MANIFETSI - UUSI SEKAKULTTUURILEHTI

[promoottori naurahtaa]

Jengi ei nyt selkeesti bonja, miten itseironista menoa tää on:

Kun Mustafa Kemal (Kemal Atatürk) nousi valtaan ja julisti Turkin tasavallaksi vuonna 1923, hän näki fetsin islamilaisen vanhaoppineisuuden, konservatismin ja osmanivallan symbolina, ja kielsi sen yhdessä hunnun ja perinneasujen kanssa.

Nykyisin fetsiä näkee Turkissa lähinnä turisteille myytävinä pahvisina jäljennöksinä. Monille länsimaisille ihmisille fetsi edustaa entisaikojen itämaista eksotiikkaa. Turkkilaisille se edustaa takapajuista ja taantumuksellista menneisyyttä. Yhdysvalloissa fetsiä käyttävät edelleen monet veljesjärjestöt ja miesten seurat.

[promoottori naurahtaa]

Tietysti vois kehittää jotain matskua myös Manitboissista

[Del Griffith]

Jotenkin suht ankeatakin kun jotkut tekee vapaaehtoisvoimin lehden asioista, jotka heitä itseään kiinnostaa, niin ekat vähettelevät kommentit liittyy siihen, että mitä on aiheina ja ketkä kirjoittaa.

Muutenkin veikkaan, että tämä lehti on laitettu kasaan näin:
- Miettinen kysyy tutuiltaan, jotka on kirjoittanut lehtiin, että ketä kiinnostaa kirjoittaa tällaiseen Manifetsiin
- halukkaita ilmoittautuu 20, joista naisia on 1
- jokainen kirjoittaja saa valita haluamansa aiheen, koska M luottaa, että tulee sopivaa tekstiä
- vapaaehtoisvoimin tehty lehti on sit tuollainen

[Suvelan Sulttaani]

Valitettavasti me naiset ja sukupuolivähemmistöt emme voi kirjoittaa noin "epäpoliittista" ja kaikesta todellisuudesta irrallaan olevaa harrastelehteä, koska se olisi "tyttöjen zine" "feministizine" tms vaikka siellä puhuttaisiin bändeistä ja leffoista, joista digataan! Elämä on politiikkaa dude voisin räntätä kauemmin ja perusteellisemmin, mutta meen nyt istuttamaan kukkia ennen ku on palaveri

Se että kaikkea tekemistä ei politisoida ei ole sama asia kuin todellisuudesta irrallaan oleva. Minusta annat myös liian vähän krediittiä normaalille kulttuuria kuluttavalle miehelle; väitän että on meitä, jotka pystyvät nauttimaan naisten ja muusujen tuotoksista ilman että kokisimme niihin automaattisesti liitettävän jonkin poliittisen ja kantaaottavan vivahteen. Tämä siis vain kun sanoit, että "ei voi kirjoittaa epäpoliittista".
On toki olemassa juntteja, jotka eivät tähän pysty, mutta junttien mielipiteiden ei muutenkaan pitäisi ohjata kenenkään toimintaa. Elämä on paljon muutakin kuin politiikkaa.

Etkö sinä ihan oikeasti ymmärrä, miten marginaalissa muut kuin cishet miehet punkki- yms. hommissa ovat olleet ja edelleen ovat? Ja miten laajasti se vaikuttaisi, jos he ojentaisivat edes joskus kättään muille? En usko, että olet noin kuutamolla kuin vaikutat olevan, en varmaan vaan osaa selittää nyt kauhean hyvin representaation vaikutusta. Zinen (tai no tässä tapauksessa ihan kulttuurilehden) tekijäkunnan moninaisuuden tarkastelu ei ole elämän politisointia tai poliittisen ideologian seuraamista sen enempää kuin tuon asian skippaaminenkaan.

Enhän minä ole väittänyt että eivät ole marginaalissa punkkihommissa. Silti minun mielestäni on turhaa politisointia, että tämän tapaista vanhojen jäärien tekemää kaksinumeroista lehteä kritisoidaan siitä, että tekijäkanta on koostuu vanhoista miehistä samoin kuin jututkin käsittelevät vanhojen miesten bändejä (oletettavasti).

