NHL 2018-19

[Havukka-ahon pajauttelija]

Detroit Red Wings general manager Ken Holland confirmed on Friday what many had feared: Henrik Zetterberg's career is over.

The 37-year-old Swede will not attempt to return from the back condition was expected to sideline him for the beginning of the season.

Zetterberg's career ends after 15 seasons and 1,082 NHL contests.

A native of Njurunda, Zetterberg was another of Holland's famed finds deep in the NHL Entry Draft, taken with the 210th overall pick in 1999.

Zetterberg made the jump to the NHL from the Swedish Elite League in 2002 as a 22-year-old, posting 22 goals and 22 assists in his rookie campaign.

From 2005 to 2008, Zetterberg notched four straight 30-plus goal campaigns, topped by a year of 43 markers in 2007-2008.

In 2008, Zetterberg helped lead Mike Babcock's Wings to a Stanley Cup triumph over the Pittsburgh Penguins in six games. He had 13 goals and 14 assists in 22 postseason contests, good enough to earn the Conn Smythe Trophy as playoff MVP.

Internationally, Zetterberg represented Sweden on 13 occasions, including at four Olympics. He was a member of the Tre Kronor team that won gold at Torino in 2006. Later that same year, Zetterberg was a part of the Swedish side that won the IIHF World Hockey Championships, becoming the first nation to capture the Olympic gold and world title in the same year.

Zetterberg is only one of 28 players to be part of the "Triple Gold Club," having won a Stanley Cup, Olympic gold and world title in their careers.

A two-time All-Star and the winner of the 2015 King Clancy Memorial Trophy as the player who best exemplifies leadership on and off the ice, Zetterberg finishes his career with 337 goals and 960 assists.

During his 15 seasons, only Joe Thornton (1,180 points), Alexander Ovechkin (1,122), Sidney Crosby (1,116), Henrik Sedin (1,005) and Daniel Sedin (975) scored more

[Kult Cobain]

Jussi kentälle.

[Jane]

huomenaamulla tulee eka harkkapeli, KELLO YHDEKSÄN???

[Damone]

huomenaamulla tulee eka harkkapeli, KELLO YHDEKSÄN???

Juuh, Bruins ja Flames ovat valloittamassa Kiinaa.

[Jane]

Sharksilla hieno ja suomalaisittain kiinnostava LSD-ketju! Labanc-Suomela-Donskoi

[Damone]

Blackhawksilla ykköspariin Duncan Keithin viereen kaavailtu Connor Murphy loukkaantuneena jopa marraskuun puoliväliin asti, ja paikalle on nyt spekuloitu Henri Jokiharjua. Ja kyllä, harjoitusleirin alussa Henri Jokiharju on ollut tuolla paikalla. Nuorukaisella näytön paikka!!!

[velli]

my god it begins!

[velli]

karlsson sharkseihin!

[Duckulan Kreivi]

karlsson sharkseihin!

Ootko vähän myöhässä

[Damone]

Teen nyt kepoisat ennakot joukkueista divisioonittain. Aloitetaan Pacificista.

Anaheim Ducks:

John Gibson on eliittivahti ja Ryan Miller todella hyvä kakkonen. Hampus Lindholm on aliarvostettu pakki ja kuuluu varmaan hatusta heitettynä kymmenen parhaan puolustajan joukkoon koko NHL:ssä ja Josh Mansonin kanssa loistava shutdown-pari. Fowler-Montour on hyvä hyökkäävä kakkospari. Top 4 siis kunnossa ja se on tärkeintä. Getzlaf-Henrique ovat jo itsessään oikein mainio kärkisentterikaksikko, ja jos Kesler pysyy kunnossa ja osaa taas pelata, niin keskikaista on kunnossa. Rakell on erinomainen, tehokas laituri, mutta muuten se osasto ei vakuuta kummemmin. Corey Perrysta ei ole nykyisin juuri mihinkään. Valmentaja Carlylea en osaa edelleenkään pitää minään. Kalle Kossila tuskin pelannee ylhäällä yhtään, Julius Nättinen ei sen vertaa. Sam Steel olisi kiva nähdä NHL:ssä. Eiköhän ankat nähdä jälleen pudotuspeleissä.

