Matkailu ja ekologisuus

[hellan lettas]

Ja noissa kannattaa muistaa että lentokone on laskettu niin että se on täysi kun taas auto niin että yksin huristelet. Jos lähtee perheen kanssa autolla matkalle niin päästöt per lärvi tippuvat moninkertaisesti ja ero vaikka lentämiseen alkaa olemaan jo aikamoinen.

[Doctor Muñiz]

Finnairin laskurin luku tulee edellisenä vuonna toteutuneesta polttoaineenkulutuksesta sekä matkustaja- ja rahtimääristä kyseisellä reitillä. Se on kuitenkin vain polttoaineesta suoraan tulleen hiilidioksidin määrä per matkustaja.

Lipaston taulukoista voi katsoa noita henkilö- ja täyttöastemääriä.

[Höntti-Osku]

Nyt-liitteessäkin ollaan mieltä

https://www.hs.fi/nyt/art-2000005899368.html

Suomessa ei pysy järjissään marraskuussa ilman lentämistä – ja se on meidän parikymppisten luonnonystävien tragedia
Ronja Salmi
Julkaistu: 14.11. 13:28

Olin marras­kuu­matkalla. Kaksi viikkoa aurinko­rannalla, jossa oli surffattavia aaltoja. Seuraavan kerran aion olla lomalla joulu­kuussa. Sitten pääsiäisenä, jonka jälkeen mennään kesä­lomiin asti. Olen hionut elämääni neljän vuosiloman rytmin, jonka mukaan sovin työasiani. Yrittäjän ajankäytön luksusta.

Olen ajoittanut neljästä vakilomastani kaksi kahden kuukauden sisään. Tarvitsen eniten lomaa vuoden pimeimpänä aikana. Jos onnistun työasioideni suunnittelussa, olen marras-tammikuun välisenä aikana lomalla reippaasti yli kuukauden. Auringossa.

Aurinko on ainut ongelma tässä systeemissä. Marras-joulukuussa aurinkoon vaaditaan lentämistä. Hiilijalanjälkeä. Paskaa omatuntoa.

Jopa matkabloggaajat jäävät tätä nykyä kotiin. Minunkin pitäisi.

Tietenkin olen ilmastoahdistunut. Olen parikymppinen helsinkiläinen, Flow-festivaalin vakiokävijä. Olen syönyt ala-asteelta saakka kasvisruokaa, vaihtanut kauramaitoon ja härkikseen heti kun ne saapuivat Alepaan. Ostan palveluita esineiden sijaan, asun pienesti ja korjautan vanhoja vaatteitani.

Kaikki tämä on turhaa näpertelyä verrattuna siihen, että singahdan trooppisiin lämpötiloihin käristämään itseäni, ottamaan selfieitä meriveden kähertämistä hiuksistani, tekemään ei-mitään.

On aivan selvää, että juuri minun tulisi luopua lentämisestä.

Mutta jos luovun lentämisestä, luovun myös systeemistäni. Jos luovun systeemistä, päästän irti tarinasta, jonka olen itselleni sepittänyt. Se tarina on kasvanut jopa uskomuksen mittoihin.

Uskon, että aina voi ottaa hatkat. Se on naiivi ja romanttinen ajatus, joka ei perustu sen suuremmin mihinkään, mutta ehkä vähän lapsuuden Lucky Luke-sarjakuviin. Sarjakuvan viimeisessä ruudussa yksinäinen cowboy ratsastaa auringonlaskuun ja vain pölypilvi jää hevosen kavioista jälkeen. Hatkat ottaa myös Maija Vilkkumaan mimmi Ingalsin Laurassa, ja aika moni muu laulun, elokuvan tai kirjan päähenkilö. Näen itseni tällaisena henkilönä. Jos tulee tiukka paikka, vaihdan maisemaa ja nimeä.

