WOKERIT 2023- (до свидания ЙОКЕРИТ...)

[Damone]

Ainakin otsikko pitää paikkansa ja on ihan yleistä tietoa. Toivottavasti joku kopsaa tuon koko jutunkin tänne.

[Äŋ, verinokkaeläin 囧]

[Äŋ, verinokkaeläin 囧]

en tiennytkään että käyt. nimim. kanammunalla on noin vahvat kytkökset hesalan jäkis hommiin

[Kennedy Bakircioglu Kuutio]

https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000005807929.html

1/4

Gennadi Timtšenko on Putinin jokeri

Jääkiekkoseura Jokerit aloittaa viidennen kautensa venäläisessä KHL-sarjassa. Venäjän presidentin lähipiiri liikemies Gennadi Timtšenkon johdolla on rahoittanut Jokereiden tappiollista toimintaa jo kymmenillä miljoonilla euroilla. Miksi?

Sami Sillanpää HS

Julkaistu: 1.9. 2:00 , Päivitetty: 1.9. 8:33


Harry Harkimo (kesk.) myi Hartwall-areenan ja 49 prosenttia Jokereista vuonna 2013 Gennadi Timtšenkon ja Roman Rotenbergin perheen yrityksille. (KAISA RAUTAHEIMO / HS)

HARRY HARKIMON oikealla puolella istuu yksi maailman rikkaimmista ihmisistä. Hän on harmaatukkainen liikemies Gennadi Timtšenko, Venäjän presidentti Vladimir Putinin pitkäaikainen ystävä.

Harkimon vasemmalla puolella istuu Roman Rotenberg. Hän on venäläisen liikemiessuvun toista polvea. Isä Boris ja setä Arkadi ovat Putinin lapsuudenystäviä.

Harkimo puhuu ensimmäisenä. Hän kertoo myyneensä Hartwall-areenan vieressään istuville venäläisille. Nämä voivat myöhemmin ostaa häneltä myös osan jääkiekkoseura Jokereista. Jokerit siirtyy pelaamaan Venäjän jääkiekkoliigaan KHL:ään.

On kesäkuu vuonna 2013. Tiedotustilaisuus areenalla on houkutellut huoneen täyteen toimittajia. Venäläisiltä liikemiehiltä ei kuitenkaan kysytä juuri mitään. Se on outoa, sillä kerrankin olisi tilaisuus. He puhuvat hyvin harvoin toimittajille.

Kukaan ei kysy, mutta Timtšenko alkaa silti selittää omia motiivejaan kauppaan.

”Viime aikoina minua on alkanut kiinnostaa jääkiekko”, hän sanoo.

Timtšenko kertoo myös näkevänsä Suomen jääkiekossa kiinnostavan bisnesmahdollisuuden. Se kuulostaa yllättävältä, sillä Timtšenko omistaa kymmeniä miljardeja pyörittävän kansainvälisen yritysryppään muun muassa öljy-, kaasu- ja rakennusaloilla, ja sen rinnalla helsinkiläinen jäähalli on nappikauppaa.

Mutta siitä ei kysytä. Ei myöskään Putinista.

Timtšenko kuitenkin sanoo itse: ”Tähän ei liity politiikkaa, pelkkää bisnestä.”

Tiedotustilaisuus päättyy. Sen jälkeen Harkimo antaa haastattelun MTV3:lle. Hän kertoo, että kun Jokerit siirtyy KHL:ään, seuran budjetti pitää moninkertaistaa. Viimein toimittaja esittää sen ilmeisimmän kysymyksen.

Mistä ne rahat tulevat?

”No”, Harkimo vastaa. ”Se selviää aikanaan.”

LENINGRADIN nimi oli vaihdettu taas Pietariksi. Neuvostoliitto oli romahtanut, ja Vladimir Putinia se suretti. Hän oli omistanut työuransa kommunistisen järjestelmän palvelemiseen vakoojana KGB:n riveissä.

Oli uuden aika. Kesällä 1991 Putin sai työpaikan Pietarin pormestarin toimistosta. Hänen tehtävänsä oli vastata kaupungin ulkosuhteista.

Se oli pikkuvirkamiehen pesti. Mutta siinä työssä hän solmi kiinnostavia tuttavuuksia liikemaailmasta.

Heihin kuului Gennadi Timtšenko. Sekä hän että Putin olivat tuolloin 39-vuotiaita.

Timtšenko oli syntynyt Armenian sosialistisessa neuvostotasavallassa, opiskellut Leningradissa insinööriksi ja työskennellyt Neuvostoliiton ulkomaankauppaministeriössä. Sieltä Timtšenko oli päässyt valtion öljy-yhtiöön Kirišneftiin, jossa hän alkoi 1990-luvun taitteessa järjestää ensimmäisiä vientiyhteyksiä ulkomaille.

Venäjällä oli valtavasti öljyä. Ja maailmanmarkkinat olivat avautumassa sille.

Pian Timtšenko muutti Helsinkiin. Kansainvälistä kauppaa oli helpompi käydä Suomesta käsin. Timtšenko oli myös tutustunut suomalaiseen idänkaupan osaajaan Kai Paanaseen. Yhdessä he perustivat yrityksen, joka alkoi myydä Venäjältä öljytuotteita maailmalle.

Helsingissä Timtšenko asui vaimonsa Jelenan ja kolmen lapsensa kanssa Kulosaaressa. He hankkivat mökin Taipalsaarelta.

Kauppa kävi, ja Timtšenkon johtama öljy-yhtiö IPP kasvoi. Hän sai suomalaisia kavereita, jotka alkoivat käyttää hänestä lyhennettä GT. Julkisuutta hän kartteli.

”Linjaus oli, että yrityksen asioita kommentoidaan niukasti. GT:n yksityisasioista ei puhuttu”, sanoo Harri Mikkola, joka työskenteli talousjohtajana IPP:ssä Timtšenkon alaisuudessa.

Mikkola kertoo pitäneensä Timtšenkon kanssa työskentelystä.

”Fiksu, miellyttävä ihminen. Hän antoi tilaa ja vastuuta alaisilleen”, hän sanoo. ”Käskytys ei kyllä aina ollut kovin selvää. Piti ymmärtää asioita rivien välistä.”

Yrityksessä puhuttiin venäjää ja englantia, jota Timtšenko oli opetellut aikuisiällä. Suomen kielen taito Timtšenkolla jäi perussanastoon, mutta ruotsia hän oppi enemmän.


