Onko Klamydia sittenkin hyvä bändi

[Kansan syvät rivit]

Arto Laaksoharju nykyään romukauppias.
Tästä ketjusta muistaakseni luin että myös jonkin sortin kämy?

FB:n puolella oli joitakin vuosia sitten tätä matskua aika runsaasti.

[overgrown reptilian]

Pitääkin rääkätä itseään kuuntelemalla kronologisesti koko tuotanto läpi joskus. Pitää olla rojekteja.

Itse toteutin tämmöisen porjektin ja sanotaanko että oli ihan antoisa, vaikkakaan tuskin tulee alkuaikojen jälkeiseen matskuun enää palattua. Tippurikvartetti tosin yllätti monilla hyvillä biiseillään, silloin aikanaan meni jo ohi kun taisi muut jutut kiinnostaa ja Masturbaatio ilman käsiä oli jo selkeää alamäkeä. Tuli kuitenkin sellainen fiilis että hetken ajan ymmärsi sitä omasta elämästä hyvin kaukaista Suomen osaa, missä nyky-Klamydia pukee sanoiksi porukan tuntemukset.

eikö Masturbaatio tullu ennen Tippuria? Tohon aikaan vielä diggailin bändiä, Zulupohjalta oli vika levy jonka kuullu kokonaan

[Caught Somewhere in a Mosh]

Mikä on "kämy"?

[Balam-Acab]

Mikä on "kämy"?

ei mitenkään uusi tai edes piffolta lähtöisin oleva nimitys poliittisesti aktiivisille (esim. baarissa, nettifoorumeilla tai facebookissa öyhöttäminen) rasisteille. viittaa kansallismieliseksi identifioitumiseen ja on johdettu tietyissä piireissä aikanaan ahkerasti käytetystä km-lyhenteestä

[Caught Somewhere in a Mosh]

Mikä on "kämy"?

ei mitenkään uusi tai edes piffolta lähtöisin oleva nimitys poliittisesti aktiivisille rasisteille. viittaa kansallismieliseksi identifioitumiseen ja on johdettu tietyissä piireissä aikanaan ahkerasti käytetystä km-lyhenteestä

Jännästi mennyt ohi...

Se taannoin menehtynyt og-rumpalikin oli vissiin jo pitemmän aikaa ollut leijonariipusmiehiä. Mikähän siellä Vaasan punkkareissa mättää?

[Kansan syvät rivit]

Pitääkin rääkätä itseään kuuntelemalla kronologisesti koko tuotanto läpi joskus. Pitää olla rojekteja.

Itse toteutin tämmöisen porjektin ja sanotaanko että oli ihan antoisa, vaikkakaan tuskin tulee alkuaikojen jälkeiseen matskuun enää palattua. Tippurikvartetti tosin yllätti monilla hyvillä biiseillään, silloin aikanaan meni jo ohi kun taisi muut jutut kiinnostaa ja Masturbaatio ilman käsiä oli jo selkeää alamäkeä. Tuli kuitenkin sellainen fiilis että hetken ajan ymmärsi sitä omasta elämästä hyvin kaukaista Suomen osaa, missä nyky-Klamydia pukee sanoiksi porukan tuntemukset.

eikö Masturbaatio tullu ennen Tippuria? Tohon aikaan vielä diggailin bändiä, Zulupohjalta oli vika levy jonka kuullu kokonaan

Juu, ja Masturbaation kohdalla loppui oma mielenkiinto vaikka näin jälkikäteen siinä on ihan hyviä biisejä myös. Olisi kai pitänyt tuo Tippurikvartetti jo aikanaan kuunnella mutta taisi olla liian kiire No Use for a Namen ja Strung Outin kuuntelun kanssa.

[Happis]

Mikä on "kämy"?

ei mitenkään uusi tai edes piffolta lähtöisin oleva nimitys poliittisesti aktiivisille rasisteille. viittaa kansallismieliseksi identifioitumiseen ja on johdettu tietyissä piireissä aikanaan ahkerasti käytetystä km-lyhenteestä

Jännästi mennyt ohi...

Se taannoin menehtynyt og-rumpalikin oli vissiin jo pitemmän aikaa ollut leijonariipusmiehiä. Mikähän siellä Vaasan punkkareissa mättää?

