onko punkstoo-tilistä ollu jo täällä puhetta

[Fyfuvjfvrufkx]

-

[PEACH]

Kyllä varmaan moni tunnistaa ja on tunnistanut aikoja sitte mut en tiiä onko järkeä että joku kake alkaa täällä spleinaamaan, kun on sivutolkulla ensin kärsivällisesti ja sit vähemmän kärsivällisesti selitetty asioita helpommin ymmärrettäväksi ja myös annettu tilaa selittää ja selventää omia ajatuksiaan ja tarkoitusperiään.

[Fyfuvjfvrufkx]

Mä myönnän kyllä suoraan, että en oo lukenut nyt tän topikin holmeriaanisia käänteitä enkä tota toistakaan enkä aio lukeakaan, mutta nopeasti vilkaistuna vaikutti vaan todella turhalta jankkaamiselta ihmiselle joka ei ilmeisesti oikeasti kykene käsittämään nyt asioita. Osallistumiseni oli täysin turha ja olen pahoillani. Menen takaisin omaan topikkiin vinkumaan.

[Kauko Keuhkon näköinen mies]

Kyllä varmaan moni tunnistaa ja on tunnistanut aikoja sitte mut en tiiä onko järkeä että joku kake alkaa täällä spleinaamaan, kun on sivutolkulla ensin kärsivällisesti ja sit vähemmän kärsivällisesti selitetty asioita helpommin ymmärrettäväksi ja myös annettu tilaa selittää ja selventää omia ajatuksiaan ja tarkoitusperiään.

Tää ei ollu sulle suunnattu, vaan rogessa on useampikin on sanonut ettei usko oppimisvaikeuksilla olevan yhtään mitään tekemistä asian kanssa, vaan kusipäisyydestä kyse.

Ja yleisesti ottaen vähän kannattais miettiä että mistä kohdalta alkaa asioita selittää, jos ei ole ihmisellä termit tai perusasiat ollenkaan hallussa niin silloin on turha aloittaa mistään edistyneemmästä. Jotenkin tuntuu myös että kehoitukset ottaa asioista selvää, lukea ja kattoo dokkareita on joskus vähän liikaa.

Ei mulla aiheesta tän enempää sanottavaa ole, eikä ollut tarkoitus spleinata yhtään mitään.

[I & I Spit On Their Graves]

onko järkeä että joku kake alkaa täällä spleinaamaan, kun on sivutolkulla ensin kärsivällisesti ja sit vähemmän kärsivällisesti selitetty asioita helpommin ymmärrettäväksi ja myös annettu tilaa selittää ja selventää omia ajatuksiaan ja tarkoitusperiään.

kärsivällisyys ja hyvin annettu tila itsellenikin tulee mieleen näistä keskusteluista, joissa vähintään puolen tusinaa käyttäjää postailee samoja juttuja yhdelle käyttäjälle. eikä ole kyse pelkästään tän päivän keskustelusta.

[PEACH]

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet myös terminä voi viitata siihen että henkilöllä voi olla toimintakyvyssä merkittävä alenema tai jopa kehityksen viivästyvä/kehitysvamma, joten en lähtis suorilta liittämään tommosta ominaisuutta keneenkään tiettyyn piffaajaan.

Termin voi tosiaan googlata, ja voi samalla vilkaista, mistä muusta hakutuloksissa puhutaan. En tiiä onko kakella tai kenelläkään muulla täällä diagnosoida kenellekään laaja-alaisia oppimisvaikeuksia tai niihin liittyviä asioita.

[Modesty Blaise]

Kyllä varmaan moni tunnistaa ja on tunnistanut aikoja sitte mut en tiiä onko järkeä että joku kake alkaa täällä spleinaamaan, kun on sivutolkulla ensin kärsivällisesti ja sit vähemmän kärsivällisesti selitetty asioita helpommin ymmärrettäväksi ja myös annettu tilaa selittää ja selventää omia ajatuksiaan ja tarkoitusperiään.