Roman Rotenberg (vas.), Vladimir Putin ja Gennadi Timtšenko ottivat selfien jääkiekon näytösottelussa Sotšissa toukokuussa 2015. (ALEXEI NIKOLSKY / TASS)

NEUVOSTOLIITON aikaan öljy- ja kaasuvarat kuuluivat valtiolle. Kun Venäjän johto 1990-luvulla päätti yksityistää valtion omaisuutta, meno oli villiä. Kiistellyimpiä järjestelyitä nähtiin vuosikymmenen puolivälissä, kun presidentti Boris Jeltsin tarvitsi valtion kassaan rahaa ennen vaaleja.

Liikemiehet lupasivat lainata, jos saisivat vastineeksi valtionyhtiöiden osakkeita. Iso osa Venäjän luonnonrikkauksia päätyi yksityisomistukseen kouralliselle miehiä. Näin syntyivät ensimmäiset oligarkit eli liikemiehet, joilla on poliittista valtaa.

Heidän kanssaan joutui toimimaan myös Suomessa asuva öljykauppias.

”Ostot Venäjältä perustuivat monimutkaiseen suhdeverkostoon. Timtšenkolla oli siinä ratkaiseva rooli”, sanoo Mikkola.

Hänen mukaansa Timtšenko oli tarkka siitä, että yhtiö noudattaa lakia.

Timtšenkon ote Venäjän öljynvälityksestä kasvoi, kun hän perusti Gunvor-nimisen yrityksen. Sitä ei enää rekisteröity Suomeen vaan Kyprokselle.

Vuonna 1999 Timtšenkolle tapahtui kaksi tärkeää asiaa. Hän sai Suomen kansalaisuuden, ja vuoden viimeisenä päivänä Venäjän presidentiksi nousi Vladimir Putin.

Vielä vuonna 2001 Timtšenko maksoi Suomeen 4,9 miljoonan euron verot. Sen jälkeen hän siirtyi kevyemmän verotuksen maahan. Timtšenko muutti perheineen Sveitsin Geneveen, josta hän osti hulppean talon huvijahtisataman kupeesta.

KESÄLLÄ 2001 presidentti Putin kutsui joukon Venäjän johtavia liikemiehiä grillijuhliin edustushuvilalle Novo-Ogarjovoon Moskovan ulkopuolelle. Putin oli johtanut Venäjää puolitoista vuotta.

Putin halusi huvilalla tehdä pelin säännöt selväksi liikemiesten kanssa. Yhtiöt eivät saa aiheuttaa yhteiskunnallista harmia. Systeemiä ei saa horjuttaa. Pitää mennä Kremlin ehdoilla.

Tapaamisessa paikalla oli myös oligarkeista rikkain. Hän oli Mihail Hodorkovski, öljy-yhtiö Jukosin johtaja, joka oli yksityistämisissä saanut hallintaansa valtavia öljykenttiä.

Pian Hodorkovski kuitenkin yritti muuttaa pelin sääntöjä. Hän kannatti aitoa demokratiaa. Hän alkoi rahoittaa oppositiopuolueita ja kansalaisjärjestöjä ja ajoi presidentin valtaoikeuksien kaventamista. Ja sitten hän meni julkisesti arvostelemaan Putinia korruptiosta.

Hodorkovski tuomittiin vankilaan – aluksi kahdeksaksi vuodeksi. Virallisesti syynä oli veropetos. Hodorkovski lähetettiin Siperiaan. Jukos pilkottiin, ja sen varallisuus siirrettiin pitkälti valtionyhtiö Rosneftiin.

Se oli lottovoitto suomalais-venäläiselle Gennadi Timtšenkolle.

Nimittäin pian hänen öljynvälitysyhtiönsä Gunvor sai oikeuden välittää Rosneftin öljyä maailmalle. Rosneft on Venäjän talouden ydin. Se on maan tärkeimmän raaka-aineen suurin tuottaja. Joten se, joka saa myydä Rosneftin öljyä maailmalle, on Venäjän valtapolitiikassa aivan erityinen henkilö.

Gunvorin bisnes kasvoi hurjasti. Vuoteen 2008 mennessä Gunvor myi venäläistä raakaöljyä maailmalle kuusitoista kertaa enemmän kuin vuonna 2002.

Timtšenkon omaisuuden arvo nousi yli miljardin euron. Ja sitten yli kymmenen miljardin. Timtšenko kohosi maailman rikkaimpien ihmisten joukkoon.

ENTINEN Venäjän rikkain mies Mihail Hodorkovski asuu nyt Lontoossa. Hän johtaa Venäjän demokratiaa ja ihmisoikeuksia edistävää Open Russia -säätiötä. Hodorkovski myös tukee hanketta, joka dokumentoi Putinin lähipiirin omistuksia ja yhteyksiä.

Hodorkovski vastaa Kuukausiliitteen kysymyksiin videopuhelussa Lontoosta.

Kuinka lähellä Gennadi Timtšenko on Putinia?

”Hän kuuluu lähipiirin ensimmäiseen kehään”, Hodorkovski sanoo. ”Siinä on vain kymmenkunta henkilöä.”

Samantapaisen arvion ovat tehneet Kremlin valtapiirejä tutkiva toimittajajärjestö OCCRP ja venäläinen korruptiota tutkiva FBK-järjestö.

Esimerkiksi turvallisuuspalvelu FSB:n johtaja on valtakuviossa vasta kakkos- tai kolmoskehällä. Toisin sanoen sisäpiirin ytimeen ei pääse virka-aseman vuoksi, vaan siksi, että on Putinin ystävä.

Ydinjoukkoon kuuluvat myös Rotenbergin suvun vanhemmat veljekset Arkadi ja Boris. Samoin sisäpiiriä ovat Rosneftin johtaja Igor Setšin, joka on Putinin entinen KGB-kollega, sekä Rossija-pankin suuromistaja Juri Kovaltšuk, hänkin Putinin vanha kaveri Pietarista.

Timtšenko kiisti pitkään olevansa Putinin ystävä. Myöhemmin hän on myöntänyt tuntevansa presidentin mutta sanonut, ettei liike-elämän menestys johtuisi siitä.

Timtšenkon perustaman Gunvor-yhtiön asema herätti kuitenkin ihmetystä. Wikileaks-vuodoissa tuli ilmi ulkomaisten öljy-yhtiöiden johtajien muistioita. Niiden mukaan Gunvorilla oli Venäjällä yksinoikeus tiettyjen öljytuotteiden myymiseen. Lisäksi öljypomot väittivät, että Gunvor käytti asemaansa hyväksi ja laskutti tavallista suuremman välityspalkkion.

Gunvor on kiistänyt väitteet.