Arizona Coyotes:

Antti Raanta on ollut helvetin hyvä, mutta takana vasta yksi kausi ykkösenä. Tällä kaudella todellinen näytön paikka. Kuemper aivan hyvä kakkonen, joka voi pelata sen parikymmentä matsia. Maalivahtiosasto lienee kunnossa. Ekman-Larsson-Demers ja Goligoski-Hjalmarsson tarpeeksi hyvät kärkiparit menestymiseen, ja Chychrun kehittyy taustalla kaiken aikaa paremmaksi, ja puolustus on mahdollisesti jopa pudotuspelitasoa. Hyökkäyksessä sen sijaan Derek Stepan olisi hyvä kakkossentteri, ja Galchenyukinkaan tasoa en näe sitä parempana. Dylan Strome oli oli farmissa hyvä, nyt pitäisi pärjätä myös isojen poikien joukossa. Clayton Keller on hyvä laituri, muita en osaa oikein arvostaa. Listoilla on kuitenkin monia nousevia junnuja, mutta en usko ihmeisiin. Rick Tocchet alempaa keskitasoa valmentajana. Tuskin nähdään pudotuspeleissä taaskaan, vaikka toisaalta vuosi 2018 oli viime kaudella hyvä.

Calgary Flames:

Mike Smith on vanha, loukkaantumisherkkä ja väsynyt. Jon Gillies tai David Rittich eivät ole valmiita muuhun kuin korkeintaan keskinkertaisen kakkosen rooliin. jos tämä joukkue johonkin kaatuu, niin maalivahteihin. Aivan kuten uuden valmentajan Bill Petersin Carolina Hurricanesille kävi kaudesta toiseen. Onko Petersin joukkueen maalivahdit kirottuja? Sen näemme tällä kaudella. Puolustuksessa Mark Giordano edelleen yksi parhaista, ja Brodie vierellä täydentää hyvin. Hamonicilla on potentiaalia parina viime kautena nähtyä parempaan, ja Hanifin on selkeästi huonompi kuin menetetty Hamilton. Michael Stone oli Coyotesissa aikoinaan top nelosen tasoa, mutta Flamesissa ei ole samaa nähty. Juuso Välimäki saattaa hyvinkin napata paikan rosterista. Hyökkäyksessä Monahan on mainio ykkössentteri, mutta Backlundin on noustava taas tasolleen. Derek Ryanista ei ole kolmosketjua korkeammalla käyttöä. Joukkueella on kuusi hyvää laituria, joskaan James Nealia en pidä likimainkaan niin hyvänä kuin moni muu tuntuu pitävän. Gaudreau on nerokas ukkeli. Ihmiset pitävät jostain syystä Flamesia liki varmana pudotuspelijoukkueena, mutta minä en suorilta sano niin. Kaikki on kiinni siitä, pysyykö Mike Smith ehjänä ja saako kiekkoja kiinni. Jos homma toimii, niin taistelee divisioonan voitosta. Jos ei, niin ulkona playoffeista jälleen kerran.

Edmonton Oilers:

Cam Talbot ei ole likimainkaan niin huono, kuin miltä hän suurimman osan viime kaudesta vaikutti. Nyt taustalla on Mikko Koskinen kirittämässä, ja kyllä näistä jompi kumpi tulee onnistumaan. Puolustuksessa Klefbom on nykyistä mainettaan parempi, ja Darnell Nurse oli viime kaudella joukkueen paras. Nuorta voimaa löytyy myös, ja tasolleen palaava Sekera olisi kiva yllätys. Sentteriosastolla kärkikaksikko McDavid-Draisaitl on koko liigan eliittiä, mutta alaketjujen ukot täyttä roskaa. Nugent-Hopkins voi hätätilassa pelata myös sentterinä, mutta ainakin aloittaa ykkösen vasemmalla laidalla. Muuten laiturit eivät vakuuta, ja nuorilta on pakko tulla tehoja. Tobias Riederia pidettiin vielä parisen kautta sitten todella kovana tulevaisuuden kundi kundisena, mutta maine mennyt. Tekeekö comebackin? Uskon Puljujärven tekevän tänä vuonna läpimurron jopa 50-60 pinnan mieheksi. McLellanista en oikein osaa sanoa, että mikä hän on. Toisinaan vaikuttanut ammattimieheltä, mutta välillä ihan vitsi. Kaikesta huolimatta heitän nyt tässä näin veikkauksena, että Oilers tulee taas kehnon viime kauden jälkeen taistelemaan viimeisistä pudotuspelipaikoista.

