Hienoin tarina piffillä

[quote="Erkki Metsolan serkku" post_id=18586076 time=1576602900 user_id=26148]Mitä vittua mä taas quoteen[/quote]
Message
Author
User avatar
bad grankulla
King of PIF
King of PIF
Posts: 16909
Joined: 11 Oct 2013, 15:39
Location: by the river (dippan deppan)

Re: Hienoin tarina piffillä

#931 Post by bad grankulla » 16 Jun 2020, 21:57

Hieno tositarina :salut:
Image

»Yksityisedut ovat aina syrjäytettävä yleisen ja kansan edun tieltä.» —Santeri Alkio

User avatar
Bara en kapibara
-=Lord Of PIF=-
-=Lord Of PIF=-
Posts: 13403
Joined: 10 Oct 2014, 20:54
Location: Nurkan takana ujona

Re: Hienoin tarina piffillä

#932 Post by Bara en kapibara » 26 Jun 2020, 10:15

Otetaas tää tuolta viimeksi naurattaneista tällekin puolelle
Damone wrote:
26 Jun 2020, 01:59
overgrown reptilian wrote:
26 Jun 2020, 00:53
reino virtanen kuusankoskelta wrote:
26 Jun 2020, 00:39
Kävin parin kaverin kanssa usein serkuillani Repalla ja Santulla. Noin neli- tai viisivuotiaana Santulla oli tapana sanoa kesken leikkien menevänsä "kattomaan kaloja". Se tarkoitti, että Santtu saapasteli perheen akvaarion eteen katsomaan monneja ja hyräilemään samalla kun paskoi onnellisena housuunsa.

Parin tällaisen kerran jälkeen koodisanoma ymmärrettiin ja kalojen katsomis -ilmoituksen jälkeen tyyppiä raahattiin äitinsä toimesta väkisin vessaan pöntölle istumaan samalla kun Santtu kirkui ja piti kynsin hampain kiinni ovenkarmeista sun muusta.

Veskissä asioituaan Santtu yleensä tukotti koko pöntön paperilla, mikä teki vessassa käymisestä kyseisessä huushollissa aina omanlaisensa seikkailun: koskaan ei tiennyt vyöryikö salakavalasti vesi ja paskadelfiineiksi kutsumamme pökäleet putkista takaisin ja yli pöntön reunojen kuin freudilaisessa painajaisessa, koska putkisto oli useimmiten truutattu täyteen paperia.

Jos näin kävi, veljesten vanhemmat huusivat siitä meille vieraille muksuille, kuin olisi ollut meidän vika, että Santtua ei oltu opetettu käymään kunnolla edes vessassa. Tämä nosti vessassa käymisen jännitystä entisestään. Kyseinen helpotushuone saikin meiltä kersoilta nimekseen Atomgrad.

Parhaalla kaverillani Aakella oli tapana olla Repan luokse sovituista tapaamisista useita tunteja myöhässä. Vasta aikuisiällä Aake kertoi, että pelkäsi Atomgradissa käymistä niin paljon, että ei suostunut vierailemaan Repan luona ennen kuin oli käynyt omassa kodissaan paskalla. Koska suoliston toiminta on mitä on, myöhästyminen oli lähes aina tosiasia.
Hittolainen!!! :P
:heart: 明日の自分が好きと 信じているの 信じたいから :heart:
Kasvien, lintujen yms. tunnistusta
Taide-instaa saa kysyä yv:llä
MASU ASUKKI wrote:
24 Sep 2019, 11:18
kannatan perinteisiä arvoja; health, mana ja stamina

User avatar
devil via the anus
-=00King Of PIF00=-
-=00King Of PIF00=-
Posts: 29630
Joined: 01 Apr 2008, 00:24
Location: cloaca satanica

Re: Hienoin tarina piffillä

#933 Post by devil via the anus » 30 Jun 2020, 11:49

Otetaas tänne talteen...
Uutiset ja mää wrote:
30 Jun 2020, 03:48
Olen yrittänyt tässä nukkua mutta sateesta huolimatta kämpässäni on edelleen liian kuuma joten turisenpa aikani kuluksi entisestä kämppiksestäni Natsi-Jukasta, jonka kanssa asuin osakunnan solukämpässä Helsingissä joskus 12 vuotta sitten. Muutin etunimen hienotunteisuussyistä vaikka usealle piffiläiselle olen tarinoinut kyseisen kämppiksen käänteistä hänen oikealla nimellään.

