Hienoin tarina piffillä

[la dolce fitta]

Nyt muistui mieleen yläasteella rinnakkaisluokalla ollut kommunistilarppaaja, jolle minulla oli tapana hailata, koska olin urpo (ja olen edelleenkin). Muistan myös miten vaahtosin ensimmäiselle tyttöystävälleni kansallissosialismista esittäen sen tietysti positiivisessa valossa. Myöhemmin se jätti minut, koska halusi seurustella jonkun ruotsalaisen pojan kanssa. Seuraava tyttöystäväni jätti minut, koska olin liian takertuva, outo ja antisosiaalinen. Kolmannen tyttöystäväni tapasin suljetulla osastolla ja myöhemmin jätin hänet, koska oma pääni ei kestänyt hänen kestämätöntä päätään. Tämä ei kyllä enää liity mitenkään hailaamiseen.

Leikin joka tapauksessa olevani uusnatsi, välillä anarkisti ja välillä jotain muuta, palvoin samalla Saatanaa, kuuntelin black metallia ja punkkia, pohdin kuumeisesti omaa seksuaalisuuttani, luokkani lestadiolaiset olivat parhaita kavereitani parin ystävä ystävän lisäksi, ja olin kaikissa konflikteissa aina heidän puolellaan, ja sekaannuin muutenkin aina suurella intohimolla kaikkiin kiistoihin ja konflikteihin ollen yleensä tappiolla olijan / sorretun puolella, eritoten jos tällä oli vaikeuksia puolustaa itse itseään. Toisaalta inhosin luokan syrjittyä tyyppiä siinä missä kaikki muutkin.

Tämmöisiä pitäisi kertoa jossain muussa topikissa, mutta ihan vitun sama, sieg hail kaikille. Niin ja syyni hailaamiselle oli tietysti juuri se, että se oli väärin. Nuo lestadiolaistoverit hämmästelivät ja paheksuivat hiljaa minun häröilyjäni, mutta olivat muutoin aina supporttaamassa minua ja olivat kovia perseilemään kanssani. He myös suhtautuivat homosteluun avoimemmin ja iloisemmin kuin muut. Paras ystäväni oli homofoobikko ja sai minut itkemään kommenteillaan aiheesta. Samat lestadiolaiset olivat myös ainoita, joita kiinnosti huolestua, kun minä suunnittelin itsemurhaani kertoen siitä kaikille ja aloin flippailla ja sekoilla ja esitellä koulussa puukkoa, jolla aioin muka tappaa itseni. Sitten rehtori otti minulta pois tuon puukon ja passitti minut lääkäriin. Puukko oli virosta luokkaretkellä ostettu perhosveitsi, se on minulla yhä tallessa. Itse asiassa se on minulla kädessäni juuri nyt, sen terään on kuvioitu rautaristi ja liekkejä(!).

Kaiken kaikkiaan minun maailmankuvani tai olemukseni tai mikä lie oli siis loistava sekoitus ääriliikkeiden ja äärihahmojen ihailua, heikompien puolella olemista, seksuaalisen identiteetin etsimistä, häilyvää uskonnollisuutta, halpaa ja tarkoitushakuista provosointia, ihmisten tappamisesta haaveilua ja lakanoihin masturboimista. En kyllä jätä näin pitkää tekstiä postaamatta, että fuck ass vaan.

Pitäisi mennä jo nukkumaan. Elämänhallinta kusee taas. Kurkku on kipeä. Hailaan Lady Gaga julisteelle.

