Tuoreen kyselyn mukaan kolme neljästä musiikkialalla toimivasta on kokenut epäasiallista käytöstä viimeisen viiden vuoden aikana. Kyselyn yhdenvertaisuudesta musiikkialalla toteuttivat Muusikkojen liitto, Suomen Musiikintekijät, Music Finland, Musiikin edistämissäätiö, Gramex, Musiikkituottajat, Suomen Jazzliitto, Suomen Musiikkikustantajat, Suomen Sinfoniaorkesterit, Suomen Säveltäjät ja Teosto.
Raportti löytyy kokonaisuudessaan tiedotteen alta. Tulokset julkaistaan myös englanniksi ja ruotsiksi.
Epäasiallinen käytös ilmenee monessa eri muodossa, kuten asiattomina kommentteina ja vähättelynä sekä sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai etniseen taustaan perustuvana syrjintänä tai häirintänä. Alalla toimivat toivovat musiikkialan organisaatioiden tekevän enemmän tilanteen parantamiseksi. Epäkohtiin onkin jo reagoitu ja moni toimija on kehittämässä toimintamalleja epäasiallisen käytöksen ehkäisemiseksi.
Verkkokyselyssä kartoitettiin yhdenvertaisuuden toteutumista Suomen musiikkialalla. Kyselyyn vastasi 1012 musiikkialalla toimivaa ja työskentelevää henkilöä. Kyselyyn vastanneista yli puolet (54 %) oli musiikin esittäjiä, kuten artisteja tai muusikoita. Kolme neljästä (74 %) vastaajasta oli toiminut alalla yli 10 vuotta. Kyselyn toteutti alan ulkopuolinen taho Inklusiiv.
Kyselun mukaan viimeisen viiden vuoden aikana jopa 76 prosenttia musiikkialalla toimivista on kokenut alallaan epäasiallista käytöstä. Epäasiallista käytöstä kokevat erityisesti naiset, muunsukupuoliset sekä nuoret. Joka kymmenes vastaaja (11 %) kertoi kokeneensa epäasiallista käytöstä usein.
Naisista 85 prosenttia ja muunsukupuolisista 84 prosenttia kertoi kokeneensa epäasiallista käytöstä alalla toimiessaan. 26–35-vuotiaista epäasiallista käytöstä oli kokenut 88 prosenttia ja 20–25-vuotiaista 98 prosenttia. Miehistä epäasiallista käytöstä oli kokenut 69 prosenttia.
”Luvut kertovat karua kieltä siitä, että koko alan on yhdessä huomioitava yhdenvertaisuus kaikessa toiminnassaan. Olen iloinen voidessani todeta, että Suomen Musiikintekijöissä olemme jo proaktiivisesti lähteneet kehittämään turvallisemman tilan periaatteita yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa ja kouluttaneet siihen henkilöstöä. Mielellämme jaamme kokemuksiamme toimintamallistamme kaikille alalla toimiville”, Suomen Musiikintekijöiden viestintäpäällikkö Nina Lith kommentoi.
Kyselyssä kartoitettiin myös sitä, minkälaista epäasiallista käytöstä musiikkialalla ilmenee. Vastaajista puolet (50 %) oli kohdannut työssään epäasiallista kommentointia ja lähes kolmannes (29 %) seksuaalista häirintää. Naisista seksuaalista häirintää oli kohdannut 41 prosenttia ja 20–35-vuotiaista 58 prosenttia. 12 prosenttia vastaajista kertoi, ettei ole kohdannut mitään kyselyssä listatuista epäasiallisen käytöksen muodoista.
Kyselystä selvisi myös, että 45 prosenttia vastaajista oli kohdannut vähättelyä ja yli kolmannes (39 %) koki, ettei uusista työmahdollisuuksista tiedoteta reilusti kaikille. Lähes kolmannes (32 %) oli kohdannut poissulkemista epävirallista keskusteluista ja lähes neljännes (23 %) virallisista keskusteluista.
Lähes puolet (47 %) vastaajista koki, ettei samasta työstä makseta samanarvoista palkkaa. Näin kokivat erityisesti freelancerina työskentelevät musiikin esittäjät (52 %) verrattuna kuukausipalkkaisina työskenteleviin musiikin esittäjiin, joista näin koki alle kolmannes (29 %).