Väitteitä korruptiosta Putinin lähipiirissä ovat esittäneet monet venäläiset oppositiopoliitikot. Näin teki esimerkiksi Boris Nemtsov vuonna 2011 yksityiskohtaisessa raportissa. Timtšenko haastoi hänet oikeuteen. Myöhemmin Nemtsov jatkoi Putinin valtaklikin arvostelua, kunnes hänet murhattiin iltakävelyllä Moskovassa. Timtšenkon ei epäillä liittyvän murhaan.

Lisäksi on väitetty, että Gunvor-yhtiön rahat ovat myös Putinin rahoja. Tätä esitti jo vuonna 2004 duuman entinen puheenjohtaja Ivan Rybkin. Hänen mukaansa Timtšenko kuului Putinin ”mustan kassan” haltijoihin. Väite elää yhä. Kun Yhdysvaltain valtiovarainministeriö keväällä 2014 asetti pakotteita Timtšenkoa vastaan, se perusteli päätöstä toteamalla, että Putinilla on osuus Gunvorista.

Gunvor on toistuvasti kiistänyt, että Putin omistaisi yhtiötä tai saisi siitä taloudellista hyötyä.

Entisen oligarkin Mihail Hodorkovskin mukaan järjestelmä ei toimi niin, että Putin rohmuaisi omaisuutta omiin nimiinsä. Sen sijaan tämä käyttää lähipiirinsä varallisuutta.

”Putinin ajatus on, että ne ovat hänen rahojaan heidän taskuissaan”, Hodorkovski sanoo puhelimessa.

Toisin sanoen tarvitessaan jotakin Putin voi pyytää jonkun rikkaista ystävistään maksamaan. Näin presidentin ja hänen perheensä käyttöön kertyy esimerkiksi kalliita kelloja, huvijahteja tai komeita kiinteistöjä.

Hodorkovskilla on luonnollisesti omat kaunansa Putinia kohtaan. Hän menetti valtaosan omaisuudestaan ja oli kymmenen vuotta vangittuna. Mutta hän on myös asiantuntija Venäjän liike-elämän ja politiikan pimeissä puolissa.

Venäläisiä suurliikemiehiä jaotellaan nykyisin myös sen mukaan, kuinka rikollisesti he toimivat. Timtšenko kuuluu niihin, jotka toimivat ”enemmän tai vähemmän lainmukaisesti”, sanoo Hodorkovski.

Hän tarkentaa: ”Lainmukaisella tarkoitan, että hän ei tapata ihmisiä.”

[Kennedy Bakircioglu Kuutio]

2/4

Gennadi Timtšenko johtaa KHL-liigaa. Entinen maalivahti Vladislav Tretjak (kesk.) johtaa Venäjän jääkiekkoliittoa. Takana Roman Rotenberg ja oikealla Arkadi Rotenberg. (ALEXANDER SHCHERBAK / TASS)

MANNERMAINEN jääkiekkoliiga (Kontinentalnaja hokeinaja liga) eli KHL perustettiin vuonna 2008.

Idea oli Putinin. Niin hän ainakin itse on sanonut.

”En vain tue KHL:ää vaan olen sen alullepanija. Minä keksin sen, koska mielestäni jääkiekko on menettänyt paljon sen jälkeen, kun vastakkainasettelu pohjoisamerikkalaisten ja neuvostojääkiekon välillä päättyi.”

Putin perusteli liigaa halulla kohottaa Venäjän jääkiekon tasoa.

Mutta jo vuonna 2008 hän kertoi, että KHL:ssä ei ole kyse vain urheilusta.

”Se on hanke, joka antaa meille mahdollisuuden vakavasti pohtia yhtenäisen humanitaarisen tilan palauttamista entisen Neuvostoliiton alueella.”

KHL sai alkunsa Putinin toisella presidenttikaudella. Silloin pantiin vireille myös muita isoja kansainvälisiä urheiluhankkeita, kuten Sotšin talviolympialaiset ja jalkapallon maailmanmestaruuskisojen isännöinti.

”Silloin tiedostettiin, että iso osa maailmanpolitiikkaa on kulttuurinen vaikuttaminen”, sanoo kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg.

Forsberg tutkii Venäjän ”kulttuurisen valtiovoiman” käyttöä. Se tarkoittaa ylhäältä johdettua valtion politiikkaa, jonka avulla levitetään maan kulttuuria, kuten koulutusta, taidetta, elokuvia ja urheilua.

Tällaisessa vaikuttamisessa Yhdysvallat on viime vuosikymmenet ollut ylivoimainen. Kulttuurivaikuttamisen piirteitä on myös pohjoisamerikkalaisissa urheilusarjoissa,kuten jääkiekkoliiga NHL:ssä.

Putinin valtakauden suuri tavoite on ollut palauttaa Venäjän suurvalta-asema kaikilla tavoilla. Siihen sopi hyvin pyrkimys kilpailla taas uskottavasti jääkiekossa – kuin aikoinaan Neuvostoliitto – ja haastaa Pohjois-Amerikan NHL.

Alkuvaiheessa KHL:ään saatiin venäläisseurojen seuraksi joukkueita entisestä Neuvostoliitosta: Kazakstanista, Ukrainasta ja Valko-Venäjältä. Mutta myös nykyisistä Nato-maista Latviasta, Slovakiasta ja Tšekistä tuli joukkueet. Liigan imagon kannalta tärkeää oli saada mukaan enemmän länsimaita. Euroopan kiekkomaista Ruotsi ja Sveitsi kuitenkin kieltäytyivät. Kohteeksi otettiin Suomi.

”Ilman muuta aloite tuli Venäjältä”, sanoo Harri Mikkola, joka työskenteli Timtšenkon kanssa myös Suomen KHL-hankkeen alussa. ”Timtšenko sai tai otti tehtävän ja lähti edistämään sitä.”

Niihin aikoihin Timtšenko myös nimitettiin KHL:n hallintoneuvoston johtajaksi.

Pian Suomesta löydettiinkin sopiva kohde: Espoon Blues. Seuran omistajan Jussi Salonojan kanssa käytiin neuvotteluita. Lopulta valinta kuitenkin osui Jokereihin.

”Timtšenko sen päätti.”

KUN Gennadi Timtšenko ryhtyi Jokereiden omistajaksi syksyllä 2013, hänen Gunvor-yrityksensä välitti jopa kolmanneksen Venäjän öljystä. Se oli silti vain yksi Timtšenkon yrityksistä. Hänen koko omaisuutensa oli noin 15 miljardia dollaria.

Mukaan Jokereihin lähti Rotenbergien perhe. Sen päämiehet olivat veljekset Arkadi ja Boris Rotenberg. He tutustuivat Vladimir Putiniin jo lapsuudessaan 1960-luvun Leningradissa. He harrastivat silloin judoa yhdessä.

