Tässäkin topikissa vilahtanut jeesusjengin homofoobikko ja Australian liitolta kenkää saanut Israel Folau on löytänyt työpaikan Euroopasta. Rugby unionin sijaan Folau menee kantamaan palloa sisarlaji leaguen puolelle ranskankatalonialaiseen Catalans Dragonsiin, joka pelaa Englannin pääsarjassa. Australian league-pääsarja näytti tyypille punaista valoa, ja ilmeisesti myös Englannin liitto sekä enemmistö seuroista on Folaun pelaamista vastaan, mutta varsinaisia keinoja blokata pelioikeutta ei ole, koska vastuu ja päätäntävalta on Dragonsilla.
Tyylikkäänä vastavetona sarjassa pelaava WIgan lanseerasi saman tien Dragons-kotiottelunsa Pride-tapahtumaksi
BBC wrote:
https://www.bbc.com/sport/rugby-league/51282586
...
The Australian National Rugby League declared that he would not be welcome in their game but as they didn't ban him, that has left the RFL unable to prevent his registration here.
But it's fair to say he will not be welcome at any domestic Super League grounds.
Wigan's immediate reaction to declare that their home game against Catalans will now be a celebration of the LGBTQ+ community is a reflection of the sentiments of every other Super League club.
It's rare to see such a united front from both the Super League and RFL in their condemnation of this signing.
Harmi että Le Crunch on ohjelmoitu heti ensimmäiseen viikonloppuun, kun omaan nenään matsissa kohtaa kaksi mielenkiintoisinta jengiä. Irlanti ja Wales jyrää valmentajavaihdoksista huolimatta vanhasta muistista tasaisesti tuttua kaavaa. Skotlanti on odotusarvoisesti vähintään yhtä hunningolla kuin MM-kisoissa, ja Italia yhä ihan paska, vaikka rakenteilla olisikin parempi huominen. MM-kisojen parhaalla eurooppalaisjoukkueella ja tämän turnauksen suosikilla Englannilla on näyttöpaineita etenkin kun päävalmentajansa Jones on tykitellyt rakentavansa kaikkien aikojen parasta rugbyjoukkuetta. Ranska taas aloittaa toden teolla kotikisoihin huipentuvan projektin uuden valmentajan johdolla, ja nuoressa pelaajamateriaalissa on oikeasti potentiaalia nousta maailman huipulle ja vaikka kuinka suuriin mainetekoihin. Olen melkolailla aina diggaillut ranskalaisesta le flairista, mutta vuosikausia jatkunutta väljähtänyttä kuraa on ollut vaikea katsoa sivusta. Kiva odottaa pitkästä aikaa positiivinen kutina munaskuissa Les Bleusin matseja, vaikka Englantia vastaan joukkue tuskin on ehtinyt härmistyä riittävästi.
Olipas mukava olla väärässä Ranskan suhteen! Ensimmäinen puoliaika MM-kisafinalistia vastaan oli aivan suvereeni, eikä toisellakaan puoliajalla nähty viime vuosille niin tyypillistä ranskalaista ajatuksen harhailua ja romahdusta. Vaihtojen myötä todella kokemattomaksi muuttunut scrum joutui tosin liian kovaan paikkaan ja käytännössä mureni palasikei, ja Englanti nousi Mayn soolojen jälkeen tappelemaan voitosta, mutta uskomattoman epäranskalaisesti vääntänyt puolustus kesti. Oli riemullista katsoa Les Bleusin sitkeää ja kärsivällistä puolustusta joka pakotti Englannin kerta toisensa jälkeen lähtöasemiin. Nuorelta joukkueelta tuli nuoren joukkueen kämmejä, mutta aika hieno perustus on Galthie'lla valmiina jo ensimmäisen matsin jälkeen.
Skotlanti yllätti myös vahvalla esityksellä Irlantia vastaan todella viihdyttävässä pelissä. Molemmat joukkueet hutiloivat aika paljon ja Irlannin vanhasta muistista irronnut puolustuskuri ratkaisi lopulta, mutta omasta mielestä skotit olisivat ansainneet tasapelin. Sinipaidat esitteli välillä aivan huikeaa flow-hyökkäämistä, vaikka tilanteet lopulta tyrittiinkin lähes systemaattisesti metri pari ennen trylinjaa. Esitys lupaa kuitenkin hyvää Skotlannille. Ehkä odottamattomankin mielenkiintoinen 6-nations luvassa, kun avauskierroksen perusteella mukana on viisi kilpailukykyistä joukkuetta.