Asuimme yhdessä muistaakseni 10 kuukautta. Muutin siis Helsinkiin tuolloin teologian opintojani varten. Olin 24-vuotias. Samassa solussa asui myös eräs nuori oikeustieteen fuksi joka on edelleen hyviä ystäviäni. Mutta asiaan. Vuokrasopimusta allekirjoittaessani osakunnan työntekijä varoitti, että kämpässä asuu sitten "no, ei enää ihan kolmikymppinenkään herrasmies". OK, mikäs siinä. Kyseinen herrasmies paljastui vajaa viisikymppiseksi, päivisin fyysisiä töitä tekeväksi humanististen tieteiden ylioppilaaksi, jolle viina maistui ilmeisen hyvin. No, viina maistui itsellenikin ilmeisen hyvin, joten mikäpä siinä.

Ensimmäinen juopotteluiltamme alkoi mukavasti. Joimme hieman kaupasta haettua keppanaa, niiden loputtua Jukka kaivoi kätköistään pullon rakastamansa merkin rosee-viiniä, ja sen loputtua avasin Tampereelta roudaamani viiden litran tonkan itsetehtyä, sangen hyvää omena-aronia-viiniä.

Jossain vaiheessa sivistynyt, yleiseen tutustumiseen ja kirjallisuuden klassikoihin keskittynyt keskustelumme sai vähän ikävän käänteen kun mainitsin olleeni sivarissa, jolloin Jukka alkoi intensiivisesti tuijottaa silmiini ja latoa tiskiin erilaisia skenaarioita, millä tavoin hän haluaisi tappaa kaikki sivarit. Päätin että tässä kohtaa lienee paras vetäytyä nukkumaan omaan huoneeseeni. Olin nuori ja viaton, ja lisäksi todella humalassa, joten tuli todella epämukava olo ja varmuuden vuoksi sain päähänpiston ottaa keittiöveitseni mukaan huoneeseeni. Oven laitoin tietenkin lukkoon. Soitin vielä kuiskaavalla äänellä isoveljelleni puhelun, että uusi kämppikseni haluaa ilmeisesti tappaa minut. Veljeni oli ymmärrettävästi huolissaan mutta yritin vakuutella että ei tässä mitään hätää, minulla on veitsi käsillä. En usko että tämä varsinaisesti rauhoitti veljeäni mutta nukahdin.

Ai niin äskeisestä unohdin tietysti mainita Jukan natsisympatiat, jotka tosin varmaan tulivat ilmi jo topicin otsikosta. Jukalla oli sellainen yleinen kaava humaltumisessa (jota siis tapahtui arviolta 3-4 kertaa viikossa, joko yksin tai minun seurassani), että alkuun oli erittäin sivistynyttä ja jopa valaisevaa keskustelua (hänen yleissivistyksensä oli erittäin korkealla tasolla), sitten jossain vaiheessa kun promillet alkoivat olla sillä tasolla että itse aloin jo mömmähtää, Jukalle tuli touhukännivaihe. Tämä oli erittäin kätevää koska yleensä tämä touhuvimma purkautui asunnon siivoamisena, joten käytännössä minun ei tarvinnut siivota asuntomme yleisiä tiloja kertaakaan yhteisasumisemme aikana. Jukka halusi siivota kaiken kloriitilla - vessaa pestessään hän kerran huusikin että "tämä se on hyvä aine, tällä lähtee niin pöpöt kuin juutalaisetkin" - mutta keittiön pintoja kielsin pesemästä kloriitilla, varsinkin kun olin ainoa asukas joka varsinaisesti laittoi siellä ruokaa. No, touhuvaiheen jälkeen hetki rauhoittumista sivistyneen keskustelun äärellä - tässä vaiheessa hän yleensä kaivoi ne pianomusiikin nuottikirjansa, joita ei vielä ollut vienyt kaniin - ja kertoi pianomusiikin nyansseista, joista en itse ymmärtänyt mitään - Jukka olisi varmaan voinut työkseen soittaa pianoa, ellei olisi ryypännyt 80-luvulta saakka ja ilmeisesti sormenpäänsäkään eivät olleet kovin herkät fyysisten hanttihommien jäljiltä. No, sitten tuli eeppisin vaihe eli natsikännit. Usein hän mairea hymy kasvoillaan hailasi, kopsautti kantapäänsä yhteen (mikä oli hauska näky kun yleisin juopoitteluasu oli t-paita ja munakalsarit) ja huusi jonkun sloganin, esim. TAISTELU JATKUU -SS!!! tai LEBENSRAUM tai mitä näitä nyt on. Aikaa myöten opin olemaan pelkäämättä Jukan natsikännivaihetta ja sain siitä itse asiassa suurta hupia.