Svedut huutelee lahen takaa

[madagascarin orava äijä]

Mikä on "kämy"?

ei mitenkään uusi tai edes piffolta lähtöisin oleva nimitys poliittisesti aktiivisille rasisteille. viittaa kansallismieliseksi identifioitumiseen ja on johdettu tietyissä piireissä aikanaan ahkerasti käytetystä km-lyhenteestä

Jännästi mennyt ohi...

Se taannoin menehtynyt og-rumpalikin oli vissiin jo pitemmän aikaa ollut leijonariipusmiehiä. Mikähän siellä Vaasan punkkareissa mättää?

Svedut huutelee lahen takaa

Itse veikkaan yleismaailmallista vanhojen punkkien persuuntumisilmiötä / Pohjanmaa-splittiä.

[Oi! Maamme Suomi]

Mikä on "kämy"?

ei mitenkään uusi tai edes piffolta lähtöisin oleva nimitys poliittisesti aktiivisille rasisteille. viittaa kansallismieliseksi identifioitumiseen ja on johdettu tietyissä piireissä aikanaan ahkerasti käytetystä km-lyhenteestä

Jännästi mennyt ohi...

Se taannoin menehtynyt og-rumpalikin oli vissiin jo pitemmän aikaa ollut leijonariipusmiehiä. Mikähän siellä Vaasan punkkareissa mättää?

Svedut huutelee lahen takaa

Itse veikkaan yleismaailmallista vanhojen punkkien persuuntumisilmiötä / Pohjanmaa-splittiä.

Eiks Vaasa nyt ole ihan perinteinen jääkärien ja valkoisen Suomen kaupunki, että eiköhän se ole ihan vaan samaa, että palataan vanhemmiten isien arvoihin?

[J. Anuskasvo]

Mikä on "kämy"?

ei mitenkään uusi tai edes piffolta lähtöisin oleva nimitys poliittisesti aktiivisille rasisteille. viittaa kansallismieliseksi identifioitumiseen ja on johdettu tietyissä piireissä aikanaan ahkerasti käytetystä km-lyhenteestä

Jännästi mennyt ohi...

Se taannoin menehtynyt og-rumpalikin oli vissiin jo pitemmän aikaa ollut leijonariipusmiehiä. Mikähän siellä Vaasan punkkareissa mättää?

Svedut huutelee lahen takaa

Itse veikkaan yleismaailmallista vanhojen punkkien persuuntumisilmiötä / Pohjanmaa-splittiä.

Eiks Vaasa nyt ole ihan perinteinen jääkärien ja valkoisen Suomen kaupunki, että eiköhän se ole ihan vaan samaa, että palataan vanhemmiten isien arvoihin?

Myös tienoon kaksikielisyydestä kumpuavaa "vitun hurrit" -vastakkainasettelua esiintyy paljon

[Lörsson.]

Mikä on "kämy"?

ei mitenkään uusi tai edes piffolta lähtöisin oleva nimitys poliittisesti aktiivisille rasisteille. viittaa kansallismieliseksi identifioitumiseen ja on johdettu tietyissä piireissä aikanaan ahkerasti käytetystä km-lyhenteestä

Jännästi mennyt ohi...

Se taannoin menehtynyt og-rumpalikin oli vissiin jo pitemmän aikaa ollut leijonariipusmiehiä. Mikähän siellä Vaasan punkkareissa mättää?

Svedut huutelee lahen takaa

Itse veikkaan yleismaailmallista vanhojen punkkien persuuntumisilmiötä / Pohjanmaa-splittiä.

Eiks Vaasa nyt ole ihan perinteinen jääkärien ja valkoisen Suomen kaupunki, että eiköhän se ole ihan vaan samaa, että palataan vanhemmiten isien arvoihin?

Myös tienoon kaksikielisyydestä kumpuavaa "vitun hurrit" -vastakkainasettelua esiintyy paljon

Siellon turvallista ollu isänmaan kovettama muna pystyssä uhota kun Ruotsiin on meri välissä ja itärajalle matkaa. Ehtiny lähtee Amerikkaan pakoon ennenku vittuilun kohteet ehtii tulee selvittelemään asioita.

[Caught Somewhere in a Mosh]

Pitääkin rääkätä itseään kuuntelemalla kronologisesti koko tuotanto läpi joskus. Pitää olla rojekteja.

