Kauko Röyhkä

[P.]

^ No ei oikein iskenyt. Mitäs Röyhkö tekee tossa bändissä?

Itekki ootin enemmän, mut ehkä lp sitte.

Säveltää, tekstittää ja soittaa kitaraa.

Ja Taneli Mäkelä kuulostaa laulavan.

[P.]

Ei tää levy ihan sitä oo mitä kuvittelin, vähä pettynytkin oon, mut mitä enemmän tätä kuuntelee, sitä enemmän tykkään. Kyllä mää tän vinyylin hankin.

http://www.sue.fi/2012/11/kuuntele-uhrijuhlan-albumi/

[tomppa]

Olis lippu myynnissä Kaukon & Nartun keikalle Tavastialla lauantaina 5.10, hinta 20€.

[Morgenspaziergang]

Ilman ulkopuolisia + lapsenrattaita olisin ehkä tervetuloatoivotuksineni yrittänyt rullata nokan aki-ville-petteriltä pari kertaa ihan vain huvin vuoksi.
Yksi turhimmista liitelijöistä. Ja kirjailijana Heikko.

Fiksu ja typerä ääliö. Herra presidentti.

Jnoo... Piisit oli kyllä kovia kun olin 6v.

[Auringo]

Vitun kova!

[Huntteri]

Vitun kova!

[Mortal Kombat]

Vähän myöhäisheränneisyyttähän tämä toki on, mutta en ole nyt pariin viikkoon kuunnellut melkein mitään muuta kuin Jumalan lahjaa.

[Poistunut käyttäjä a7a8b69]

Vitun kova!

[Occult kärmes (krääh!)]

Maa on voimaa on kyl vitun jees levy edelleen.

[beathoven98maki.jpgay]

kaikki Röyhkä lätyt mitä oon kuullut / jaksanut kuunnella yli 1 kerran on 5/5 levyjä

[Tappo Semmilehto]

kaikki Röyhkä lätyt mitä oon kuullut / jaksanut kuunnella yli 1 kerran on 5/5 levyjä

Onnenpäivä ja Lauralle on näitä tällaisia.

[varma kosto]

best levyt

Steppaillen
Onnenpäivä
Lauralle
Maa on voimaa
Pikku enkeli
Mieluummin vanha kuin aikuinen
Ihmelapsi
Kaksi koiraa
Tyttöjen ystävä

et ohan noita

[beathoven98maki.jpgay]

kaikki Röyhkä lätyt mitä oon kuullut / jaksanut kuunnella yli 1 kerran on 5/5 levyjä

Onnenpäivä ja Lauralle on näitä tällaisia.

esmees kyllä nää juu! ja melkein kaikki muroihin kusijankin mainittemat. paria en oo tainnu kuulla lainkaan

[GEOMETRINEN IHME]

500 kg lihaalle ei tainnut olla omaa topikkia (pitäisi olla ). Karkia Mistikalta tulossa seuraavanlaista:

'Yksinäinen ratsastaja' CD
(Karkia Mistika Records) (karmi-050) 5/2014

1. Yksinäinen ratsastaja (3:44) (1985)
2. Jäljettömiin yksin vaellan (3:26) (1985)
3. Saksalaisten Tuho (3:36) (1987)
4. Kuunsilta (3:15) (1987)
5. Ruusumajassa (1:41) (1986)
6. Huojuva keula (2:36) (1985)
7. Vanha Maa (2:44) (1987)
8. Varjoni (2:41) (1987)
9. Kesäyö (2:18) (1985)
10. Uni (3:18) (1986)
11. Katse (2:26) (1987)
12. Kaatopaikka (2:17) (1984-85)
13. Sumu (5:05) (1986)

Maritta Kuula: laulu
Kauko Röyhkä: basso, kitara, laulu
Mats Huldén: kitara
Pupu Lihavisto: urut
Jouni Pusa: rummut, lyömäsoittimet (conga, bongo, darbuka, riq, dauli, tamburiini, kello)
Olli Kauniskangas: kitara, basso
Kimmo Laine: urut, basso
Rukivehr A. Kivi: kitara