Eräs huomionarvoinen keissi oli kun silloinen tyttöystäväni tuli ensimmäistä kertaa kylään. Ensinnäkin Jukka kätteli ja esittäytyi "moi, olen Jukka, vanha runkkari". No, illan tullen oli ilmeisesti dokaillut yksin huoneessaan, ja yöllä, kun olimme jo nukkumassa, kuulimme kun touhuvaiheeseen päässyt Jukka viskeli seiniin eteisessä kasalla olleita ilmaisjakelulehtiä huutaen "diesen... propagandistischen.... Zeitungen!" Jonkin aikaa kuuntelimme menoa ja tyttöystäväni, joka halusi jo nukkua, halusi minun menevän sanomaan Jukalle että turpa kiinni, mutta en halunnut show'ta, joten sanoin vain että kyllä se kohta tuosta rauhoittuu. Tyttöystäväni kuitenkin vaati, että menen huomauttamaan häiriöstä, joten avasin oven ja sanoin Jukalle että pitäisiköhän mennä nukkumaan. Jukka vastasi että NUKKUMAAN? MINÄKÖ? EN KOSKAAN! VATERLAND! ja ryntäsi pihalle. Huoneeni ikkuna oli pari kerrosta suoraan rapun ulko-oven yläpuolella ja lämmin syysilta kun oli, ikkuna oli auki. Jukka meni huutamaan yksin lähiön yöhön että JOKAINEN SUOMALAINEN TIETÄÄ MIKÄ ON ISÄNMAA!

Tämän purkauksen jälkeen onneksi vetäytyi huoneeseensa ja nukahti, tai ei ainakaan mölissyt enää. Kello oli ehkä 2:30. Ja tapansa mukaan heräsi joskus kuudelta lähteäkseen töihin. Ilmeisesti Natsi-Jukalle ei ikinä tullut krapulaa mutta monesti mietin, miten sinänsä hyväkuntoisen lähes viisikymppisen miehen sydän kestää tuollaista kohellusta.
Uutiset ja mää wrote:
30 Jun 2020, 03:54
Ai niin eräs kohokohta oli myös kun ryypättiin kämpillä kolmistaan Jukan ja yhteisen kämppiksemme Ilmarin (nimi muutettu) kanssa. Jossain vaiheessa, ennen varsinaista natsivaihetta mutta sitä enteillen, Jukka alkaa herkistyneenä muistelemaan, että oli erittäin kaunista, kun Yle näytti joskus aitoa kuvamateriaalia Harkovan takaisinvaltauksesta, siis jotain natsien propagandapätkää, ja sanoi että olisipa ihanaa nähdä se vielä joskus. No, Ilmarin kanssa mietittiin että kai tuo nyt YouTubesta löytyy ja menimme huoneeseeni tietokoneen ääreen. Kyseinen pätkä tietty löytyi tyyliin ekana hakutuloksena kun kirjoitti "Battle of Harkov" tai jotain vastaavaa ja niinpä katselimme kyseisen pätkän. Jukka, joka ei ollut koskaan perehtynyt tietotekniikan saloihin - sanoi joskus 80-luvun lopulla opintojensa aikana olleensa ATK-kurssilla mutta ei muistanut siitä muuta kuin että oli painanut enteriä - oli tietysti aivan pähkinöinä. Kysyi kyyneleet silmissään ja henkeä haukkoen että mistä te pojat tämän löysitte? No, vastattiin vain että no internetistähän tämä. Jukka katsoi silmät pyöreinä ruudulle ja kysyi ONKO INTTERNETISSÄ TÄMMÖISTÄ?
Uutiset ja mää wrote:
30 Jun 2020, 04:03
Natsi-Jukka oli entinen rikas, siis isällään tai isoisällään tms. oli joku menestyvä perheyritys, ja oli vieläpä äitinsä puolelta hienoa suomalaista sukua (en tietenkään viitsi mainita), ja 80-luvulla Jukka oli vielä "Helsingin baarimikkojen ja taksikuskien parhaita ystäviä" kun "oli keksinyt tuon viinanjuonnin", mutta 90-luvun lamassa perheyritys oli ilmeisesti mennyt nurin. Siinä kohtaa Jukka itse oli naimisissa ja kaksi poikaakin oli syntynyt, ja elelivät kuulemma "pikkuporvarillista elämää rivitalossa" ja joskus kyynelsilmin hän mainitsi tämän rauhaisan elon olleen elämänsä parasta aikaa. No, ilmeisesti jossain kohtaa 2000-luvulla oli tullut avioero ja joidenkin käänteiden kautta Jukka oli sitten päätynyt riehumaan osakunnan solukämppään.