[promoottori naurahtaa]

Nyt muistui mieleen yläasteella rinnakkaisluokalla ollut kommunistilarppaaja, jolle minulla oli tapana hailata, koska olin urpo (ja olen edelleenkin). Muistan myös miten vaahtosin ensimmäiselle tyttöystävälleni kansallissosialismista esittäen sen tietysti positiivisessa valossa. Myöhemmin se jätti minut, koska halusi seurustella jonkun ruotsalaisen pojan kanssa. Seuraava tyttöystäväni jätti minut, koska olin liian takertuva, outo ja antisosiaalinen. Kolmannen tyttöystäväni tapasin suljetulla osastolla ja myöhemmin jätin hänet, koska oma pääni ei kestänyt hänen kestämätöntä päätään. Tämä ei kyllä enää liity mitenkään hailaamiseen.

Leikin joka tapauksessa olevani uusnatsi, välillä anarkisti ja välillä jotain muuta, palvoin samalla Saatanaa, kuuntelin black metallia ja punkkia, pohdin kuumeisesti omaa seksuaalisuuttani, luokkani lestadiolaiset olivat parhaita kavereitani parin ystävä ystävän lisäksi, ja olin kaikissa konflikteissa aina heidän puolellaan, ja sekaannuin muutenkin aina suurella intohimolla kaikkiin kiistoihin ja konflikteihin ollen yleensä tappiolla olijan / sorretun puolella, eritoten jos tällä oli vaikeuksia puolustaa itse itseään. Toisaalta inhosin luokan syrjittyä tyyppiä siinä missä kaikki muutkin.

Tämmöisiä pitäisi kertoa jossain muussa topikissa, mutta ihan vitun sama, sieg hail kaikille. Niin ja syyni hailaamiselle oli tietysti juuri se, että se oli väärin. Nuo lestadiolaistoverit hämmästelivät ja paheksuivat hiljaa minun häröilyjäni, mutta olivat muutoin aina supporttaamassa minua ja olivat kovia perseilemään kanssani. He myös suhtautuivat homosteluun avoimemmin ja iloisemmin kuin muut. Paras ystäväni oli homofoobikko ja sai minut itkemään kommenteillaan aiheesta. Samat lestadiolaiset olivat myös ainoita, joita kiinnosti huolestua, kun minä suunnittelin itsemurhaani kertoen siitä kaikille ja aloin flippailla ja sekoilla ja esitellä koulussa puukkoa, jolla aioin muka tappaa itseni. Sitten rehtori otti minulta pois tuon puukon ja passitti minut lääkäriin. Puukko oli virosta luokkaretkellä ostettu perhosveitsi, se on minulla yhä tallessa. Itse asiassa se on minulla kädessäni juuri nyt, sen terään on kuvioitu rautaristi ja liekkejä(!).

Kaiken kaikkiaan minun maailmankuvani tai olemukseni tai mikä lie oli siis loistava sekoitus ääriliikkeiden ja äärihahmojen ihailua, heikompien puolella olemista, seksuaalisen identiteetin etsimistä, häilyvää uskonnollisuutta, halpaa ja tarkoitushakuista provosointia, ihmisten tappamisesta haaveilua ja lakanoihin masturboimista. En kyllä jätä näin pitkää tekstiä postaamatta, että fuck ass vaan.

Pitäisi mennä jo nukkumaan. Elämänhallinta kusee taas. Kurkku on kipeä. Hailaan Lady Gaga julisteelle.

[Reva Braun]

