Punk in Finland

Keskimmäisen ja oikeenpuoleisen välimaastossa, mutta ei ihan kumpikaan.
Mun ranteet on tosiaan hakattu paskaks kamppailuhommissa, eli ne elää ihan omaa elämäänsä. Pakko vetää remmit niin kireälle ettei veri kierrä että penkkaaminen ylipäätään onnistuu. Jännä homma kun pystypunneruksen kanssa ei ole ongelmaa.

Ehkä ei pidä vielä hötkyillä, vasta eka penkki "treeni" takana tauon jälkeen kuitenkin.

Tuon bulldog gripin hakemisessa on mun mielestä kaksi erillistä ja yksilökohtaista tekijää, eli paljonko rannetta pitää/pystyy kallistamaan sisäänpäin jolloin tanko siis halkaisee kämmenen vinottain eikä suoraan rystysten suuntaisesti, ja sit sormien pituus joka määrittää kuinka korostuneesti tankoa tarvitsee ikään kuin nipistää sormenpäillä koko sormen mitalla puristamisen sijaan. Itelle sopivan tekniikan unohtaminen on helppoa ja kipuja tuottavan tekniikan unohtaminen on vaikeaa, eli kaikin puolin mukavaa, kaiken maailman niksinurkkaa bulldog gripistä kyllä löytyy mutta sen säätämisessä meni sit aikansa.

Pystärissä liikkuu väkisinkin sen verran kevyemmät kuormat penkkiin nähden että ranteelle tulee reilusti vähemmän vääntöä, mutta täysin erilainen suoritusasento merkkaa varmasti paljon myös. Pystärissä tuntuu paljon helpommalta eka säätää se ote kohdilleen kun seisoo tangon edessä ja sit pyörähtää sinne alle tankoa samalla kiertäen, penkissä siellä tangon alla ollaan jo ja ainakin itellä sen otteen hahmottaminen tuntuu vaikeammalta.

Vohoiiii pitää vissii varaa aika KÄSIHIERONTAAN. Forkkujen lihaskalvot nii pinkeenä että penkkaamisesta (...) ei meinannu tulla mitään. Kai nää iteki sais runnottua jollai lacrossepallolla mut se olis kyl tämmöstä rambo self surgery meininkiä

^Mä käyn säännöllisesti hierottamassa kädet urheiluhierojalla. Kuulemma kenelläkään asiakkaalla ei oo kädet yhtä jumissa ku meikällä, kiitos metsätyöt thank you forest works

huppa päässä wrote: ↑

10 Oct 2018, 20:08

Tuon bulldog gripin hakemisessa on mun mielestä kaksi erillistä ja yksilökohtaista tekijää, eli paljonko rannetta pitää/pystyy kallistamaan sisäänpäin jolloin tanko siis halkaisee kämmenen vinottain eikä suoraan rystysten suuntaisesti, ja sit sormien pituus joka määrittää kuinka korostuneesti tankoa tarvitsee ikään kuin nipistää sormenpäillä koko sormen mitalla puristamisen sijaan. Itelle sopivan tekniikan unohtaminen on helppoa ja kipuja tuottavan tekniikan unohtaminen on vaikeaa, eli kaikin puolin mukavaa, kaiken maailman niksinurkkaa bulldog gripistä kyllä löytyy mutta sen säätämisessä meni sit aikansa.

Pystärissä liikkuu väkisinkin sen verran kevyemmät kuormat penkkiin nähden että ranteelle tulee reilusti vähemmän vääntöä, mutta täysin erilainen suoritusasento merkkaa varmasti paljon myös. Pystärissä tuntuu paljon helpommalta eka säätää se ote kohdilleen kun seisoo tangon edessä ja sit pyörähtää sinne alle tankoa samalla kiertäen, penkissä siellä tangon alla ollaan jo ja ainakin itellä sen otteen hahmottaminen tuntuu vaikeammalta.

Ite vaan laitan sen tangon semmoseen kohtaan siihen peukalon juureen, että se painaa rannetta alaspäin eikä taakse. Ja pystärissä sit en aina jaksa välittää otteesta kun ranteet voi pitää voimalla suorina tai antaa vaan taipua. Alle satasen painoja kun nostaa niin ei tunnu missään vaikka ranteet olis ihan päin vittua.

Muukalaiset täältä pois wrote: ↑

08 Oct 2018, 11:21

Viis päivää tasaista dokailua ja hemmetin moisten mäkien kävelyä Lissabonissa takana. Mielenkiinnolla odotan miltä tuntuu jalkatreenit ton jälkeen.