Los Angeles Kings:

Jonathan Quick oli viime kaudella erinomainen. Pakko olla myös nyt, sillä taustalta ei apuja löydy. Pakistossa Drew Doughty kuuluu universumin top kolmoseen, ja Muzzin olisi hyvä kärkipari. Muuten taso todella huonoa, ja esimerkiksi Alec Martinez on järjettömän yliarvostettu. Sentterikaksikon Kopitar-Carter ympärille on teoriassa hyvä rakentaa kärkiketjut, mutta laitureiden taso hyvin epävarma. Pearson-Carter-Toffoli oli jokunen hetki sitten yksi liigan parhaita kakkosketjuja, mutta kaikki kolme tullut alaspäin tasollaan. Kovalchuk on korkean riskin hankinta, ja on kaikkea muuta kuin varmaa että Dustin Brown tulee jatkamaan samalla tasolla kuin viime vuonna. Gabe Vilardi tulee olemaan joskus kova, mutta se ei ole vielä. Valmennuksen John Stevens muutti vähän systeemejä, mutta loppukausi oli erittäin huono. Olen tunnetusti Los Angeles Kingsin fani, mutta tästä kaudesta alkaa valitettavasti alamäki. Ei asiaa pudotuspeleihin, ellei Quick pelaa Vezina-tason, Doughty Norris-tason ja Kopitar Hart-tason kautta. Tämä kaikki vaatisi myös taustamiesten nousua koviin tehoihin ja Brownin pysymistä 30 maalin miehenä, ja liikaa epävarmuustekijöitä tässä. Olen skeptinen.

San Jose Sharks:

Martin Jones on alemman keskitason ykkösvahti, mutta Aaron Dell on paikannut mainiosti. Puolustuksessa on siinä mielessä aika näppärä tilanne, että kolmikosta Erik Karlsson-Brent Burns-Marc-Edouard Vlasic on käytännössä koko ajan 1-2 ukkelia kentällä. Muun puolustuksen syvyydellä ei ole kamalasti väliä, jos nyt ihan brutaalin rehellisiä ollaan. Sentteriosasto on kapea, ja onkohan se Couture oikeasti ihan ykkössentteritasoa? Thornton on varsinkin ylivoimalla mies paikallaan. Laidoilla löytyy hyvää tasoa kolmeen kärkiketjuun asti. Suomelalla mahdollisuudet kolmossentterin paikalle, ja monipuolista Donskoita voi peluuttaa käytännössä millä paikalla vaan top ysissä, joskin tehoja pitäisi tulla enemmän. DeBoer on hyvä valmentaja. Kyllä tällä joukkueella pudotuspeleihin mennään, ja kotietu on haarukassa.

Vancouver Canucks:

Ruotsalaiset maalivahdit Markström tai Nilsson eivät kumpikaan vakuuta, ja Thatcher Demkolle saatetaan antaa mahdollisuus näyttää taitonsa. Maalivahtipeli ei tulle olemaan pudotuspelitasoa. Puolustus on parhaimmillaankin keskitasoa, ja en osaa Edlereitä ja Taneveita pitää pudotuspelitason joukkueen kärkipakkeina, ja syvyydessä on vaan puhdasta keskinkertaisuutta. Olli Juolevi ainakin aloittanee farmin puolella. Sentteriosastolla Bo Horvat olisi aivan ok kakkossentteri, mutta nyt joutuu liian kovaan paikkaan. Huippulupaus Elias Petterssonin pitää iskeä samantien Calder-tason tehot, elikkäs jotain melkeinpä piste/peli tasoa, jos Canucks meinaa edes haaveilla pudotuspeleistä. Beagle on kaikin puolin turhake, tai no on se hyvä aloituksissa sentään, mutta muuten yliarvostettu. Brock Boeser on hyvä laituri, ja Jonathan Dahlenia voisi olla kiva kokeilla Petterssonin vierellä. Kaiken maailman louierikssonin, svenbartschit ja samgagnerit ovat alemman keskitason middle sixin ukkoja parhaimmillaankin mielestäni, ei jatkoon. Markus Granlund pyörii joukon jatkona, joskaan edes waivereihin joutumista en pitäisi kauden aikana totaalisena mahdottomuutena. Petrus Palmu tulee viettämään kauden farmin puolella. Travis Green on valmentaja. Siinä kaikki hänestä. Mikä tahansa muu sija kuin divisioonansa viimeinen olisi yllätys, ja vaatisi aikamoisia taikatemppuja.

