Parhaat levykauppamuistot ulkomailta ja vaikka Suomestakin

[Hardcore-Mummo]

Slovakiassa kun käytiin koulureissulla 2001 niin tuli jostain kellarissa olleesta levykaupasta kannettua iso läjä originaali cd-painoksia King Diamondilta ja Mercyful Fatelta Ja halvalla!

Mitä meinaat originaalipainoksella?

Siis ei mitään remasteroituja kökköjä vaan ekoja painoksia.

Vau.

Korjatkaa jos olen väärässä, mutta käsittääkseni 80-luvulla julkaistuista ekoista cd-painoksista moni on äänenlaadullisesti paska, koska ne julkaistiin käyyttämällä LP-masteria. Remasteroiduilla levyillä tää kämmi on korjattu.

Jeps. Tämä ei toki päde kaikkiin cd-julkaisuihin mutta markkinoille piti saada nopeasti ostettavaa joten monet 80-luvun cd-julkaisut on tehty joko juosten kusten tai skippaamalla koko masterointi kokonaan. Tai sitten luultiin että masterointi liittyy vain vinyyleihin (missä toki on omat kommervenkkinsä).

Ja toki on tehty myös paskoja remasterointeja, sitä en kiellä.

Omasta hyllystä muistuu mieleen ainakin Band of gypsys ja Marquee Moon joiden kasari-cd:t on ihan hirvittävän kuuloisia.

[Mie en välitä mistään]

Teineinä tilattiin Sound Pollutionin luetteloa, missä oli noin sata sivua levyjä tekstilistana, pienellä fontilla. Siitä tilattiin sitten kymmeniä levyjä kerralla ryhmätilauksena.

Nuclear Blast oli aikoinaan myös oivallinen mesta. Listoilla oli hyvä valikoima mm. Cogumelo Records -levyjä, esim. Sarcófagon ekan LP:n tilasin täältä. Katalogi tuli säännöllisesti postitse ja se tsekattiin tarkkaan.

[Lörsson.]

Teineinä tilattiin Sound Pollutionin luetteloa, missä oli noin sata sivua levyjä tekstilistana, pienellä fontilla. Siitä tilattiin sitten kymmeniä levyjä kerralla ryhmätilauksena.

Nuclear Blast oli aikoinaan myös oivallinen mesta. Listoilla oli hyvä valikoima mm. Cogumelo Records -levyjä, esim. Sarcófagon ekan LP:n tilasin täältä. Katalogi tuli säännöllisesti postitse ja se tsekattiin tarkkaan.

Suomen markat käteisenä kelpas. Tuli tilailtua!

[Caught Somewhere in a Mosh]

Oltiin soittelemassa Sveitsissä joskus ja Genevessä oli yks levydivari missä oli mukava nostella jonkun pöydän alla olevista seiskalaareista mm. eka Rudimentary Peni 7", Poison Idean Discontent 7" ja kaikkee Slap-A-Ham powerviolence-huttua muutamalla eurolla/kpl + Pusmortin painos Poison Idean Kings of Punkista 15€ muistaakseni.

Sitten tietty Rovaniemen rautatieaseman levydivari. Siellä käytiin aina pöyhimässä reeniviikonlopun jälkeen kun odoteltiin junaa etelään. Kerran oli nipussa kaikki Kreatorin 80-luvun lp:t ja maxit EX/EX kuntoisina 6€/kpl. Ok! Paljon sieltä tuli kannettua Venomia, Voïvodia ja vaikka mitä ja harvemmin mikään levy maksoi yli kymppiä. Tampereella samat levyt oli sitten järjestään jotain 30-50€ jossain Swampissa...

[örinä/scream taidot]

Slovakiassa kun käytiin koulureissulla 2001 niin tuli jostain kellarissa olleesta levykaupasta kannettua iso läjä originaali cd-painoksia King Diamondilta ja Mercyful Fatelta Ja halvalla!

Mitä meinaat originaalipainoksella?

Siis ei mitään remasteroituja kökköjä vaan ekoja painoksia.

Vau.

Korjatkaa jos olen väärässä, mutta käsittääkseni 80-luvulla julkaistuista ekoista cd-painoksista moni on äänenlaadullisesti paska, koska ne julkaistiin käyyttämällä LP-masteria. Remasteroiduilla levyillä tää kämmi on korjattu.

Jeps. Tämä ei toki päde kaikkiin cd-julkaisuihin mutta markkinoille piti saada nopeasti ostettavaa joten monet 80-luvun cd-julkaisut on tehty joko juosten kusten tai skippaamalla koko masterointi kokonaan. Tai sitten luultiin että masterointi liittyy vain vinyyleihin (missä toki on omat kommervenkkinsä).

Ja toki on tehty myös paskoja remasterointeja, sitä en kiellä.

Omasta hyllystä muistuu mieleen ainakin Band of gypsys ja Marquee Moon joiden kasari-cd:t on ihan hirvittävän kuuloisia.

Kokemusta oli lähinnä Don't Break the Oathin överisti ritisevään "kultalevy"-remasteriin niin alkuperäiset otin riemulla vastaan. Hämmästyttävän iso ero dynamiikaltaan ainakin tuossa ja hyvin olen noilla muillakin pärjännyt. Toki vinyylit best, mutta tuohon aikaan ei niihin ollut vielä tuntumaa.