Myöhemmin, jo muutettuani kämpästä pois, Jukka oli humalassa avautunut yhteiselle kämppiksellemme Ilmarille, joka vielä hetken kesti asua ko. kämpässä eikä ollut Jukan mielestä niin epäilyttävä kun ei ollut "tamperelainen kommunisti" toisin kuin minä, että vaimonsa oli "lähtenyt neekerin matkaan".
Uutiset ja mää wrote:
30 Jun 2020, 04:07
Ai niin tästä tulikin mieleen että kerran (kun olin jo muuttanut pois ja asuin tyttöystäväni kanssa naapurirapussa) yhytin Jukan pesutuvasta. En tiedä millä aineella pesi vaatteensa (tai osasiko pyykätä muutenkaan) mutta tuijotti hypnotisoituneen oloisesti koneen pyörimistä koko pesuohjelman ajan. En tiedä oliko se jotain neuroottisuutta (Jukka oli/on niitä ihmisiä jotka jättää vesihanan valumaan vessassakäyntinsä ajan ettei kuulu mitä hän on siellä tekemässä) vai joku miellyttävä meditatiivinen hetki mutta ulkopuolisen silmiin näytti vähän vaivaannuttavalta.
Uutiset ja mää wrote:
30 Jun 2020, 04:22
Ai niin kerran kävi tietenkin niin että juomat loppui jo aika alkuillasta mutta huvitti ryypätä lisää, vaikka Helsingin lähiökapakat olivatkin tuolloin aika pirun halpoja (iso nelonen maksoi useammassakin paikassa jotain 2,50 €). No, lähdettiin sitten kesken illan raahustamaan Lidliin kun tajuttiin että ehditään vielä juuri ja juuri ennen yhdeksää.

Piti sitten ylittää liikennevalot ja niissä oli se nöyryytysnappi ettei valot vaihdu nappia painamatta. No, painan nappia, ja vähän kiire kauppaan kun on, en jaksa odotella valojen vaihtumista vaan menen päin punaisia kun autoja ei näy missään. Jukka jää tietty hölmistyneenä venaamaan vihreitä ja koko loppumatkan jaksaa paasata että MIKSI KÄVELIT PÄIN PUNAISIA? No jotain sopotin siihen että mitä vittua, ei autoja näy missään, johon Jukka vastaa että NO MIKSI SITTEN PAINOIT SITÄ NAPPIA? ORDNUNG MUSS SEIN!!!

Se huomautteli tuosta napin turhaan painamisesta satunnaisesti vielä seuraavana keväänäkin.
Uutiset ja mää wrote:
30 Jun 2020, 11:28
Toisinaan Jukka esitteli kanikuittikokoelmaansa. Oli kanittanut mm. Tintti-albumien alkukielisiä ensipainoksia, sekä tietysti ison määrän nuotteja.

Ainoa esine minkä näin hänen tuona aikana lunastaneen takaisin oli suvun valokuva-albumi (ilmeisesti itse nahkakantinen albumi oli jonkin arvoinen kun siitä on jotain rahaa saanut). Sieltä kelpasi sitten kännissä tippa linssissä esitellä jotain isänsä rintamakuvia. Myös isänsä sotilaspassi oli tietysti rakas esine. Oli sotinut muistaakseni mm. Taipaleella.

Samaan syssyyn jaksoi mesota miten (tunnettua sukua olevat) äidinpoleiset sukulaisensa ovat mulkkuja kaikki.
Piho wrote:Minä tykkään Jumalasta
Piho wrote:Jumalan nimi on Lucifer

User avatar
Don Kiihote
outo uunitettava taksari
Posts: 13130
Joined: 11 Nov 2016, 02:31
Location: Suolahden pizzeria

Re: Hienoin tarina piffillä

#934 Post by Don Kiihote » 30 Jun 2020, 13:15

devil via the anus wrote:
30 Jun 2020, 11:49
Otetaas tänne talteen...
Uutiset ja mää wrote:
30 Jun 2020, 03:48
Olen yrittänyt tässä nukkua mutta sateesta huolimatta kämpässäni on edelleen liian kuuma joten turisenpa aikani kuluksi entisestä kämppiksestäni Natsi-Jukasta, jonka kanssa asuin osakunnan solukämpässä Helsingissä joskus 12 vuotta sitten. Muutin etunimen hienotunteisuussyistä vaikka usealle piffiläiselle olen tarinoinut kyseisen kämppiksen käänteistä hänen oikealla nimellään.