Rotenbergit kuuluivat niihin liikemiehiin, jotka alkoivat saada yrityksilleen hämmästyttävän paljon sopimuksia valtiolta ja valtionyhtiöiltä sen jälkeen, kun Putin tuli presidentiksi. Vuonna 2013 isoveli Arkadin omaisuus arvioitiin yli kolmeksi miljardiksi dollariksi, Boriksen puoleksitoista miljardiksi.

Sinä vuonna Timtšenko ja Rotenbergit ostivat Jokereista 49 prosenttia. Enemmistö jäi Harkimolle. Venäläiset lupasivat sijoittaa yhtiöön uutta pääomaa.

Bisnestä Jokereista ei tullut. Ei ainakaan taloudellisesti kannattavaa.

Jokerit on nyt pelannut neljä kautta KHL:ssä. Kulut ovat suuret. Eniten nielevät suuret pelaajapalkat ja matkustuskulut, kun joukkuetta lennätetään ympäri laajaa Venäjää.

Ensimmäisellä KHL-kaudella tappiota tuli 13,3 miljoonaa euroa, toisella 15,3 ja kolmannella 14,9. Viime kauden tilinpäätöstä Jokerit ei ole vielä toimittanut kaupparekisteriin.

Julkistetut tappiot ovat siis tähän mennessä yhteensä 43,5 miljoonaa euroa.

Joko Jokerit haluaisi kertoa, mistä rahat ovat tulleet?

”Omistajilta”, vastaa Jokereiden toimitusjohtaja Jukka Kohonen. ”Osakkaiden välillä on sopimus siitä, että vähemmistöosakkaat ovat sitoutuneet rahoittamaan. En osaa tarkemmin sanoa.”

TARKEMMIN sanottuna Jokerien rahoitus on mennyt näin:

Jokerit Hockey Clubin viime vuosien tilinpäätösten mukaan omistajat ovat rahoittaneet yhtiötä pääasiassa antamalla pääomalainoja. Ensimmäisen KHL-kauden jälkeen Jokerit-yhtiö kattoi tappioita muuttamalla 12,8 miljoonan euron lainat pääomalainoiksi. Seuraavan kauden jälkeen pääomalainoja omistajilta oli jo 21,4 miljoonaa.

Jokereiden rahoittamiseen sitoutunut vähemmistöosakas on nimeltään Arena Events. Yrityksen omistavat yhdessä Gennadi Timtšenko ja Roman Rotenberg omien yritystensä kautta. Arena Events omistaa myös Helsinki Halli -nimisen yhtiön, joka pyörittää Hartwall-areenan toimintaa.

Heti Arena Eventsin ensimmäisen tilikauden aikana omistajat sijoittivat yhtiöön 41,9 miljoonaa euroa. Tiedot käyvät ilmi yhtiön tilinpäätöksestä.

Sen sijaan se, mistä rahat ovat tulleet, ei ihan helposti käy ilmi.

Timtšenkon nimeä ei ole lainkaan Jokerit Hockey Clubin tai Arena Eventsin kaupparekisteritiedoissa tai tilinpäätöksissä. Parissa asiakirjassa vilahtaa nimi White Anchor Holdings.

Sen niminen yritys löytyy rekisteristä Luxemburgista.

Kun White Anchor perustettiin, sen juridiseksi vastuuhenkilöksi kirjattiin Brittiläisille Neitsytsaarille rekisteröity Pallister Holdings. Luxemburgin yritys­rekisterin mukaan White Anchorin omistaa kuitenkin Gennadi Timtšenko.

Yhtiön ainoat toimet näyttävät liittyvän Arena Eventsin rahoittamiseen. Vuonna 2013 White Anchor antoi kuuden miljoonan euron pääoma­lainan Arena Eventsille. Lisäksi se on kirjannut erikseen tarkenta­matta ”joitain lainoja” 21,5 miljoonan edestä.


Luxemburgiin rekisteröidyn White Anchor Holdingsin tilinpäätöksen mukaan yhtiö on antanut lainaa Arena Eventsille, joka on Jokerien taustayhtiö.

Mistä tämän luxem­burgilaisen pöytälaatikko­firman miljoonat sitten tulevat?

Luxemburgin yritys­rekisteristä käy ilmi, että White Anchorin rahoittajana on toiminut Volga Group. Esimerkiksi vuonna 2015 Volga on antanut 12 miljoonan lainan. Viimeisin tieto on viime joulu­kuulta, jolloin Volga on lainannut seitsemän miljoonaa White Anchorille.


White Anchor Holdings on tilinpäätöksensä mukaan saanut rahoitusta Volga Groupilta, joka hallinnoi Gennadi Timtšenkon miljardiomistuksia.

Volga Group on kansain­välinen yritys­rypäs, joka hallinnoi miljardien arvosta Timtšenkon omistuksia. Niistä suurimpia ovat nyt kaasuyhtiö Novatek ja petrokemian yhtiö Sibur. Volgan kautta Timtšenko omistaa myös yrityksiä, joiden alaa on infrastruktuurin rakentaminen, kiinteistöt ja rahoituspalvelut.

Liiketoiminta ja niiden omistukset on järjestetty kymmenien ehkä satojen, eri yhtiöiden verkostoksi eri puolelle maailmaa. Haarat Timtšenkon yritysimperiumista johtavat muun muassa Luxemburgiin, Kyprokselle, Sveitsiin, Brittiläisille Neitsytsaarille sekä tietenkin Venäjälle.

KUUKAUSILIITE lähetti Volga Groupille joukon kysymyksiä.

Volga Groupin tiedottaja Anton Kurevin lupasi ottaa kysymykset esille Timtšenkon kanssa ja palata asiaan. Muutaman päivän päästä tuli vastaus:

”Kiitos tiedustelustasi. Meidän virallinen politiikkamme koskien liiketoimintainformaation kertomista ei salli meidän antaa tietoa julkiseen ja toimitukselliseen tarkoitukseen. Sama koskee osakkeenomistajia, yksilöitä ja/tai yhtiöitä, joiden kanssa toimimme.”

TOINEN HAARA Jokereista johtaa Arena Eventsin toiseen omistajayhtiöön Långvik Capitaliin. Alun perin yhtiö omisti Långvik-nimistä kylpylähotellia Kirkkonummella. Långvik Capitalin kautta Rotenbergien perhe järjesti myös omistuksensa Jokereissa ja Hartwall-areenassa.

Kaupantekovuonna Långvik Capital sai isoja pääomalainoja. Vuoden 2014 lopussa niitä oli tilinpäätöksen mukaan 37,5 miljoonan euron edestä. Ne olivat kahdelta yhtiöltä.