Tuli housuun paskomisesta mieleen yks synkkä tapahtuma elämässäni. Oisinkohan ollu jotain 8-vuotias. Tämän ikäisillä on jo hieman vastuuta mm. koulun vuoksi ja ilmeisemmin tämä pienikin vastuu pelotti. Tiettyjä asioita ei oo enää ihan ok tehä ja on aika opetella tekemään uusia asioita. Tiettyjä asioita, kuten esimerkiksi syöttötuolissa istuminen. Olin yksin kotona ja keittiössä oli pikkuveljen syöttötuoli pöydän vieressä. Saatoin melkeen kuulla sen vittuilun. "Hähää, sää oot liian vanha istuakses tässä". 8-vuotta anarkiaa suoniini sykkinyt sydän kuitenkin aikaansai "paskanvitut"-reaktion ja hetken mielijohteesta nappasin jääkaapista vanukkaan ja änkeydyin väkivalloin syöttötuoliin. Jos ette sattumoisin oo istunut koskaan syöttötuolissa tuon ikäisenä, niin voin kertoa, että se on aika ahdasta. Useimmat syöttötuolit kun on suunniteltu huomattavasti pienemmille ihmisille. Siinä sitten vanukkaani syötyä tajusin, että oon jumissa enkä pääse pois. Jonkun aikaa siinä ähkyin ja vääntelin mutta ei vaan vittu päässy pois. Sitten tajusin, että mulla on ihan jäätävä paskahätä ja mää oon syöttötuolissa jumissa. Ei mikään maailman paras kombo. Ei siinä sitten muu auttanut, paska läsähti pöksyyn ja vitutti aivan saatanasti. En kuollaksenikaan nyt muista, että pääsinkö siitä ite sitten siivoileen jälkiäni vai löysikö äiti kouluikäisen poikansa syöttötuolista paskat housuissa. Veikkaan, että pääsin ite irti koska muuten ois varmaan mamma vittuillu tästä aika ajoin.

[Roge Moore]

uros kirjoitti:
Kertokaahan tarinoita päättäväisyydestä ja siitä kuinka ei ihan heti periksi anneta. Never surrender hengessä.

Isälläni oli tapana kuunnella lauantai-iltaisin Radio Majakkan toivekonserttia, jonne pysty lähettämään tekstiviestillä toivekappaleita. Isä ei osannut kirjoittaa tekstareita ja soittamallakaan Majakan linjoille ei aina päässyt. No sen kanavan mainoksissa sanottiin, että toiveita voi lähettää myös sähköpostilla, joten isäni meni kauppaan ja osti " myy mulle semmone tiatokone jolla voi lähettää sähköpostia". Nyt (oli vuosi 2009) isä sai tietokoneen, ainoa ongelma oli se ettei hän ollut ikinä käyttänyt tietokonetta, termit kuten hiiri ja google olivat täysin tuntemattomia. Opetin sille perusjutut. Ja isähän oppi (mm. pornosivut löytyi heti hakusanalla pimppi) ja osasi laittaa emailia radiolähetykseen, toivekappaleineen. Eteen astui uusi ongelma, Majakassa ei ollut kyseistä toivelaulua. Meni pari päivää niin isä meni ja osti loimaan huoltoasemalta cd-levyn jossa kyseinen kappale oli ja ajoi turkuun Majakan toimitukseen, antoi radiojuontajalle levyn ja sanoi että tossa on tää levy, soita sitä. Sitten ajoi takaisin kotio, lähetti sähköpostia sinne toimitukseen, että soittaa sen kappaleen, heitti sohvalle pötkölleen ja kuunteli toivomansa kappaleen jonka Majakka sitten soitti.

nosto

[Hans Normaali]

uros kirjoitti:
Kertokaahan tarinoita päättäväisyydestä ja siitä kuinka ei ihan heti periksi anneta. Never surrender hengessä.

Isälläni oli tapana kuunnella lauantai-iltaisin Radio Majakkan toivekonserttia, jonne pysty lähettämään tekstiviestillä toivekappaleita. Isä ei osannut kirjoittaa tekstareita ja soittamallakaan Majakan linjoille ei aina päässyt. No sen kanavan mainoksissa sanottiin, että toiveita voi lähettää myös sähköpostilla, joten isäni meni kauppaan ja osti " myy mulle semmone tiatokone jolla voi lähettää sähköpostia". Nyt (oli vuosi 2009) isä sai tietokoneen, ainoa ongelma oli se ettei hän ollut ikinä käyttänyt tietokonetta, termit kuten hiiri ja google olivat täysin tuntemattomia. Opetin sille perusjutut. Ja isähän oppi (mm. pornosivut löytyi heti hakusanalla pimppi) ja osasi laittaa emailia radiolähetykseen, toivekappaleineen. Eteen astui uusi ongelma, Majakassa ei ollut kyseistä toivelaulua. Meni pari päivää niin isä meni ja osti loimaan huoltoasemalta cd-levyn jossa kyseinen kappale oli ja ajoi turkuun Majakan toimitukseen, antoi radiojuontajalle levyn ja sanoi että tossa on tää levy, soita sitä. Sitten ajoi takaisin kotio, lähetti sähköpostia sinne toimitukseen, että soittaa sen kappaleen, heitti sohvalle pötkölleen ja kuunteli toivomansa kappaleen jonka Majakka sitten soitti.