Asuimme yhdessä muistaakseni 10 kuukautta. Muutin siis Helsinkiin tuolloin teologian opintojani varten. Olin 24-vuotias. Samassa solussa asui myös eräs nuori oikeustieteen fuksi joka on edelleen hyviä ystäviäni. Mutta asiaan. Vuokrasopimusta allekirjoittaessani osakunnan työntekijä varoitti, että kämpässä asuu sitten "no, ei enää ihan kolmikymppinenkään herrasmies". OK, mikäs siinä. Kyseinen herrasmies paljastui vajaa viisikymppiseksi, päivisin fyysisiä töitä tekeväksi humanististen tieteiden ylioppilaaksi, jolle viina maistui ilmeisen hyvin. No, viina maistui itsellenikin ilmeisen hyvin, joten mikäpä siinä.

Ensimmäinen juopotteluiltamme alkoi mukavasti. Joimme hieman kaupasta haettua keppanaa, niiden loputtua Jukka kaivoi kätköistään pullon rakastamansa merkin rosee-viiniä, ja sen loputtua avasin Tampereelta roudaamani viiden litran tonkan itsetehtyä, sangen hyvää omena-aronia-viiniä.

Jossain vaiheessa sivistynyt, yleiseen tutustumiseen ja kirjallisuuden klassikoihin keskittynyt keskustelumme sai vähän ikävän käänteen kun mainitsin olleeni sivarissa, jolloin Jukka alkoi intensiivisesti tuijottaa silmiini ja latoa tiskiin erilaisia skenaarioita, millä tavoin hän haluaisi tappaa kaikki sivarit. Päätin että tässä kohtaa lienee paras vetäytyä nukkumaan omaan huoneeseeni. Olin nuori ja viaton, ja lisäksi todella humalassa, joten tuli todella epämukava olo ja varmuuden vuoksi sain päähänpiston ottaa keittiöveitseni mukaan huoneeseeni. Oven laitoin tietenkin lukkoon. Soitin vielä kuiskaavalla äänellä isoveljelleni puhelun, että uusi kämppikseni haluaa ilmeisesti tappaa minut. Veljeni oli ymmärrettävästi huolissaan mutta yritin vakuutella että ei tässä mitään hätää, minulla on veitsi käsillä. En usko että tämä varsinaisesti rauhoitti veljeäni mutta nukahdin.

Ai niin äskeisestä unohdin tietysti mainita Jukan natsisympatiat, jotka tosin varmaan tulivat ilmi jo topicin otsikosta. Jukalla oli sellainen yleinen kaava humaltumisessa (jota siis tapahtui arviolta 3-4 kertaa viikossa, joko yksin tai minun seurassani), että alkuun oli erittäin sivistynyttä ja jopa valaisevaa keskustelua (hänen yleissivistyksensä oli erittäin korkealla tasolla), sitten jossain vaiheessa kun promillet alkoivat olla sillä tasolla että itse aloin jo mömmähtää, Jukalle tuli touhukännivaihe. Tämä oli erittäin kätevää koska yleensä tämä touhuvimma purkautui asunnon siivoamisena, joten käytännössä minun ei tarvinnut siivota asuntomme yleisiä tiloja kertaakaan yhteisasumisemme aikana. Jukka halusi siivota kaiken kloriitilla - vessaa pestessään hän kerran huusikin että "tämä se on hyvä aine, tällä lähtee niin pöpöt kuin juutalaisetkin" - mutta keittiön pintoja kielsin pesemästä kloriitilla, varsinkin kun olin ainoa asukas joka varsinaisesti laittoi siellä ruokaa. No, touhuvaiheen jälkeen hetki rauhoittumista sivistyneen keskustelun äärellä - tässä vaiheessa hän yleensä kaivoi ne pianomusiikin nuottikirjansa, joita ei vielä ollut vienyt kaniin - ja kertoi pianomusiikin nyansseista, joista en itse ymmärtänyt mitään - Jukka olisi varmaan voinut työkseen soittaa pianoa, ellei olisi ryypännyt 80-luvulta saakka ja ilmeisesti sormenpäänsäkään eivät olleet kovin herkät fyysisten hanttihommien jäljiltä. No, sitten tuli eeppisin vaihe eli natsikännit. Usein hän mairea hymy kasvoillaan hailasi, kopsautti kantapäänsä yhteen (mikä oli hauska näky kun yleisin juopoitteluasu oli t-paita ja munakalsarit) ja huusi jonkun sloganin, esim. TAISTELU JATKUU -SS!!! tai LEBENSRAUM tai mitä näitä nyt on. Aikaa myöten opin olemaan pelkäämättä Jukan natsikännivaihetta ja sain siitä itse asiassa suurta hupia.