Samalla vauhdilla tuli silmäiltyä myös miesten kakkostason matsit. MM-kisakävijä Venäjä romahti kotikentällään yllättävän karuun 12-31-tappioon Espanjalle. Venäläiset näyttävät priimakuntoon ruoskituilta urheilijaroboteilta, kun Espanjan jengissä on tyyppejä joita ei uskoisi urheilijoiksi ollenkaan, mutta onneksi pelitaito ratkaisee. Kun Georgia höykytti vähemmän yllättävästi Romaniaa ~30 pisteellä, voi olettaa, että tälläkin kertaa kakkostason mestaruus ratkaistaan Georgian ja Espanjan keskinäisessä mylläkässä, joka sattuu sopivasti jo ensi viikolle
, vaikka tilanteet lopulta tyrittiinkin lähes systemaattisesti metri pari ennen trylinjaa.
Yllätyin muuten vähän World Cupin aikana kuinka vaikeaa voi joskus olla tryn tekeminen metrin päästä.
Tunnelma tiivistyy maalilinjalla, kun puolustus voi laittaa riviin 14 pelaajaa normaalin 12 sijaan. Pulustamista myös helpottaa kun ei tarvitse miettiä syvyyttä oman selän takana tai peruutella eikä hyökkäyksellä ole kauheasti tilaa harhautusjuoksuihin. Kunhan muistaa pitää ruckin kulmat kiinni ja taklata ekstramatalalla. SItten vaan painitaan ja katsotaan kummalla murtuu maltti tai tekniikka ensin.
Irlannin ja Walesin kohtaamisessa on 6nations-hegemonian tuntua, kun kyseessä on kahden viime vuoden voittajat. Luvassa on tiukka fyysinen vääntö, jonka voittajaa on vaikea ennustaa. Walesilla on valmiimpi joukkue, mutta irkuilla on kotikenttäetu ja revanssi haussa viime vuoden mestaruuden ratkaisseesta pelistä Cardiffissa.
Kiinnostavampi lauantain matseista pelataan kuitenkin Edinburghissa, jossa Skotlanti ja Englanti iskevät yhteen. Skotit ovat pitäneet hallussaan yli 140-vuotiasta Calcutta Cupia hämmästyttävästi jo kahden turnauksen ajan, ja viimevuotinen nousu tasapeliin Twickenhamilla on viime vuosien suurimpia sensaatiomatseja. Odotettavissa on melkein mitä vaan Skotlannin romahtamisen ja voiton välillä. Skotit olivat todella vahvoja avauskierroksella Irlantia vastaan ja samanlainen päättäväinen peli-ilme saattaa valauttaa Englannin nastamuumiojengille paskat housuun. Jonesin Englanti on usein pehmeä koville ja kova pehmeille, toivottavasti myös sunnuntaina. Brexit-kuviot tietävät ainakin sitä, että katsomossa tunnustetaan väriä isolla tunteella.
Ranska-matsit ovat yleensä niitä, joissa Italia kärkkyy yllätystä etenkin kotikentällään, mutta nyt ollaan Pariisissa ja Les Bleusilla kehissä nälkäinen joukkue täynnä näyttöhaluja ja poikkeuksellista työeetosta. Ranska jyrää voittoon +30 pisteellä ja maanantaina on taas yksi syy lisää pohtia sitä, pitäisikö Italian itse asiassa hakea vauhtia alemmalta tasolta.
Siitä päästäänkin sunnuntain kiintoisampaan otteluun, jossa Espanja ja Georgia todennäköisesti ratkaisevat Euroopan kakkostason voiton. Espanja on noussut maanosan kahdeksanneksi parhaaksi joukkueeksi ja seuraava kehitysaskel olisi Georgian ohi nouseminen. Voitolla sunnuntaina olisi valtavaa symboliarvoa jatkon kannalta. Omasta mielestäni Georgia ansaitsisi jo nyt paikan 6nationsissa Italian tilalla, sillä ainakaan Azzurria huonommin joukkue ei vetäisi, mutta persaukista ja pientä ex-neuvostotasavaltaa Euroopan laidalta tuskin hyväksytään koskaan mukaan. Nouseva rugbymarkkina Espanja sen sijaan pääsisi melko varmasti kokeilemaan, mutta pelillinen taso ei vielä riitä alkuunkaan eurohuippuja vastaan.
Suht odotettu viikonloppu 6nationsissa. Irlanti hoiti homman kotiin Walesia vastaan kotiyleisön ja walesilaisten onnettoman pallokontrollin tuella. Ranska rullaili Italian yli voittoon suhteellisen kivuttomasti, vaikka keskittyminen puolustuksessa ei ollut loistavan Englanti-ottelun luokkaa. Täydet pisteet kuitenkin ja Stade de Francen kansalle sirkushuvia. Myrskyisissä oloissa pelattu Skotlanti-Englanti oli tuskallista/absurdia/huvittavaa viihdettä, kun pallot karkailivat mihin sattuu ja jokainen potku oli yllättävä käärme. Selostajat ja asiantuntijat arvelivat, että eivät olleet koskaan nähneet vastaavissa oloissa pelattua huippuottelua. Skotit olivat yritteliäämpiä hyökkäyssuuntaan, ja tasapeli olisi ollut omaan silmään reilumpi lopputulos, mutta Englanti oli rahtusen kliinisempi vastustajan kämmäilyn hyödyntämisessä ja teki sen yhden voittoon riittäneen tryn. Kalkutta-kuppi Twickenhamiin siis muutaman vuoden tauon jälkeen.