nosto

Tää saa kyllä joka kerta melki liikuttuneeseen tilaan meikäläisen.

[Archie Crust Bunker]

^Mikähän kappale lie kysessä? Toisaalta tarinan mystisyys kärsisi ehkä jos tämä selviää.

[uros]

^Mikähän kappale lie kysessä? Toisaalta tarinan mystisyys kärsisi ehkä jos tämä selviää.

Sivulla 9 vastaus.. Hienoa että tarina lämmittää ihmisiä vieläkin.

[MEE VITTU TÖIHI]

^Mikähän kappale lie kysessä? Toisaalta tarinan mystisyys kärsisi ehkä jos tämä selviää.

Sivulla 9 vastaus.. Hienoa että tarina lämmittää ihmisiä vieläkin.

No onhan tuo mahtava tarina

[feral hermanni]

Kuuntelin kappaleen. Mahtava tarina, koskettava kappale.

[roskacore]

Tuli tämä tarina yllättäen mieleen ja aattelin et se sopis tänne jos ei oo vielä mainittu. Sori jos on mainittu.

Olin varmaan jossain piilokamerassa äsken.
Istuskelin Salpimientassa ainoana asiakkaana pizzalla, kun sisään pamahtaa joku saatanan sekava vanha hippi,
kyselee ekaks että onko lohta ja vuohenjuustoa ja tivaa sitten pitkään erilaisten kaljojen vahvuuksia.
Jostain syystä se sai tilattua pizzan ja tuopin ja alkoi itekseen puhua kirjakielellä että "on hienoa elää vapaana miehenä, juoda valkoviiniä ja katsella pyöräilijöitä" yms. paskaa.
Vähän ajan päästä sinne tulee n. 20 -vuotias ihan fiksun näköinen mimmi joka alkaa hokea "Minulla on kolme todistajaa jotka voivat todistaa etten tehnyt sitä vuonna 2009 jolloin jumalatar Selena oli vielä minä". Tuota siis uudestaan ja uudestaan.
Samalla sisään tulee vanhan merimiehen stereotypia (hihaton raitapaita, mursuviikset jne.) ja huutaa "Hiljaa saatana!" Muija jatkaa kuitenkin hokemista entistä kovemmalla äänellä, paikan myyjä hyökkää takahuoneesta ja ilmeisesti luulee että hippi oli huutanut äsken ja huutaa sille että "Sinä ota pizza mukaan ja ulos".

Tässä vaiheessa oli pakko lähtä menemään kun pelotti että itekkin flippaa.

[PearlySpencer]

Kyllä tämä kuuluu tänne.