Eräs huomionarvoinen keissi oli kun silloinen tyttöystäväni tuli ensimmäistä kertaa kylään. Ensinnäkin Jukka kätteli ja esittäytyi "moi, olen Jukka, vanha runkkari". No, illan tullen oli ilmeisesti dokaillut yksin huoneessaan, ja yöllä, kun olimme jo nukkumassa, kuulimme kun touhuvaiheeseen päässyt Jukka viskeli seiniin eteisessä kasalla olleita ilmaisjakelulehtiä huutaen "diesen... propagandistischen.... Zeitungen!" Jonkin aikaa kuuntelimme menoa ja tyttöystäväni, joka halusi jo nukkua, halusi minun menevän sanomaan Jukalle että turpa kiinni, mutta en halunnut show'ta, joten sanoin vain että kyllä se kohta tuosta rauhoittuu. Tyttöystäväni kuitenkin vaati, että menen huomauttamaan häiriöstä, joten avasin oven ja sanoin Jukalle että pitäisiköhän mennä nukkumaan. Jukka vastasi että NUKKUMAAN? MINÄKÖ? EN KOSKAAN! VATERLAND! ja ryntäsi pihalle. Huoneeni ikkuna oli pari kerrosta suoraan rapun ulko-oven yläpuolella ja lämmin syysilta kun oli, ikkuna oli auki. Jukka meni huutamaan yksin lähiön yöhön että JOKAINEN SUOMALAINEN TIETÄÄ MIKÄ ON ISÄNMAA!

Tämän purkauksen jälkeen onneksi vetäytyi huoneeseensa ja nukahti, tai ei ainakaan mölissyt enää. Kello oli ehkä 2:30. Ja tapansa mukaan heräsi joskus kuudelta lähteäkseen töihin. Ilmeisesti Natsi-Jukalle ei ikinä tullut krapulaa mutta monesti mietin, miten sinänsä hyväkuntoisen lähes viisikymppisen miehen sydän kestää tuollaista kohellusta.
Uutiset ja mää wrote:
30 Jun 2020, 03:54
Ai niin eräs kohokohta oli myös kun ryypättiin kämpillä kolmistaan Jukan ja yhteisen kämppiksemme Ilmarin (nimi muutettu) kanssa. Jossain vaiheessa, ennen varsinaista natsivaihetta mutta sitä enteillen, Jukka alkaa herkistyneenä muistelemaan, että oli erittäin kaunista, kun Yle näytti joskus aitoa kuvamateriaalia Harkovan takaisinvaltauksesta, siis jotain natsien propagandapätkää, ja sanoi että olisipa ihanaa nähdä se vielä joskus. No, Ilmarin kanssa mietittiin että kai tuo nyt YouTubesta löytyy ja menimme huoneeseeni tietokoneen ääreen. Kyseinen pätkä tietty löytyi tyyliin ekana hakutuloksena kun kirjoitti "Battle of Harkov" tai jotain vastaavaa ja niinpä katselimme kyseisen pätkän. Jukka, joka ei ollut koskaan perehtynyt tietotekniikan saloihin - sanoi joskus 80-luvun lopulla opintojensa aikana olleensa ATK-kurssilla mutta ei muistanut siitä muuta kuin että oli painanut enteriä - oli tietysti aivan pähkinöinä. Kysyi kyyneleet silmissään ja henkeä haukkoen että mistä te pojat tämän löysitte? No, vastattiin vain että no internetistähän tämä. Jukka katsoi silmät pyöreinä ruudulle ja kysyi ONKO INTTERNETISSÄ TÄMMÖISTÄ?
Uutiset ja mää wrote:
30 Jun 2020, 04:03
Natsi-Jukka oli entinen rikas, siis isällään tai isoisällään tms. oli joku menestyvä perheyritys, ja oli vieläpä äitinsä puolelta hienoa suomalaista sukua (en tietenkään viitsi mainita), ja 80-luvulla Jukka oli vielä "Helsingin baarimikkojen ja taksikuskien parhaita ystäviä" kun "oli keksinyt tuon viinanjuonnin", mutta 90-luvun lamassa perheyritys oli ilmeisesti mennyt nurin. Siinä kohtaa Jukka itse oli naimisissa ja kaksi poikaakin oli syntynyt, ja elelivät kuulemma "pikkuporvarillista elämää rivitalossa" ja joskus kyynelsilmin hän mainitsi tämän rauhaisan elon olleen elämänsä parasta aikaa. No, ilmeisesti jossain kohtaa 2000-luvulla oli tullut avioero ja joidenkin käänteiden kautta Jukka oli sitten päätynyt riehumaan osakunnan solukämppään.