Toinen on Logotax Developments. Se on rekisteröity Kyprokselle, joka on pitkään houkutellut rikkaiden venäläisten sijoituksia. Logotaxin omistaa Boris Rotenberg. Vuoden 2014 tietojen mukaan yhtiö oli antanut ainakin neljä eri pituista lainaa Långvikille Suomeen.


Kyprokselle rekisteröity Logotax Developments -yhtiö on tilinpäätöksensä mukaan rahoittanut Långvik Capitalia, jonka kautta Rotenbergien perhe alun perin järjesti omistuksena Hartwall-areenassa ja Jokereissa.

Ne olivat Boris Roten­bergin yritykselle pikku­rahoja. Samana vuonna Logotax Developments lainoitti myös muita yrityksiä eri puolilla maailmaa, yhteensä 327 miljoonan euron arvosta. Yrityksen kautta Boris Rotenberg on myös omistanut muun muassa Caymansaarille rekisteröityä yhtiötä, jonka toimiala on omistaa yksityislentokone.

Långvikin toinen merkittävä lainoittaja on ollut Olpon Investments -niminen yritys. Sekin on rekisteröity Kyprokselle. Sikäläisestä yritysrekisteristä käy ilmi, että yhtiön omistaa Arkadi Rotenberg. Vuoden 2014 lopun tilanteen mukaan Olpon oli antanut Långvikille lainoja 20,3 miljoonan euron edestä.

Myös Arkadi Rotenbergin yrityksiä on järjestetty kaukaisiin paikkoihin, esimerkiksi Aruballe ja Brittiläisille Neitsytsaarille.

Suomessa Långvik Capital ei ole viime vuosina antanut juurikaan tietoa toiminnastaan. Yritys sai edellisestä antamastaan tilinpäätöksestä huomautuksen Patentti- ja rekisterihallitukselta, koska se oli jättänyt lakisääteisiä tietoja toimittamatta. Sen jälkeen yhtiö ei ole toimittanut tilinpäätöstä rekisteriin lainkaan.

Långvik Capitalin nykyinen omistaja ja toimitusjohtaja Roman Rotenberg ei vastannut haastattelupyyntöihin eikä sähköpostitse lähetettyihin kysymyksiin.

NEITSYTSAARET, Aruba, Mansaari, Caymansaari – Timtšenkon ja Rotenbergien yritysjärjestelyt johtavat moniin veroparatiiseihin. Niiden käyttö ei sinänsä ole laitonta. Veroparatiiseja paheksutaan siksi, että niiden tarjoamat järjestelyt voivat mahdollistaa veronkiertoa ja tietojen pimittämistä yritysten todellisista omistajista ja edunsaajista.

Veronkiertoa seuraavat järjestöt ovat moittineet myös EU-maita Kyprosta ja Luxemburgia. Esimerkiksi OECD ei kuitenkaan pidä kumpaakaan veroparatiisina.

Timtšenko ja Rotenbergit vastaavat omista liiketoimistaan. Jokereihin heidän yritysketjunsa liittyvät vain siinä mielessä, kiinnostaako yhtiötä, mistä sinne tulevat rahat ovat peräisin.

Jokereiden toimitusjohtaja Kohosen mukaan asia ei kuulu hänelle.

”Jos ajattelee kansainvälisen liiketoiminnan volyymia, mitä esimerkiksi Timtšenkon yritykset tai KHL pyörittävät, sitä on ihan varmasti riittävästi tällaisen liigan sponsorointiin. Ja missä maassa olevalta tililtä se tulee tai missä maassa jokin yritys on rekisteröity, niin se ei ole minun asiani.”

Pitää muistaa, että Jokerit maksaa verot asianmukaisesti Suomeen.


Gennadi Timtšenko pelasi keväällä Sotšissa jääkiekkoa presidentti Vladimir Putinin kanssa. (MIKHAIL METZEL / TASS)

[Kennedy Bakircioglu Kuutio]

3/4

JOKERIEN taival Venäjän kiekkoliigassa ei ollut vielä edes alkanut, kun kaikkea alkoi sotkea sota. Venäjä lähetti asemiehiä naapurimaa Ukrainaan. He miehittivät Krimin niemimaan, ja Venäjä liitti alueen itseensä. Venäjä myös vei aseita ja sotilaita Itä-Ukrainaan kapinallisten tueksi.

EU ja Yhdysvallat pitivät Venäjän toimia laittomina ja asettivat talouspakotteita. Kohteeksi otettiin Krimin valtaamisesta vastuussa olevia valtiojohdon tai asevoimien henkilöitä sekä Putinin lähipiirissä olevia liikemiehiä yrityksineen. Näiden kautta yritetään painostaa Venäjän presidenttiä muuttamaan harjoitettua valloituspolitiikkaa.

Liikemiehistä Yhdysvallat merkitsi pakotelistalle ensimmäiseksi ne, joita se piti Putinin sisäpiirin ydinryhmänä: Gennadi Timtšenko, Boris Rotenberg, Arkadi Rotenberg ja Juri Kovaltšuk. Pakotteiden kohteeksi joutui myös joukko heidän kontrolloimiaan yrityksiä.

Yhdysvaltain valtiovarainministeriö perusteli, että listatut henkilöt ovat antaneet ”aineellista tai muuta tukea Venäjän hallituksen korkea-arvoiselle virkailijalle” tai ”toimineet tämän puolesta”.

Ilmaisu hallituksen virkailijasta viittasi tietenkin Putiniin.

Pakotepäätösten jälkeen Rotenbergit siirsivät omistuksiaan lapsilleen. Suomessa Roman Rotenberg osti isänsä ja setänsä osakkeet Långvik Capitalissa. Toimintakertomukseen kirjattiin: ”Suoritettiin sukupolvenvaihdos.”

Myöhemmin kuitenkin myös Roman Rotenberg ja Långvik Capital asetettiin Yhdysvaltain pakotelistalle. Yhdysvaltain perustelun mukaan Roman Rotenberg oli auttanut isäänsä Boris Rotenbergia kiertämään pakotteita.

Timtšenko taisi aavistella joutuvansa pakotteiden kohteeksi. Hän myi osuutensa Gunvorissa ruotsalaiselle yhtiökumppanilleen päivää ennen pakotteiden julkistamista. Timtšenkon nykyisistä yrityksistä Yhdysvaltain pakotelistalla on muun muassa Volga Group, josta on lähtöisin rahoitusta Jokerien taustayhtiö Arena Eventsille.

Yhdysvaltain pakotteet ovat sikäläistä lainsäädäntöä. Muualla ne eivät velvoita. Suomessa ei tarvitse noudattaa Yhdysvaltain pakotteita.