2005 kesällä kun juhlimme koulun päättäjäisiä datanomiporukan kanssa. Join kotona pohjiks pullon leijonaa ja pari kaljaa ja olin ihan vitun huonossa kunnossa baariin mennessä ja join siellä lisää ja vielä parissa muussa baarissa. Kotiin pääsemisestä ei oo mitään muistikuvia. No seuraavana aamuna oli silmät muurautunu kiinni ja olin oksentanu lattialle ja makasin siinä vitun oksennuksessa kun poliisilaitokselta soitettiin että pitäs tulla antamaan todistajan lausunto koskien pahoinpitelyä jonka olin nähny. Jostain vitun syystä lupasin sille poliisille että tottakai olen kohta paikalla. Yritin nousta mutta oli niin vitun paha olo ja haisin niin vitun pahalle että kaatuilin pitkin kämppää. Olin lisäks kyntäny jotain ojanpohjia kun oli kaikki vaatteet jossain mudassa ja maiharit oli jalassa ihan paskasena. Menin vaattet päällä kylmään suihkuun ja tuntu että kuolen. Sitten sain jotenki ne paskaset vaatteet pois päältä ja kuivattuu itteni ja puhtaat vaatteet päälle ja yritin lähtee keskustaan ajamaan pyörällä niin pääsin ehkä kolme metrii kun kaaduin pihalle ja sain jotain ruhjeita naamaan. Siinä sitten pihalla selällään maatessa soitin taksin ja makasin taksissa melkein tajuttomana ja heräilin kun taksimies sano että aletaan olla kyttälaitoksen pihalla. No siitä sitten yritin päästä toiseen tai kolmanteen kerrokseen jotain kaiteita pitkin roikkumalla kun en pysyny oikein tolpillani. Hissi ei toiminut. Ilmottauduin jollain luukulla että mulla olis tapaaminen jonkun konstaapelin kanssa. Luukulla istunut akka käski odottamaa hetken ja painelin suorinta tietä vessaan oksentamaan. Oksensin mahan tyhjäks ja join vettä hanasta ja oksensin lisää ja kävin makaamaan vessan kaakelilattialle. Kaiken vitun paskan lisäks oli hellepäivä ja kauheen tuskanen kuumuus. En tiedä nukahinko siihen lattialle mut kohta säpsähdin kun joku muu tuli sinne vessaan ja kysy että onko mulla paha olla. Sanoin että ihan vitun hyvä olo on kun naama oli valkee kun kummituksella ja silmät punaset kun sian vitut.Menin sinne aulaan jossa joku kyttä huuteli minun nimeä. Se sitten kyseli multa jotain niihin tapahtumiin liittyen ja yritin vastailla parhaani mukaan mitä muistin vaikka koko ajan olin ihan pyörtymispisteessä. Poliisi sitten vähän alko epäilemään että en oo siinä kunnossa että voisin ehkä parhaalla mahdollisella tavalla muistaa tapahtumien kulkua joten se sopi mulle uuden ajan ja käski painua vittuun. Sen mielestä tilanne ei ollut yhtään huvittava, ei kyllä itsenikään mielestä. Tämän jälkeen makasin jossain pusikossa kyttälaitoksen läheisyydessä ja mietin että millä vitulla pääsen kotiin kun viimeset rahat meni taksiin. Soitin sitten veljelle että tulee hakemaan minut ja vie kotiin. Mentiin jonkun isomman tien kautta keskustasta Noljakkaan päin kun tuli ihan vitun paha olo ja meinasin oksentaa autoon. Sain pään ulos jossain kasikympin vauhissa ja heitin kunnon purjot sierran kylkeen josta ne sitten vielä samana päivän jouduin pesemään vaikka krapula kesti arviolta kolme päivää.

[ORKO VAI SLIMER?]

Kyllä tämä kuuluu tänne.

