Sukupolvien unelma: UEFA Euro 2020 11.6.-11.7.2021

[Edwar]

Juuuuuutiiiiiiiit

Parempi voitti, mutta vituttaahan se

[Ingmar Bergmanin kuolema]

Se on kyllä now or never Englannille, koska tätä parempia jakoja on vaikea kuvitella millekään jengille arvoturnauksessa. Kuusi ottelua seitsemästä, välierä ja loppuottelu mukaan lukien yhdellä ja samalla kotikentällä samalla kun kaikki muut turnausjoukkueet ovat joutuneet matkustamaan vähintään puolet otteluistaan. Englannin ainoa vieraspeli sattui vielä umpisurkeaa Ukrainaa vastaan. Suosiollisemman kaavionpuoliskon vuoksi Englanti on välttänyt finaaliin asti kaikki itseään paremmat joukkueet, joita omasta mielestäni ovat olleet Italia, Espanja, Belgia, Portugali ja Ranska (ehkä). Saksa-voitto oli hieno (vaikkakin eniten englantilaisten otteluun lastaaman tunnelatauksen vuoksi), mutta tämän turnauksen Saksa ei ole Englantia parempi, ja jälkimmäinen pääsi pelaamaan ottelun kotikentällään.

Jos tätä finaalia ei Englanti voita, niin ainakaan huonon tuurin piikkiin ei sitä voi laittaa. Ehkä näissä ja viime kisoissa ovat futisjumalat kompensoineet kaiken epäonnen, mitä viimeisen puolen vuosisadan aikana on saarilla koettu.

Näiden arvoturnausten pudotuspelijaoille pitäisi kyllä tehdä jotain, kun kolmissa viime kisoissa on tullut aivan humoristisia lopputulemia, vaikka pitkälle menevät mustat hevoset aina piristävätkin kisoja. Nytkin Italia on pelannut peräkkäin jo kaksi finaalin arvoista matsia, ja varsinaiseen loppuotteluun vastustajan taso putoaa. Tämä ei ole Englannin vika ja joukkue on voittanut kaikki ketkä pitääkin tässä turnausmuodossa, mutta omia tunnelmia tämmöinen latistaa.

[Ingmar Bergmanin kuolema]

Ai niin:

FORZA CHIELLINI!!!

Italia on siitä itselle jännä futismaa, että en sen jalkapallosta perusta eikä maajoukkue nappaa ollenkaan, mutta sieltä tulee omaan makuun hitosti upeita pelaajia, ehkä ennemmän kuin mistään muualta ulkomailta. Paolo Maldini, Cannavaro, Pirlo, Gattuso, Buffon ja nyt Chiellini tulee mieleen tosta noin vaan.

[Ingmar Bergmanin kuolema]

Koska turnaussapluuna ei mielestäni toimi, ja ei tässä muutakaan ole, niin tein vaihtoehtoisen pudotuspelikaavion, jossa otteluparit määräytyivät lohkosijoituksen ja Fifa-rankingin perusteella. Eli 16 parasta joukkuetta on laitettu järjestykseen huomioimalla ensin sijoitus alkulohkossa ja sitten paikka maailmanrankingissa. Paras kohtaa viimeisen, kakkonen viimeistä edellisen jne. Yläkaavioon menivät listauksen ykkönen, nelonen, vitonen ynnä kasi ja alakaavioon loput.

Yläkaavio
1-Belgia-Tshekki
8-Tanska-Saksa

5-Hollanti-Itävalta
4-Italia-Portugali

Alakaavio
2-Ranska-Ukraina
7-Espanja-Kroatia

6-Ruotsi-Wales
3-Englanti-Sveitsi

Oikeudenmukaisempi turnaus näillä jaoilla oli tullut IMHO.

[Olavi Virta 93]

https://yle.fi/urheilu/3-12015233

Yle Urheilun ykkösuutisena ihana juttu Giorgiosta. Toivotaan Italialle ja kapteenilleen mestaruutta illan päätteeksi!

[Damone]

Kisat ohi, ja Italia mestari. Maalivahti Gianluigi Donnarumma valittiin kisojen parhaaksi pelaajaksi. Whoscored.comin kisojen tähdistökenttä tässä:

[Ingmar Bergmanin kuolema]

Oikea joukkue (Chiellini) voitti mestaruuden, vaikka Englanti pääsi ainakin näennäisesti kielenmitan päähän mestaruudesta. Italia voitti peräkkäin kolme finaalin arvoista ottelua, joten harvoin voi puhua näin perusteellisen ansaitusta mestaruudesta. Finaalissa itseni yllätti kuinka housut kintuissa Englanti onnistui Italian yllättämään ensimmäisellä puoliajalla, mutta ehkä siinä näkyi edellisten pelien rasitus italialaisten osalta. Azzurrin puutuneisuus karisi tauolla, minkä jälkeen omaan silmään näytti että Italia tämän vie ennemmin tai myöhemmin.