Tää ei ollu sulle suunnattu, vaan rogessa on useampikin on sanonut ettei usko oppimisvaikeuksilla olevan yhtään mitään tekemistä asian kanssa, vaan kusipäisyydestä kyse.

Ja yleisesti ottaen vähän kannattais miettiä että mistä kohdalta alkaa asioita selittää, jos ei ole ihmisellä termit tai perusasiat ollenkaan hallussa niin silloin on turha aloittaa mistään edistyneemmästä. Jotenkin tuntuu myös että kehoitukset ottaa asioista selvää, lukea ja kattoo dokkareita on joskus vähän liikaa.

Ei mulla aiheesta tän enempää sanottavaa ole, eikä ollut tarkoitus spleinata yhtään mitään.

Ihmisethän ottaa selvää asioista, jotka niitä kiinnostaa yleensä ihan oma-aloitteisesti. Se, että täällä jauhetaan samoista asioista niin luo ittelle sellaisen kuvan, että monia piffaajia ei kiinnosta nämä aiheet tarpeeksi paljon, että niihin perehtyisivät.

[Michael Monroen jäätelöjupakka]

Kyllä varmaan moni tunnistaa ja on tunnistanut aikoja sitte mut en tiiä onko järkeä että joku kake alkaa täällä spleinaamaan, kun on sivutolkulla ensin kärsivällisesti ja sit vähemmän kärsivällisesti selitetty asioita helpommin ymmärrettäväksi ja myös annettu tilaa selittää ja selventää omia ajatuksiaan ja tarkoitusperiään.

Tää ei ollu sulle suunnattu, vaan rogessa on useampikin on sanonut ettei usko oppimisvaikeuksilla olevan yhtään mitään tekemistä asian kanssa, vaan kusipäisyydestä kyse.

Ja yleisesti ottaen vähän kannattais miettiä että mistä kohdalta alkaa asioita selittää, jos ei ole ihmisellä termit tai perusasiat ollenkaan hallussa niin silloin on turha aloittaa mistään edistyneemmästä. Jotenkin tuntuu myös että kehoitukset ottaa asioista selvää, lukea ja kattoo dokkareita on joskus vähän liikaa.

Ei mulla aiheesta tän enempää sanottavaa ole, eikä ollut tarkoitus spleinata yhtään mitään.

Ihmisethän ottaa selvää asioista, jotka niitä kiinnostaa yleensä ihan oma-aloitteisesti. Se, että täällä jauhetaan samoista asioista niin luo ittelle sellaisen kuvan, että monia piffaajia ei kiinnosta nämä aiheet tarpeeksi paljon, että niihin perehtyisivät.

Eihän ne varmaan kiinnostakaan sellaisia, joita aihe ei suuremmin kosketa (ja joiden kukaan läheinen ei ole joutunut – tai ainakaan kertonut heille joutuneensa – tämmösten kohteeksi) ja joilla on empatian kanssa vähän niin ja näin. Tai sit liikaa kuormitusta muiden huolien takia.

[Kapteeni Lara Corleone Koukku]

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet myös terminä voi viitata siihen että henkilöllä voi olla toimintakyvyssä merkittävä alenema tai jopa kehityksen viivästyvä/kehitysvamma, joten en lähtis suorilta liittämään tommosta ominaisuutta keneenkään tiettyyn piffaajaan.

Termin voi tosiaan googlata, ja voi samalla vilkaista, mistä muusta hakutuloksissa puhutaan. En tiiä onko kakella tai kenelläkään muulla täällä diagnosoida kenellekään laaja-alaisia oppimisvaikeuksia tai niihin liittyviä asioita.

Itselläni autismin kirjon piirteet tapaavat ilmentyä tavoilla joka voi näyttäytyä ulospäin jääräpäisyytenä/tahallisena vittumaisuutena, ja olen hyötynyt kärsivällisestä rautalangasta näin käydessä. Olen kyllä nähnyt sitten itsekin vaivaa rakentaakseni selkeämpää ymmärrystä asioihin jotta rautalankaa ei aina tarvittaisi.

