Neuvostoliitossa ei ollut tätäkään ongelmaa
https://www.punkinfinland.net/forum/
https://www.punkinfinland.net/forum/viewtopic.php?f=10&t=677147
Paralleelina esim. englannin slave eli slaavioopperan ummetus wrote: ↑17 Jul 2020, 23:58Katsoin Wiktionarysta orjan ja toi mahdollinen arjalaisconnection on aika
From Proto-Finnic *orja (“slave, servant”), from Proto-Finno-Permic *orja, possibly from Proto-Indo-Iranian *áryas ("Aryan"). Cognates include Estonian ori, Erzya уре (ure) and Udmurt вар (var).
Ei kai Wiikillä, jonka kaikki varmaan tietävät sekoiluksi, ole tekemistä etymologisen sanakirjan kanssa?Le Röi Henri wrote: ↑17 Jul 2020, 23:58No lähinnä metodologinen kriittisyys nousi vastapainona Kalevi Wiikin houruteorioille ja toisaalta Tvärminnen konsensus historiallis-vertailevan kielitieteen ja arkeologian välillä oli tuhoon tuomittu jo syntyessään. Uralistiikan modernit uranuurtajat kuten Sammallahti, Janhunen, Itkonen ja Korhonen ovat edelleen arvossaan.
Ei ole, ja hän lingvistiikan sivuuttaen rakensi teoriansa enemmän arkeologialle ja genetiikalle, mutta se sai ajan tutkijoiden omien sanojenkin mukaan motivaation tiukentaa oman tieteenalan tutkimusta parin vuosikymmenen ylhäältäannetun löysähkön spekuloinnin perästä (tän sano joko Aikio tai Kallio alaviitteessä, mutta helvetilläkö nyt minä lähteen kaivan) . Uudet genetiikan tulokset oli varmaan se mikö pisti kielitieteen puolustuskannalle plus Tvärminnen symposiumista erheellisesti omaksuttu konsensus "materiaalinen kulttuuri = kieli" joka ohjasi näkemystä kielikuntien hajautumisesta ja lainasanojen hajautumisesta oli todnäk suurin kompastuskiviei vittu mikä meno wrote: ↑18 Jul 2020, 00:58Ei kai Wiikillä, jonka kaikki varmaan tietävät sekoiluksi, ole tekemistä etymologisen sanakirjan kanssa?Le Röi Henri wrote: ↑17 Jul 2020, 23:58No lähinnä metodologinen kriittisyys nousi vastapainona Kalevi Wiikin houruteorioille ja toisaalta Tvärminnen konsensus historiallis-vertailevan kielitieteen ja arkeologian välillä oli tuhoon tuomittu jo syntyessään. Uralistiikan modernit uranuurtajat kuten Sammallahti, Janhunen, Itkonen ja Korhonen ovat edelleen arvossaan.
paskaFrom Proto-Finnic *kusi, from Proto-Uralic *kuńśe. Cognates include Northern Sami gužža and Hungarian húgy.[1]
pissa ja kakka on molemmat niin levinneitä (heh), että on sanomattakin selvää että lainasanoista kyseFrom Proto-Finnic *paska, from Proto-Finno-Ugric *pućka (with irregular vowel development). Cognate with Estonian pask, Northern Sami baika, Eastern Mari пушкедаш (puškedaš, “to defecate”), Hungarian fos.
pissaFrom Proto-Slavic, from a Proto-Indo-European *kakka-. Compare Serbo-Croatian káka, kȁkati, Russian ка́кать (kákatʹ), Italian cacare.
oksentaaImitative of the echoic sound of a urination.
Compare Icelandic pissa, English piss, Vulgar Latin *pīssiō, probably of echoic origin.
ripuliFrom Proto-Finnic *oksentadak, from Proto-Finno-Permic *oksa-. Cognates include Estonian oksendama and Komi-Permyak восны (vosny).