Käytännössä kuitenkin pankit Suomessa ja muualla EU-alueella haluavat tehdä niin. Pankit seuraavat myös Yhdysvaltain pakotelistoja ja voivat jättää niillä olevien tahojen varoja siirtämättä. Tästä on harmia Jokereillekin.

”Aika nihkeästi pankit tarjoavat meille palveluitaan”, sanoo toimitusjohtaja Kohonen.

ISOMPI ongelma Jokereiden taustavoimille olisivat olleet EU:n pakotteet. Pakotteiden kohteena olevien henkilöiden omaisuus jäädytetään, eivätkä he saa matkustaa EU:n alueelle. Heidän kanssaan ei lähtökohtaisesti saa tehdä liiketoimia.

EU ei kuitenkaan aseta pakotteita jäsenmaidensa kansalaisia kohtaan.

Niinpä Timtšenkon vuonna 1999 saama Suomen kansalaisuus osoittautui arvokkaaksi.

Kansalaisuuspäätöksestä on liikkunut paljon tarinoita. On puhuttu, että Timtšenkolla oli korkea-arvoinen suosittelija tai hän sai kansalaisuuden väärennetyillä papereilla.

”Tietääkseni siihen ei liittynyt mitään poikkeuksellista”, sanoo asiaa tunteva virkamieslähde. Samaa sanoo kaksi muuta lähdettä.

Saadessaan kansalaisuuden Timtšenko oli tavallinen liikemies Venäjältä, eikä Putin vielä ollut Venäjän johtaja. Timtšenko täytti Suomen kansalaisuuden silloisia kriteereitä. Hän oli asunut Suomessa yli vaaditut viisi vuotta ja oli elänyt nuhteettomasti ilman rikkeitä. Hän myös työllisti itsensä ja muita.

”Kielitaito ei ollut ehdoton vaatimus. Siihen aikaan virkamies saattoi käyttää myös harkintaa”, virkamieslähde sanoo.

Varmuutta kansalaisuuden myöntämisperusteista ei ole. Asiakirjat ovat salaisia.

Suomen kansalaisia ovat myös Boris Rotenberg ja hänen poikansa Roman.

He saivat Suomen kansalaisuuden sillä perusteella, että Boris Rotenbergin vaimolla Irina Harasella oli inkeriläisiä sukujuuria. Perhe muutti Suomeen vuonna 1991 inkeriläisinä paluumuuttajina. Roman Rotenberg harjoitteli jääkiekkoa Väinämöisen kentällä ja kävi yläastetta Etu-Töölössä.

Aikuisena Roman Rotenberg muutti takaisin Venäjälle, jonne Boris-isä oli palannut 1990-luvun lopulla aloittelemaan yritystoimintaa.

OMA LUKUNSA on 66-vuotias Arkadi Rotenberg. Hän ei ole Suomen kansalainen. Hänet EU pani pakotelistalle.

Arkadi Rotenbergin omaisuutta jäädytettiin heti vuonna 2014 esimerkiksi Italiassa, jossa hän omisti huviloita ja luksushotellin. Omistuksia oli järjestetty Olpon Investmentsin kautta. Eli saman kyproslaisen yrityksen, joka oli antanut pääomalainaa Jokereiden ja Areenan taustayhtiölle Långvik Capitalille. Silloin Arkadi Rotenberg myös omisti Långvikia.

Yhtiöiden julkisista asiakirjoista ei käy ilmi, onko Olponin rahoitus Långvikille jatkunut pakotepäätöksen jälkeen.

Jokereiden toimitusjohtaja Kohonen sanoo, että hänen tietääkseen Arkadi Rotenberg ei ole osallistunut Jokereiden rahoittamiseen.

EU-pakotteet velvoittavat myös jäsenmaiden kansalaisia.

Roman ja Boris Rotenberg sekä Gennadi Timtšenko ovat Suomen kansalaisia. Näin ollen heidän – tai kenen tahansa muun suomalaisen – kuuluisi lähtökohtaisesti välttää liiketoimia EU-pakotteiden kohteena olevan Arkadi Rotenbergin tai hänen yritystensä kanssa.

Käytännössä Rotenbergien perheen monet yritykset linkittyvät toisiinsa. Rotenbergit omistavat yhdessä muun muassa SMP-pankkia. Bisneksiin kuuluu myös vodkatehtaita. Yksi niistä tuottaa Venäjän presidentin henkilökulttia vahvistavaa Putinka-vodkaa.

EU-maat voivat pakotteiden toimeenpanossa puuttua myös Venäjällä toimiviin yrityksiin, jos omistajayhtiö on EU-alueella. Mutta jos omistussuhteet on ketjutettu moniin maihin ja mahdollisesti veroparatiiseihin, järjestelyyn on vaikea puuttua.

Jotain on jäänyt EU-maa Kyprokseltakin tekemättä. Kyproksen kuuluisi jäädyttää EU-pakotteiden kohteena olevien henkilöiden omaisuus. Mutta Kyproksen yritys­rekisterin mukaan Olpon Investments on edelleen aktiivinen yhtiö ja EU-pakote­listalla oleva Arkadi Roten­berg yrityksen omistaja.


Kyproksen yritysrekisterin mukaan EU-pakotelistalla oleva Arkadi Rotenberg on edelleen Olpon Investments -yhtiön osakkeenomistaja.

JOKEREIDEN ei tiedetä tehneen mitään oikeu­dellisesti väärää pakotteiden suhteen.

Toimitusjohtaja Jukka Kohosen mukaan Jokereiden toiminta venäläisten kanssa on normaalia yritysyhteistyötä. Hänen mukaansa urheiluun myös muissa maissa liittyy politiikkaa.

Kohosta harmittaa, että politiikka liitetään julkisessa keskustelussa erityisesti Jokereihin ja KHL:ään. ”Se nyt on sellaista jeesustelua. On ikävää, että poliittinen tilanne on eskaloitunut. Mutta tuskin niitä rauhanneuvotteluita Hartwall-areenalla käytäisiin.”

Kohosen mukaan koko ”Venäjä-brändi” on kärsinyt poliittisen tilanteen vuoksi. Häntä harmittaa Suomessa käytävän Venäjä-keskustelun sävy.

”Moni ei löydä Venäjästä tänä päivänä mitään hyvää. Meille tämä on haastava keskusteluympäristö.”

[Kennedy Bakircioglu Kuutio]

4/4

PAKOTTEIDEN kohteeksi joutuneista venäläisistä liikemiehistä moni on valittanut, että heillä ei ole mitään tekemistä Krimin valtauksen kanssa, joten heitä rangaistaan muiden tekemisistä.