Tämä nyt yleisenä huomiona enkä ala itsekään diagnosoimaan ketään. Rajansa silläkin kuinka paljon kärsivällisyyttä kykenee haalimaan kasaan kun on joutunut koko elämänsä olemaan puolustuskannalla ja etenkin jos ei voi tietää että onko toisen ihmisen käytös tahallista änkyröintiä vai pelkkää ymmärryksen puutetta. Maailman vanhimpia trollitaktiikoitakin on teeskennellä jälkimmäistä jotta voi sitten loukkaantua kun toinen suuttuu.

[Kapteeni Lara Corleone Koukku]

Itselläni tosiaan yleensä riittää tuota rautalankaa jonkin verran niin vaikka yksärillä voi kysellä jutuista.

[Pömbetuk]

Itselläni tosiaan yleensä riittää tuota rautalankaa jonkin verran niin vaikka yksärillä voi kysellä jutuista.

Yksöri on joillekkin jopa pelottavampi paikka kysellä kuin julkisesti. Ja on itselleni myös yksäri paljon haastavampi ja intiimi formaatti jo ihan ns perus lähtökohdistaan. Eli vaikea juttu tämä

[Kapteeni Lara Corleone Koukku]

Itselläni tosiaan yleensä riittää tuota rautalankaa jonkin verran niin vaikka yksärillä voi kysellä jutuista.

Yksöri on joillekkin jopa pelottavampi paikka kysellä kuin julkisesti. Ja on itselleni myös yksäri paljon haastavampi ja intiimi formaatti jo ihan ns perus lähtökohdistaan. Eli vaikea juttu tämä

Niin. Muistutan tästä vain välillä siltä varalta, että joillekin voi olla helpompaa kysellä yksärillä. Pari kertaa näin on käynytkin ja hyviä keskusteluja ovat olleet. Tämä topickaan kun ei ole kauhean sopiva siihen että täällä selitetään perusasioita auki sivukaupalla. Joku semmoinen topic taisi kesän aikana olla mutta en muista enää mikä sen nimi oli.

[Pömbetuk]

Itselläni tosiaan yleensä riittää tuota rautalankaa jonkin verran niin vaikka yksärillä voi kysellä jutuista.

Yksöri on joillekkin jopa pelottavampi paikka kysellä kuin julkisesti. Ja on itselleni myös yksäri paljon haastavampi ja intiimi formaatti jo ihan ns perus lähtökohdistaan. Eli vaikea juttu tämä

Niin. Muistutan tästä vain välillä siltä varalta, että joillekin voi olla helpompaa kysellä yksärillä. Pari kertaa näin on käynytkin ja hyviä keskusteluja ovat olleet. Tämä topickaan kun ei ole kauhean sopiva siihen että täällä selitetään perusasioita auki sivukaupalla. Joku semmoinen topic taisi kesän aikana olla mutta en muista enää mikä sen nimi oli.

Näinpä

[mutavelho]

Tän päivän Vastavirta-radiossa #punkstoo-teemaa sivuttu myös

Niin joo, tässä VV-radion #punkstoo-puheenvuoro myös tekstinä niille joille kuuntelu ei ole mahdollista tai helppoa.

Spoiler:

Heinäkuussa 2021 Instagramiin ilmestyi tili nimeltä @punkstoo, joka jakoi kertomuksia seksuaalisesta häirinnästä, seksuaalisesta väkivallasta, seksismistä ja misogyniasta punk-skenessä. Tilille kertyi lyhyessä ajassa kymmeniä tuhansia seuraajia ja se nousi myös valtamedian otsikoihin. Tätä seurasi myös joukko muita tilejä eri musiikkisuunnille ja myös joillekin ammattialoille. Luen seuraavaksi mietteitäni aiheeseen liittyen.

