Page 4 of 49
Re: Päivän etymologinen tietoisku
Posted: 17 Jul 2020, 23:07
by pigra senlaborulo
Juuttipussi wrote: ↑17 Jul 2020, 22:58
oopperan ummetus wrote: ↑20 Jan 2020, 19:01
Espanjan tai kastilian kielen työntekoa tarkoittava sana trabajar (ja myöskin mm. ranskan travail) tulee latinan sanasta tripalium, joka on kidutusväline
No nyt kuulostaa kyllä vähän keksityltä
From Vulgar Latin *tripaliāre, present active infinitive of *tripaliō, from tripalium (“a torture instrument”), from Latin tripālis (“that which has three stakes”), from tria + pālus. Compare French travailler, Portuguese and Occitan trabalhar, Catalan treballar, Galician traballar, Asturian trabayar, Italian travagliare, Sicilian travagghiari, Sardinian traballare, Neapolitan travaglià and English travail.
Latinaksi työ on labor ja käy ihan järkeen että vulgaarilatinassa se yhdistetään (kenties osin vitsihuumorilla) kidutukseen
Re: Päivän etymologinen tietoisku
Posted: 17 Jul 2020, 23:08
by Juutas
oopperan ummetus wrote: ↑17 Jul 2020, 23:07
Juuttipussi wrote: ↑17 Jul 2020, 22:58
oopperan ummetus wrote: ↑20 Jan 2020, 19:01
Espanjan tai kastilian kielen työntekoa tarkoittava sana trabajar (ja myöskin mm. ranskan travail) tulee latinan sanasta tripalium, joka on kidutusväline
No nyt kuulostaa kyllä vähän keksityltä
From Vulgar Latin *tripaliāre, present active infinitive of *tripaliō, from tripalium (“a torture instrument”), from Latin tripālis (“that which has three stakes”), from tria + pālus. Compare French travailler, Portuguese and Occitan trabalhar, Catalan treballar, Galician traballar, Asturian trabayar, Italian travagliare, Sicilian travagghiari, Sardinian traballare, Neapolitan travaglià and English travail.
Latinaksi työ on labor ja käy ihan järkeen että vulgaarilatinassa se yhdistetään (kenties osin vitsihuumorilla) kidutukseen
Seisoin jo korjattuna
Re: Päivän etymologinen tietoisku
Posted: 17 Jul 2020, 23:09
by pigra senlaborulo
Juuttipussi wrote: ↑17 Jul 2020, 23:08
oopperan ummetus wrote: ↑17 Jul 2020, 23:07
Juuttipussi wrote: ↑17 Jul 2020, 22:58
oopperan ummetus wrote: ↑20 Jan 2020, 19:01
Espanjan tai kastilian kielen työntekoa tarkoittava sana trabajar (ja myöskin mm. ranskan travail) tulee latinan sanasta tripalium, joka on kidutusväline
No nyt kuulostaa kyllä vähän keksityltä
From Vulgar Latin *tripaliāre, present active infinitive of *tripaliō, from tripalium (“a torture instrument”), from Latin tripālis (“that which has three stakes”), from tria + pālus. Compare French travailler, Portuguese and Occitan trabalhar, Catalan treballar, Galician traballar, Asturian trabayar, Italian travagliare, Sicilian travagghiari, Sardinian traballare, Neapolitan travaglià and English travail.
Latinaksi työ on labor ja käy ihan järkeen että vulgaarilatinassa se yhdistetään (kenties osin vitsihuumorilla) kidutukseen
Seisoin jo korjattuna
kivahan se on lyödä lyötyä
Re: Päivän etymologinen tietoisku
Posted: 17 Jul 2020, 23:11
by Bıyıklı adam
Ihan perus äänteenmuutoksia on ainakin konsonantiston osalta (alkup. vulgaarilatinan verbi oli *tripaliāre) mutta säännönmukasuuksista en osaa sanoa mitään
Re: Päivän etymologinen tietoisku
Posted: 17 Jul 2020, 23:12
by pigra senlaborulo
Le Röi Henri wrote: ↑17 Jul 2020, 22:57
En lue topicia mutta jos tuore uralilaisen ja itämerensuomalaisen etymologian tutkimus kiinnostaa (uusimmat sanakirjat perustuu vanhentuneseen tutkimukseen ja ennakko-oletuksiin kun sekä laina- että perintösanaston tutkimuksessa on tapahtunut paradigmanmuutoksia viimesen vuosikymmenen aikana ja esim Suomen Sanojen Alkuperä hylkää monet selkeät saamelaislainat mutta sepittää sanoja varsin liberaalisti äntellisesti "deskriptiivisiksi" ) niin kannattaa tutustua suomen vamhimman sanaston verkkosanakirjaan joka tosin tällä hetkellä on melko brutaalintekninen ja vaiheessa oleva wiki mutta tarkotus on ottaa koko tutkimushistoria kriittisesti huomioon ja jokusenkymmentä yleistajusta artikkelia on julkastu
https://blogs.helsinki.fi/etymologinenverkkosanakirja/
Muuten alan etupään tutkijoiden artikkelit löytyy helposti netistä, ja Suomessa näitä on Santeri Junttila (etenkin balttilainat), Petri Kallio, Ante Aikio (etenkin saamelaislainat ja substraatti), Janne Saarikivi ja Jaakko Häkkinen
Suomalais-ugrilaisen seuran aikakauskirjat ja kotikielen seuran Virittäjä löytyy myös pdf muodossa netistä
kyllä kiinnostaa, kiitos
Re: Päivän etymologinen tietoisku
Posted: 17 Jul 2020, 23:13
by Juutas
Kieli on kyllä iham yks hämärä vittujen elämä.
