Losseilla ajelu

[viemäri-INTEGRITY]

Haukkasalon Lossi Jämsässä Päijänteellä oli tänään seis kovan tuulen takia

Olikos tää maksullinen kapine ja liekö Haukkasalossa millainen retkeilypotentiaali?

Hyvä kysymys! Taisi olla niin että vakiasukkaille tms. ilmainen, mutta muukalaiset saa luvan maksaa...

[sössön sössön]

Lossit kyllä aivan mestaruusluokan kulkuväline

välillä tuol Turkkuses tulee heitettyä ylimääränen lenkki ihan sitä varten että pääsee lossiajelulle

[Doctor Muñiz]

Mökkisaareen menee lossi. Ja Eteläkuopiossa on Puutossalmen lossi soisalon saareen. Ihan mukavia juuh mutta sitten vituttaa kun sattuu tukkilautta menemään just ohi kun oot mökille menossa

Missäpäin tukkilauttoja? Ois nimittäin vielä nostalgisempaa bongattavaa kuin lossit.

No enpä tiiä, mutta Mikkelistä etelään kapealla vesireitillä oon näitä nähnyt ja viime kesältä tällainen uutinen: Tukkilauttojen bongaaminen helpottui – halutessaan voi saada viestin lähestyvästä kuljetuksesta

Louhivedellä oon nähnyt yöksi parkkeerattujakin tukkilauttoja (käyn siitä saaresta, jossa kiinnitysrengas on, poimimassa herkkutatteja)

[Hemmetinmoinen sössö]

Suomen maantielautoilla eli losseilla eletään parhaillaan vuoden kiireisintä aikaa. Lossilla matkustaa joka vuosi yli kolme miljoonaa ajoneuvoa, ja määrä on ollut korona-aikana kasvussa. Maan suurimmalla sisävesilossilla Pohjois-Karjalan Liperissä on aamun liikennettä tarkkailemassa toimittaja Petri Karvinen. Haastattelussa lossinkuljettaja Pekka Vänskä.

https://areena.yle.fi/1-50905414

[punkhank]

Lossin kuljettaja ajaa saman 500 metrin väylän päivittäin lähes sata kertaa ja määrä kasvaa – tästä konkari tunnistaa kyydin ensikertalaisen
Koronan myötä lisääntynyt kotimaan matkailu on lisännyt Suomen lossien matkustajamääriä. Keskikesä on lossien kiivainta sesonkia. 2020-luvulla lossit vähenevät ja uudistuvat, mutta perinteinen kulkumuoto ei ole katoamassa mihinkään.

Lossinkuljettaja Pekka Vänskä työpaikallaan Liperin Arvinsalmella heinäkuussa 2021.
Pekka Vänskä on ohjastanut losseja Liperin Arvinsalmella 1980-luvulta lähtien. Kuva: Petri Karvinen / Yle
PETRI KARVINEN
31.7. 11:15

Kun Pekka Vänskä tulee työpaikalleen, häntä tervehtivät Pyhäselän aallot.

Liperin Arvinsalmella maantielauttaa eli lossia ajava Vänskä tekee aaltojen kanssa myös yhteistyötä. Hän ylittää noin puolen kilometrin levyisen salmen Rääkkylän Oravisaloon joka päivä lähes sata kertaa.

Moni on kysynyt, eikö homma ole yksitoikkoista.

– Ei todellakaan. Tässähän vaihtuvat asiakkaat viiden minuutin välein. Ja saimaannorpankin olen jonkun kerran nähnyt, Vänskä kertoo hymyillen.

Vänskä aloitti lossarin uransa 1980-luvun alussa. Tuohon aikaan lossit olivat pienitehoisia ja niiden viat pystyi korjaamaan perustyökaluilla.

Nyt miehen alla on kolmella V8-moottorilla varustettu Nestori-jättilossi, jonka ohjaamossa on tietotekniikkaa kuin pienessä lentokoneessa. Esimerkiksi lossien perusominaisuus, metallinen vaijeri, on Nestorissa korvattu näytöllä vilistävällä virtuaalivaijerilla.