#PUNKSTOO

Skenelle 20.7.2021

Nyt on tiistai. Viime viikonloppuna alkoi #punkstoo. Eikä punk-skene ole enää ennallaan. Ihmiset sanovat olevat järkyttyneitä.

Ja niin kai minäkin yhden kertomuksen toisensa jälkeen latauduttua linjoille, miettien koska on kirjoittamani vuoro. Voin vain sanoa: vihdoinkin. Siinä missä moni on puhunut epätoivosta, minulle tämä hetki on täynnä toivoa.

Toivon niin kovasti, että seuraukset tulevat olemaan mullistavia, sillä minulla ei ole aikaa odottaa kahtakymmentä vuotta lisää, että saadaan uusi punkstoo, jossa voidaan puhua seksuaalisen häirinnän sijaan jo myös vaikkapa heteronormatiivisuudesta, cisnormatiivisuudesta, ja koko skenen läpileikkaavasta seksismistä. Puhumattakaan rasismista. Tai ableismista.

Viime vuosina olen etääntynyt punk-skenestä, koska sen epäpolitisoituminen on tuntunut luotaantyöntävältä. Minusta on tuntunut, kuin punk-skene olisi jäänyt koko ajan vain enemmän jälkeen, mitä tulee tasa-arvoon, seksuaalivähemmistöjen asemaan, sukupuolen moninaisuuteen ja representaatioon. Joten todella: vihdoinkin.

Tämä muutos, joka on minulle ehkä merkittävintä mitä punk-skenessä on tapahtunut, saakin ravistella ja tuntua pahalta. Sillä muutokset eivät koskaan ole helppoja. Ja: pahalta se tuntuu joka tapauksessa kaikista, joilla julkaistut tarinat ovat nostaneet pintaan kipeitä muistoja, ja pahalta se on tuntunut heistä jo aiemminkin, niiden kipeiden muistojen syntyessä.

Tämä kaikki ei saa jäädä vain synneistä ripittäytymiseen somessa.
Tämä ei saa jäädä valtakunnan punkkarin valtaistuimen luhistumisen draamaan ja seuraamiseen.
Eikä varsinkaan, eikä varsinkaan tämä saa jäädä vain moraalisen puritanismin boikotteihin, jotka toteutetaan somen block/unfriend-näppäimillä, tai yksittäisiin peruttuihin bändeihin, jotka pois pyyhkimällä me kuvittelemme ratkaisseemme koko ongelman.

Tämä ei saa olla vain tyhjiä lupauksia puuttumisesta silloin jos tilanne sattuu päälle.
Tämä ei saa olla vain seinälle nidottuja, muualta kopioituja turvallisemman tilan periaatteiden lappuja ilman käytännön toimia, tai lavalta kuulutettuja näiden lappujen fraasien lukemista.

Toisaalta, luetellut asiat ovat kai silti jonkinlainen minimivaatimus, vaikken ole täysin varma, kuinka hyvin se edistää niitä arvoja, joita itse toivoisin punk-skenen edustavan. Yhteisöllisyyttä, vapaudellisuutta, antiautoritaarisuutta, ja tasa-arvoa.

Näin olemme oppineet vallan välillä kaatuvan viime vuosina, #metoo-vuosina.
Valta kaatuu ylikansallisten somealustojen synnyttämässä aallokossa, joka tyrskyää muuttaen totuttua toiminnan logiikkaa. Vastauksena siihen me kulutamme vastuullisemmin, poistamalla ihmisiä kaverilistoiltamme ja pyyhkimällä heidät sosiaalisista ympyröistämme, teeskennellen sen poistaneen itse ongelman, seksismin, misogynian, transfobian, rasismin.

Mutta vastaavaa teeskentelyä kulutusvalintojen merkityksestä rakenteellisiin ongelmiin me harrastamme tällä hetkellä muussakin yhteiskunnassa.