Englannin todellisesta tasosta on hankala sanoa, vaikka he hopealle ylsivätkin. Moraalinen finaali oli Italia - Espanja-välierä, jossa pelasivat turnauksen kaksi parasta joukkuetta. Omassa listauksessa laitan myös Belgian Englannin edelle, mutta ehkä leijonajengi oli sitten neljäs. Toisaalta kaavion toiselta puolelta joukkue ei olisi mennyt edes välieriin että ja jotta. Tässä turnauksessa kuitenkin oli Englannin iskun paikka, ja vaikka joukkue onkin nuori ja ihan laadukas, niin seuraavissa arvoturnauksissa palataan arkeen menestyksen suhteen.

[Jo on taas jutut]

Kaavio sitä ja kaavio tätä. Todella perseestä olisi alkaa jollain fifa ranking -sijoituksilla varmistelemaan että pääseehän ne usual suspectit taas varmasti taas vähintään puolivälieriin, on tuolla pienemmillä mailla riittävän vaikeaa jo nyt. Nythän Espanjaa ei kiinnostanut voittaa lohkoaan niin joutui tuonne yläkaavion puolelle ja Hollanti puppeloi itsensä pihalle heti neljännesvälierissä ja lisäksi lädit ja Saksa kohtasivat jo samassa vaiheessa jossa toisen oli tiputtava, joten puolivälierävaiheessa toinen puoli kaaviosta oli toki selkeästi kovempi. Sellasta se on ja se on koko homman suola että asiat ei aina mene niin kuin etukäteen luulisi ja vähän pienemmilläkin jalkapallomahdeilla on mahdollisuudet mennä pitkälle. Kyllä esim Tanska tuolla välierissä ihan paikkansa ansaitsi ja tarjosi kovan vastuksen lädeille, vaikka lopussa bensa loppuikin ja tuomari sitten teki loput.

[Välikatossa rapiseva jyrsijä]

Rotumuistiko lie noussut pintaan erinomaisen ensimmäisen puoliajan jälkeen, kun Englanti teki englannit ja lähti pakittelemaan johtoasemassa jonnekin Zulu-elokuvan asemiin. Aiemmin sen on ymmärtänyt, kun keskikenttä on ollut täynnä pelkkiä perseenroiskijoita, mutta nyt tuntui jotenkin turhalta. Ja palkinnoksi saatiin 75 minuuttia tylsää ja ennalta-arvattavaa junnausta.

[Ingmar Bergmanin kuolema]

Kaavio sitä ja kaavio tätä. Todella perseestä olisi alkaa jollain fifa ranking -sijoituksilla varmistelemaan että pääseehän ne usual suspectit taas varmasti taas vähintään puolivälieriin, on tuolla pienemmillä mailla riittävän vaikeaa jo nyt. Nythän Espanjaa ei kiinnostanut voittaa lohkoaan niin joutui tuonne yläkaavion puolelle ja Hollanti puppeloi itsensä pihalle heti neljännesvälierissä ja lisäksi lädit ja Saksa kohtasivat jo samassa vaiheessa jossa toisen oli tiputtava, joten puolivälierävaiheessa toinen puoli kaaviosta oli toki selkeästi kovempi. Sellasta se on ja se on koko homman suola että asiat ei aina mene niin kuin etukäteen luulisi ja vähän pienemmilläkin jalkapallomahdeilla on mahdollisuudet mennä pitkälle. Kyllä esim Tanska tuolla välierissä ihan paikkansa ansaitsi ja tarjosi kovan vastuksen lädeille, vaikka lopussa bensa loppuikin ja tuomari sitten teki loput.

Tanskan kohdalla välieräpaikka irtosi voitoilla Venäjästä, Walesista ja Tshekistä, mikä on turhan halpa reitti noin korkealle. Tietty kaikki joukkueet ansaitsevat loppusijoituksensa voittamalla vastaan tulevat jengit, eikä niitä voi syyttää väärin menestymisestä.