Kakkostasolla Georgia taisi sinetöidä ännännen ykkössijansa voittamalla Espanjan vieraskentällä 23-10. Odotettu tulos siinä, mutta kahdessa muussa matsissa nähtiin isot yllätykset. MM-kisakävijä Venäjä konttasi rumaan ja ansaittuun 12-38 tappioon Belgiassa ja Romania hävisi sarjanousija Portugalille vieraissa niinikään 11-22. Kova kisa on muodostumassa viimeisen sijan välttämisessä ja yllättävästi Portugali näyttäisi jo selvinneen kuiville kahden voittonsa turvin
Lauantai
16.05 Italia - Skotlanti
18.35 Wales - Ranska
Sunnuntai
16.50 Englanti - Irlanti
Päivä alkaa todennäköisellä jumbofinaalilla Roomassa, jossa Italia jahtaa ensimmäistä voittoaan muutamaan vuoteen. Skotlanti näyttää tappioistaan huolimatta selvästi paremmalta joukkueelta, mutta tämä peli on perinteisesti italialaisten paras sauma voittaa tässä kilpailussa. Aina joka toinen vuosi.
Hallitseva grand slam -voittaja Wales on seuraava haaste nuorelle ja nousevalle Ranskalle. Walesilla on avaus-XV, jolla on tilillään noin neljä kertaa enemmän maaotteluita kuin Les Bleusilla, joten vastakkain on totisesti eurooppalaisen rugbyn eilinen ja huominen. Walesin puolelta on jo kuumennettu ja hämmennetty väittämällä että Ranska huijaa scrumeissa. Perinteistä stereotypiahuttua, joka varmaan saa ranskalaiset kiihotettua hyvään pelifiilikseen.
Sunnuntaina on ikäänkuin pääruokana perinteinen grudge match. Irlanti otti Twickenhamilla pahasti turpaan MM-kisojen alla, mutta nyt on varmasti luvassa tasaisempaa. Tunteita ja rajua fyysistä rytinää on luvassa. Irlannin voitto pudottaisi Englannin turnauksen voittokaavailuista, joten jokaisesta bonuspisteestä tapellaan loppuun asti.
Georgia oli jyrännyt Belgian odotetusti. Eli ei ihmeitä sieltä. Muuten vaikuttaa mielenkiintoiselta kakkostason kehittynyt kilpailuasetelma.
Tuntuu siltä, että Georgian ennestäänkin selvä kaula muihin kakkostason maihin on vain kasvanut. Espanja on periaatteessa nyt ykköshaastaja, mutta hekin kellistyivät melko helposti kotikentällään. Espanjan jengistä jää muutenkin vähän ikävä maku, kun Georgiaa vastaan avauksessa oli enemmän ranskalaisia kuin espanjalaisia, joita oli kentällä neljä.
Jotain kuiskintaa on just ollut 6nationsin laajentamisesta, mutta Georgian sijaan on puhuttu Etelä-Afrikan ottamisesta mukaan. Tiedä sitten kuinka totisesta suunnittelusta on kyse. Italian mukanaolo kerää kyllä koko ajan enemmän kritiikkiä, kun tulossa on viides vuosi putkeen ilman voittoa, eikä oikeastaan minkäännäköistä kehitystä ole tapahtunut kahdessa vuosikymmenessä. Raha kuitenkin määrää, ja Italian pudottaminen kilpailusta nakertaisi turnauksen 16 miljoonan punnan palkintopottia.
Pientä viikonloppukatsausta tähän väliin. Nyt kannattaa totisesti pitää silmät auki, sillä syntymässä on rugbyn seuraava tyranniadynastia. Ranska selvisi lauantaina tiukasta paikasta ja tähän mennessä kovimmasta testistä lyömällä vieraissa Walesin viikonlopun selvästi parhaassa matsissa. Peli olisi voinut mennä toisinkin päin, mutta pienet marginaalit kääntyivät nuorelle Ranskalle, joka kesti kaksi keltaista korttia ja muutaman jäätävän myllytyksen oman try-linjan tuntumassa. Les Bleusin puolustus on aivan uskomattomassa kunnossa noin kokemattomalle (ranskalais)joukkueelle, vaikka innokkuus toi tällä kertaa liikaa penalteja. Parikymppisten Dupontin ja Ntamackin scrumhalf-flyhalf-pari on jo nyt yksi parhaista maailmassa, ja Ntamack erityisesti niin kypsä allrouderi että vaikea uskoa todeksi. Jos nyt pitäisi ennustaa, niin sanoisin että Ranska on tämän vuosikymmenen Uusi-Seelanti.