500 kg lihaa perustettiin Oulussa keväällä 1982 Pupu Lihaviston ja Rukivehrin piirustusnäyttelyn avajaisten ohjelmanumeroksi. Homma lähti, niin kuin bändit monesti, tietystä kaveripiiristä. Olin tuntenut Rukivehrin ja Pupun jo lukioajoista, he olivat mukana Nartun esiasteessa. Maritta Kuula oli erikoinen tyttö, johon olin tutustunut. Hän soitti vähän haitaria. Maito Koivisto oli lääketieteen opiskelija, johon olimme törmänneet kapakoissa.
Halusimme tehdä jotain kreisiä. Pupu, Maritta ja minä rämpyttelimme Maritan vanhempien isossa olohuoneessa. Biisejä meillä ei ollut, mutta otimme kirjahyllystä Uuno Kailaan Kootut runot, josta poimimme sanoituksia. Runot olivat synkkiä ja juhlallisia, vanhan ajan kamaa. Meidän käsittelyssämme niistä tuli huvittavia. Aivan alussa minä lauloin, myöhemmin solistin tehtävät siirtyivät Maritalle. Halusin, ettei 500 kg lihaa muistuttaisi Kauko Röyhkä & Narttua, joka keikkaili ja vaikutti Helsingissä.

Tajusimme pian, että 500 kg lihaa oli kiinnostava, omaperäinen idea. Tavallaan otimme kantaa suomalaiseen menneisyyteemme, nostimme esiin vanhaa ja melkein unohtunutta runoutta ja teimme siitä jotain modernia. Otimme mukaan rumpalin (Jari Lehtonen). Aloimme treenata Maito Koiviston ja parin muun lääkiksen opiskelijan vuokraamassa vanhassa hirsitalossa. Talo oli kuulunut lestadiolaiselle taidemaalarille, joka oli vähän aikaa sitten kuollut. Se sijaitsi metsän keskellä lähellä Ruskon kaatopaikkaa. Sopiva paikka mystiselle yhtyeellemme! Bändin kamat olivat pysyvästi pystyssä talon pirtissä. Treenasimme koko kesän -82. Teimme uusia biisejä. Olin aina tykännyt Pupun urkujensoitosta. Hän kehitteli hyviä riffejä. Maritta löysi niihin helposti melodioita. Ihailimme Beefheartia, Howlin´ Wolfia ja James White & The Blacksia. 500 kg lihaa-nimi oli väännös Wolfin 300 Pounds of Joy-biisistä.

Huhu bändistämme oli jo kiirinyt Antti Porkan korviin. Ana oli toiminut Ramblersien, Spidersien ja Kauko Röyhkä & Nartun managerina ja ollut mukana perustamassa Oulun ensimmäistä äänitysstudiota Soundmixia, jossa olin levyttänyt Nartun kanssa Mikki Hiiren myöhemmät vaiheet. Ana näki Lihan keikan Hupisaarten kesäteatterissa, jossa lämmittelimme Jukka Tolosen bändiä. Hän ehdotti, että tulisimme Soundmixiin tekemään levyn. Hänen Mirror-levymerkkinsä voisi julkaista tuotoksen. Olimme hiukan yllättyneitä, että tämä kävi näin nopeasti. Mutta mikäs siinä.
Kukaan ei varmaan ajatellut, että Lihalla olisi minkäänlaista kaupallista potentiaalia. Kesällä 1982 Suomi kuunteli Eppu Normaalia ja Paul Oxley´s Unitia. Saimme kolme päivää studioaikaa. Timo Tarvainen, joka oli äänittänyt Steppaillen-levyni, toimi äänittäjänä ja tuottajana. Hän oli yksi Soundmixin omistajista. Sain soittaa hänen hienolla Gibson 305-kitarallaan. Rukivehr lainasi hänen Stratoaan. Omat kitaramme olivat huonoja, mutta käytin kuitenkin Höfner-viulubassoani. Ensialbumimme Etkös ole, ihmisparka tehtiin melkein kokonaan livenä. Päätösbiisi Roger Was Dead and We Tried To Understand oli studiosekoilu, joka sävellettiin paikan päällä.

Nyt Lihalla oli oma lp. Se soi jopa radiossa. Jukka (Limppu) Lindfors kuuli sen ja kutsui meidät esiintymään Einstein a-go-go-klubilleen Helsinkiin. Kirjailija Mauri Sariola kuuli versiomme Joutukaa, sielut -virrestä, inhosi ja kutsui meidät Väärän kuninkaan päivä-nimiseen tv-ohjelmaan, jossa hän oli vääränä kuninkaana. Hoidimme nämä kaksi Stadin keikkaa plus vielä esiintymisen Natsalla samalla reissulla. Einstein a-go-go oli mustahuulien eli uusromantikkojen mesta. He vihasivat meitä. Muistan, että kaksi luolanaisiksi pukeutunutta tyttöä tuli tanssimaan kun soitimme Pallokentällä-biisiä. Sariolan showssa esiintyi Poliisien kuoro. Kuorolaiset vislasivat ja buuasivat meille, kun esitimme Joutukaa, sielut ja Sumurun prinssin.