[Suvelan Sulttaani]

totta kai sukupuoli- ja representaatiokeskustelu on relevanttia, kun ryhtyy tekemään kulttuurilehteä. Miksi helvetissä ei olisi

Ei todellakaan ole, jos tavoite on simppelisti vain kirjoittaa diggailemistaan yhtyeistä/kirjallisuudesta/elokuvista. Mistä on tullut se ajatus, että esimerkiksi pienlehtien tekijöiden tuotoksia tulisi ensisijaisesti ohjata yhteiskunnallinen toiminta?

Se mikä jää sinulle, Sergio, päätettäväksi, on että ostatko lehden vai et.

Se on ihan selvää, että rock-musiikki ei ole mitään nuorisomusaa, eikä sen ympärillä pyörivä kulttuuripuuhastelu varsinaisesti edusta ajan tuoreimpia tuulahduksia. Tämä Manifetsikin tuoksahtaa vimpan palle retrolta, mutta ei se mun mielestä väärin ole. Tämmönen sediltä sedille-tyyppinen harrastejulkaisu on aivan OK konsepti ja itseänikin semi-setänä kiinnostaa. Mut ei siitä tarvi suuttua, jos tämmönen touhu vaikuttaa joidenkin mielestä huvittavalta ja snadisti homehtuneelta. Älkää nyt perkele kusko omiin muroihinne itkemällä jostain "woke-sotureista". Se meinaan saa homman vaikuttamaan siltä, että toimintaa ohjaa homeisen levyhyllyn sijaan homehtunut arvomaailma.

Ei ole kukaan muu käyttänyt wokesoturi termiä tässä keskustelussa kuin minä ja minä en liity Manifetsi porukkaan millään tavalla. Eli minun sanomiseni ei liity mitenkään tähän lehteen ja sen takia tätä keskustelua voisi käydä jossain muualla.

Onko se homehtunut arvomaailma leuhkimisen arvoinen?

En tiedä, koska itselläni ei ole homehtunut arvomaailma.

No kovasti ainakin yrität sitten topikissa muuta esittää.

No ei kai siinä sitten mitään. Pakkohan se on uskoa, kun noin hyvin asian perustelit

[Sergio Pissahätä]

Valitettavasti me naiset ja sukupuolivähemmistöt emme voi kirjoittaa noin "epäpoliittista" ja kaikesta todellisuudesta irrallaan olevaa harrastelehteä, koska se olisi "tyttöjen zine" "feministizine" tms vaikka siellä puhuttaisiin bändeistä ja leffoista, joista digataan! Elämä on politiikkaa dude voisin räntätä kauemmin ja perusteellisemmin, mutta meen nyt istuttamaan kukkia ennen ku on palaveri

Se että kaikkea tekemistä ei politisoida ei ole sama asia kuin todellisuudesta irrallaan oleva. Minusta annat myös liian vähän krediittiä normaalille kulttuuria kuluttavalle miehelle; väitän että on meitä, jotka pystyvät nauttimaan naisten ja muusujen tuotoksista ilman että kokisimme niihin automaattisesti liitettävän jonkin poliittisen ja kantaaottavan vivahteen. Tämä siis vain kun sanoit, että "ei voi kirjoittaa epäpoliittista".
On toki olemassa juntteja, jotka eivät tähän pysty, mutta junttien mielipiteiden ei muutenkaan pitäisi ohjata kenenkään toimintaa. Elämä on paljon muutakin kuin politiikkaa.

Etkö sinä ihan oikeasti ymmärrä, miten marginaalissa muut kuin cishet miehet punkki- yms. hommissa ovat olleet ja edelleen ovat? Ja miten laajasti se vaikuttaisi, jos he ojentaisivat edes joskus kättään muille? En usko, että olet noin kuutamolla kuin vaikutat olevan, en varmaan vaan osaa selittää nyt kauhean hyvin representaation vaikutusta. Zinen (tai no tässä tapauksessa ihan kulttuurilehden) tekijäkunnan moninaisuuden tarkastelu ei ole elämän politisointia tai poliittisen ideologian seuraamista sen enempää kuin tuon asian skippaaminenkaan.