Todellisuudessa en ole koskaan elämässäni joutunut tekemään valintaa, jonka mahdollisena lopputulemana olisi maanpako. Mutta olen rakentanut säästötililleni puskurin, hatkarahakassan joka ylläpitää tuota illuusiota. Ja toimii kerran vuodessa matkarahakassana. Säästötili on todellisuudessa pelastusrengas, jonka voin heittää valitsemaani kohteeseen, kun pimeys hiipii oven alta ekosähköllä lämpiävään asuntooni.

En usko jumalaan tai pelastukseen, mutta uskon että kaksi viikkoa palmun alla tekee ihmeitä. Kun arki tuntuu loputtomalta limbolta, ajattelen merivettä ja kookoksia. Ajattelen, että jos kaikki tämä läikkyy yli ja en vain mitenkään enää jaksa, voin aina karata täältä. Minulla on pelastusrenkaani, minä voin uhmata vallitsevaa säätä ja valita auringon. Minun ei tarvitse kelejä kumarrella! Minulla on oikeus päättää omasta tarinastani! Jos minä tahdon aurinkoa marraskuussa, minähän sitä saan! Uhmakkuuteni on sukua ilmastonmuutoksen alkusyille: maapallon tila on seurausta ajatusharhasta, jossa ihminen tulee ensin ja muut mukautuvat.

Mutta maapallolta ei voi ottaa hatkoja. Tulee marraskuu, kun kaikki pakopaikat ovat varattuja.

Lopulta uskossani ja lomailussani on kyse myös ilmastonmuutoksesta itsestään. Minun pitäisi oppia elämään kestävällä tavalla. Meidän tulisi oppia elämään kestävällä tavalla. Minun pitäisi jakaa jaksamiseni siten, että voisin luopua aurinkohaaveista ja pakomatkoista. Meidän tulisi jakaa olemassaolevat resurssit paremmin, ja luopua maailmankuvasta, jossa jokainen sukupolvi saa enemmän materiassa mitä edellinen.

Mutta miten se tehdään? Miten minun tulisi elää, että selviäisin marraskuun Suomessa järjissäni? Työkykyisenä? Onnellisena? Pitäisikö laskea rimaa? Ajatella, että ei ihminen voi saada aikaan marraskuun loskassa sitä samaa, mihin pystyy kesäkuun auringossa. Ehkä pitäisi vähentää työtunteja, tai työviikkoa. Sovittaa harrastuksensa uudelleen, ottaa vastaan vähemmän haasteita. Käpertyä talviunille.

Minkälainen tarina se on? Minkälainen on tarinasta ihmisestä, joka ei lähde ja yrittää tehdä sen, mikä tehtävissä on, siellä missä on? Minkälainen on marraskuu Helsingissä, jos itseään ei voi lohduttaa ajatuksella, että taivas on vain netistä ostettavan lentolipun päässä?

Minulla ei ole mitään hajua.

[qwertyuiopå]

Voi vittu.

[hellan lettas]

Mun mielestä toi on just hyvä kirjotus ja tärkeä koska se tuo tän järjettömyyden esiin.

[sössön sössön]

ja esittää ihan järkevän kysymyksen: jos marraskuussa on suorittaakseen pakko lentää aurinkoon latautumaan niin onko marraskuussa pakko suorittaa

karhutkin nukkuu talviunta tähän aikaan vuodesta

[Doctor Muñiz]

Neljän vuosiloman rytmi, joka pitää sisällään kaksi rantalomaa tropiikissa lyhyen ajan sisällä, osoituksena itselle, että aina voi ottaa hatkat

[Sergio Pissahätä]

Ronja Salmi saa aina ihmettelemään, missä todellisuudessa jotkut elää

[Hans Normaali]

Tuli noita taulukoita kattellessa mieleen semmonen homma että mikä on se tekninen/muu syy minkä takia ei rakenneta isompia potkurikoneita, kun semmoset kerran on taloudellisempia? Tähän on varmaan joku järkevä syy, mitä en vaan hiffaa.