Pakko sanoa muuten, että tuntuu hemmetin kevyeltä kaikki jaloilla tehtävät asiat. Parit kyykkytreenit ja yhdet futishöntsät vetänyt tässä kolmeen päivään ja jalat tuntuu siltä kuin en olis tehnyt mitään. Suosittelen kyllä Lissabonia kaikille ylämäkitreenistä kiinnostuneille.

Eihän siitä tangon paikasta tai sormien asennosta kannata liian suurta numeroa tehdä. Tokihan sen pitäis olla siten että paine tulee ranneluulle (?) eikä väännä kämmentä taaksepäin, kaikkien kourat on kuitenkin erilaisia jne.
Lähinnä nyt ihmettelin sitä kuinka totaalisen hukassa kaikki tekniikat on tän mittasen tauon jälkeen, vaikka painojen kanssa on tullut peuhattua enempi-vähempi koko ikä.

Onkos tolla ranteen asennolla väliä myös tulosten kannalta, vai "vaan" vammojen välttämisen?

En ole ainakaan ikinä kuullut että "väärällä" tekniikalla sais nostettua enemmän.

Ei hemmetti, voimat sen kuin vähenee treeni treeniltä, sarjat lyhenee ja joutuu tiputtamaan sarjapainoja. Nyt on vaihtoehtona luottaa itseensä tai sit alkaa säätämään ja todennäköisesti tehdä tyhmiä säätöjä. Tällä viikolla vois vaan tehdä sen mitä irtoaa ihan sama mitä tulee sit. Ens viikko vois olla kevyt ja pitäis keksiä varmaan jotain ihan muuta kuin mitä nyt on tahkonnut kuukausia. Katsoo sit sen jälkeen vähän uudestaan.

Näin kun kirjoitti ajatuksensa ylös niin kyllähän tää taas vaikuttaa ihan selkeältä jutulta
Pitäisi melkein buukata joku keskustelu itsensä kanssa kiinteästi kalenteriin, vaikeaa tää rajanveto kun sit kun pitäis oikeasti tuupata kuormitusta niin ei saa liikoja miettiä mutta sit jos tuleekin tarvetta reagoida niin pitäisi reagoida oikeasti tosi nopeasti. Ristiriitaiset on vaatimukset ja vahvistaa sitä omaa käsitystä mikä erottaa huippu-urheilijat harrastelijoista eli ainakin osa osaa hyvin intuitiivisesti tehdä korjauksia itseensä luottaen ilman mitään järjellä tehtävää hidasta & virhealtista pähkäilyä ja sitä kautta tulee luonnostaan eroja eri ihmisten välille kehityksessä.

Pitkään tuntui vähän treenaamisessa ollut semmonen-tommonen -meno, vaikka salilla jaksanut käydäkin, mutta nyt kesän jälkeen jonkinlainen järkiharjoittelu löytynyt penkinkin suhteen ja meni 3x3 120kg mikä oli etukäteen aika suuri psykologinenkin haaste.

Melkoista huokailua treenailu on kun näin syksyllä ei muutenkaan meinaa kiinnostaa kun pimeässä makaaminen mutta näin vaan mennään

Separi ruispellossa wrote: ↑

11 Oct 2018, 00:08

Onkos tolla ranteen asennolla väliä myös tulosten kannalta, vai "vaan" vammojen välttämisen?

No sen verran, että ranteet alkaa rasittuun jos niitä kauheesti vääntää isoilla painoilla ja sit ei oo kiva nostaa. Mutta jos se vääntö ei tunnu miltään ranteissa niin ei asentoa korjaamalla lisää kiloja saa. Jos ei pelkää vammoja, voi ihan hyvin vetää pitkäänkin paskalla tekniikalla ja sit kun alkaa sattua liikaa ranteisiin pitää pienen tauon ja jatkaa sen jälkeen korjatulla ranteiden asennolla.

pitänee mennä kenkäostoksille kun nilkka kestää taas kevyttä kyykkäämistä, alan kyykkäämään nyt perkele aina kun salilla käyn vaikka mikä olis

homman nimihän oli että tasapohjaiset eikä saa olla pehmustettu, eikös?

Pystärissä kyllä käytän tota grippiä missä tanko menee vinottain kämmnene läpi mutta penkissä tuntuu oudolta.