Vegas Golden Knights:

Marc-Andre Fleury saattoi olla viime kauden paras maalivahti maailmassa. Tätä voi pitää yllättävänä, sillä melkeinpä koko 2010-luku on ollut aiemmin yhtä alemman keskitason vahdin suorittamista. Pysyykö suoritustaso samana? Malcolm Subban oli ihan ok viime kaudella pelatessaan, ja toivon mukaan pystyy sen parisenkymmentä matsia pelaamaan myös nyt. Puolustuksesta Nate Schmidtin puuttuminen dopingista kärähtämisen vuoksi on paha menetys, ja yksilöinä puolustus on mielestäni selkeästi huonompi, kuin viime kaudella vaikutti. William Karlssonin ja Paul Stastnyn ympärille kelpaa rakentaa kärkiketjut, ja Erik Haula on yksi NHL:n kovimpia kolmossenttereitä, jos viime kauden taso pysyy yhtään kohdillaan. Ykkösketju Marchessault-Karlsson-Smith oli yksi viime kauden kovimpia, ja kakkosessa uskoisin Paciorettyn ja Stastnyn löytävän kemian. Alex Tuch oli pudotuspeleissä hyvä. Laiturisyvyyden kanssa on aika hiljaista. Gerard Gallant on erinomainen valmentaja, ja sai joukkueen pelaamaan viime kaudella ilmiömäisesti. Taistelee heikossa divisioonassa kärkisijoista.

Pacificin ranking:

San Jose Sharks
Anaheim Ducks
Calgary Flames
Edmonton Oilers
Vegas Golden Knights
Arizona Coyotes
Los Angeles Kings
Vancouver Canucks

Sharksin tai Ducksin tippuminen pudotuspeleistä yllättäisi, ja Oilersin veikkaan nyt nousevan haastamaan Flamesia ja Golden Knightsia kolmospaikasta. Coyotes ja Kings voivat hommien mennessä kohdilleen olla mukana kamppailemassa viimeisistä villin kortin paikoista, ja Canucksin sijoitan viimeiseksi, kuten kaikki muutkin. Heikko divisioona, kun vertaa Centraliin.

[Duckulan Kreivi]

Valtaosin hyvää ja samaa mieltä ennakosta. Arizonan kohdalla ehkä vähän optimistisempi ja Edmonton taas arvelluttaa koska noista mainituista pakeista Klefbom vasta palasi pelikuntoon, Nursellä ei ole sopparia eikä edes treenaa joukkueen kanssa ja Sekera laitetaan LTIR-listalle hetkenä minä hyvänsä. Edmonton siis kuulemma hommaa veteraanipakin heti kun Sekera siirtyy injury reserveen. McDavid tekee taas varmasti +100 pistettä mutta Edmontonia ei nähdä jatkossa taaskaan. Sharksin kohdalla olen löytänyt Martin Jonesia kohtaan ihan uudenlaisen arvostuksen ja sitä heijasteli myös kevyt Vezina-shadet mitä heittelin pre-season pysteilläni.

[Damone]

Seuraavaksi sitten Central-divisioona.

Chicago Blackhawks:

Corey Crawford pelasi Vezina-ehdokkaan tasolla ennen aivotärähdykseen päättynyttä kauttaan. Paluu samalle tasolle on enemmän kuin epävarmaa. Cam Ward ei ole NHL-kaliiberia, eikä Anton Forsberg sen enempää. Epävarmaa. Puolustuksessa Duncan Keith ei kuulu enää Norris-ehdokkaisiin, ja muu porukka on nihkeätä. Tai no, Erik Gustafsson vaikuttaa lupaavalta hyökkäävältä pakilta. Seabrook on kallis floppi, eikä muillakaan mennä kuuhun. Toews on kaikesta arvostelusta huolimatta edelleen ykkössentteritasoa, mutta Nick Schmaltziin en osaa luottaa. Ainakaan vielä. Anisimov kuuluisi jonnekin KHL:ään, ja Kruger on yhtä tyhjän kanssa. Oikealla laidalla Patrick Kane on edelleen yksi parhaista, ja DeBrincat on oikeasti kova. Saadin pitäisi löytää jostain taas tehoja, jos menestyksestä halutaan haaveilla. Henri Jokiharju saattaa olla jopa kauden avaavassa rosterissa Mustahaukkojen puolustuksessa, jää nähtäväksi. Quennevillen vaihtamista tämän kauden jälkeen voisi jo harkita, vaikka mies legenda onkin. Entinen dynastiajoukkue nähtäneen taas divisioonan pohjilla, ellei Crawford sitten pelasta.