Enhän minä ole väittänyt että eivät ole marginaalissa punkkihommissa. Silti minun mielestäni on turhaa politisointia, että tämän tapaista vanhojen jäärien tekemää kaksinumeroista lehteä kritisoidaan siitä, että tekijäkanta on koostuu vanhoista miehistä samoin kuin jututkin käsittelevät vanhojen miesten bändejä (oletettavasti).

mielestäni ihan asiallista tehdä huomioita jonkun projektin tekijäjoukosta ja sen mahdollisesta vaikutuksesta sisältöön. Kukaan ei ole sanonut, että paska projekti, paapat. Lähinnä yritin kommentoida sinun reaktiotasi tuohon huomioiden tekemiseen. taisi mennä vähän ohi kummallakin mutta se on ihan ok kun piffillä ollaan.

[Hikinen Möhömaha]

totta kai sukupuoli- ja representaatiokeskustelu on relevanttia, kun ryhtyy tekemään kulttuurilehteä. Miksi helvetissä ei olisi

Ei todellakaan ole, jos tavoite on simppelisti vain kirjoittaa diggailemistaan yhtyeistä/kirjallisuudesta/elokuvista. Mistä on tullut se ajatus, että esimerkiksi pienlehtien tekijöiden tuotoksia tulisi ensisijaisesti ohjata yhteiskunnallinen toiminta?

Se mikä jää sinulle, Sergio, päätettäväksi, on että ostatko lehden vai et.

Se on ihan selvää, että rock-musiikki ei ole mitään nuorisomusaa, eikä sen ympärillä pyörivä kulttuuripuuhastelu varsinaisesti edusta ajan tuoreimpia tuulahduksia. Tämä Manifetsikin tuoksahtaa vimpan palle retrolta, mutta ei se mun mielestä väärin ole. Tämmönen sediltä sedille-tyyppinen harrastejulkaisu on aivan OK konsepti ja itseänikin semi-setänä kiinnostaa. Mut ei siitä tarvi suuttua, jos tämmönen touhu vaikuttaa joidenkin mielestä huvittavalta ja snadisti homehtuneelta. Älkää nyt perkele kusko omiin muroihinne itkemällä jostain "woke-sotureista". Se meinaan saa homman vaikuttamaan siltä, että toimintaa ohjaa homeisen levyhyllyn sijaan homehtunut arvomaailma.

Ei ole kukaan muu käyttänyt wokesoturi termiä tässä keskustelussa kuin minä ja minä en liity Manifetsi porukkaan millään tavalla. Eli minun sanomiseni ei liity mitenkään tähän lehteen ja sen takia tätä keskustelua voisi käydä jossain muualla.

Onko se homehtunut arvomaailma leuhkimisen arvoinen?

En tiedä, koska itselläni ei ole homehtunut arvomaailma.

No kovasti ainakin yrität sitten topikissa muuta esittää.

No ei kai siinä sitten mitään. Pakkohan se on uskoa, kun noin hyvin asian perustelit

Äärioikeiston terminologiaa ja retoriikkaa käyttämällä autat normalisoimaan sitä ja ajamaan heidän asiaansa.

[Suvelan Sulttaani]

totta kai sukupuoli- ja representaatiokeskustelu on relevanttia, kun ryhtyy tekemään kulttuurilehteä. Miksi helvetissä ei olisi

Ei todellakaan ole, jos tavoite on simppelisti vain kirjoittaa diggailemistaan yhtyeistä/kirjallisuudesta/elokuvista. Mistä on tullut se ajatus, että esimerkiksi pienlehtien tekijöiden tuotoksia tulisi ensisijaisesti ohjata yhteiskunnallinen toiminta?

Se mikä jää sinulle, Sergio, päätettäväksi, on että ostatko lehden vai et.