Timtšenko antoi asiasta harvinaisen haastattelun Itar-Tass-uutistoimistolle vuonna 2014. ”Elämässä täytyy maksaa kaikesta, myös valtionjohdon tuntemisesta”, Timtšenko sanoi.

Haastattelussa Timtšenko ei enää piilotellut läheistä suhdettaan Putiniin. Hän tuli myös maininneeksi, että perheen labradorinnoutajan Ronin äiti on Putinin koira Koni.

Rotenbergin veljesten puolesta pakotteita kommentoi vuonna 2014 itse Putin.

”Kyllä, he ovat vanhoja ystäviäni, mutta heillä ei ole yhteyttä Krimiin”, Putin sanoi.

Se ei kyllä pidä enää paikkaansa.

Vuonna 2015 Arkadi Rotenbergin Stroigazmontaž-yhtiö sai valtiolta merkittävän sopimuksen. Tehtävänä oli rakentaa Kertšin silta, joka yhdistää Venäjän ja Krimin niemimaan toisiinsa.

Silta siis liittää laittomasti vallatun alueen teräksellä ja betonilla Venäjään.

Stroigazmontaž sai myös sopimuksen rautatien rakentamiseksi Kertšin sillalle. EU:n pakotepäätöksen mukaan rautatie ”heikentää edelleen Ukrainan alueellista koskemattomuutta”.

Ylipäänsä Arkadi Rotenberg on ollut Venäjän päättäjien suosiossa sen jälkeen, kun hän joutui pakotelistoille. Maaliskuusta 2014 lähtien Rotenberg tai hänen yhtiönsä ovat saaneet valtiolta sopimuksia yli 7 miljardin dollarin arvosta, sanotaan EU:n pakotepäätöksessä.

”Näiden sopimusten kautta hän on hyötynyt taloudellisesti niistä venäläisistä päättäjistä, jotka ovat vastuussa Krimin liittämisestä tai Ukrainan itäosan vakauden horjuttamisesta”, päätöksessä todetaan.

Kertšin sillan avajaisia vietettiin viime toukokuussa. Putin ja Rotenberg juhlistivat tilaisuutta yhteisvalokuvalla.

Arkadi Rotenbergia ei tavoitettu kommentoimaan tätä kirjoitusta. Aiemmin hänen edustajansa on lausunut julkisesti, että yhtiöt toimivat lakien mukaan ja saavat urakoita kilpailutuksen kautta.

NIIN, ne rahat.

Rahaa on siis siirtynyt Timtšenkon ja Rotenbergien omistamilta yhtiöiltä välikäsinä toimiville yhtiöille ja sieltä edelleen lainoina Jokereihin.

Lainoja on vuosien varrella järjestelty uudelleen. Tilinpäätöstietojen mukaan Jokerit Hockey Clubilla oli viime syksynä omistajilta saatuja pääoma­lainoja 42,5 miljoonan edestä. Se suunnil­leen kattaa KHL:n aikana synty­neet tappiot.


Harry Harkimon omistaman Hjallis Promotions -yhtiön tilinpäätöksestä käy ilmi, että Jokerit oli syksyn 2017 tilanteen mukaan saanut omistajiltaan 36,5 miljoonan ja 6 miljoonan euron pääomalainat, eli yhteensä 42,5 miljoonaa euroa.

Pääoma­laina on yritys­toiminnassa tapa lisätä taseessa yhtiön omaa pääomaa. Heikkoa taloudel­lista tulosta tekevä yhtiö voi näin parantaa vaka­varaisuuttaan. Konkurssissa pääomalainan antaja kuitenkin on muita velkojia huonommassa asemassa. Toisin sanoen Timtšenko ja Rotenberg ovat Jokereiden tappiollista toimintaa rahoittaessaan joko uskoneet vahvasti siihen, että yhtiö ei tee konkurssia, tai hyväksyneet ison riskin siitä, että pääomaa ei ehkä koskaan saa takaisin.

Motiivi ei siis tunnu liittyvän ainakaan bisnekseen.

ONKO kyse siis vain politiikasta? Tuskin pelkästään.

Jokerit on monella tapaa tärkeä KHL:lle. Urheilun kannalta ajatellen Jokerit tuo liigaan uskottavuutta. Suomi on aito jääkiekkomaa, toisin kuin vaikkapa Kiina, josta myös on nykyisin joukkue KHL:ssä.

Kansainvälisille yrityksille KHL on houkuttelevampi sponsorointikohde, kun mukana on myös länsimaita. KHL:ää sponsoroivat muun muassa Mastercard ja Coca-Cola.

Ja toki Timtšenkoa KHL:n johtajana kiinnostaa liigan menestys myös viran puolesta. Liigan hallintoneuvoston jäseniä ovat myös Arkadi Rotenberg ja veljenpoika Roman Rotenberg. Jokereita edustaa general manager Jari Kurri.

Poliittisesti KHL toimii viestinä myös sisäänpäin, siis venäläisille itselleen. Kansainvälinen liiga kertoo kansalle, ettei Venäjää ole poliittisista kiistoista huolimatta täysin eristetty. Lännessäkin jotkut haluavat yhä toimia Venäjän ja jopa Kremlin lähipiirin kanssa.

Äskettäin elokuussa presidentti Sauli Niinistö kävi vierailulla presidentti Vladimir Putinin luona Sotšissa. Samana päivänä kaupungissa järjestettiin ”Venäjän ja Suomen ystävien” jääkiekko-ottelu. Kaukalossa nähtiin muun muassa Jokerit-omistajat Timtšenko ja Roman Rotenberg ja aikoinaan Jokereissa pelanneet Teemu Selänne ja Jari Kurri.

KHL-liiga voi vaikuttaa myönteisesti Venäjä-kuvaan. Professori Tuomas Forsbergin mukaan imagohyötyä ei ole kuitenkaan syytä liioitella. KHL:n ansiosta Venäjä tulee tutummaksi Suomessakin. Ihmiset oppivat esimerkiksi sijoittamaan kartalle jääkiekkoseurojen kaupunkeja.

”Suurin vaikutus on nuoriin, joiden kuva nyky-Venäjästä on ikävä. KHL tasapainottaa niitä sävyjä. Nuoret näkevät, että Venäjällä tapahtuu normaaleja ja kiinnostavia asioita”, Forsberg sanoo.

Ulospäin KHL:ää markkinoidaan englannin kielellä. Korostetaan liigan kansainvälisyyttä, ei venäläisyyttä. ”Venäläiset ymmärtävät,että poliittinen hyöty menee pilalle, jos hanke tehdään liian poliittiseksi.”

Suomalaisten mielissä Harry Harkimo on pysynyt Jokereiden keulakuvana. Käytännössä valta on tietenkin sillä, joka maksaa lystin.