Vauhdikkaan alun jälkeen 500 kg lihaa alkoi hyytyä. Minulla oli paljon enemmän keikkoja Nartun kanssa. Jari Lehtonen oli kääntynyt helluntailaiseksi ja kuulemamme mukaan hakannut kirveellä rikki kaikki levynsä. Maito Koivistokaan ei tainnut olla enää mukana. Liha yritti koota rivinsä vielä kesällä -83, mutta kipinä oli poissa. Maritta ja minä päätimme siirtää toiminnan Turkuun, jossa silloin asuimme. Uudeksi rumpaliksi tuli turkulainen proge- ja kansanmusiikkimies Jouni Pusa. Hänellä oli neliraitanauhuri, mikseri ja mikrofoneja. Kutsuimme Rukivehrin ja Pupun Turkuun ja äänitimme muutamia biisejä Pusan kotona Littoisissa. Yksinäinen ratsastaja, Huojuva keula ja Kaatopaikka ovat tästä sessiosta. Oli kesä -84. Olin juuri tehnyt Nartun kanssa Lauralle-levyn, mutta halusin silti jatkaa Lihan kanssa. Tykkäsin biiseistämme ja Marittan laulusta, tykkäsin vanhoista runoista, joita käytimme yhä sanoituksina.

Rukivehr ei vaikuttanut tarpeeksi kiinnostuneelta. Otimme hänen tilalleen Mats Huldénin, joka oli ollut mukana Nartussa (ja Wigwamin ensimmäisessä kokoonpanossa!) Mats oli varsinaisesti basisti, mutta soitti myös kitaraa. Hänen tavaramerkkinsä oli 12-kielinen Fender. Aloin järkkäillä meille uutta levytystä. Juttelin asiasta Jari Väänäselle, joka pyöritti Euros-yhtiötä, jolle Kauko Röyhkä & Narttu teki levynsä. Jari ei ollut erityisen innostunut, mutta suostui julkaisemaan 500 kg lihaa-albumin, jos homma tehtäisiin halvalla. Syksyllä -86 menimme Kaarinan teollisuusalueella sijaitsevaan KT-studioon, jossa oli 8-raitanauhuri. Mats tuotti Ruusumajassa-levyn, Kim Törnroos äänitti. Sessiosta jäi yli versio Sumusta, joka on nyt mukana tällä Yksinäinen ratsastaja-levyllä.

Ennen Ruusumajassa-levyä teimme demon Pusan neliraitakoneella. Näistä äänityksistä on tällä levyllä mukana Jäljettömiin yksin vaellan.
Mats ei ollut koskaan kovin innostunut Lihasta. Hän jätti bändin. Otimme tilalle Olli Kauniskankaan, jonka olin tuntenut siitä asti, kun muutin Turkuun syksyllä -79. Emme koskaan aikaisemmin olleet soittaneet yhdessä. Nyt 500 kg lihaa pystyi tekemään keikkoja. Niitä olikin muutamia. Kiersimme Suomea roudari Nuuskan autolla. Esiinnyimme vuoden -86 Provinssirockissa. Muutamat meistä olivat kännissä ja keikka meni huonosti. Pupu lähti bändistä. 500 kg lihaa ei ollut koskaan kova livebändi, mutta studiossa onnistuimme paremmin.
Jatkoimme äänityksiä Pusan luona. Kimmo Laine tuli Pupun tilalle urkuriksi. Hän soitti myös bassoa, joten saatoin keskittyä enemmän kitaraan. Saksalaisten tuho, Kuun silta, Katse ja Varjoni ovat näistä loppuvuoden -86 sessioista. Maritta ei jostain syystä ollut koko ajan paikalla, joten minä toimin välillä laulusolistina. Sitten yhteistyö Jouni Pusan kanssa päättyi, hän meni Ad-nimiseen orkesteriin. Tilalle tuli Kaikka Salminen. Kolmas levymme Akvaario tehtiin taas Eurokselle.

500 kg lihaa oli kasassa vuoteen -90. Sitten tuli pitkä tauko. 2004 kokosimme bändin uudestaan ja teimme vielä levyt Sielu ja Nuori mies. Bändi ei ollut koskaan suosittu, mutta meillä oli oma yleisömme. Itse pidän Liha-aikaa tärkeänä vaiheena urallani. Teimme monia hienoja lauluja, jotka olivat enemmän kuin tulkintoja Uuno Kailaan, Aaro Hellaakosken ja monien muiden runoista. Teimme kaunista ja rumaa, yllättävää ja mielenkiintoista rockmusiikkia. Olimme erilaisia kuin muut, olimme yksinäinen ratsastaja.

[Perus]

Tästä ujoilijasta (Röyhkä) ei kukaan oikea punk pidä.