Se on ihan selvää, että rock-musiikki ei ole mitään nuorisomusaa, eikä sen ympärillä pyörivä kulttuuripuuhastelu varsinaisesti edusta ajan tuoreimpia tuulahduksia. Tämä Manifetsikin tuoksahtaa vimpan palle retrolta, mutta ei se mun mielestä väärin ole. Tämmönen sediltä sedille-tyyppinen harrastejulkaisu on aivan OK konsepti ja itseänikin semi-setänä kiinnostaa. Mut ei siitä tarvi suuttua, jos tämmönen touhu vaikuttaa joidenkin mielestä huvittavalta ja snadisti homehtuneelta. Älkää nyt perkele kusko omiin muroihinne itkemällä jostain "woke-sotureista". Se meinaan saa homman vaikuttamaan siltä, että toimintaa ohjaa homeisen levyhyllyn sijaan homehtunut arvomaailma.

Ei ole kukaan muu käyttänyt wokesoturi termiä tässä keskustelussa kuin minä ja minä en liity Manifetsi porukkaan millään tavalla. Eli minun sanomiseni ei liity mitenkään tähän lehteen ja sen takia tätä keskustelua voisi käydä jossain muualla.

Onko se homehtunut arvomaailma leuhkimisen arvoinen?

En tiedä, koska itselläni ei ole homehtunut arvomaailma.

No kovasti ainakin yrität sitten topikissa muuta esittää.

No ei kai siinä sitten mitään. Pakkohan se on uskoa, kun noin hyvin asian perustelit

Äärioikeiston terminologiaa ja retoriikkaa käyttämällä autat normalisoimaan sitä ja ajamaan heidän asiaansa.

Onko wokesoturi äärioikeistoterminologiaa? Ja nyt siis kun kerran käytin sitä termiä tässä keskustelussa (ja ihan aiheesta koskien tuota Artun tviittiä), niin se kertoo minun homehtuneesta arvomaailmasta? Näin se homma etenee

[Hra Mezola]

Aijai, Suvis=Canceloitu.

[Suvelan Sulttaani]

Aijai, Suvis=Canceloitu.

Mutta muistakaa minun canceloijat, että jos tunnen teidät ja itse käytätte siviililelämässä vastaavaa kieltä, niin vien teidät mukana!

[Hikinen Möhömaha]

totta kai sukupuoli- ja representaatiokeskustelu on relevanttia, kun ryhtyy tekemään kulttuurilehteä. Miksi helvetissä ei olisi

Ei todellakaan ole, jos tavoite on simppelisti vain kirjoittaa diggailemistaan yhtyeistä/kirjallisuudesta/elokuvista. Mistä on tullut se ajatus, että esimerkiksi pienlehtien tekijöiden tuotoksia tulisi ensisijaisesti ohjata yhteiskunnallinen toiminta?

Se mikä jää sinulle, Sergio, päätettäväksi, on että ostatko lehden vai et.

Se on ihan selvää, että rock-musiikki ei ole mitään nuorisomusaa, eikä sen ympärillä pyörivä kulttuuripuuhastelu varsinaisesti edusta ajan tuoreimpia tuulahduksia. Tämä Manifetsikin tuoksahtaa vimpan palle retrolta, mutta ei se mun mielestä väärin ole. Tämmönen sediltä sedille-tyyppinen harrastejulkaisu on aivan OK konsepti ja itseänikin semi-setänä kiinnostaa. Mut ei siitä tarvi suuttua, jos tämmönen touhu vaikuttaa joidenkin mielestä huvittavalta ja snadisti homehtuneelta. Älkää nyt perkele kusko omiin muroihinne itkemällä jostain "woke-sotureista". Se meinaan saa homman vaikuttamaan siltä, että toimintaa ohjaa homeisen levyhyllyn sijaan homehtunut arvomaailma.

Ei ole kukaan muu käyttänyt wokesoturi termiä tässä keskustelussa kuin minä ja minä en liity Manifetsi porukkaan millään tavalla. Eli minun sanomiseni ei liity mitenkään tähän lehteen ja sen takia tätä keskustelua voisi käydä jossain muualla.

Onko se homehtunut arvomaailma leuhkimisen arvoinen?

En tiedä, koska itselläni ei ole homehtunut arvomaailma.

No kovasti ainakin yrität sitten topikissa muuta esittää.

No ei kai siinä sitten mitään. Pakkohan se on uskoa, kun noin hyvin asian perustelit

Äärioikeiston terminologiaa ja retoriikkaa käyttämällä autat normalisoimaan sitä ja ajamaan heidän asiaansa.