2005 kesällä kun juhlimme koulun päättäjäisiä datanomiporukan kanssa. Join kotona pohjiks pullon leijonaa ja pari kaljaa ja olin ihan vitun huonossa kunnossa baariin mennessä ja join siellä lisää ja vielä parissa muussa baarissa. Kotiin pääsemisestä ei oo mitään muistikuvia. No seuraavana aamuna oli silmät muurautunu kiinni ja olin oksentanu lattialle ja makasin siinä vitun oksennuksessa kun poliisilaitokselta soitettiin että pitäs tulla antamaan todistajan lausunto koskien pahoinpitelyä jonka olin nähny. Jostain vitun syystä lupasin sille poliisille että tottakai olen kohta paikalla. Yritin nousta mutta oli niin vitun paha olo ja haisin niin vitun pahalle että kaatuilin pitkin kämppää. Olin lisäks kyntäny jotain ojanpohjia kun oli kaikki vaatteet jossain mudassa ja maiharit oli jalassa ihan paskasena. Menin vaattet päällä kylmään suihkuun ja tuntu että kuolen. Sitten sain jotenki ne paskaset vaatteet pois päältä ja kuivattuu itteni ja puhtaat vaatteet päälle ja yritin lähtee keskustaan ajamaan pyörällä niin pääsin ehkä kolme metrii kun kaaduin pihalle ja sain jotain ruhjeita naamaan. Siinä sitten pihalla selällään maatessa soitin taksin ja makasin taksissa melkein tajuttomana ja heräilin kun taksimies sano että aletaan olla kyttälaitoksen pihalla. No siitä sitten yritin päästä toiseen tai kolmanteen kerrokseen jotain kaiteita pitkin roikkumalla kun en pysyny oikein tolpillani. Hissi ei toiminut. Ilmottauduin jollain luukulla että mulla olis tapaaminen jonkun konstaapelin kanssa. Luukulla istunut akka käski odottamaa hetken ja painelin suorinta tietä vessaan oksentamaan. Oksensin mahan tyhjäks ja join vettä hanasta ja oksensin lisää ja kävin makaamaan vessan kaakelilattialle. Kaiken vitun paskan lisäks oli hellepäivä ja kauheen tuskanen kuumuus. En tiedä nukahinko siihen lattialle mut kohta säpsähdin kun joku muu tuli sinne vessaan ja kysy että onko mulla paha olla. Sanoin että ihan vitun hyvä olo on kun naama oli valkee kun kummituksella ja silmät punaset kun sian vitut.Menin sinne aulaan jossa joku kyttä huuteli minun nimeä. Se sitten kyseli multa jotain niihin tapahtumiin liittyen ja yritin vastailla parhaani mukaan mitä muistin vaikka koko ajan olin ihan pyörtymispisteessä. Poliisi sitten vähän alko epäilemään että en oo siinä kunnossa että voisin ehkä parhaalla mahdollisella tavalla muistaa tapahtumien kulkua joten se sopi mulle uuden ajan ja käski painua vittuun. Sen mielestä tilanne ei ollut yhtään huvittava, ei kyllä itsenikään mielestä. Tämän jälkeen makasin jossain pusikossa kyttälaitoksen läheisyydessä ja mietin että millä vitulla pääsen kotiin kun viimeset rahat meni taksiin. Soitin sitten veljelle että tulee hakemaan minut ja vie kotiin. Mentiin jonkun isomman tien kautta keskustasta Noljakkaan päin kun tuli ihan vitun paha olo ja meinasin oksentaa autoon. Sain pään ulos jossain kasikympin vauhissa ja heitin kunnon purjot sierran kylkeen josta ne sitten vielä samana päivän jouduin pesemään vaikka krapula kesti arviolta kolme päivää.

joo kyllä täm äon vitun johtaja tarina ja:

Tuli tämä tarina yllättäen mieleen..

ja jos haluat stickeyyn pasteta niin vittu ole kiltti ja ota etukäteen selvää vaikka piffillä ollaankin koska yksi quotekomppausmylläys per stoori riittänee tai en tiiä.

vittu

mikä tukari must on tullu

[roskacore]

quotemyllypyllykomp

[typpö]

MISSÄ AÄDKYN JENKEM - topääng. Se. Kokonaisuudessaa. Se tunne kun piffillä seurattiin Jenkem huuruista menoa.

[Balam-Acab]

MISSÄ AÄDKYN JENKEM - topääng

vanhalla vanhalla piffillä