Punk in Finland

Miksi sähköyhtiöt piilottelevat edullisinta sopimusta? – Paikallispoliitikko löysi tinkaamalla 14 snt/kWh -sopimuksen ja teki nyt aloitteen, joka päätyi heti valtakunnan politiikkaan
Laki vaatii, että alueellaan huomattavassa markkina-asemassa olevat sähköyhtiöt toimittavat vastuualueensa asiakkaille sähköä kohtuulliseen hintaan. Monet yhtiöt eivät kuitenkaan kerro tämän niin sanotun toimitusvelvollisuussähkön tarjoamisesta. Osa yhtiöistä myy nyt puolestaan pelkkää pörssisähköä. Päivi Tuovinen


Sähköyhtiöiden tapa markkinoida erilaisia sähkösopimuksia ohjaa asiakkaita valitsemaan nyt vaihtoehtoja, jotka eivät ole heille välttämättä edullisimpia.
Yhä useampi sähköyhtiö markkinoi asiakkailleen vain pörssisähköä tai kiinteähintaista, esimerkiksi 24 kuukauden määräaikaistasopimusta. Kumpikaan näistä ei ole välttämättä nykyisessä markkinatilanteensa edullisinta. Edullisimman sopimuksen saaminen edellyttää, että asiakas tuntee sähkömarkkinalain ja osaa vaatia kaikkia vaihtoehtoja.

Esimerkiksi Helsingissä toimiva Helen mainostaa verkkosivuillaan neljää erilaista sähkösopimusvaihtoehtoa. Tarjolla on muun muassa 24 kuukautta voimassa oleva kiinteähintainen sopimus (39 snt/kWh), pörssisähkösopimus tai opiskelijoille mainostettu tuulisähkösopimus.

Verkkosivuilla ei tuoda lainkaan esille, että Helenin halvin toistaiseksi voimassa oleva perussähkösopimus tarjoaa sähköä noin 14 senttiä kilowattitunnilta. Asia paljastui, kun Helsingissä yrittäjänä toimiva vantaalainen paikallispoliitikko Tuukka Saimén (ps.) oli uusimassa yrityksensä sähkösopimuksia.

– Minulle tarjottiin liki 40 senttiä kilowattitunnilta maksavaa sopimusta. Vasta kun purnasin puhelimessa asiakaspalvelijalle, Helenistä tuotiin esille, että halvempikin vaihtoehto on.

Saimén valitsi toistaiseksi voimassa olevan perussopimuksen, jossa Helenillä on oikeus korottaa hintaa ilmoittamalla siitä kuukautta etukäteen. Helen ilmoitti vastikään asiakkailleen, että perussähkön hintaa korotetaan lokakuussa 23,21 senttiin kilowattitunnilla. Asiasta kertoo muun muassa MTV. Korotus on suuri, mutta silti edelleen selvästi asiakkaalle edullisempi kuin 24 kuukauden määräaikainen sopimus.

Saimén arvostelee sähköyhtiöiden toimintaa. Hän vaatii, että sähköyhtiöt noudattaisivat sähkömarkkinalain vaatimusta ja tarjoaisivat asiakkaille niin sanotun toimitusvelvollisuuden ehdot täyttävää sähkösopimusta ja kertoisivat siitä avoimesti. Helenin kohdalla tämä tarkoittaa Helenin perussähkösopimusta, jonka asiakas voi saada, jos osaa sitä pyytää.

Monen muun yhtiön kohdalla tilanne näyttää vastaavalta. Esimerkiksi Fortumin verkkosivulta, jolla yhtiö mainostaa tuotteitaan, ei löydy viittausta toimitusvelvollisuussähköön. Niinpä asiakas ei voi edes tietää, mitä tuotetta Fortum tarjoaa toimitusvelvollisuustuotteena.

Helenin myynti- ja asiakaspalvelun johtaja Anu-Elina Hintsa selittää yhtiön toimintaa sillä, että sähkömarkkinalaki edellyttää toimitusvelvoitetuotteen tarjoamista, mutta laki ei erittele, missä kanavissa tuotetta tarjotaan.

– Helen tarjoaa lain mukaista toimitusvelvollisuustuotetta. Meillä kuitenkin eri tuotteet ovat myynnissä eri kanavissa. Tämän tuotteen kohdalla kanavamme on asiakaspalvelu. Toinen esimerkki kanavakohtaisuudesta on määräaikainen tuulisähkötuotteemme, joka on tällä hetkellä myynnissä ständeillämme, mutta ei kotisivuillamme, Hintsa kertoo sähköpostitse.

Saiménin kotikaupungissa Vantaalla tilanne on valtuutetun mukaan vieläkin huonompi, sillä Vantaan Energia tarjoaa asiakkailleen ainostaan Oomi-yhtiön kautta myytävää pörssisähköä.

Oomi Energiassa ovat mukana Lahti Energia, Oulun Seudun Sähkö, Pori Energia, Vantaan Energia sekä Oulun Sähkönmyynti ja sen osakkaat.

Sáimenin mielestä sähköyhtiöt eivät toimi lain mukaan, jos tarjolla on vain pörssisähköä.