Colorado Avalanche:

Varlamov lienee näennäisesti ykkösvahti, mutta Grubauer lienee asiasta toista mieltä. Maalivahteihin Avalanche ei tule kaatumaan. Puolustuksessa Erik Johnson on ehkäpä yksi NHL:n aliarvostetuimpia shutdown-pakkeja, ja Barrie mainio hyökkävämmässä roolissa. Siinä onkin sitten mietiskeltävää, että ketä heidän kanssaan peluutetaan. Riittääkö Zadorovilla tai Nemethillä taso kärkipariin Johnsonin kanssa, ja olisiko Samuel Girard parempi kolmosparissa? Ykkösketju Landeskog-MacKinnon-Rantanen on eliittiä, mutta sen takana taso tippuu rajusti. Bottom kutosen hyökkääjäukkoja joukkue pullollaan, jos minulta kysytään. Bednar näytti viime kaudella, että on aivan hyvä valmentaja, mutta se ei vaan tällä kertaa riitä. Divisioonan hännillä yhdessä Blackhawksin kanssa, ei asiaa pudotuspeleihin.

Dallas Stars:

Ben Bishop on keskitason ykkösvahti pysyessään terveenä, ja Khudobin oli viime kaudella Bruinsissa toisinaan mainio. Keskitason vahtitandemi. Puolustuksessa ykköspari Lindell-Klingberg oli viime kaudella NHL:n pakkiparien top kympissä, ja nyt kakkospariin laitetaan heti läpimurron tekevä Miro Heiskanen. Muuten joukkueessa on parhaimmillaankin vain kolmosparin miehiä. Keskushyökkääjänelikko on teoriassa jopa NHL:n parhaita: Seguin on eliittisenttereitä, Faksa oli todella hyvä puolustavassa roolissaan, ja Spezzalla on todistetusti potentiaalia ja Hanzalilla on kunnossa ollessaan eväitä olla hyvä middle six-sentteri. Käytännössä kaksikolta Spezza-Hanzal vaaditaan taas parempaa, kuin viime kaudella nähtiin. Laitureista Benn ja Radulov ovat ykkösketjun kaliiberia, mutta muuten on vähän hiljaisempaa. Nichushkin on jostain syystä todella korkealle arvostettu, vaikka en usko hänen kykenevän vielä 40-50 pistettä korkeammalle. en näe mitään syytä sille, etteikö Roope Hintz voisi ottaa paikkaa ylhäällä kauden alusta lähtien. Jim Montgomery vaikuttaa valmentajana positiiviselta muutokselta, mutta ei näistä tulokasukoista koskaan tiedä. Stars tulee kamppailemaan villin kortin paikoista pudotuspeleihin.

Minnesota Wild:

Devan Dubnyk on täyttänyt roolinsa, joskin iso kiitos siitä kuuluu hyvin toimineelle joukkuepuolustukselle. Stalock oli aikoinaan Sharksissa hyvä, mutta siitä nyt on jo aikaa. Ykköspari Suter-Spurgeon on aivan älyttömän hyvä, ja Dumba nostaa kakkosparin jo yksinään erinomaiseksi. Eiköhän Brodin nähdä siinä taas vierellä sitten niin. Keskushyökkääjistä Eric Staal on noussut taas huipulle, mutta edelleen viimeisten kausien taso Hurricanesissa kummittelee mieleni sopukoissa. Mikko Koivu pelasi Selke-ehdokkaan tasolla jälleen viime kaudella, ja on korvaamaton. Laitureita riittää kolmeen ketjuun, ja kärkiketjut nähtäneen muodoissa Zucker-Staal-Granlund ja Parise-Koivu-Coyle. Niederreiter jäisi näin ollen kolmosketjuun yhdessä Eriksson-Ekin ja pudotuspeleissäkin pelanneen tulokkaan Jordan Greenwayn kanssa. Laajuutta hyökkäyksestä löytyy, mutta satavarmoja tehoja ei niinkään. Bruce Boudreau on edelleen yksi maailman parhaista valmentajista, sanokoon kriitikot mitä vaan. Uskon, että näemme Wildin taas pudotuspeleissä, vähintään villin kortin kautta.