Ja niin, joidenkin osalta ulossulkeminen on ainoa oikea vaihtoehto. Kun valtakunnan punkkarin asianajaja uhkailee uhreja hiljaiseksi median kautta, se tuntuu irvokkaalta näytelmältä, jolla en haluaisi ajatella olevan mitään tekemistä punkin kanssa.

.Yhteisömme on hajanainen, jos yhteisö lainkaan. Se on kokoon harsittu kokoelma erilaisia kuplia, jotka ovat osin päällekkäisiä ja osin toisiaan lähes hylkiviä. En ole varma, kuinka suurta muutosta voin vaatia. Mutta olen varma, että minulla on oikeus vaatia sitä.

Ja olen erittäin varma, että minulla on oikeus vaatia erityisesti cis-heteromiehiä tekemään töitä ja kotiläksynsä raskaan kaavan kautta. Monet meistä muista ovat tehneet jo läksynsä. Meidän on ollut pakko. Ehkä nyt on hyvä hetki muistella myös sitä.

Olen naiseksi syntymässä määritelty muunsukupuolinen, jonka henkinen koti ja turvapaikka on ollut viimeiset reilut pari vuosikymmentä siellä jossain punk-skenen yhteiskunnallisemman siiven laitamilla. Joten kuten moni muu ikäluokkani edustaja, olen lukenut erilaisia DIY-zinejä, eli omakustannepienlehtiä, 2000-luvun alkupäästä lähtien.

Olen silti ymmärtänyt, että minä ja monet miespuoliset ikätoverini olemme lukeneet zinejä pääosin eri teemoista. Siinä missä he ovat ahmineet erilaisia musazinejä opiskellen niitä kuin raamattua, itse olen lukenut zinejä jotka käsittelevät muun muassa seksuaalista häirintää, lähisuhdeväkivaltaa, väkivaltaa, sovittelua, seksuaalista hyväksikäyttöä, traumoista toipumista, naisten itsepuolustusta, ja loputonta määrää muita aiheita, joiden on katsottu olevan feminismin sateenvarjotermin alla.

Ne feministiset zinet eivät ole tulleet tyhjyydestä: ne kirjoitti joku. Ja useimmiten se joku oli joku muu kuin cis-heteromies. Ja joku kopioi, nitoi, pakkasi zinet laukkuihin, istui kärsivällisesti festarista toiseen zinejä myyden, tai vielä useammin ilmaiseksi tai vapaaehtoisia kopiokululahjoituksia vastaan jakaen, ja lähetti niitä ympäri maailmaa, toisille, jotka toimivat samoin.
Näin erityisesti englanninkieliset zinet levisivät ympäri Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa. Vniistä muodostui osa kulttuuriamme. Sivuhuomautuksena on sanottava, muistan niin monia eri ihmisiä, joiden distroja olen vuosien varrella selannut, joiden kirjoittamia ja piirtämiä zinejä olen saanut lukea, ja juuri nyt sekin liikuttaa minua.

Zinet eivät ole ainoa tapa, miten me opimme varautumaan. En edes tiedä enää, montako naisten ja muunsukupuolisten itsepuolustuskurssia Suomessa on järjestetty näiden kahden vuosikymmenen aikana, sekä tietysti vakituiset treenit muutamassa Suomen suurimmista kaupungeista. Suomessa järjestettiin myös useampi Ladyfest ja Queerfest, joiden mainitseminen tuntuu tässä irralliselta, mutta tarpeelliselta punk-skenen feminismin historiasta puhuessa. Ne ovat myös osa minulle tärkeää historiaa punk-skenessä.

Ja kuten niin moni muukin ei-mies, olen myös törmännyt vuosien varrella ystävilleni tehtyihin järkyttäviin, traumatisoiviin asioihin, niin punk-skenessä kuin sen ulkopuolella. Ja monista järkyttävistä asioista taas en ole koskaan kuullut, kuten ei moni muukaan meistä, sillä monet tarinat kerrotaan vain läheisimmille, jos kenellekään.