Onko wokesoturi äärioikeistoterminologiaa? Ja nyt siis kun kerran käytin sitä termiä tässä keskustelussa (ja ihan aiheesta koskien tuota Artun tviittiä), niin se kertoo minun homehtuneesta arvomaailmasta? Näin se homma etenee

Kyllähän sä tosiaan käytit sitä juuri perinteiseen äärioikeistolaiseen tapaan halventamaan ihmistä, joka yrittää mielestäsi (väärillä perusteilla) kertoa mitä saa tehdä ja sanoa ja mitä ei. Tämmöinen "wokesoturi" siis puolustaa sosiaalista ja rodullista oikeudenmukaisuutta ja sellaisia pilkkaava tietenkin vastustaa näitä, eli joku voisi tosiaan sanoa homehtuneeksi. Vaikka tämä nyt ei olisi ollutkaan tiedostettu ideologinen valinta, vaan ihan vaan omista alitajuisista asenteista kumpuavaa, kertoo se kuitenkin sitten jotain niistäkin.

Mutta se siitä, alkoi vituttamaan ihan suunnattomasti, joten poistun topikista.

[Folke Eriksson]

Ehkä skidisti huvittaa se twiitti missä kritisoitiin tätä lehteä ja seurava twiitti oli joku "juon olutta ja kuuntelen Oasista", ehkä dorkinta on omasta norsuunluutornistaan toisia papparoisia kritisoivat melkein papparaiset. Minusta on hyvä että vanhemmillakin on tekemistä eivätkä ole esimerkiksi tupakoimassa kadulla.

Kaljan juonti ja Oasiksen kuuntelu kyl 5/5 hommaa!

[Suvelan Sulttaani]

totta kai sukupuoli- ja representaatiokeskustelu on relevanttia, kun ryhtyy tekemään kulttuurilehteä. Miksi helvetissä ei olisi

Ei todellakaan ole, jos tavoite on simppelisti vain kirjoittaa diggailemistaan yhtyeistä/kirjallisuudesta/elokuvista. Mistä on tullut se ajatus, että esimerkiksi pienlehtien tekijöiden tuotoksia tulisi ensisijaisesti ohjata yhteiskunnallinen toiminta?

Se mikä jää sinulle, Sergio, päätettäväksi, on että ostatko lehden vai et.

Se on ihan selvää, että rock-musiikki ei ole mitään nuorisomusaa, eikä sen ympärillä pyörivä kulttuuripuuhastelu varsinaisesti edusta ajan tuoreimpia tuulahduksia. Tämä Manifetsikin tuoksahtaa vimpan palle retrolta, mutta ei se mun mielestä väärin ole. Tämmönen sediltä sedille-tyyppinen harrastejulkaisu on aivan OK konsepti ja itseänikin semi-setänä kiinnostaa. Mut ei siitä tarvi suuttua, jos tämmönen touhu vaikuttaa joidenkin mielestä huvittavalta ja snadisti homehtuneelta. Älkää nyt perkele kusko omiin muroihinne itkemällä jostain "woke-sotureista". Se meinaan saa homman vaikuttamaan siltä, että toimintaa ohjaa homeisen levyhyllyn sijaan homehtunut arvomaailma.

Ei ole kukaan muu käyttänyt wokesoturi termiä tässä keskustelussa kuin minä ja minä en liity Manifetsi porukkaan millään tavalla. Eli minun sanomiseni ei liity mitenkään tähän lehteen ja sen takia tätä keskustelua voisi käydä jossain muualla.

Onko se homehtunut arvomaailma leuhkimisen arvoinen?

En tiedä, koska itselläni ei ole homehtunut arvomaailma.

No kovasti ainakin yrität sitten topikissa muuta esittää.

No ei kai siinä sitten mitään. Pakkohan se on uskoa, kun noin hyvin asian perustelit

Äärioikeiston terminologiaa ja retoriikkaa käyttämällä autat normalisoimaan sitä ja ajamaan heidän asiaansa.