– Jos jokin menisi pahasti rikki, ei tätä välttämättä pystyisi enää itse korjaamaan. Mutta työ on onneksi samanlaista kuin aina: asiakaspalvelua veden pinnalla, jokaista kyytiin nousijaa tervehtivä Vänskä sanoo.

Arvinsalmen lossi täydessä autolastissa kesäisessä säässä heinäkuussa 2021.
Nestori on Suomen sisävesien suurin lossi. Se saapui Liperin Arvinsalmeen viime kesänä. Kuva: Ari Haimakainen / Yle
Korona nosti matkustusmääriä
Suomen sisä- ja ulkovesillä liikkuu nykyään 40 lossia. Viime vuosina lisääntynyt kotimaan matkailu on kasvattanut niiden matkustajamääriä tuntuvasti.

Losseissa kulki vuonna 2020 kaikkiaan 3,9 miljoonaa ajoneuvoa, mikä on noin 400 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Eniten ovat lisääntyneet henkilö- ja matkailuautot, joita on noussut kyytiin tavallista enemmän erityisesti Turun saaristossa.

Paikkakuntakohtaisesti erot matkustusmäärissä ovat suuria.

– Suomalaisten liikkuminen näyttää lisääntyneen, muttei mitenkään räjähdysmäisesti. Tähän syynä on se, että erilaisia tapahtumia järjestetään vähemmän, suurinta osaa Suomen losseja operoivan Finferriesin liikennejohtaja Matti Markkanen kertoo.

Vesistörikkaassa Itä-Suomessa matkustusmäärät kasvoivat keskimäärin parilla prosentilla per lossi. Liperin Arvinsalmelta vertailukelpoinen tieto puuttuu, koska lossirannan uudistustyöt katkaisivat kävijämittaukset kesken kiivaimman kesäsesongin.

Toissa vuonna Arvinsalmen yli kulki koko vuonna noin 95 000 matkustajaa. Lossari Vänskä on varma, että luvusta on tultu hieman ylöspäin. Mökkiläisiä ja turisteja on näkynyt aiempaa enemmän.

– Päivän aikana tästä menee yli keskimäärin 5–6 autoa – ainakin näin keskikesällä. Ensikertalaiset tunnistaa aika hyvin: voi olla sellaista pelokasta pälyilyä ratin takana tai sitten sellaista fiilistelyä, että otetaan selfieitä, Vänskä sanoo.


Suomen maantielautoilla eli losseilla eletään parhaillaan vuoden kiireisintä aikaa. Lossilla matkustaa joka vuosi yli kolme miljoonaa ajoneuvoa, ja määrä on ollut korona-aikana kasvussa.
Lossit kasvavat ja sillat lisääntyvät
Suomen lauttaliikennettä aiotaan lähivuosina kehittää tuntuvasti. Valtion tavoitteena on uudistaa lossiyhteyksiä niin, että ne palvelevat etenkin raskasta liikennettä nykyistä paremmin.

Maantielauttoja koko maassa hallinnoivan Varsinais-Suomen ely-keskuksen liikenneinsinööri Tapani Jaakkola kertoo tulevaisuuden lossien olevan nykyistä suurempia ja ekologisempia. Meneillään olevissa lossiyhteyksien kilpailutuksissa kantavuuden minimivaatimukseksi on asetettu 90 tonnia.

Vägingenjör Tapani Jaakkola står ute vid statens ämbetshus i Åbo.
Liikenneinsinööri Tapani Jaakkola kertoo suomalaisten lossien tuntuvan uudistumisen alkavan tällä vuosikymmenellä. Kuva: Dani Branthin/Yle
– Useimmat vanhat, kantavuudeltaan pienet lossit tulevat häviämään 2020-luvun aikana. Samalla muutamia losseja saatetaan korvata silloilla, Jaakkola kertoo.

Liperin Arvinsalmella lossiyhteyden tulevaisuus vaikuttaa vakaalta. Väylä kunnostettiin uuteen loistoon samalla, kun uusi lossi otettiin käyttöön viime kesänä.

– Kyllä tämä riittää tälle liikenteelle pitkäksi aikaa. Puheita sillasta ei ole viime aikoina kuulunut, lossari Vänskä miettii.

Lisää Pohjois-Karjalan uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.