Yritän sanoa: moni naisista ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista on kaikki nämä vuodet tehnyt töitä, koska se on ollut osa päivittäistä elämäämme, niin itsestäänselvää, ettei sitä ole osannut edes kyseenalaistaa.

Joten kun vuonna 2021 mieheksi olettamani ihminen toisensa jälkeen tulee kertomaan, kuinka hämmästyneitä ja järkyttyneitä he tästä kaikesta ovat, voin vain sanoa: vihdoinkin.

Mutta en nähnyt heitä ostamassa tai lukemassa näitä zinejä, enkä ole kuullut kenenkään heistä toimineen tukihenkilönä, he eivät liioin ole toimineet festareilla häirintäyhdyshenkilönä yksittäistä poikkeusta lukuun ottamatta. Jotkut heistä ovat vitsailleet turvallisemman tilan lapuista minulle, he ovat neuvoneet minua kuinka naisten kuuluisi toimia seksuaalisen häirinnän tilanteissa. Tietysti: lyöden turpaan. He ovat pitäneet itselleen tuntemattoman miehen puolia puhuen olosuhteista, joita eivät voi tietää, tai penänneet todisteita. He ovat ohittaneet heille kerrotut asiat ja jatkaneet kuten ennenkin, sillä ennen tätä asia ei koskettanut heitä. Joten hyvä, että asiat nyt alkavat koskettaa.

Kuten tekstistäni voinee aistia, tätä kirjoittaessani koen väkisinkin myös vihaa. Koen vihaa, monesta eri asiasta, jotka eivät liity oikeastaan millään tavalla seksuaaliseen häirintään, lähisuhdeväkivaltaan, tai hyväksikäyttöön, mutta sitäkin enemmän misogyniaan, seksismiin ja heteronormatiivisuuteen.

Minut #punkstoo pakotti kirjoittamaan. Toivon, että myös muut tarttuvat kynään tai näppikseen viimeistään nyt, ja kirjoittavat ajatuksiaan talteen, muuallekin kuin someen, sillä sen virta ei ole riittävä keino tallentaa historiaa. Tämä on todella hetki Suomen punk-skenen historiaa, josta toivon jäävän jälkiä.

Me kaikki olemme tehneet joskus väärin ja toimineet virheellisesti. Sen kirjoittaminen someen ei ole kuitenkaan mikään vastuuvapauslauseke, jonka jälkeen asiat alkavat puhtaalta pöydältä. Toivon, että tämä muutos näyttäytyy myös hetkenä, jolloin kuka tahansa meistä uskaltaa ottaa ensimmäisen askeleen: oli kyse sitten omasta väärin toimimisesta tai jonkun vääristä toimista itseä kohtaan. Meidän on osattava kantaa vastuumme tilanteista, joissa olemme toimineet haitallisesti tai satuttaen, tietäen tai sitä tiedostamatta.

Toivon tulevaisuudelta punk-skeneä, joka uskaltaa ottaa vastuun teoistaan, ja jossa jokaisella on tilaa olla vailla pelkoa omien rajojen ylittämisestä. Toivon todella, että jatkossa moni asia on toisin. Toivon, että jatkossa näen skenen, jossa naisilla ja sukupuolivähemmistöillä on tilaa toimia aktiivisesti, ja heitä myös kannustetaan ja autetaan. Toivon, että jokainen meistä työskentelee naisvihan, transfobian, homofobian, ja myös rasismin ja ableismin kysymysten parissa, ja työstää ennakkoluulojaan ja asenteitaan - niin näkyviä kuin piilossa olevia, niitä, jotka hetkittäin ikävinä oivalluksina pulpahtavat pintaan. Olemme kaikki etuoikeuksiemme vankeja, ja jos emme käsittele niitä, ne ovat tikittävä aikapommi syrjiviä asenteita.

