulta vaan siinä oli pientä (siis oikeasti vain pientä) pitkäpiimäisyyttä jossain keskivaiheessa muistaakseni. Näistä synkemmistä Ozuista oma suosikkini on ehkä Chichi ariki aka There Was a Father.