Punk in Finland

Äidin mielestä mukava poika wrote:Elikkäs meni vähän tomumaja remonttiin. Pulssi hakkas viikon verran tuolla satkun maissa ja selkä oli niin jöketissä että ei mitään mahista päästä edes aamulenkille. Työt hoidin joten-miten ja kävin pumppailemassa käsiä välillä. Nyt tuntuu taas siltä että keho kestää jonkun sortin nöyryytystä, paino tippu viikossa ~5kg. Mukava homma. Oiskohan ollut aika sovittaa reenaamista ja työtä vähän paremmin jo aiemmin... vedän varmuuden vuoksi elokuuhun asti pumppailua ja lenkkiä, ettei uusiudu. Ei nimittäin paljon naurattanut tuo pulssihomma.

Hyvä, että maltat ottaa iisisti. Liian moni takoo täysillä "kyllä se siitä"-mentaliteetilla vaikka ollaan jo reippaasti pakkasella ja siitä ei seuraa mitään hyvää, toipumisaika vaan pitenee (pahimmassa tapauksessa vitusti). Tsemps ja forces.

Oma raps: Yks treeni ja sitten kevyt viikko. Tuli vähän haukattua liikaa yläkerran reeneissä ja nahoissa tuntuu, mutta ei mitään mikä ei viikon läpsyttelyllä ja pizzojen syömisellä korjaantuis.
Kevennyksen jälkeen ajattelin ottaa mavessa vähän takapakkia ja keskittyä tekniikan parantamiseen. Tää nykyinen blokki oli pitkästä aikaa sellanen, jossa vetoa tuli tehtyä ihan viikoittain ja edelleen menee liikaa selällä jos yli ykkösiä vetää, koska takareidet on heikot. Sattuuhan se egoon kun ottaa limppuja pois tangosta, mutta parempi katsoa kuin katua. Välitykset vetoon on mitä on eikä siitä varmaan koskaan mitään lempparia tuu, mutta veikkaan että on ropalle iso palvelus, jos rakennan rauhassa sarjapainot nykyisten tasolle paremmalla tekniikalla.

Reeni maistuu ja kulkee.

Joku paikallinen varmaa 16-v laihahko mamujäbä riipi maasta hyviä kutosia 90 kilolla, mutta spennas siinä selän asennosta. Sanoin pari juttua maltillisuudesta tangon irrotuksessa, skloddi kiitti ja veti FIST BUMPIT aajee THUG LYFE Hyvä meno. Kova tekijä tossakin muutamas vuodessa.

Viikko takana käppäsiä ja vajaita treenejä väsyneenä, mutta väliäkö tuolla kun melkein joka päivä käy salilla piipahtamassa.

Olkapäätreenit iljettää edelleen, mut silleen hyvällä tavalla vähitellen. Ja vaikka meinasin olla menemättä ollenkaan kun olevinaan oli puolikuntoinen olo, niin heti pukkariin päästessä sitä kroppa ja päänuppi heräsi taas. Parasta touhua näin 2017.

Tänään oli kans salin yövuorossa joku dude repimässä riveä ja työntöä, kunnon painonnostotreeniä hiki roiskuen. Vähän hävetti siinä vieressä tehdä pystäriä lyhyitä sarjoja pitkillä palautuksilla. Ei oo hirveen aerobista hikijumppaa ollut oma treenailu viime aikoina, mut ei kyllä ole tarkoituskaan.

Joo tuota. Nukuin viime yön 0,5-1,5 tunnin pätkissä ja treeni oli sen mukainen. Penkin sarjapainoista sai raapasta kympin pois, nopeusmave oli törkeetä grindaamista eikä pystärissäkään kehumisen aiheita ollut. Ens viikko kevyt, sen jälkeen paremmalla onnella ja unilla.

Väsynyt mies wrote:Nukuin viime yön 0,5-1,5 tunnin pätkissä ja treeni oli sen mukainen.