Myöhemmin, jo muutettuani kämpästä pois, Jukka oli humalassa avautunut yhteiselle kämppiksellemme Ilmarille, joka vielä hetken kesti asua ko. kämpässä eikä ollut Jukan mielestä niin epäilyttävä kun ei ollut "tamperelainen kommunisti" toisin kuin minä, että vaimonsa oli "lähtenyt neekerin matkaan".
Uutiset ja mää wrote:
30 Jun 2020, 04:07
Ai niin tästä tulikin mieleen että kerran (kun olin jo muuttanut pois ja asuin tyttöystäväni kanssa naapurirapussa) yhytin Jukan pesutuvasta. En tiedä millä aineella pesi vaatteensa (tai osasiko pyykätä muutenkaan) mutta tuijotti hypnotisoituneen oloisesti koneen pyörimistä koko pesuohjelman ajan. En tiedä oliko se jotain neuroottisuutta (Jukka oli/on niitä ihmisiä jotka jättää vesihanan valumaan vessassakäyntinsä ajan ettei kuulu mitä hän on siellä tekemässä) vai joku miellyttävä meditatiivinen hetki mutta ulkopuolisen silmiin näytti vähän vaivaannuttavalta.
Uutiset ja mää wrote:
30 Jun 2020, 04:22
Ai niin kerran kävi tietenkin niin että juomat loppui jo aika alkuillasta mutta huvitti ryypätä lisää, vaikka Helsingin lähiökapakat olivatkin tuolloin aika pirun halpoja (iso nelonen maksoi useammassakin paikassa jotain 2,50 €). No, lähdettiin sitten kesken illan raahustamaan Lidliin kun tajuttiin että ehditään vielä juuri ja juuri ennen yhdeksää.

Piti sitten ylittää liikennevalot ja niissä oli se nöyryytysnappi ettei valot vaihdu nappia painamatta. No, painan nappia, ja vähän kiire kauppaan kun on, en jaksa odotella valojen vaihtumista vaan menen päin punaisia kun autoja ei näy missään. Jukka jää tietty hölmistyneenä venaamaan vihreitä ja koko loppumatkan jaksaa paasata että MIKSI KÄVELIT PÄIN PUNAISIA? No jotain sopotin siihen että mitä vittua, ei autoja näy missään, johon Jukka vastaa että NO MIKSI SITTEN PAINOIT SITÄ NAPPIA? ORDNUNG MUSS SEIN!!!

Se huomautteli tuosta napin turhaan painamisesta satunnaisesti vielä seuraavana keväänäkin.
Uutiset ja mää wrote:
30 Jun 2020, 11:28
Toisinaan Jukka esitteli kanikuittikokoelmaansa. Oli kanittanut mm. Tintti-albumien alkukielisiä ensipainoksia, sekä tietysti ison määrän nuotteja.

Ainoa esine minkä näin hänen tuona aikana lunastaneen takaisin oli suvun valokuva-albumi (ilmeisesti itse nahkakantinen albumi oli jonkin arvoinen kun siitä on jotain rahaa saanut). Sieltä kelpasi sitten kännissä tippa linssissä esitellä jotain isänsä rintamakuvia. Myös isänsä sotilaspassi oli tietysti rakas esine. Oli sotinut muistaakseni mm. Taipaleella.

Samaan syssyyn jaksoi mesota miten (tunnettua sukua olevat) äidinpoleiset sukulaisensa ovat mulkkuja kaikki.
Image

PIF essen Seele auf

User avatar
Erkki Metsolan serkku
-=King Of PIF=-
-=King Of PIF=-
Posts: 18056
Joined: 22 Jan 2019, 23:31
Location: Porakaivo no. 7

Re: Hienoin tarina piffillä

#935 Post by Erkki Metsolan serkku » 30 Jun 2020, 13:35

ORDNUNG MUSS SEIN!!!
Image

User avatar
tauti
-=00King Of PIF00=-
-=00King Of PIF00=-
Posts: 28183
Joined: 16 Mar 2016, 00:30
Location: kiven alla

Re: Hienoin tarina piffillä

#936 Post by tauti » 30 Jun 2020, 16:30

mielenkiintoinen ja moniulotteinen hahmo :salut:
ImageImage
Spoiler:
Image

User avatar
Otto Antero Liukkonen
-=00King Of PIF00=-
-=00King Of PIF00=-
Posts: 25504
Joined: 14 Feb 2015, 15:29
Location: Torkkelinkatu 19

Re: Hienoin tarina piffillä

#937 Post by Otto Antero Liukkonen » 02 Jul 2020, 20:37

Erkki Metsolan serkku wrote:
30 Jun 2020, 13:35
ORDNUNG MUSS SEIN!!!
rauhallinenkaveri wrote: törkyä ja viiniä siitä minä nautin