Itse tykkään, että viimeisimmissä arvoturnauksissa on sattumalla ollut ihan liikaa roolia siinä, mikä joukkue menee pitkälle. Englanti on ääriesimerkki. Se on ollut kolmen vuoden sisällä MM-kisanelonen ja eurokakkonen mutta kyennyt voittamaan 14 arvoturnausottelussaan absoluuttisista huippumaista vain Löwin Saksan, jonka parasta ennen -päiväys on mennyt ohi vuosia sitten. 2016 EM-kisat voitti Portugali, joka kaatoi suurista Ranskan finaalissa eikä kohdannut muita turnauksen aikana. Omissa silmissä tämä syö uskottavuutta turnauksilta, ja siksi toivoisin jonkinlaista uudistusta pudotuspelivaiheeseen.

[Ingmar Bergmanin kuolema]

Rotumuistiko lie noussut pintaan erinomaisen ensimmäisen puoliajan jälkeen, kun Englanti teki englannit ja lähti pakittelemaan johtoasemassa jonnekin Zulu-elokuvan asemiin. Aiemmin sen on ymmärtänyt, kun keskikenttä on ollut täynnä pelkkiä perseenroiskijoita, mutta nyt tuntui jotenkin turhalta. Ja palkinnoksi saatiin 75 minuuttia tylsää ja ennalta-arvattavaa junnausta.

Mä näin asian niin, että Italia sai pelistä kiinni toisella jaksolla ja pakotti Englannin puolustuskannalle. Tarkka pakittelu on Southgaten Englannin selkäranka, joten ei se mikään suuri ihme ollut, kun siihen turvauduttiin parempaa joukkuetta vastaan. Ehkä se meni överiksi, mutta luulen että hyökkäävämpi peli olisi kostautunut pahemmin Italian kaltaista joukkuetta vastaan. Loppupeleissä Ingländ oli viimeiseen sekuntiin asti yhden Maguiren puskun päässä voitosta.

[Merabi]

Suomen jälkeen mielenkiintosimpia joukkueita on avauksessa tulessa oleva Italia, kandee tsekkailla nuoren polven pelaajien Barella & Chiesa (just sen poika, jonnet ei muista!) otteita.

Yllättäjä: Italia. Mustat hepat (semeihin) Englanti & Espanja.

Joo, nykyinen hyökkäävä Italia saattaa yllättää osan porukkaa. Verrattihan on usein loukkaantuneena, joten suattaapi olla että kisat avaa mainion kauden pelannut Locatelli ja avauksessa nähdään kaksi Sassuolon jeeboa, toisen ollessa Berardi. Barella voisi olla kisojen yllätyspelaaja, uusi tähti, hiipui vähän kauden mittaan loistostaan Serie A:ssa, mutta ehkä lepo on nostanut alkukauden tasolle. Chiesa; on räjähtävää tempoa, nopeutta ja kutia omaava toinen potentiaalinen breikkaaja. Tosin hänkin vähän hiipui kauden mittaan, veikkaan että aloittaa vaihdosta ja on aikamoinen kortti vaihdosta sisään. Topparipari pelasi kauhean kauden ja periaatteessa pitäisi pelata ikiksessä, tosin Bonu-Chiellini toki tämän luettuaan vertyvät varmaan melkein entiseen vireeseensä. Laadullisesti vähintään samantasoiset pelaaja kyllä löytyisi penkiltä. Ehkä kysymysmerkki on, taas ihan hyvän kauden pelanneen, Immobilen elikkäs ysipaikan pelaajan taso todella kovia vastustajia vastaan. Vaihdossa kärkkyy Belotti tonttiaan, kahdella ysillä Mancini ei ole pelannut.

* Piti tsekata omat viestit ennen kisoja tipsuun

[Välikatossa rapiseva jyrsijä]

Rotumuistiko lie noussut pintaan erinomaisen ensimmäisen puoliajan jälkeen, kun Englanti teki englannit ja lähti pakittelemaan johtoasemassa jonnekin Zulu-elokuvan asemiin. Aiemmin sen on ymmärtänyt, kun keskikenttä on ollut täynnä pelkkiä perseenroiskijoita, mutta nyt tuntui jotenkin turhalta. Ja palkinnoksi saatiin 75 minuuttia tylsää ja ennalta-arvattavaa junnausta.

Mä näin asian niin, että Italia sai pelistä kiinni toisella jaksolla ja pakotti Englannin puolustuskannalle. Tarkka pakittelu on Southgaten Englannin selkäranka, joten ei se mikään suuri ihme ollut, kun siihen turvauduttiin parempaa joukkuetta vastaan. Ehkä se meni överiksi, mutta luulen että hyökkäävämpi peli olisi kostautunut pahemmin Italian kaltaista joukkuetta vastaan. Loppupeleissä Ingländ oli viimeiseen sekuntiin asti yhden Maguiren puskun päässä voitosta.