Tätä on nyt ollut liikkeellä: parin yön unet reisille ja tänään treeni aivan kamalaa tervanjuontia. Maastavedossa tajun lähteminen lähellä.

Jos nyt tänään vaan keskittyisi vetelemään ruokaa, ehkä maanantaina elämä voittaa?

Hyvä mave-treeni eilen, eikä tänään juili yhtään selässä. Seuraavan nukutun yön jälkeenkö se vasta hyökkääkin, perkele?

Hyvä treenipäivä oli tänään. Aloitettiin ensin paitapenkillä. En ollut aiemmin paitaa käyttänyt, niin aloitettiin ihan lelupainoista. Ennen 120 kiloa ei tullut ihmeempiä tuntemuksia, tuki tuntui ja rauta liikkui. 130 kohdalla viritettiin paitaa ja tuli kattilaan jo vähän painetta. Itselläni alkoi tuossa vaiheessa mennä jo pakka niin levälleen että raudat jäivät lankulle. Tälleen jälkeenpäin kuitenkin siistiä meininkiä ja kokemuksena ehkä se miellyttävin näistä varustenostoista.

Iltapäivällä vedin maksimit puvulla. Varustevedossahan haasteena on ylipäätään päästä tankoon kiinni kun puku taistelee vastaan koko ajan, ja olkaimia kiristämällä homma vain vaikeutuu. Kun itsensä kuitenkin saa kiristettyä tankoon kiinni, niin rauta ampaisee lattiasta huimaa vauhtia. Vedin lopulta 210 kiloa, 220 irtosi kyllä lattiasta hyvin, mut voimat ja taidot eivät riittäneet enää viimeistelemään nostoa.

Taas muisti sen miten huvittavaa on että varusteilla nostelua dissaillaan joissain yhteyksissä. Ei ole koskaan minkään raakamaksimitreenin jälkeen yhtä yliajettu olo kuin varustetreenien jälkeen. On ihan vitun käsittämätön ajatus että joku kykenee tuomaan rintaan jonkun 400 kilon penkkiraudan kaiken sen paineen alla. Huh. Saa nähdä miten uni tulee tänään.

aegis wrote:Taas muisti sen miten huvittavaa on että varusteilla nostelua dissaillaan joissain yhteyksissä. Ei ole koskaan minkään raakamaksimitreenin jälkeen yhtä yliajettu olo kuin varustetreenien jälkeen. On ihan vitun käsittämätön ajatus että joku kykenee tuomaan rintaan jonkun 400 kilon penkkiraudan kaiken sen paineen alla. Huh. Saa nähdä miten uni tulee tänään.

Mua tökkii varustevoimailussa tasan sama juttu kuin roinaamisessakin, eli se, että väkisinkin tulee mietittyä mihin henkilöt x ja y pystyis ilman mitään apuja. Varusteista saatava hyöty ja rojuttelun vaikutukset on kuitenkin niin yksilöllisiä juttuja, etten osaa nähdä em. tyyppien tekemiä tuloksia samalla tavalla vertailukelpoisina kuin naturaalien raakavoimailijoiden vastaavia. Monoliftit ja ylileveät kyykyt on kans oma lukunsa, mihin en lähde ollenkaan.
Kaikenkaikkiaan varustenostaminen, kuurittelu ja kikkailu syö sitä keskeistä ajatusta voimailusta, mikä itseäni viehättää: Että se on hemmetin primitiivinen harrastus ja niin on hyvä.

Se ei silti tarkoita, ettenkö osaisi kunnioittaa varuste- ja rojutyyppien hommia, yksinkertaisesti näen ne vaan aika lailla eri lajeina verrattuna siihen, mitä esim. klassisen voimanoston harrastajat puuhaa. Jälkimmäinen kiinnostaa vitusti, ensinmainitut paljon vähemmän.

