Suomi ei tullut Suomeen ensin.
Jos olisi ollut Kantasuomen valtio, se olisi nykyisen Viron alueella. Siellä suomen ja viron yhteistä muotoa eli kantasuomea puhuttiin pitkään. Joskus ajanlaskun alun tienoilla tai muutama sata vuotta sen jälkeen kantasuomen puhujia siirtyi Suomenlahden yli pohjoiseen.
”Täällä puhuttiin silloin muun muassa saamelaiskieliä, kantagermaania ja mahdollisesti joitain muita, myös nykyisen suomen ja saamelaiskielten sukulaiskieliä, jotka ovat sittemmin kadonneet”, sanoo kielentutkija Lotta Jalava.
Toisaalta ei saamekaan tullut Suomeen ensin. Pian mannerjään vetäytymisen jälkeen eli yli 10 000 vuotta sitten Suomen alueelle on tullut ihmisiä, mutta heidän käyttämistään kielistä ei tiedetä mitään.
”Tai sen verran, että mitään suomensukuisia kieliä he eivät puhuneet”, Jalava sanoo.
Saamelaiskielissä on kuitenkin tuntematonta alkuperää oleva lainasanakerrostuma, ja tuo kerrostuma lienee peräisin muinoin puhutuista tuntemattomista kielistä. Osa noista kielistä saadusta sanastosta on siirtynyt saamelaiskielten kautta myös suomeen: nuotio, kontio, kiiruna ja naali.
Jalava on toinen uuden tietokirjan Sana sanasta (Tammi) kirjoittajista. Toinen kirjan kirjoittaja on HS:n toimittaja ja kielenhuoltaja Ville Eloranta.
Kirja kertoo suomen kielen historiasta ja tarinoista sanojen takana.
Jalava kertoo kirjaprojektin käynnistyneen oivalluksesta, että vaikka suomen sanojen alkuperä kiinnostaa ihmisiä todella paljon, yleistajuisia tietokirjoja aiheesta ei juuri ole. Tekijöitä ärsytti, että asioista ei kerrota suurelle yleisölle. Oli siis tehtävä itse, niin kuin yleensä on.
”Ideana on tuoda ihmisille sitä todella paljon päivittynyttä tietoa, mitä tutkijat ovat tuoneet pöytään.”
”Ehdoton suosikki” Jalavalle ainakin nimistöpuolelta on Tampereen alkuperä. Aiemmin skandinaaviseksi selitetty Tampere-sana on 2010-luvun uuden tutkimustiedon perusteella todennäköisesti saamelaista alkuperää.
”Taustalla on myöhäiskantasaamelainen sana, joka on tarkoittanut koskipaikassa olevaa suvantoa.”
Sellaisia luonnontilaisessa Tammerkoskessa oli useita. Nykypohjoissaamen sana dappal merkitsee koskien välissä olevaa suvantoa.
”Lisäksi asialle on erittäin pätevä asutushistoriallinen perustelu.”
Tampereen seutu kuuluu vanhan saamelaisasutuksen ydinalueeseen.
Mutta mistä tulevat Saimaa ja Päijänne? Niiden alkuperää ei tiedetä vieläkään.
Usein hienolta kuulostavien sanojen taustalla on jotain ”tosi latteaa ja konkreettista ja tavallista”.
Presidentti tulee latinasta ja on johdettu edessä istumisesta. Siinä se. Puukkojunkkarin junkkarin muinainen muoto on ollut jungherra, nuori herra.
Toisaalta vähemmän hienolta kuulostavan ämpärin alkuperä on latinan amfora, jonka alkuperä taas kreikan amphoreús, kaksikahvainen.
”Sanoja tulee toisista sanoista merkitysten muuttuessa ja erikoistuessa”, Jalava sanoo.
Esimerkiksi vertyä tulee sanasta veri, mutta kun ajattelee jäsenten vertymistä, tuskin kukaan ajattelee verta.
”Se on ihan eri sana ja käyttäjälle läpinäkymätön.”
Käsitätkö? Ajatteletko käsiä, kun käsität?
Entä sauna? Suomen kielen ehkä tunnetuin sana tulee etymologi Petri Kallion selityksen mukaan vanhasta kantagermaanin kasaa tai kekoa merkinneestä sanasta.
”Samasta sanasta on periytynyt englannin kasaa tarkoittava stack. Alun perin sana on tarkoittanut todennäköisesti kuumentavaa kivikasaa, ja ruotsista suomeen lainattu takka on samaa alkuperää”, Jalava sanoo.
Sauna on aiemmin ollut muotoa sakna. Sauna ja takka ovat siis todennäköisesti samaa laina-alkuperää.
Sanoista ei tule vain uusia sanoja vaan myös uutta kielioppia. Sijamuodoistaan kuuluisa suomi on kehitellyt niitä varsin luovasti.
”Aika uutta tietoa on, että ulkopaikallissijapäätteet eli -lla ja -llä ovat syntyneet postpositiorakenteesta. On sanottu ’lumen yllä’, ja se on vuosisatojen aikana kuluessa muuttunut muotoon lumella, sanat ovat sulautuneet yhteen.”
Kanssa-sana tulee puolestaan kansa-sanasta.
”Minun kansassani eli mun kaa.”
Kirjan tärkein yksittäinen viesti on, että kieli muuttuu aivan koko ajan, on aina muuttunut.
Jalava on itse samojedikielten eli suomen maantieteellisesti etäisimpien kielten tutkija. Päivätyönään Jalava työskentelee Kotimaisten kielten keskuksessa.
”Unkarin kieli on ihan yhtä kaukana suomesta kuin ruotsi ja kreikka toisistaan, vaikka nekin kuuluvat keskenään samaan kielikuntaan. Sukulaisuus on hyvin kaukaista, mutta silti tutkimusmetodeilla todettavissa.”
Miksi kieliä ei sitten voi tunnistaa sukulaisiksi pelkään puheen tai kirjoituksen perusteella?
”Koska molemmat kielet ovat 4 000 vuoden aikana kohdanneet valtavan määrän muiden kielten puhujia ja sulauttaneet muita kieliä itseensä, kauppakumppaneilta on otettu lainoja, perheitä on perustettu muiden kielten puhujien kanssa. Suomen kieleksi kehittyneen kielimuodon osalta indoeurooppalaiset kielet ovat olleet hirveän tärkeitä.”
Vaikutteita ja sanoja on saatu muun muassa baltoslaavilaisesta kantakielestä, kantaskandinaavista, ja myöhemmin modernimmasta ruotsista ja venäjästä.
Nyky-yhteydet esimerkiksi ruotsin tai somalin kielen ja aivan eritoten englannin kanssa jatkavat vain samaa traditiota, jota on harjoitettu tuhansia vuosia.
Suomi onkin pohjimmiltaan varsin eurooppalainen kieli.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008043605.html
Cat inside
明日の自分が好きと 信じているの 信じたいから 