Englanti-Irlannista odotettiin klassikkomatsia, mutta eihän siitä tullut oikein mitään. Englanti vei ja vieraat vikisivät, ja peli voitosta oli ohi jo tauolla. Irlanti oli jotenkin aivan neuvoton kapteeniaan ja THE pelaajaa Johnny Sextonia myöten, joka lahjoitti isännille tryn ja potki poikkeuksellisen huonosti. 24-12-loppulukemat mairittelevat Irlantia, jolla ei oikeasti ollut saumaa ollenkaan kotijoukkueen myllyssä.
Italia-Skotlanti oli niin puuduttavaa paskaa, että toivottavasti se ei ollut kenenkään ensimmäinen silmillään näkemä rugbypeli. Skotlanti teki sen mitä voittoon tarvittiin muttei loistanut ollenkaan matinealäpsyttelyssä. Italia on nollattu jo kahdesti tässä sarjassa ja maajoukkue saa tänä keväänä täyteen viisi vuotta ilman voittoa. Koronavirus ja otteluiden peruminen saattaa pelastaa Italian lisänöyryytyksiltä, mutta Georgia mukaan jo helvetti sentään!
Englanti-Wales: Paljon tunnetta, potkimista, nopeeta paineistusta ja jonkun verran virheitä. Näyttää hurjalta kun putka tavoitellaan ilmassa ja kaks ihmiskuulaa juoksee eri suuntiin. Taklaaminen on kiellettyä, mutta sitä hipova body check ei. Walesilla tekemistä, että saavat otettua kiinni. Lähellä oli ainakin yksi try ekalla puoliajalla.
Englanti-Wales: Paljon tunnetta, potkimista, nopeeta paineistusta ja jonkun verran virheitä. Näyttää hurjalta kun putka tavoitellaan ilmassa ja kaks ihmiskuulaa juoksee eri suuntiin. Taklaaminen on kiellettyä, mutta sitä hipova body check ei. Walesilla tekemistä, että saavat otettua kiinni. Lähellä oli ainakin yksi try ekalla puoliajalla.
Ei voi muuta sanoo ku hattua nostaa Walesille, joka on jumalattoman sitkeä jengi myös uuden valmentajansa alaisuudessa. Englanti näytti vääntävän voiton turvallisella erolla, mutta niin vaan walesilaiset pakottivat loppua kohti pelin väkisin vastapäätyyn ja pääsivät lopulta kielenmitan päähän ainakin tasapelistä. Walesin kavennustry tokan puoliskon alkuun oli melko varmasti turnauksen jos ei koko kauden hienoin. Punapaidat esiintyi hienosti, mutta pitkä matka on tällä Englannilla kaikkien aikojen joukkueeksi.
Highlights:
Spoiler:
Hemmetti sentään toi Skotlanti-Ranska oli turhauttavaa katseltavaa. Nyt se nuoren Les Bleusin lento katkesi ja mitä tylyimmällä tavalla. Skotlanti oli fyysinen, puolusti armottomalla tarmolla ja voitti ansaitusti, mutta ranskalaiset myös jeesasivat molemmalla kädellä. Ensin matsiin tultiin periranskalaiseen tyyliin takki auki, housut kintuissa ja valmiiksi turhautuneina. Sitten tyhmä keltainen kortti, tärkeimmän pelaajan Ntamackin loukkaantuminen sekä päälle vielä oikein järjettömän typerä nyrkkeilypunainen linnavenkulapropilta, joka pelasi varmaan viimeisen maaottelunsa, ja kuoppa olikin jo liian syvä. Oma tuntuma on sellainen, että rikesumastaankin huolimatta Ranska olisi kestänyt kaksi kolmesta noista takaiskuista mutta ei kaikkia. No, kasvun paikka nuorelle jengille ja hyvä muistutus siitä, miten käy kun palataan ranskalaisen rugbyn viime vuosien perinteisiin.
Highlights:
Spoiler:
Skotlanti on saanut pelinsä oikeastaan yllättävän hyvään kuosiin ihan vaan puolustustaan tiivistämällä, ja ilman kapteeninsa Hoggin umpihuonoja kahta ekaa matsia Skotlanti pelaisi vielä turnauksen voitosta aivan ennenkuulumattomasti. Mikäli nyt mitään voittoa jaetaan tänä vuonna koronavirusepidemian vuoksi. Viime viikonlopun Irlanti-Italia siirtyi ja ensi viikonlopulta siirtyvät Italia-Englanti sekä Ranska-Irlanti. Ottelut pelataan myöhemmin keväällä tai peräti ensi syksynä jos pelataan ollenkaan.