Onko wokesoturi äärioikeistoterminologiaa? Ja nyt siis kun kerran käytin sitä termiä tässä keskustelussa (ja ihan aiheesta koskien tuota Artun tviittiä), niin se kertoo minun homehtuneesta arvomaailmasta? Näin se homma etenee

Kyllähän sä tosiaan käytit sitä juuri perinteiseen äärioikeistolaiseen tapaan halventamaan ihmistä, joka yrittää mielestäsi (väärillä perusteilla) kertoa mitä saa tehdä ja sanoa ja mitä ei. Tämmöinen "wokesoturi" siis puolustaa sosiaalista ja rodullista oikeudenmukaisuutta ja sellaisia pilkkaava tietenkin vastustaa näitä, eli joku voisi tosiaan sanoa homehtuneeksi. Vaikka tämä nyt ei olisi ollutkaan tiedostettu ideologinen valinta, vaan ihan vaan omista alitajuisista asenteista kumpuavaa, kertoo se kuitenkin sitten jotain niistäkin.

Mutta se siitä, alkoi vituttamaan ihan suunnattomasti, joten poistun topikista.

Edellä mainittu olisi kaikki totta, jos tviitissä oltaisiin "puolustettu sosiaalista ja rodullista oikeudenmukaisuutta". Ne ovat tärkeitä arvoja ja niiden puolesta pitää puhua aina. Tviitti ei kuitenkaan ollut sellainen. Sen sijaan siinä naureskeltiin Manifetsin setämäisyydelle ja vielä tekopyhästi (Soundin edustajalta) otettiin esille tekijöiden sukupuoli.

Ehkä olisi pitänyt vain sanoa, että olipa daiju tviittaus siinä. Olisko arvomaailmani homehtuneisuusepäilyt silloin syntyneet ollenkaan.. Sitä en saa koskaan tietää

Toki myös toivoisi, että yhden sanan sijasta sieltä olisi Möhänderikin yrittänyt kaivaa asian ytimen esiin.

[waldorf]

Tekijät varmaankin arvanneet, että kritiikkiä sukupuolijakaumasta tulee; siihen nähden aika rohkeaa itseironiaa kyllä tuo fetsi-sanan käyttö (itse tiesin fetsin taustasta: en mitään).

Disclaimer: en halua suututtaa ketään, PEACE!

Jengi ei nyt selkeesti bonja, miten itseironista menoa tää on:

Kun Mustafa Kemal (Kemal Atatürk) nousi valtaan ja julisti Turkin tasavallaksi vuonna 1923, hän näki fetsin islamilaisen vanhaoppineisuuden, konservatismin ja osmanivallan symbolina, ja kielsi sen yhdessä hunnun ja perinneasujen kanssa.

Nykyisin fetsiä näkee Turkissa lähinnä turisteille myytävinä pahvisina jäljennöksinä. Monille länsimaisille ihmisille fetsi edustaa entisaikojen itämaista eksotiikkaa. Turkkilaisille se edustaa takapajuista ja taantumuksellista menneisyyttä. Yhdysvalloissa fetsiä käyttävät edelleen monet veljesjärjestöt ja miesten seurat.

[ljm]

Tekijät varmaankin arvanneet, että kritiikkiä sukupuolijakaumasta tulee; siihen nähden aika rohkeaa itseironiaa kyllä tuo fetsi-sanan käyttö (itse tiesin fetsin taustasta: en mitään).

Disclaimer: en halua suututtaa ketään, PEACE!

Jengi ei nyt selkeesti bonja, miten itseironista menoa tää on:

Kun Mustafa Kemal (Kemal Atatürk) nousi valtaan ja julisti Turkin tasavallaksi vuonna 1923, hän näki fetsin islamilaisen vanhaoppineisuuden, konservatismin ja osmanivallan symbolina, ja kielsi sen yhdessä hunnun ja perinneasujen kanssa.

Nykyisin fetsiä näkee Turkissa lähinnä turisteille myytävinä pahvisina jäljennöksinä. Monille länsimaisille ihmisille fetsi edustaa entisaikojen itämaista eksotiikkaa. Turkkilaisille se edustaa takapajuista ja taantumuksellista menneisyyttä. Yhdysvalloissa fetsiä käyttävät edelleen monet veljesjärjestöt ja miesten seurat.