– Sähkömarkkinalain 67 pykälä velvoittaa vähittäismyyjää, jolla on huomattava markkinavoima, toimittamaan vastuualueellaan sähköä kohtuulliseen hintaan kuluttajille sekä muille loppukäyttäjille, Sáimen sanoo painottaen kohtuullisuusvaatimusta.

Sáimenin mukaan kohtuullisia hintoja pitäisi vaatia etenkin niiltä paikallisilta sähköyhtiöiltä, joilla on omaa vähäpäästöistä tuotantoa ja jotka tahkoavat nyt kovia voittoja.

Hän jätti maanantaina Vantaan valtuustossa aloitteen, jossa vaaditaan, että Vantaan Energia kohtuullistaisi asiakkailta perittäviä maksuja.

Aloitteen allekirjoitti 15 valtuutettua, ja Sáimenin mukaan moni valtuutettu kuunteli sitä "korvat höröllä",

Aloitteen sisältö päätyikin pian myös valtakunnan politiikkaan, kun pääministeri Sanna Marin (sd.) esitteli vastaavaa ideaa Hämeenlinnassa torstaina.

Osa sähköyhtiöistä on jo vetänyt kovimpia hinnankorotuksiaan takaisin.

Kokkolassa kaupungin omistama Kokkolan Energia kertoi perjantaina, että se tarjoaa kokkolalaisille sekä lähiympäristön asiakkailleen markkinahintaa edullisemman sähkötuotteen.

Yhtiö suututti asiakkaita ilmoittamalla aiemmin hinnan nousevan 46,29 senttiin kilowattitunnilta. Yhtiön edustaja kertoi Ylelle, että tuleva alennettu hinta on selvästi tätä halvempi.

Sähkömarkkinoiden toimintaa valvoo Suomessa Energiavirasto.

Markkinoista vastaava johta Antti Paananen Energiavirastosta sanoo, että sähköyhtiöiden tulee lain mukaan kertoa asiakkailleen toimitusvelvollisuusehtoon perustuvasta sopimusvaihtoehdosta. Vaatimus on, että tästä kerrotaan yhtiön hinnastossa.

Toimitusvelvollisuus koskee niitä yhtiöitä, joilla on huomattava markkinaosuus omalla toimialueellaan. Siten esimerkiksi Helenin ei tarvitse myydä toimitusvelvollisuussähköä alueensa ulkopuolelle.

Paanasen mukaan yhtiöillä on varsin vapaat kädet määritellä, millainen toimitusvelvollisuuden ehdot täyttämä sähkösopimus on.

– Toimitusvelvollisuussähkön hinnan perusteita ei ole laissa määritelty. Toimistusvelvollisuussähkö voidaan myydä esimerkiksi toistaiseksi voimassa olevalla sopimus tai se voi olla pörssisähkösopimus, Paananen sanoo.

– Mikäli hinta seuraa markkinoiden liikkeitä ja perustuu esimerksi sähköfutuureilla käytävään kauppaan, yhtiön on kerrottava asiakkaalle, miten hintamekanismi on muodostettu.

Paanasen mukaan toimitusvelvollisuuspykälällä on haluttu taata se, että kukaan sähköasiakas ei jää sähköttä.

Johtaja Valtteri Virtanen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta sanoo, että toimitusvelvollisuus toimii Antti Paanasen kuvailemalla tavalla. Olennaisinta on, että kukaan asiakas ei voi jäädä ilman sähköä.

Virtanen korostaa kuitenkin myös kuluttajien mahdollisuutta kilpailuttaa sähköenergian myyjiä. Tällöin yhtiöiden on syytä kertoa erilaisista tuotteistaan avoimesti ja läpinäkyvästi.

– Kilpailutuksen ansiosta kuluttaja voi itse tehdä valintoja, ja valinta voi kohdistua myös oman alueen ulkopuolella toimivaan yhtiöön. Kilpailu toimii, kun erilaiset vaihtoehdot ovat selkeästi esillä.
Sähköhinnan nousulla useita syitä

Sähköyhtiö Helenin perussähkön hinta on ollut tähän asti 13,99 c/kWh. Uusi korotettu hinta on 1.10. alkaen 23,21 c/kWh.

Mistä tämä hinta muodostuu ja miksi hinta nousee, myynti- ja asiakaspalvelun johtaja Anu-Elina Hintsa?

– Sähköenergian myyntihinta sisältää sähkön tukkumarkkinahinnan, myyntikustannukset, Fingridin tasesähkömaksut ja arvonlisäveron.

– Markkina on tällä hetkellä vahvassa murroksessa. Tänä vuonna Ukrainan sota on tuonut markkinoille epävarmuutta, minkä vuoksi energian hintaan vaikuttavat tekijät, erityisesti raaka-ainekustannukset kuten kaasu ja kivihiili, ovat vaihdelleet maailmanmarkkinoilla suuresti ja nopeasti. Voidaan myös nähdä, että kaasun tuonnin huomattava vähentyminen Euroopassa on aiheuttanut painetta sähköpörssin hintoihin.

– Aivan viime aikoina lisää haastetta tilanteeseen ovat tuoneet Euroopan kuivuuden, muun muassa Rein-joen veden pinnan historiallisen alhainen taso sekä Ranskan ydinvoiman tuotannon tason puolittuminen.