According to SSA (Suomen sanojen alkuperä), of descriptive origin;[1] compare ripeä, ripottaa.
tuolta löytyi myös linkki sampsa holopaisen viimevuotiseen väitöskirjaan Indo-Iranian borrowings in Uralic : Critical overview of sound substitutions and distribution criterionFrom earlier *mačo, akin to Proto-Samic *muocē (“moth”); both borrowed from Proto-Iranian *maca- (compare Pashto [script needed] (m'āšay), Sanskrit मशक (maśaka)) (Holopainen 2019: 130). Derivation as *matadak (“to crawl”) + *-o has been proposed, but the suffix *-o is not otherwise known to form agent nouns. Origin from Proto-Germanic *maþô (“worm, maggot”) is less likely due to the lack of a clear Indo-European etymology.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/307582tuliA loan from dialectal Swedish stakka (“fireplace”), corresponding to English stack and standard Swedish stack.
uuniFrom Proto-Finnic *tuli, from Proto-Uralic *tule. Related to Estonian tuli, Karelian tuli, Livonian tu'l´, Veps tuli, Votic tuli, Northern Sami dolla, Skolt Sami toll, Moksha тол (tol) and Tundra Nenets ту. tuli has previously been typical of Eastern dialects, whereas western dialects used valkea.[1]
kiuasFrom Old Swedish ughn (“oven”), compare modern Swedish ugn.
saunaFrom Proto-Finnic *kiukasa, an obscured derivation from kivi (“stone”) + kasa (“heap, pile”).
saunaan liittyen, lauantai tulee muinaisnorjan sanasta laugardag, joka merkitsee kylpypäivää ja sukua englannin sanalle lye jaFrom Proto-Finnic *sakna, possibly an early Germanic loan from the same root as e.g. English stack. Cognates include Estonian saun, Karelian soakna. Older sense "winter dwelling, a pit dug into snow for temporary shelter", compare Northern Sami suovdnji (“pit dug in snow”).
From Old English lēag, from Proto-Germanic *laugō, from Proto-Indo-European *lewh₃- (“to wash”).
From Russian кана́ва (kanáva), from Polish kanał, from Italian canale, from Latin canalis, from canna, from Ancient Greek κάννα (kánna), from Akkadian 𒄀 (qanû, “reed”), from Sumerian 𒄀𒈾 (gi.na). Doublet of kanaali.
Itse olen ajatellut noita pissa, kusi, kakka, paska -sanoja erittäin hyvin kuvaavina onomatopoeettisina sanoina. Kakka varsinkin sellaisena klonksahtavana kikkareena, paska hieman kosteampana ja pehmeämpänä tuotteena. Pissa ja kusi semmoisina lämpöisinä hankeen sihahtavina ääninä.oopperan ummetus wrote: ↑19 Jul 2020, 21:26tänään sunnuntain kunniaksi tutustumme ulosteiden ihmeelliseen maailmaan
kusi
paskaFrom Proto-Finnic *kusi, from Proto-Uralic *kuńśe. Cognates include Northern Sami gužža and Hungarian húgy.[1]
pissa ja kakka on molemmat niin levinneitä (heh), että on sanomattakin selvää että lainasanoista kyseFrom Proto-Finnic *paska, from Proto-Finno-Ugric *pućka (with irregular vowel development). Cognate with Estonian pask, Northern Sami baika, Eastern Mari пушкедаш (puškedaš, “to defecate”), Hungarian fos.
kakka
pissaFrom Proto-Slavic, from a Proto-Indo-European *kakka-. Compare Serbo-Croatian káka, kȁkati, Russian ка́кать (kákatʹ), Italian cacare.
oksentaaImitative of the echoic sound of a urination.
Compare Icelandic pissa, English piss, Vulgar Latin *pīssiō, probably of echoic origin.
ripuliFrom Proto-Finnic *oksentadak, from Proto-Finno-Permic *oksa-. Cognates include Estonian oksendama and Komi-Permyak восны (vosny).
According to SSA (Suomen sanojen alkuperä), of descriptive origin;[1] compare ripeä, ripottaa.