Itse toteutin tämmöisen porjektin ja sanotaanko että oli ihan antoisa, vaikkakaan tuskin tulee alkuaikojen jälkeiseen matskuun enää palattua. Tippurikvartetti tosin yllätti monilla hyvillä biiseillään, silloin aikanaan meni jo ohi kun taisi muut jutut kiinnostaa ja Masturbaatio ilman käsiä oli jo selkeää alamäkeä. Tuli kuitenkin sellainen fiilis että hetken ajan ymmärsi sitä omasta elämästä hyvin kaukaista Suomen osaa, missä nyky-Klamydia pukee sanoiksi porukan tuntemukset.

eikö Masturbaatio tullu ennen Tippuria? Tohon aikaan vielä diggailin bändiä, Zulupohjalta oli vika levy jonka kuullu kokonaan

Juu, ja Masturbaation kohdalla loppui oma mielenkiinto vaikka näin jälkikäteen siinä on ihan hyviä biisejä myös. Olisi kai pitänyt tuo Tippurikvartetti jo aikanaan kuunnella mutta taisi olla liian kiire No Use for a Namen ja Strung Outin kuuntelun kanssa.

Juu Tippurikvartettia ei enää kuunneltu.

[Rock-fanaatikko]

Tästä tietoa, millainen on klamiksen uus lätty:

Klamydia ilmoitti jo vuonna 1989, että tauti leviää, ja nyt yhtye takoo jo viidettä vuosikymmentä, eikä taudin leviämisen hiipumisesta ole mitään merkkejä. Matkan varrelle on jäänyt lukematon määrä biisejä, levyjä ja keikkoja, mutta yhtye on aina seissyt jämäkästi oman linjansa takana. Sattuneesta syystä keikat ovat viime aikoina jääneet vähiin, joten miten aikaa voikaan oivemmin käyttää kuin luomalla maailmalle vapaaksi uusi albumillinen Klamydia-biisejä.

Uusi teos on saanut nimekseen laulaja Vesku Jokisen sukulaiselta perityn sutkautuksen mukaan ”Hiljainen pöytä läheltä orkesteria”, joka kaikessa ristiriitaisuudessaan on ainakin itseni mielestä loistava nimi. Biisilistaa vilkaisemalla voi jo ennen kuuntelua havannoida, että mitään maailmaa mullistavia muutoksia tuskin on luvassa. Toisaalta Klamydia on siinäkin suhteessa tehnyt aina mitä huvittaa, joten mihinkään lokeroon nimien perusteella niitä on turha etukäteen yrittää laittaa. Jokisen mukaan levyllä on kahden ajan biisejä, eli ennen koronaa sekä koronan aikana tehtyjä.

Levyn pyörähtäessä käyntiin ”Harmaa Jätti” -kappaleella itseni valtaa eri jännä fiilis; ikään kuin olisi ollut pitkään hukassa ja vaellusreissujen jälkeen palannut kotiin. Whoo-o-kuorolaulannat ja Jokisen ääni ovat niin turvallisia kuin kossu lauantai-iltana, että melkein herkistävät miehen kyyneliin. Biisissä on muutenkin bändille tuttuja elementtejä tallella, eikä biisin laatua ainakaan vähennä suomalaisen luonnon äärellä tunnelmoiva sanoitus. Klamydian olemus on aina ollut kovin suomalainen ja se on usein aikaisemminkin noussut esiin yhtyeen biiseissä, ja niin tälläkin kertaa. ”Yhdet Suomelle” esittää suomalaisuuden monet kasvot, mutta koskaan ei mene niin huonosti, että drinkkiä ei voi nostaa. Tavallaan tuo henki elää yhtyeen olemuksessa jo siinä, että vaikka biisien aiheet olisivat kuinka universaaleja, niin jotenkin ne kuuntelijana sijoittaa suomalaiseen maisemaan ja omaan lähiympäristöön, jolloin kokemus ja mukana olemisen tunne on käsinkosketeltavaa.



