paskasti täytetty topik

[paskasti täytetty eläin]

Ei ole merkittävästi viileämpi mutta tartutaanpa silti asiaan Globaali taloudellinen muutos 5 op.

[No wave Mymmeli]

Globaali taloushistoria on jotenkin aina kiinnostunut

[paskasti täytetty eläin]

Globaali taloushistoria on jotenkin aina kiinnostunut

Tässähän on myös aihepiiri josta en tiedä: mitään mutta olis monestakin syystä hyvä tietää. Kiinnostavan olosta matskua noissa kurssiartikkeleissa näyttää kyl olevan.

[No wave Mymmeli]

Globaali taloushistoria on jotenkin aina kiinnostunut

Tässähän on myös aihepiiri josta en tiedä: mitään mutta olis monestakin syystä hyvä tietää. Kiinnostavan olosta matskua noissa kurssiartikkeleissa näyttää kyl olevan.

Antropologina sillain tiedän jotain, mutta opetuksessa ei ollut suoraan aiheesta kurssia.

[paskasti täytetty eläin]

Tämähän sujuu. Saatan saada tehtävän valmiiksi ennen junnuyleisturhailuiden alkamista.

Tiedoksi kaikille lajiniiloille että junnu-EM-kisojen iltasessio alkaa klo 17 ja voi seurata täältä https://athletics.eurovisionsports.tv/e ... mpionships

[paskasti täytetty eläin]

Tämä päivä sujuu samalla setupilla kuin eilinen eli urheiluihin asti globaalin talouden opiskelua, sitten ensin yleisturhailut ja kympiltä EM-futista. Huomisillaksi varasin leffalipun, vihdoinkin ihmettelemään sitä Everything everywhere all at oncea.

Tein eilen vähän pidemmän hölkkälenkin kuin yleensä ja nyt on perse jumissa mikä oli toki odotettavissa. Ja ei kun venyttelemään.

[paskasti täytetty eläin]

Opiskelen asiaa neoliittinen vallankumous ja tämä parin vuoden takainen antroblogaus hymähdytti. Haluan uskoa tähän.

Kasvitieteilijä Jonathan D. Sauer esitti 1950-luvulla provokatiivisen kysymyksen, voisiko maanviljelyn omaksumisen taustalta löytyä sittenkin oluenhimo. Tämän hypoteesin mukaan ihmiset eivät olisi Hedelmällisen puolikuun alueella ryhtyneet viljelijöiksi siksi, että olisivat tarvinneet leipää, vaan siksi että he halusivat olutta. Antropologi Robert Braidwoodin aloitteesta kysymystä puitiin arvovaltaisen American Anthropologist-lehden sivuilla vuonna 1953. Asiaan otti kantaa niin antropologian, arkeologian, assyriologian kuin kasvitieteen edustajia.

Suuri osa kirjoittajista suhtautui Sauerin esittämään hypoteesiin varsin kriittisesti. Lopullista varmuutta asiaan ei saatu, ja tuskin saadaan jatkossakaan: savuavaa neoliittisen kauden käymisastiaa ei tieteen keinoin löydetä. Monet ihmiskunnan historiaa koskevat kysymykset jäävät tulkinnanvaraisiksi, eikä ehdotonta lopullista totuutta välttämättä koskaan saavuteta.

Sauerin esittämän hypoteesin tueksi voidaan silti esittää joitakin aihetodisteita. Kasvitieteen näkökulmasta huomionarvoista on se, että domestikoidut kasvit on jalostamalla saatu aiempaa huomattavasti satoisammiksi. Ne ohran ja vehnän villit kantamuodot, joiden viljely aikoinaan reilut 10 000 vuotta sitten aloitettiin, eivät olleet läheskään yhtä satoisia kuin nykyiset lajikkeet. Itse asiassa varhaiset lajikkeet tuottivat niukan ja epävarman sadon.

Olisivatko ihmiset todella viljelleet muinaisohraa vain kalorien vuoksi? Eikö pieni hiprakka olisi ollut arvokas lisä kovan puurtamisen palkintoihin, etenkin kun oluen ravitsemuksellinen koostumuskin on jossain määrin parempi kuin pelkän leivän tai puuron? Käymisprosessin aikana olueen syntyy vitamiineja ja muita hyödyllisiä ravintoaineita.

Ensimmäinen kohtaaminen oluen esimuodon kanssa on oletettavasti ollut vahinko. Kenties sade ja sitä seurannut spontaani käyminen on muuttanut sopivassa astiassa olevan ja kastuneen villiohran tai ‑vehnän alkoholipitoiseksi. Tämän seoksen ravitseva ja lievästi tajuntaa muuttava vaikutus on pantu merkille. Ehkäpä uutta elintarviketta on hyödynnetty rituaaleissa, jolloin sen kulttuurinen merkitys on nopeasti kasvanut huomattavaksi.

Sauerin mukaan juuri pyrkimys oluenvalmistuksen edellytysten turvaamiseen olisi pakottanut ihmiset viljelijöiksi. Tämä myös selittäisi sitä, miksi viljely ei Hedelmällisen puolikuun alueella heti syrjäyttänyt metsästystä ja keräilyä, vaan pikemminkin täydensi sitä. Maanviljelyn omaksumisesta huolimatta pääosa kaloreista tuli vuosisatojen ja jopa ‑tuhansien ajan metsästyksestä ja keräilystä, kun taas epävarma viljely tuotti oluen raaka-ainetta silloin kun sato onnistui.

Lähi-idän varhaisille korkeakulttuureille oluen merkitys oli valtava. Tiedetään, että esimerkiksi muinaisessa Sumerissa olut oli erittäin tärkeä asia. Kyse ei ollut vain juomasta tai elintarvikkeesta, vaan myös eräänlaisesta sosiaalista järjestystä ylläpitävästä symbolista, jonka käyttö oli olennainen osa kulttuuria ja jokapäiväistä elämää. Olut auttoi myös luomaan ja ylläpitämään monimutkaisia yhteiskunnallisia hierarkioita.

koko juttu https://antroblogi.fi/2019/05/leipa-olu ... lankumous/

[Hector Savage]

Tuon oon kuullut itsekin jostain lähteestä ja olishan toi nyt siisti selitys maanviljelyn aloittamiseen.

[No wave Mymmeli]

Vähän vastaavasti mietin eilen, mistäköhän saunan konsepti on tullut, ja varmaan joku on jossain vähän alkanut heittää vettä kuumille kiville ja siinä on sitten vähän hiki tullut.

[Trollface-mies]

ravitseva ja lievästi tajuntaa muuttava vaikutus

[No wave Mymmeli]

Sinänsä hauskaa, että tämä historiallinen kehitys on pitkällä aikavälillä tuottanut myös streittareita.

[paskasti täytetty eläin]

Tuon oon kuullut itsekin jostain lähteestä ja olishan toi nyt siisti selitys maanviljelyn aloittamiseen.

Joo siis aivan todella haluan uskoa tähän! Hymähdytti.

[Trollface-mies]

Onx David Graeberin viimesimmät visiot luettuna?

[No wave Mymmeli]

Onx David Graeberin viimesimmät visiot luettuna?

Täähän ei enää visioi

[Hector Savage]

Tuon oon kuullut itsekin jostain lähteestä ja olishan toi nyt siisti selitys maanviljelyn aloittamiseen.

Joo siis aivan todella haluan uskoa tähän! Hymähdytti.

Muistaakseni tässä oli vielä sellanen spekulaatio, että kirjoitustaito keksittiin, koska sitä bönthöviljaa piti saada verotettua, kun sitä oltiin ensin asetuttu aloilleen viljelemään.