Lue myös:

Tulevaisuudessa rekat mahtuvat helposti lossikyytiin –Suomen lauttaliikenne uudistetaan pohjia myöten

Kaikille losseille ja maantielautoille tulossa aikataulut 2020 – osa tienkäyttäjistä tyrmää Elyn suunnitelman

Nestori-lossista tuli Pohjois-Karjalassa nähtävyys – sisävesien jättilossin kyytiin mahtuu helposti kaksi täyttä tukkirekkaa

https://yle.fi/uutiset/3-12037984

[punkhank]

UutisetKotimaa
Mistä ihmeestä on kyse? Losseja saatetaan jatkossa ohjata yhä useammin ”virtuaalivaijerin” avulla
Suomen maantieverkolla on yhteensä 33 lossipaikkaa, joista suurin osa sijaitsee Varsinais-Suomen saaristossa ja Itä-Suomen järvialueilla.
Kuvassa Saukonsaaren ja Pietolansaaren välinen lossi Saimaalla. AOP
Tekijän kuva
Linda Laine
[email protected]
Tänään klo 10:01

Virtuaalivaijeria käytetään Suomessa tällä hetkellä kahdella lauttapaikalla.
Kyseessä on ohjelmistopohjainen tietojärjestelmä, joka avustaa kuljettajaa reitillä pysymisessä.
Losseja on yleensä pidetty väylällä ohjausköyden eli fyysisen vaijerin avustuksella.

Suomessa tehdään lainmuutosta, jolla mahdollistettaisiin se, että maantielauttaliikenteen losseja ohjattaisiin tulevaisuudessa yhä useammin ohjausköyden sijaan niin sanotun virtuaalivaijerin avulla.

Ohjausköysi on vedessä kulkeva fyysinen vaijeri, jota on käytetty lossin pitämiseksi väylällä. Nyt monet lossit ovat kuitenkin niin suurikokoisia, ettei fyysinen vaijeri enää estä lossia liukumasta pois väylältä, kertoo hallitussihteeri Eeva Ovaska liikenne- ja viestintäministeriöstä. Ohjausköysi on hänen mukaansa nykyään lähinnä ohjauksen apuväline.

Virtuaalivaijeri puolestaan on ohjelmistopohjainen tietojärjestelmä, joka avustaa kuljettajaa reitillä pysymisessä. Ovaskan mukaan virtuaalivaijeri lisää turvallisuutta. Sitä voidaan käyttää vuoden ympäri, myös vaikeissa talvisissa keleissä.

– Fyysinen vaijeri on usein monta kuukautta poissa käytöstä talvisin. Virtuaalisella vaijerilla ei ole samoja rajoitteita.

Kun fyysistä vaijeria ei ole voitu talvella käyttää, on losseja ajettu ilman niitä.
Mitä etuja virtuaalisesta vaijerista on?

Virtuaalivaijeri voi tuoda polttoainesäästöjä.

– Kun ei käytetä fyysistä köyttä, vältytään fyysisen ohjausköyden aiheuttamalta kitkalta. Tämä puolestaan vaikuttaa energiankulutukseen. On arvioitu, että virtuaalijärjestelmän käytöllä voidaan saavuttaa jonkin verran säästöjä, Ovaska kertoo.

Virtuaalista vaijeria voidaan käyttää myös silloin, kun väylällä tai laitureilla tehdään korjauksia. Fyysisen vaijerin kanssa tilanne on toinen. Ministeriön mukaan virtuaalisella vaijerilla on myös ympäristöetuja: se vähentää vaikutuksia lauttaväylän pohjaan, sillä metallinen vaijeri pöllyttää pohjasedimenttiä ja irrottaa ravinteita vesistön pohjasta.

Entä voiko virtuaalivaijerin hakkeroida? Ovaskan mukaan lakiesitys antaisi liikenne- ja viestintävirasto Traficomille valtuudet määritellä teknisiä vaatimuksia virtuaalivaijerille ja sitä kautta määrätä toimintavarmuuteen liittyvistä asioista.
Ei mikään uusi keksintö

Virtuaalivaijeri ei ole mikään uusi asia. Sellaisia on Suomessa jo käytössä Merenkurkussa Bergön lauttapaikalla ja Liperissä Arvinsalmen lauttapaikalla. Järjestelmä kehitettiin Bergön lauttapaikalla, jossa vaijeri takertui toistuvasti merenpohjan lohkareisiin ja katkesi.