Levyn suurimmaksi hitiksi veikkaisin ”Sydämessä mukana” -kappaletta, jossa Jokinen tunnustaa rakkautta jälkikasvulleen. Kappale on oivaa jatkumoa bändin aikaisemmille biiseille samasta aiheesta, ja samalla kuulijakin voi elää lapsen kasvutarinassa mukana. Jo avauslause ”eilen olit hätinä polveen asti, pian oot pitempi kuin mä” kiteyttää monta olennaista asiaa ajan ja elämän kulumisesta. Tarttuvan melodian ja mukaansatempaavan kertosäkeen myötä itsekin vanhempana on helppo sulautua kappaleeseen mukaan ja myötäelää tunteet, vaikka oma toimenkuva erilainen olisikin. ”Pieni suuri elämä” jatkaa hieman samalla tematiikalla käsitellen lapsien kaveruutta, joka on pieni tarina suurista asioista. ”Sydämessä mukana” -kappaleesta nostaisin vielä kitaristi Jakke Helinin soolon ja muuta bändiä väheksymättä koko hänen soittonsa monipuolisuuden ja ainutlaatuisuuden. Täytyy myös myöntää, että olen aina ollut myös yhtyeen laulusovitusten suuri diggari.



Ilkikurisempi Klamydia päästetään irti ensimmäisen kerran ”Väärillä raiteilla” -kappaleessa, ja siinä on jälleen hienoja lisäyksiä jo ennestään mahtavaan Klamydia-biiseissä esiintyneiden henkilöiden galleriaan. Biisin musiikillisessakin hengessä tuntuu, että nyt ollaan keveämmin kengin liikenteessä. Tämä ei tokikaan tarkoita, että kappale olisi jotenkin hutaisten vasurilla tehty.

”Hikiviiksen hekuma” -biisissä luetellaan lista minunkin omista nuoruuden suosikkinäyttelijöistäni sekä monella tapaa informatiivisesta suosikkikirjallisuudestani. Tarina hymyilyttää muutenkin suuresti, vaikka tavallaan onkin surullista todeta aikajanan todellisuus, varsinkin nyt kun lukulasit silmillä tätäkin kirjoitan. Aikaisemmin tuli mainittua tuosta yhtyeen tuomasta tutusta turvallisuuden tunteesta, siihen kuuluu myös ”Hikiviiksien hekuma” -biisissä kuultu Jokisen jaba-huuto.

”Äijä ja poika” -biisin melodiaa, väliosaa ja kertosäkeen koukkua tahtoisin erikseen kehaista sekä tekstin hienoa pientä piikkiä äijäilyn suuntaan.

Kaiken kaikkiaan mielestäni levyn yllä leijailee yhtyeelle normaalia vakavampi ilmapiiri jo lähtien levyn Twin Peaks -tunnelmaa luovasta kannesta. Jos joidenkin ajatus yhtyeestä automaattisesti on, että junttilauma mölyää juomisesta ja törkyilystä, niin nyt viimeistään kannattaa kuunnella levy ennakkoluulojen sijaan. Levyn nimibiisiksikin kaavailtu ”Hiljainen pöytä” lienee ainoa, jossa aihetta sivutaan, eikä siinäkään välttämättä mitenkään hilpeissä fiiliksissä. ”Outo aika” -biisi kiteyttää osuvasti tämän ikävän ajan hengen.



Klamydialla on aina ollut ihan oma tatsinsa tehdä hommansa, eikä samalla tontilla ole oikein kukaan muu pystynyt operoimaan. Bändin pitkän uran huomaa myös siinä, että biiseihin hiipii iän tuomia asioita, kuten kaipaus menneeseen ja esimerkiksi ystävyyden tärkeyden tarkastelu tietynlaisella elämänkokemuksen tuomalla näkökulmalla. Joskus voi olla hyvä karjumisen sijaan esittää asiat tietyllä vakaudella, kuten esimerkiksi kovia kokeneen yhtyeen levyn päättävä ”Surutyö”, joka on kaikessa hienoudessaan pysäyttävä ja elämänarvoja punnitseva.

”Hiljainen pöytä läheltä orkesteria” ei itselleni ole taustamusiikkia hauskanpitoon, vaan enemmän aikaa, kuuntelua ja keskittymistä vaativa kokonaisuus, eikä se ole millään tavalla huono asia. Uskon silti, että livenä herroista löytyy edelleen myös se sama pilke silmäkulmaan, millä rääväsuut jaksavat virnuilla.

https://kaaoszine.fi/kun-tauti-parantaa ... orkesteria

[Sun äitis]

Mervi Vuorelalla oli Hesarissa vähän erilainen näkemys. Ei ole maksumuurin takana.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000007985115.html

[Lörsson.]

Oliks Vesku just Apu-lehden kannessa.