User avatar
Kaappis, för evigt
God of PIF
God of PIF
Posts: 31141
Joined: 19 Feb 2012, 23:12

Re: Hienoin tarina piffillä

#938 Post by Kaappis, för evigt » 03 Jul 2020, 05:51

Aivan päällikkö tarina siinä
oho för redan glömda besvikelser
oho, trubbel framför oss

User avatar
Kostojevski
5k
Posts: 5375
Joined: 09 Mar 2016, 20:12

Re: Hienoin tarina piffillä

#939 Post by Kostojevski » 05 Jul 2020, 23:00

Otto Antero Liukkonen wrote:
02 Jul 2020, 20:37
Erkki Metsolan serkku wrote:
30 Jun 2020, 13:35
ORDNUNG MUSS SEIN!!!

User avatar
Guru Meditation #84
Melkein homo!
Melkein homo!
Posts: 12130
Joined: 09 Mar 2004, 12:10
Location: Melee Island
Contact:

Re: Hienoin tarina piffillä

#940 Post by Guru Meditation #84 » 01 Aug 2020, 23:30

devil via the anus wrote:
30 Jun 2020, 11:49
Uutiset ja mää wrote:
30 Jun 2020, 04:07
Ai niin tästä tulikin mieleen että kerran (kun olin jo muuttanut pois ja asuin tyttöystäväni kanssa naapurirapussa) yhytin Jukan pesutuvasta. En tiedä millä aineella pesi vaatteensa (tai osasiko pyykätä muutenkaan) mutta tuijotti hypnotisoituneen oloisesti koneen pyörimistä koko pesuohjelman ajan. En tiedä oliko se jotain neuroottisuutta (Jukka oli/on niitä ihmisiä jotka jättää vesihanan valumaan vessassakäyntinsä ajan ettei kuulu mitä hän on siellä tekemässä) vai joku miellyttävä meditatiivinen hetki mutta ulkopuolisen silmiin näytti vähän vaivaannuttavalta.
Joillain autisteilla on tapana tuijottaa pyörivää pesukonetta. Sen tarkoitus on ilmeisesti rauhoittaa.
luomiskertomus wrote:no avaruudessa on sitten ihan tapeeksi tähtiä, joten ei kai ole mikään sattuma, että noin paljon tähtiä on avaruudessa, miten sattumalta olisi syntynyt tähtiä ja sitten osa sitten kuolee pois

User avatar
bad grankulla
King of PIF
King of PIF
Posts: 16909
Joined: 11 Oct 2013, 15:39
Location: by the river (dippan deppan)

Re: Hienoin tarina piffillä

#941 Post by bad grankulla » 15 Aug 2020, 14:06

Kieltämättä kyllä sellainen tarina jonka äärellä muistaa miten monimutkainen olento ihminen todella onkaan. :salut:
Image

»Yksityisedut ovat aina syrjäytettävä yleisen ja kansan edun tieltä.» —Santeri Alkio

User avatar
HAKONEN
Matti Partanen
Matti Partanen
Posts: 53625
Joined: 28 Nov 2013, 19:11

Re: Hienoin tarina piffillä

#942 Post by HAKONEN » 31 Aug 2020, 22:49

j u m a n k a u t a :salute:
Paris pubissa bönthön kiskomis count 2020: 0

User avatar
Mamban laulaja
3k
Posts: 3723
Joined: 23 Dec 2015, 12:35
Location: Arizona

Re: Hienoin tarina piffillä

#943 Post by Mamban laulaja » 01 Sep 2020, 17:29

ONKO INTTERNETISSÄ TÄMMÖISTÄ?
Börje ei ehtinyt edes nähdä vaimoaan kun avioliitto oli jo ohi.

User avatar
Äŋ, verinokkaeläin 囧
riisinkeittoajankyselijä
Posts: 167703
Joined: 18 Jul 2012, 23:02
Location: ∞​

Re: Hienoin tarina piffillä

#944 Post by Äŋ, verinokkaeläin 囧 » 20 Oct 2020, 20:09

nosto
:angel3: Image Image Image
ᚱᛟᚷᛖ ᚺᚨᛁᛚᛊ
Image

User avatar
Häämöttävä hedberg.gif
Matti Partanen
Matti Partanen
Posts: 63348
Joined: 30 Dec 2012, 05:20

Re: Hienoin tarina piffillä

#945 Post by Häämöttävä hedberg.gif » 20 Oct 2020, 20:41

Joo hyvä näitä stickyjä välillä nostella
Silloin ei ollut puhelimia kännyköistä puhumattakaan. Jannellakin 1,5 km matka lähimpään puhelimeen

Post Reply