^Periaatteessa samoilla linjoilla, raakaskene kiinnostaa lopulta kuitenkin enemmän. On kuitenkin kivaa kun on varusteilla kisaavia tuttuja joiden kanssa voi tälleen saunaillan yhteydessä testailla kamppeita. Ammattilaispuolen varustenostoa ei oikein tule seurattua kuin kuriositeettimielessä. Klassisessa on nyt juuri mukavin kisata ite just siksi että riittää kun opettelee nostot ja treenaa ittensä hyvään kuntoon. Ei tarvii totutella siteisiin, pukuihin tai paitoihin.

Raakapuolellakin tosin on vähän hassua että löytyy ihmisiä jotka keulivat etteivät käytä varusteita, mut samaan aikaan laitetaan jalkaan kireitä polvisiteitä joilla hyödyt voivat olla 60 kilon luokkaa tai että venytellään kolme kokoa liian pieniä polvilämppäreitä että ne saadaan just ja just viimeiseen kyykkyyn päälle.

aegis wrote:Raakapuolellakin tosin on vähän hassua että löytyy ihmisiä jotka keulivat etteivät käytä varusteita, mut samaan aikaan laitetaan jalkaan kireitä polvisiteitä joilla hyödyt voivat olla 60 kilon luokkaa tai että venytellään kolme kokoa liian pieniä polvilämppäreitä että ne saadaan just ja just viimeiseen kyykkyyn päälle.

Juu, onhan noita raakavoimailijoita nähty, jotka vetelee vauvaöljyn avulla viiden kaverin kanssa xs-lämppäreitä jalkoihin, jotka on ohjussiilon kokoiset. Samaten esim. taannoisissa IPF:n pena-ämmämmissä nauratti, kun pahimmat penakaaret oli sitä luokkaa, että kyynärpäät ei menny edes ysikympin kulmaan kun tanko oli rinnassa ja punnerrus oli kymmenen sentin nylkäytys. Ainahan noita hyvän maun harmailla reunamilla kikkailevia kilpailijoita löytyy, mutta koska säännöt ja tuomarointi sen mahdollistaa niin minkäs teet.

Tiiättekö yhtään hyvää syytä miksi yleisurheilijat tekee ihan vitun vajailla liikeradoilla kyykkyjä ja penkit vittu smithissä? Ttas oli urheiluruudussa joku keihäsmies mikä teki varttikyykkyjä. Mulla ei oo nyt linkkejä antaa tueksi mutta mielestäni on täysin debunkattu jo että osatoistot olis "lajinomaisempia" kehittämään voimaa. Onko kyse vaan perinteestä ja tietämättömyydestä?

Oisko vaan jotain kuvausrekvisiittaa? Kyllähän just monilla keihäsmiehillä on pirun kovat statsit voimailussakin. Lähde: Hulmin lihastohtori-blogi.

Ei ole mitään syytä. Smith-penkki sinänsä on ihan validi erikoisliike, mutta ei mikään semmonen mitä tarvis jatkuvasti hinkuttaa. Itseäni on taas ihmetyttänyt miksi monien palloilulajien harrastajien näköisten nuoren miesten suosikkiliike on jonkin sortin viparit noilla 1,25/2,5 kg levypainoilla. Onko toi jostain oppikirjasta tai muuten hemmetin oleellinen juttu jossain lajissa?

Kun näin yhden tyypin useamman kerran tekevän just vipareita ja muuta olkapään pyöritystä noilla minipainoilla, niin aattelin että lämmitteli tai kuntoutti jotain olkapäätä. Mut en oo nähnyt tyyppiä penkki tahi pystärihommissa sittemminkään.

Oma kokemus yleisurheilijaoletetuista on kaks hiton pitkää mimmiä, jotka veteli riveä ihan reteillä painoilla kun itse kyykin melkein samoilla raudoilla vieressä. Ihastutti/hävetti/kiihotti-kolminaisuuskokemus oli se.