Toivon, että juuri sinä olet mukana rakentamassa parempaa punk-skeneä. Opiskele, ota selvää, anna tilaa, toimi esimerkkinä, ja puutu tilanteisiin. Älä epäröi kysyä, uskalla myöntää olevasi väärässä, ja ennen kaikkea, keskustele muiden kanssa siitä, miten arvomme näkyvät skenessämme ja miten voisimme parantaa tilannetta. Yhdessä voimme löytää oikeita, kestäviä ratkaisuja.
____________

Father’s Sins Moskovasta esitti siinä biisin nimeltä Patriarhat, joka tarkoittaa suomeksi patriarkaattia.


Kirjoitin ennen biisiä kuulemasi tekstin heti punkstoo-mätäpaiseen puhjettua. Sen jälkeen keskustelu on vaimentunut.

Ensiaskeleet on nyt otettu, mutta matka on vasta alussa.

Ratkaisut monimutkaisiin kysymyksiin eivät koskaan ole yksinkertaisia. Ne eivät ratkea sillä, että Pub Yläkerran työntekijä päättää tiistaina kello 17.10 toimia jatkossa vähän toisin. Ne eivät ratkea sillä, että baarin seinään ilmestyy lappu. Eivätkä ne ratkea sillä, että asioihin vaaditaan muutosta tai niitä pahoitellaan sosiaalisessa mediassa. Tai sillä, että asiasta ahdistutaan kotona ja yritetään väistää sen olemassaoloa.

Meidän on löydettävä ne ratkaisut yhdessä. Eikä vain löydettävä. Ne ratkaisut on rakennettava.

Turvallisemmista tiloista puhutaan turvallisempina, koska jo otsikkotasolla halutaan tuoda ilmi, ettei yksikään tila voi koskaan olla täysin turvallinen. Voimme pyrkiä vain kohti turvallisempaa. Se ei takaa, että ongelmia ei enää koskaan ilmenisi. Ratkaisevaa on, mitä teemme ehkäistäksemme ongelmat, ja miten toimimme niiden ilmetessä. Kenen toimintaan huomiomme keskittyy, uhrin vai toimijan? Kenet haluamme toivottaa tiloihimme tervetulleeksi ja miten varmistamme sen? Entä kuinka turvallisia ylipäätään voivat olla tilat, joissa käytetään päihteitä?

Kenen vastuulla on luoda tilasta turvallisempi? Väitän, että sitä eivät tee yksin baarit, tai baarien järjestyshenkilöt, tai muu henkilökunta, tai keikkajärjestäjät. Emme voi odottaa, että joku ratkaisee ongelmat puolestamme, tai kuvitella niiden vain katoavan punkstoon myötä.

Kun luomme turvallisempien tilojen periaatteita, meidän on tehtävä niistä yhteisiä kaikille. Meidän on sitoutettava ihmiset niihin. Näin turvallisemman ilmapiirin luomisesta tulee kollektiivista. Ihmiset uskaltavat puuttua näkemäänsä, hakea apua, puhua ja jakaa kokemuksiaan.

Turvallisemmat tilat ovat meidän kaikkien vastuulla.

Keskustelu on avattu, ja nyt on aika toimia.

[varpu]

semmonen pointti muuten vielä tuohon aikasempaan että naisilla, muunsukupuolisilla, rodullistetuilla jne sorrettujen vähemmistöjen edustajilla ei oo mitään velvollisuutta toimia minään kärsivällisesti rautalankaa vääntävinä opettajina joillekkin sortavaa läpyskää heittäville vänkääjille, varsinkin nyt kun esim tää punkstoo on tuonu nää asiat yleiseen keskusteluun ja moni on jo ennen tätä vääntänyt sitä samaa rautalankaa kavereilleen, perheilleen ja tuntemattomillekkin ettei tarvis aina sietää niitä samoja paskaläppiä ja muuta sortavaa käytöstä.
et voi myös ihan ite googlata jos ei ymmärrä jotakin, netistä löytyy kyl helposti rautalankaakin tarvittaessa näihin punkstoo keskustelun aiheisiin liittyen