Re: Päivän etymologinen tietoisku
Posted: 17 Jul 2020, 23:14
by pigra senlaborulo
Juuttipussi wrote: ↑17 Jul 2020, 23:13
Kieli on kyllä iham yks hämärä vittujen elämä.
ja sen takia niin hemmetin kiehtovaa
Re: Päivän etymologinen tietoisku
Posted: 17 Jul 2020, 23:17
by Äŋ, verinokkaeläin 囧
oopperan ummetus wrote: ↑17 Dec 2019, 14:29
Norsu tulee sanasta mursu, joka taas on laina pohjois-saamen morša-sanasta
just yks päivä mietin tota norsua ja pohdin yhtäläisyyttä mursuun
Re: Päivän etymologinen tietoisku
Posted: 17 Jul 2020, 23:19
by pigra senlaborulo
näköjään myös romanian työtä tarkoittava muncă sana tulee alunperin kärsimystä tarkoittavasta sanasta
From a Slavic language, from Proto-Slavic *mǫka (“torture, torment”), compare Serbo-Croatian muka.
Re: Päivän etymologinen tietoisku
Posted: 17 Jul 2020, 23:48
by pigra senlaborulo
Ja nyt kun vielä tutkin asiaa, niin ilmeisen monessa slaavikielessä työskentely on работа
From Proto-Slavic *orbota, from *orbъ (“slave”) + *-ota.
Similar to Proto-Germanic *arbaidiz (“labour; hardship”), but with a different suffix.
Kyllä on vanha kansa tiennyt että työ on yhtä kidutusta ja orjuutta
Re: Päivän etymologinen tietoisku
Posted: 17 Jul 2020, 23:51
by Bıyıklı adam
Niin no harvassa yhteiskunnassahan työ sinänsä on merkannut mitään hyvää pöhinää suurimman osan ihmislajin historiasta
Re: Päivän etymologinen tietoisku
Posted: 17 Jul 2020, 23:52
by pigra senlaborulo
Le Röi Henri wrote: ↑17 Jul 2020, 23:51
Niin no harvassa yhteiskunnassahan työ sinänsä on merkannut mitään hyvää pöhinää suurimman osan ihmislajin historiasta
Juu ja orjabisneksillähän sitä on nykymaailma rakennettu
Re: Päivän etymologinen tietoisku
Posted: 17 Jul 2020, 23:54
by ei vittu mikä meno
oopperan ummetus wrote: ↑17 Jul 2020, 23:12
Le Röi Henri wrote: ↑17 Jul 2020, 22:57
En lue topicia mutta jos tuore uralilaisen ja itämerensuomalaisen etymologian tutkimus kiinnostaa (uusimmat sanakirjat perustuu vanhentuneseen tutkimukseen ja ennakko-oletuksiin kun sekä laina- että perintösanaston tutkimuksessa on tapahtunut paradigmanmuutoksia viimesen vuosikymmenen aikana ja esim Suomen Sanojen Alkuperä hylkää monet selkeät saamelaislainat mutta sepittää sanoja varsin liberaalisti äntellisesti "deskriptiivisiksi" ) niin kannattaa tutustua suomen vamhimman sanaston verkkosanakirjaan joka tosin tällä hetkellä on melko brutaalintekninen ja vaiheessa oleva wiki mutta tarkotus on ottaa koko tutkimushistoria kriittisesti huomioon ja jokusenkymmentä yleistajusta artikkelia on julkastu
https://blogs.helsinki.fi/etymologinenverkkosanakirja/
Muuten alan etupään tutkijoiden artikkelit löytyy helposti netistä, ja Suomessa näitä on Santeri Junttila (etenkin balttilainat), Petri Kallio, Ante Aikio (etenkin saamelaislainat ja substraatti), Janne Saarikivi ja Jaakko Häkkinen
Suomalais-ugrilaisen seuran aikakauskirjat ja kotikielen seuran Virittäjä löytyy myös pdf muodossa netistä
kyllä kiinnostaa, kiitos
Jännittävää. Onko tämä mainittu parafigmanmuutos näkynyt kovina kiistoina? Ulla-Maija Forsberg, joka on päätoimittanut Suomen sanojen alkuperänm, on edelleen fennougristiikan professori ja Kotuksen johtaja.
Re: Päivän etymologinen tietoisku
Posted: 17 Jul 2020, 23:58
by Bıyıklı adam
No lähinnä metodologinen kriittisyys nousi vastapainona Kalevi Wiikin houruteorioille ja toisaalta Tvärminnen konsensus historiallis-vertailevan kielitieteen ja arkeologian välillä oli tuhoon tuomittu jo syntyessään. Uralistiikan modernit uranuurtajat kuten Sammallahti, Janhunen, Itkonen ja Korhonen ovat edelleen arvossaan.
Re: Päivän etymologinen tietoisku
Posted: 17 Jul 2020, 23:58
by pigra senlaborulo
Katsoin Wiktionarysta orjan ja toi mahdollinen arjalaisconnection on aika
From Proto-Finnic *orja (“slave, servant”), from Proto-Finno-Permic *orja, possibly from Proto-Indo-Iranian *áryas ("Aryan"). Cognates include Estonian ori, Erzya уре (ure) and Udmurt вар (var).