Englanti on ollut 80-luvulta asti yhden Butcherin/Adamsin/Pearcen/Terryn/Maguiren puskun päässä voitosta, eikä se nyt ole ikinä miltään menestysstrategialta näyttänyt.

[Ingmar Bergmanin kuolema]

Rotumuistiko lie noussut pintaan erinomaisen ensimmäisen puoliajan jälkeen, kun Englanti teki englannit ja lähti pakittelemaan johtoasemassa jonnekin Zulu-elokuvan asemiin. Aiemmin sen on ymmärtänyt, kun keskikenttä on ollut täynnä pelkkiä perseenroiskijoita, mutta nyt tuntui jotenkin turhalta. Ja palkinnoksi saatiin 75 minuuttia tylsää ja ennalta-arvattavaa junnausta.

Mä näin asian niin, että Italia sai pelistä kiinni toisella jaksolla ja pakotti Englannin puolustuskannalle. Tarkka pakittelu on Southgaten Englannin selkäranka, joten ei se mikään suuri ihme ollut, kun siihen turvauduttiin parempaa joukkuetta vastaan. Ehkä se meni överiksi, mutta luulen että hyökkäävämpi peli olisi kostautunut pahemmin Italian kaltaista joukkuetta vastaan. Loppupeleissä Ingländ oli viimeiseen sekuntiin asti yhden Maguiren puskun päässä voitosta.

Englanti on ollut 80-luvulta asti yhden Butcherin/Adamsin/Pearcen/Terryn/Maguiren puskun päässä voitosta, eikä se nyt ole ikinä miltään menestysstrategialta näyttänyt.

Meinasin enemmän sitä, että nyt oli parempi jengi vastassa, ja tuo oli parasta mihin Englanti pystyi ilman järjetöntä riskiä. Toi tarkasti puoluksen kautta lähteminen on nimenomaan menestysstrategia, joka on vienyt kaksissa peräkkäisissä arvokisoissa viimeisiin otteluihin ja tehnyt Southgatesta Englannin menestyneimmän maajoukkuevalmentajan viimeiseen puoleen vuosisataan.

[Välikatossa rapiseva jyrsijä]

Rotumuistiko lie noussut pintaan erinomaisen ensimmäisen puoliajan jälkeen, kun Englanti teki englannit ja lähti pakittelemaan johtoasemassa jonnekin Zulu-elokuvan asemiin. Aiemmin sen on ymmärtänyt, kun keskikenttä on ollut täynnä pelkkiä perseenroiskijoita, mutta nyt tuntui jotenkin turhalta. Ja palkinnoksi saatiin 75 minuuttia tylsää ja ennalta-arvattavaa junnausta.

Mä näin asian niin, että Italia sai pelistä kiinni toisella jaksolla ja pakotti Englannin puolustuskannalle. Tarkka pakittelu on Southgaten Englannin selkäranka, joten ei se mikään suuri ihme ollut, kun siihen turvauduttiin parempaa joukkuetta vastaan. Ehkä se meni överiksi, mutta luulen että hyökkäävämpi peli olisi kostautunut pahemmin Italian kaltaista joukkuetta vastaan. Loppupeleissä Ingländ oli viimeiseen sekuntiin asti yhden Maguiren puskun päässä voitosta.

Englanti on ollut 80-luvulta asti yhden Butcherin/Adamsin/Pearcen/Terryn/Maguiren puskun päässä voitosta, eikä se nyt ole ikinä miltään menestysstrategialta näyttänyt.

Meinasin enemmän sitä, että nyt oli parempi jengi vastassa, ja tuo oli parasta mihin Englanti pystyi ilman järjetöntä riskiä. Toi tarkasti puoluksen kautta lähteminen on nimenomaan menestysstrategia, joka on vienyt kaksissa peräkkäisissä arvokisoissa viimeisiin otteluihin ja tehnyt Southgatesta Englannin menestyneimmän maajoukkuevalmentajan viimeiseen puoleen vuosisataan.

Minä olen sitä mieltä, että menestyksen taustalla on ennen kaikkea parantunut materiaali, kuten Mountin, Ricen ja Phillipsin kaltaiset nuoret ja nopeat taitoniekat, jotka ymmärtävät pallonhallintapelin päälle. Ja Englanti oli toisella puoliajalla sellaisessa siilipuolustuspaniikissa (TJEU Maguiren turhautunut monotus sivurajasta yli, kun paikoilleen jähmettynyt keskikenttä ei tarjoa yhden yhtä syöttölinjaa), etten osaa pitää sitä minkään punnitun koutsimääräyksen tuloksena.

Italia oli kyllä turnauksen paras joukkue, mutta Englanti jätti finaalissa antamatta parastaan.