Miksi virtuaalivaijeriin liittyen tehdään lakiuudistusta, jos sellaisia jo käytetään Suomessa? Ovaskan mukaan tarkoituksena on selkeyttää tilannetta ja helpottaa hallinnollista taakkaa.

– Nykyäänkin ohjausköysi on lain mukaan mahdollista korvata jollain muulla. Lainmuutoksen myötä Traficomilla olisi tarkemmat valtuudet määritellä, millaiset vaatimukset korvaavalle järjestelmälle asetetaan, Ovaska kertoo.

Näin päästäisiin pois nykyisestä järjestelystä, jossa kaksi jo olemassa olevaa virtuaalivaijeria pitää hyväksyttää määräajoin aina uudelleen ja uudelleen. Lakimuutos voisi edesauttaa sitä, että virtuaalivaijereita olisi käytössä enemmän.
Mistä on kyse?

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annettua lakia, jossa säädetään myös maantielautoista. Lakiin lisättäisiin uusi määräyksenantovaltuus liikenne- ja viestintävirasto Traficomille.

Tavoitteena on, että Traficom määrittelisi liikenteen turvallisuuden kannalta keskeiset tekniset edellytykset perinteiselle ohjausköydelle ja sitä korvaavalle virtuaalivaijerille.

Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 13.1.2022.

Suomen maantieverkolla on yhteensä 33 lossipaikkaa, joista suurin osa sijaitsee Varsinais-Suomen saaristossa ja Itä-Suomen järvialueilla.

Losseilla liikennöidään vuosittain 750 000–800 000 kilometriä.

Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/78fd ... 526df105fc

[Hemmetinmoinen sössö]

Virtuaalivaijeri

[Keijo Ihmiskilpi]

On joutunut lossilla ajelemaan kun jäätietä ei pääse vielä

[ana-conda]

Virtuaalivaijeri

Kappas kun ei esim. virtuaalipelastusrengas.

[Doctor Muñiz]

Hätinvirran lossi eestaas viimeisenä kesäisen lämpimänä päivänä. Hyvä lounas, luontopolku saari- ja kulttuurimaisemassa, vähän sienestystä, punkki suojautumisesta huolimatta sekä tavattoman upeat maisemat lukuisilta Puumalan saaristoreitin silloilta siinä välissä.

[renki]

Ajelin kesälomalla Alassalmen lossilla Manamansalossa. Matka oli lyhyt, mutta kokemus upea. Johdin autojoukon lossille ja pois. Tunsin itseni vänrikki Koskelaksi.

[Hardcore-Mummo]

Hemmetti, ei tullut ajeltua lossilla tänä kesänä. Ehtisköhän vielä korjata asian.

[Hemmetinmoinen sössö]

Minähän kävin viime vuonna tekemässä yhden lossimatkan, mutta oon unohtanut näemmä rapsata

Kyseessä oli "yksityinen" Karhusalmen lossi Ruokolahdella. Matka on maksullinen, ihan kuin tietulli pitäis maksaa. Kysyttiin kuitenkin että onko ok jos matkustetaan tää väli ees taas ilman ajoneuvoa niin tämä sopi ja saatiin free lossimatkaelämys.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Karhusalmen_lossi

[DrÖtker]

Haukkasalon Lossi Jämsässä Päijänteellä oli tänään seis kovan tuulen takia

Olikos tää maksullinen kapine ja liekö Haukkasalossa millainen retkeilypotentiaali?

Hyvä kysymys! Taisi olla niin että vakiasukkaille tms. ilmainen, mutta muukalaiset saa luvan maksaa...

Tuli käytyä kylässä viikko sitten Haukkasalossa. Osuuskunnan ylläpitämä lossi maksaa muukalaisille nykyään 8€/meno-paluu.
Aika iso osa saaren metsistä on hakattu, mutta ainaki Haukkavuoren ls-alue on ihan hieno.

[Hemmetinmoinen sössö]

Unelmaduuni

https://duunitori.fi/tyopaikat/tyo/loss ... OWa-GhZEo4