Jousiammunta

[otsasuoni sykkii]

Hommasin 40 paunasen vastakaarijousen. Tommosta perinnemallia ulkoasultaan, tosin tehty bambusta ja lasikuidusta, ei tähtäimiä eikä hilavitkuttimia. Kepukka ja jänne siis. Kitupiikkinä ostin vaan muutaman nuolen ja tarpeet kahdeksan nuolen valmistamiseen ja väsäilin taulun tuulensuojalevyn palasista. Aika hyvin alkaa jo nuolet löytää läjään, mutta on tässä tekemistä että homma menee selkäytimeen.

Jumppaa selkää kyllä kivasti ja ammuskelu on mukavaa. Meditatiivista puuhaa tollanen vaistoammunta.

Nyt oon sitten tuijottanut youtubesta jousivideoita ja ruvennut kelailemaan että jos tekis itte jousen ja nuolenkärkiä ja mitenköhän kalaliimaa keitellään ja tommonen saamelaisjousi olis hieno ja voi vittu onko pakko olla tämmönen sukeltaja että pitää upottaa pää kokonaan upoksiin kun jostain kiinnostuu. Jos nyt ensin vaikka opettelis ton ammuskelun kuntoon.

Mutta joo. Kivaa puuhaa.

[kevät sisimmässään]

Zwädängg Störrrrrr

[Niin,]

Kokeilin pitkäjousi-hommaa, mut tulin tulokseen että guns on mun juttu.

[otsasuoni sykkii]

Onhan tässä reenattavaa. Oon vähän kokeilu eri vetotapoja, kun tolla voipi laukoo kummaltakin puolelta. Peukaloveto tuntuis melko luontevalta, mutta peukaloon sattuvalta. Nuoli lähtee vaan jotenkin luontevammin. Pitää nahasta väsätä joku lärpäke jos se auttaisi. Pitää ehkä kuitennii hieroa tuo asento normivedolla kuntoon ensin. Osumatarkkuus alkaa löytyä kohdilleen 15 metriin. Pikku hiljaa...

Selkälihat alkaa tottua vetelyyn, ei oo juuri kipeytyneet enää. Respectiä kyllä monta kiloa niille jotka ammuskelee jollain 100 paunaisella pitkäjousella siinä on kropassa oltava toiminnallista jerkkua jo ihan hyvin.

Sain ekat kaks puunuolta tehtyä. Pitää lopuista tehdä vähän lyhyempiä. Siinä mielessä mukavaa touhua että diyhommailua voi liittää tähän kivasti. Seuraavaks sitten nuoliviini varmaan työn alle. Pitää kans väkästellä juuttisäkistä joku kevyt maali jota voi kuljetella helposti niin voi sitten jossain metsässä koiran kaa kulkiessa leikkiä maailmanlopun jälkeistä menoa.

[otsasuoni sykkii]

Yks puunuoli vähän katkesi. Ottaa turham tiukkaan tollanem puuvarsi finnfoamiin kiinni... Duunasin siihen eilen illalla sitten blunttikärjen ja nyt se uppoo sen kaks senttiä ja tekee aikamoisen kuopan. Ei uppoo nurmeen ollenkaan. :narusloth: Pitää tehdä muutama erilaine blunttikärki ja lähtee hillbillinä mettiin ampumaan kantoja.

Siinä tuumiessa päädyin siihen, että näillä näkymin sukelletaan perinnejouseiluun ja pysytään mahdollisimman paljon diy-linjalla noiden nuolien kanssa. Jatkossa ehkä muutenkin. Jännittää.

[General Error]

Viimeksi kolme vuotta sitten kävin paikallisen seuran kokeilukerroilla ampumassa. Sellasta leikkimistähän se on seuran kamoilla lähietäisyydeltä, mutta ihan hauskaa puuhaa silti. Ajattelin ehkä tänä kesänä kokeilla uudestaan kun yliopiston sporttipassilla pääsee ja tuo kenttä ei kovin kaukana sijaitse.

[otsasuoni sykkii]

Rupesin eilen väsäilemään noita nuolia, kun sain nyt ajatuksen siitä mitä haluan. Neljästä nuolesta teen blunttikärkisiä vähän erilaisilla ratkaisuilla. Kahteen tulee kiväärinhylsystä pää. Kahteen ajattelin siipimuttereista tehdä kärjet. Katotaan sitten miten toimivat. Kolmeen nuoleen tulee kenttäkärjet. Lisää nuolimateriaaleja pitää vähän hommata tässä joskus että sais muutaman erilaisen setin tehtyä.

Päädyin siihen ajatukseen, että tän homman pitää olla hauskaa, joten kantoammuskelu metsässä lie pitkälti pelin henki. Pihassa on mahdollisuus ammuskella turvallisesti kenttäkärjillä tauluun maksimissaan 15-20 metrin matkalta. Maahan laitettavaan maalisäkkiin saanee jotain 30 metrin etäisyyksiä aikaiseksi pihassa.

Talvitakkeja ullakolle siirrettäessä vastaan tuli vaimon mummon vanha kelsiturkki, jolle ei käyttöä ole kun se on kamala, joten pienen juttelun jälkeen sain sen itselleni materiaalipankiksi. Ajattelin väkästellä siitä ainakin nuoliviinin.