[bertie worcestershire]

Tuli noita taulukoita kattellessa mieleen semmonen homma että mikä on se tekninen/muu syy minkä takia ei rakenneta isompia potkurikoneita, kun semmoset kerran on taloudellisempia? Tähän on varmaan joku järkevä syy, mitä en vaan hiffaa.

Suihkari menee nopeampaa ja korkeammalla kuin propellimoottorilla varustettu kone, ja potkurikone kuluttaa enemmän polttoainetta korkealla, joten pitkille matkoille suihkukone on edullisempi. Suurempi lentokorkeus on etu, koska ilma on ohuempaa ja aiheuttaa vähemmän vastusta matkantekoon.

[Hans Normaali]

Tuli noita taulukoita kattellessa mieleen semmonen homma että mikä on se tekninen/muu syy minkä takia ei rakenneta isompia potkurikoneita, kun semmoset kerran on taloudellisempia? Tähän on varmaan joku järkevä syy, mitä en vaan hiffaa.

Suihkari menee nopeampaa ja korkeammalla kuin propellimoottorilla varustettu kone, ja potkurikone kuluttaa enemmän polttoainetta korkealla, joten pitkille matkoille suihkukone on edullisempi. Suurempi lentokorkeus on etu, koska ilma on ohuempaa ja aiheuttaa vähemmän vastusta matkantekoon.

Jotain tänkaltaisia ounasteluja mulla olikin, mutta ei parempaa tietoa. Tattis!

[Höntti-Osku]

Ronja Salmi saa aina ihmettelemään, missä todellisuudessa jotkut elää

Mullakin on kyllä duunikavereita jotka lentää melkein kymmenen kertaa vuodessa. Roadtrip jenkkeihin, trooppinen loma Karibialla, perus etelän matka Kreikkaan, Alpeille ja Lappiin laskettelemaan, itä-Eurooppaan dokaamaan halpaa viinaa pari kertaa vuodessa jne. Tai sitten yksi tuttu Virossa jonka avovaimon porukat asuu jenkeissä, siellä lennetään sitten pari kertaa vuodessa ja myös ne porukat lentää sinnepäin pari kertaa. Noiden tyyppien arkeen vaan kuuluu lentomatkailu eikä se lopu ellei siitä tule merkittävästi kalliimpaa.

[Höntti-Osku]

Saakelin tuplat

[Tuulipuku]

Toi kirjoitus paljastaa toisen ongelman juuren. Mun on esimerkiksi todella vaikea tuntea huonoa omatuntoa siitä, että lennän kerran 1-2 vuodessa lomalle, kun toiset painaa tollasta tahtia ympäri maapalloa. Tämä on tietysti vähän sukua sille, että miksi suomalaisten pitää koska muut.

[aatos kipotti]

Tuli noita taulukoita kattellessa mieleen semmonen homma että mikä on se tekninen/muu syy minkä takia ei rakenneta isompia potkurikoneita, kun semmoset kerran on taloudellisempia? Tähän on varmaan joku järkevä syy, mitä en vaan hiffaa.

Suihkari menee nopeampaa ja korkeammalla kuin propellimoottorilla varustettu kone, ja potkurikone kuluttaa enemmän polttoainetta korkealla, joten pitkille matkoille suihkukone on edullisempi. Suurempi lentokorkeus on etu, koska ilma on ohuempaa ja aiheuttaa vähemmän vastusta matkantekoon.

Tuon taulukon suihkari MD80 taitaa olla joku iänkaikkisen vanha vehjes, jolla kai Finnair ei ole lentänyt aikoihin. Taitaa suurin osa Finnairin Euroopan liikenteestä kulkea paljon uudemmilla Airbuseille ja Embraereilla nykyisin ja olettaisin, että niiden polttoaineenkulutus on pienempi.