”Venäjällä Jokerit nähdään Rotenbergin projektina, ei Harkimon”, Forsberg sanoo.

SUOMESSAKIN tehdään politiikkaa. Myös Harry Harkimo tekee sitä. Ensimmäiset vuotensa kansanedustajana hän edusti hallituspuolue kokoomusta. Nyt hänellä on oma poliittinen liike.

Toimintakertomuksessaan Jokerit Hockey Club oy toteaa: ”Yhtiön rahoitus on riippuvainen omistajien rahoituksesta yhtiölle.” Muutaman viime vuoden ajan suomalaisen kansanedustajan yritys on siis ollut taloudellisesti riippuvainen Venäjän presidentin lähipiiristä.

Suomessa Harkimon asema ei silti ole suuresti puhuttanut.

Harry Harkimo vastaa puhelimeen. Hän hämmästyy kuullessaan kysymyksen: Näetkö itse mahdollista eturistiriitaa tilanteessa?

”En mä näe ristiriitaa siinä”, hän sanoo.

”En mä tapaa niitä tyyppejä. Mä olen nähnyt jonkun niistä omistajista viimeksi puoli­toista vuotta sitten. Rahoitus on sovittu aikoja sitten, kun kauppa tehtiin. Silloin ei ollut pakotteita.”


Jokerit Hockey Clubin toimintakertomuksen mukaan EU-pakotteet ovat riski yhtiön toiminnalle.

Nyt pakotteita on. Ja Jokereiden toiminta­kerto­muksessa kerrotaan, että EU:n pakotteet aiheuttavat yhtiölle merkit­tävän riskin. Pakotteet vaikeuttavat yhtiön pää­omittamista, yritys­yhteistyötä ja sponsoreiden hankkimista. Suomen pakotelait säädetään edus­kunnassa. Pakotteiden jatkosta käydään koko ajan pohdintaa. Harkimo kuuluu talousvaliokuntaan, joka käsittelee myös pakoteasioita.

Sinä et ole lainkaan pohtinut tätä asiaa?

”En. En mä näe sitä mitenkään. Tämä on urheilua, ja se rakentaa siltaa Suomen ja Venäjän välillä. Eikä meillä ole mitään politiikan kanssa tekemistä.”

Harkimon mukaan kukaan ei ole aiemmin kysynyt häneltä mahdollisesta eturistiriidasta.


Vladimir Putin, kapellimestari Valeri Gergijev ja Gennadi Timtšenko seurasivat konserttia Mariinski-teatterissa. (ALEXEI DRUZHININ / TASS)

KRIITTISIÄ ääniä kuulee venäläisiltä.

Oppositiopoliitikko, lakimies Aleksei Navalnyi on arvostellut Putinin hallintoa korruptiosta ja kansalaisoikeuksien polkemisesta. Hänen mukaansa oligarkit tekevät rahaa Venäjän rikkauksilla, mutta raha virtaa ulkomaille ja veroparatiiseihin, missä se ei hyödytä venäläistä yhteiskuntaa.

Navalnyi on kannustanut länsimaita puuttumaan ”Kremlin mafiaan, joka ryöstää kansakunnan varallisuutta”. Tähän sisäpiiriin Navalnyi listaa ensimmäisinä Gennadi Timtšenkon sekä Arkadi ja Boris Rotenbergin.

Myös entinen oligarkki Mihail Hodorkovski kuuluu arvostelijoihin.

Miksi olet vaatinut, että ”likaisen rahan” virta Putinin lähipiiristä maailmalle pitäisi pysäyttää?

”On sinänsä huono asia, että he varastavat rahaa Venäjän kansantaloudesta. Se ei kuitenkaan ole vaarallista, jos he käyttävät rahat mukavaan elämään. Vaarallisempaa on, kun rahaa käytetään tukemaan poliitikkoja ja kansanliikkeitä länsimaissa. Sitä Putin tekee”, Hodorkovski sanoo puhelimessa.

Tällä hän viittaa Venäjän tukeen esimerkiksi äärioikeistolle, vaalihakkereille tai valeuutisia tuottaville trolleille. Hodorkovskin mielestä nyky-Venäjä matkii Neuvostoliittoa, joka pyrki levittämään poliittisen vaikutusalueensa omien rajojensa ulkopuolelle.

”Nykyisin ei ideologialla ole väliä. He voivat tukea oikeistoa tai vasemmistoa tai keitä vaan hulluja, jotka toimivat heidän etujensa mukaisesti. Niin yritetään painostaa hallituksia ja parlamentteja muissa maissa.”

Mitä ajattelet Timtšenkon liiketoimista Suomessa?

”Kannatan yrittäjyyttä, kansainvälisiä markkinoita ja ihmisten liikkuvuutta. Mutta Putinin sisäpiirin kanssa pitää olla varovainen. Teidän pitää katsoa huolellisesti, mitä he tekevät maassanne. Onko pyrkimyksenä liiketoiminta vai jokin muu, kuten taloudellinen ja geopoliittinen laajentuminen.”

VIIME huhtikuussa Harry Harkimo ilmoitti, että hän myy osuutensa Jokereissa. Hän sanoi kertovansa uusista omistajista syksyllä.

Harkimo perusteli päätöstä sillä, että hän on vetänyt Jokereita pitkään ja että seura on täyttänyt 50 vuotta.

Asiaan liittyy kaiketi sekin, että yhteistyö venäläisomistajien kanssa oli alun perin sovittu viideksi vuodeksi. Aika tuli umpeen.

Putinin sisäpiiri jatkaa toimintaa seuraavan jokerin kanssa.

Jokerien KHL-kausi alkaa maanantaina 3. syyskuuta.

[Mauski Peltonen]

kiitos, mielenkiintoinen teksti.

[Hauva Roukio]

kiitos, mielenkiintoinen teksti.

[Damone]

kiitos, mielenkiintoinen teksti.

[Naamapuinen]

pitää lukea toi juttu joskus ku ehtii

hyvä kauden avaus ja moseksella näköjään lentokeli. mut voi vinde tota jensenin rykälättyä!

[Hauva Roukio]

pitää lukea toi juttu joskus ku ehtii

hyvä kauden avaus ja moseksella näköjään lentokeli. mut voi vinde tota jensenin rykälättyä!

Pitkälti komp, ihan hyvännäköistä peliä kauden ekaksi sarjapeliksi. Viimeistely ihan hyvällä tasolla.

[Ananaskääpiö]

Oliko RHCP-jannujen jinglet hyviä?

[Naamapuinen]

Oliko RHCP-jannujen jinglet hyviä?

+1 onkohan nää tietoisia että ne on nyt virallisesti putinisteja

[punkhank]