Nashville Predators:

Predatorsin suomalaistandemi teki viime kaudella NHL-historiaa: koskaan ennen ei ole samassa joukkueessa ollut kaksikkoa, joista olisi tullut ykkös-allstarsin (Pekka Rinne) ja tulokas-allstarsin (Juuse Saros) vahteja. Rinne ansaitsi voittonsa, mutta aiempina kausina taso ei ole ollut ollenkaan samaa (vaikka piffillä tästä jaksetaankin olla eri mieltä). Joka tapauksessa yksi parhaista vahtikaksikoista on tämä. Puolustuksen kärkikvartetista Josi-Subban-Ellis-Ekholm on jo kirjoitettu kaikki mahdollinen ja mahdoton, eli en sano muuta kuin että Subban on noista paras. Hamhuis voi tarvittaessa tuurata kärkipareissa. Hyökkäykseen joukkue saa kokoon kolme näppärää kenttää, joskaan kunnon puolustavaa kolmikkoa ei joukkueesta tahdo löytyä. Huippulupaus Eeli Tolvanen olisi kiva saada kärkiketjuihin, mutta näinköhän ne ovat taas muodossa Forsberg-Johansen-Arvidsson ja Fiala-Turris-Smith, koska tuolla tavalla hommat pelittivät kivasti. Se on mielenkiintoista, että Predatorsia pidetään tiukkana puolustuspelijoukkueena, sillä eihän se sitä ole. Lavioletten tyyliin ei kuulu varmistelu. Tylsä veikkaus, mutta olisin todella yllättynyt, jos Predatorsia ei nähtäisi jälleen divisioonan kärkikaksikossa.

St. Louis Blues:

Jake Allen oli viime kaudella joukkueen heikoin lenkki, ja ilman Sabresiin täksi kaudeksi siirtynyttä Carter Huttonia pudotuspelipaikka olisi jäänyt vielä kauemmaksi. Chad Johnsonista ei ole enää mihinkään. Olisiko jopa Ville Hussolla paikka napata ykkösvahdin paikka, jos Allenilla ei alkukaudesta homma toimi? Ja olisiko Husso valmis vastuuseen NHL:ssä? Toisaalta Allen oli vielä muutama vuosi sitten torjuntaprosenteissa kärkiukkoja, eli kattellaan. Puolustuksessa Pietrangelo ja Parayko ovat molemmat kärkiparin tasoa, ja heidän vierellään Edmundson ja mahdollisesti Vince Dunn täyttäisivät paikkansa. Jotkut uskovat vielä Bouwmeesteriin, mutta minä en ole yksi heistä. Sentterikolmikko O'Reilly-Schenn-Bozak on NHL:n kärkitasoa, ja laitureista Tarasenko on yksi maailman vaarallisimmista. Schwartz tulee myös olemaan salettiin hyvä, mutta Steen on jo hieman ikääntyessään hiipunut, ja Perron ei ennen viime kautta Vegaissa ole ollut mikään sateentekijä. Maroon voi olla hyvä hankinta voimahyökkääjäksi, ja Fabbri on toissa kauden tasollaan kuin uusi vahvistus. Valmentaja Mike Yeota en ole koskaan arvostanut, ja tuntuu että hänen joukkueensa alisuorittavat aina. Jos Allen pelaa kuin ykkösvahdin kuuluisi pelata, niin jopa konferenssin kärkiseuroja. Jos maalivahtipeli ei toimi, niin saattaa jäädä jälleen jopa ulos pudotuspeleistä. Näin kovaa peliä on NHL-kiekko, kun joukkueesi on Centralissa.

Winnipeg Jets:

Connor Hellebuyck oli ehdolla Vezinaan. Minä en ole vieläkään vakuuttunut, että kaveri kuuluisi väkisin edes top viiteentoista koko NHL:ssä. Pysyykö taso vai oliko kyseessä tähdenlento? Taustalta ei ole tulossa apua. Puolustuksen kärkikolmikko Morrissey-Trouba-Byfuglien on aivan eliittiä, ja Tyler Myers kuuluu joidenkin mielestä ehkä sinne myös. Puolustus on joka tapauksessa kunnossa. Senttereistä Scheifele on kärkijätkiä, ja Littleä kaikki tuntuvat inhoavan. Hyvä kakkossentteri kuitenkin kyseessä, hänelle pitäisi vaan saada sopivat laiturit. Adam Lowry oli aliarvostettu puolustavan sentterin roolissaan. Ja siis laitureissahan tasoa löytyy: Connor oli ykkösen vasemmalla erinomainen, ja Ehlers on aina hyvä. Perreault on alaketjujen laituri, joka voi tuurata kärkiketjuissa milloin vaan. Wheeler kuuluu parhaisiin oikeisiin laitoihin koko liigassa, kun taas Laine olisi parhaimmillaan joko Scheifelen vieressä ykkösessä tai sitten kolmosen laidalla. Ei missään nimessä Bryan Littlen vieressä. Suomalaistulokkaista Sami Niku on ykkösvaihtoehtoja nostettavaksi ylös farmista, ja Kristian Vesalainen haaveilee jopa paikasta avaukseen, kun kausi alkaa. Paikka löytynee hänellekin kuitenkin farmista. Paul Maurice ei ole ennen viime kautta periaatteessa ikinä vaikuttanut huippukoutsilta, mutta ehkä olen ollut väärässä? Jets on onnistuessaan divisioonan kärjessä, mutta saattaa olla alempanakin. Näin kovaa peliä on NHL-kiekko, kun joukkueesi on Centralissa.

Centralin ranking:

Nashville Predators
St. Louis Blues
Winnipeg Jets
Minnesota Wild
Dallas Stars
Colorado Avalanche
Chicago Blackhawks

Predators on kärkikolmikossa, muuten seuraavat joukkueet Bluesista Starsiin asti saattavat olla missä järjestyksessä vaan. Avalanche ei tule tällä kertaa selviämään pudotuspeleihin, ja saattaa tippua paikalleen divisioonan hännille Blackhawksin taakse.

Laitetaan Itäisen konferenssin puolelta myös jonkinlaista pikku tekstinpätkää myöhemmin, kun joudan/jaksan/ehdin.

[Duckulan Kreivi]

Aika kylmäävä stoori Robin Lehneriltä:
https://theathletic.com/522117/2018/09/ ... -my-brain/

Kuulostaa ihan vanhan ajan lätkämieheltä noitten päihdesekoilujen kanssa. Mukava kuulla että NHLPA:n tukihommat toimii edes joskus.

[Damone]

Valtaosin hyvää ja samaa mieltä ennakosta. Arizonan kohdalla ehkä vähän optimistisempi ja Edmonton taas arvelluttaa koska noista mainituista pakeista Klefbom vasta palasi pelikuntoon, Nursellä ei ole sopparia eikä edes treenaa joukkueen kanssa ja Sekera laitetaan LTIR-listalle hetkenä minä hyvänsä. Edmonton siis kuulemma hommaa veteraanipakin heti kun Sekera siirtyy injury reserveen. McDavid tekee taas varmasti +100 pistettä mutta Edmontonia ei nähdä jatkossa taaskaan. Sharksin kohdalla olen löytänyt Martin Jonesia kohtaan ihan uudenlaisen arvostuksen ja sitä heijasteli myös kevyt Vezina-shadet mitä heittelin pre-season pysteilläni.

Olen kovin harmistuneena, että en usko kannattamaani Kingsiin, ja eihän kukaan noita noin alas veikkaa kuin minä. Toivon tietty olevani väärässä, ja homman toimivan niin maan hemmetin hyvin.

[Damone]

Aika kylmäävä stoori Robin Lehneriltä:
https://theathletic.com/522117/2018/09/ ... -my-brain/

Kuulostaa ihan vanhan ajan lätkämieheltä noitten päihdesekoilujen kanssa. Mukava kuulla että NHLPA:n tukihommat toimii edes joskus.

Jeps. Luin tuon saman jutun ilmestyessään, ja voi vaan miettiä miten paljon vastaavia tapauksia on ympäri liigaa. Rohkea ulostulo, ja toivotaan että hommat toimii Islandersissa. Lehnerhän on ollut parhaimmillaan jopa top 20 tasoa, mutta huonoimmillaan kuuluisi farmiin.

Tietty tuossa jutussa vakaumuksellista ateistia hiukkasen syletti, että uskoontulo se tämän(kin) päihdeongelmaisen pelasti, mutta ei jumaljuttuja mitenkään kurkusta työnnetä alas kuitenkaan.

Ehdottomasti lukemisen arvoinen tarina.