Yli puolet (57 %) kyselyyn vastanneista odottaa musiikkialan tekevän enemmän yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja epäasiallisen käytöksen ehkäisemiseksi. Tätä toivovat etenkin naiset ja nuoret alalla toimivat, jotka kokevat epäasiallista käytöstä muita todennäköisemmin. Vain alle neljänneksellä (23 %) kyselyyn vastanneista on hyvä käsitys kehittämistoimista, joita alalla jo tehdään. Toimia valmistellaan useissa musiikkialan organisaatioissa sekä eri toimijoiden yhteishankkeina.
”On selvää, että alan yhdenvertaisuudessa ja epäasiallisen käytöksen ehkäisemisessä on vielä paljon työtä tehtävänä. Onneksi asiaan on monin tavoin alalla jo tartuttukin. Tietoa ja työkaluja on olemassa ja lisää on tekeillä – nyt on aika ottaa ne käyttöön, ja siihen tarvitaan meitä ihan kaikkia. Muusikkojen liitossa asian parissa työskentelee vuodenvaihteessa aloittanut yhteisökoordinaattori, johon jäsenet voivat olla yhteydessä esimerkiksi yhdenvertaisuuteen, epäasialliseen käytökseen ja syrjintään liittyvissä kysymyksissä”, kertoo Muusikkojen liiton viestintäpäällikkö Sanni Kahilainen.
Valta-asemissa toimivien henkilöiden rooli on musiikkialan kulttuurimuutoksessa keskeinen.
“Alalla olisi nyt tärkeää lähteä tiukasti puuttumaan tilanteisiin, joissa epäasiallista käytöstä ilmenee ja luoda koko alan kattavat käytännöt epäasiallisen käytöksen turvalliseen raportoimiseen ja tapausten asianmukaiseen käsittelyyn. Lisäksi alalla tulisi käydä avointa keskustelua epäasiallisesta käytöksestä ja siitä, ettei sitä hyväksytä missään tilanteessa. On äärimmäisen tärkeää, että myös johto- ja valta-asemissa olevat henkilöt osallistuvat näihin keskusteluihin,” sanovat Maija Koponen ja Iida Nalli kyselyn toteuttaneelta Inklusiivilta.
KYSELYN TULOKSIA
Ikä (n=1006)
20–25 vuotta: 5 %
26–35 vuotta: 22 %
36–45 vuotta: 25 %
46–55 vuotta: 22 %
56–65 vuotta: 18 %
Yli 65 vuotta: 8 %
En halua sanoa: 1 %
Sukupuoli-identiteetti (n=1000)
Nainen: 46 %
Mies: 50 %
Muu: 1 %
En halua sanoa: 3 %
Kuinka pitkään olet työskennellyt musiikkialalla? (n=1001)
Alle vuoden: 1 %
1–5 vuotta: 14 %
6–10 vuotta: 11 %
Yli kymmenen vuotta: 74 %
Mitä seuraavista epäasiallisen käytöksen muodoista olet kokenut, nähnyt tai kuullut tapahtuvan työskennellessäsi Suomen musiikkialalla viimeisten noin viiden vuoden aikana? Valitse kaikki sopivat vaihtoehdot. n=1000, kaikki vastaajat.
Oletko itse kokenut epäasiallista käytöstä työskennellessäsi musiikkialalla viimeisten noin viiden vuoden aikana? N=999, kaikki vastaajat.
Usein: 11 %
Satunnaisesti: 30 %
Harvoin: 35 %
En koskaan: 22 %
En halua sanoa: 2 %
Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä liittyen Suomen musiikkialan nykyisiin toimiin? [5= Täysin samaa mieltä, 1= Täysin eri mieltä], “Odotan alan tekevän paljon enemmän yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja epäasiallisen käytöksen ehkäisemiseksi”. n=992, yhteenlaskettu osuus 4 ja 5 vastauksista.
Kaikki vastaajat: 57 %
Naiset: 64 %
Miehet: 48 %
20–25 vuotta: 83 %
26–32 vuotta: 69 %
36–45 vuotta: 56 %
46–55 vuotta: 44 %
56–65 vuotta: 50 %
Yli 65 vuotta: 53 %
Työskennellyt alalla 1–5 vuotta: 72 %
Työskennellyt alalla 6–10 vuotta: 70 %
Työskennellyt alalla yli 10 vuotta: 51 %
:
