Matkakohteiden vilunkiveijarit

[Hemmetinmoinen sössö]

Pariisissa Sacre-Coeurin juurella meidät pysäytti pari afrikan miestä ja alkoi solmimaan upeita rannekkeita samantien ranteisiin hokemalla "hakuna matata where you are from" ja että heillä on Suomessa sukulaisia. Toki siinä samantien tajusin että ilmaista lystiä ei tule olemaan, mutta en tajunnut siinä vaiheessa ottaa kättä pois vaan katselin seurueeseen päin. "I know you are looking for your friends" tokaisi afrikan mies kun ranneke oli upeasti punottu ranteeseen. Enpä hirveästi viitsinyt alkaa väittelemään, ettei puhunut hinnasta mitään enkä aio mitään maksaa, joten heitin pari euroa ja jatkoin matkaa. Vituttihan tuo.

[Lainsuojaton Sydäntensärkijä]

Ei nyt mitään erityisempiä kusetuksia tule mieleen kuin yksi ovela taksikuski Pariisissa. Meillä oli ihan hiton kiire Pariisin lentokentältä juna-asemalle että kerettäisiin Nantesiin lähtevään junaan. Tässä piti olla alunperin ihan hyvin aikaa siirtyä julkisilla juna-asemalle, mutta kentällä venähti kun selviteltiin yhtä kadonnutta kitaraa. Otettiin sitten taksi että kerettäis asemalle ja sanotiin kuskille et nyt on kiire, ja kuski pyys näyttää junalippua että heittää meidät jotain kautta mahdollisimman lähelle oikeeta raidetta. Matkasta tulikin kunnon thrilleri, sillä aika meinas loppua. Kuski ajo jotain parkkihallireittiä johonkin mestaan asemalla johon jätti meidät ja vakuutteli että oikea raide on ihan viereisen oven takana. Tässä vaiheessa junan lähtöön oli jotain 2min. Siinä kun kiireessä oltiin purkamassa kamoja peräkontista niin taksikuski heitti että kitaroista tulee 20€ tai vastaava lisämaksu. Ei siinä paljoa pystynyt väittelemään kun juna oli lähössä aivan just. Onneks raide oli kuin olikin oikeasti siinä vieressä ja just sekunnilleen kerettiin junaan. Myöhemmin reissun aikana kun palasin samalle asemalla hiffasin et kuski oli ajellu jonkin aikaa siinä ihan ympäristössä ja kuluttanut aikaa, että taksamittari rullaa ja meille tulee pieni kiirepaniikki junaan niin et pystyy heittämään hatusta tuon lisämaksun ilman että keretään väittelemään.

[annan neuvon: ala nussia koiria]

Varmaan jossain jo avautunutkin tästä mutta Shanghaissa back in the day: Hortoilen jossain keskustassa turistina ja kolme opiskelijaa (2 mimmiä ja 1 mies) haluavat keskustella kanssani englanniksi ja parantaa kielitaitoaan. Hetken turistaan ystävällisesti ja sitten ehdotetaan että mennään teelle ja pääsen tutustumaan perinteiseen kiinalaiseen teeseremoniaan. Siinä kävellään ja jubaillaan (jälkikäteen: ei mitään havaintoa ilmansuunnista) ja löydetään hyvä paikka. Maistellaan erilaisia teeplaatuja ystävällisessä hengessä. Lopuksi tuodaan laskua - jotain >1000 € - jonka minä kuulemma olen luvannut maksaa ja samalla mukana hyvitykseksi useamman sadan € teepaketteja. Protestoin tietty ja ilmoitan että luonto kutsuu. Pakenen wchen etsien poistumistietä - tieni blokkaa isoin kiinalainen jota olen nähnyt ja muut paitsi vessan ovi lukossa. Kukaan eikä itsenikään ei tiedä missä ollaan eli mitäköhän tässä ? Ilmoitan että maksan vain itse juomani teet ja hinnasto muuten perkele tänne ja heti. Kaikki "opiskelijat" murjottavat. Arvaatte varmaan että summa joka kuitattiin visalla oli melko iso. Kun tämä hoidettu, ovet avautui, opiskelijaneidit saattavat minut lähimmälle metroasemalle ja haluavat vaihtaa kanssani sähköpostiosoitteet. Kun pääsen vaunuun nauran hulluna tyhmyyttäni ja noiden taitavuutta. Naurattaa muuten vieläkin - olin ihan selvinpäin eikä tässä ollut edes mitään seks-elementtiä mukana vaan pelkkää hyväntahtoisuutta.

Pekingissä tuli muutama vuosi sitten vastaava. Mutsi ja tytär duo tässä. Olin menossa pekingin ankkaa syömään ja sanoivat että ei kannata mennä kun siellä maksaa *yksi nolla lisää oikeaan hintaan* tuu meidän kanssa teelle, haluttaisiin niin puhua englantia! Tarkoituksellinen valuuttahämmennyksen yllyttäminen toki tärkeää tässä. Menussa oli sit aika hämmentävät hinnat ja yrittivät ystävällisyydellä ja sosiaalisella paineella saada homman rullaamaan mutta mua kiinnosti siinä vaiheessa se ankka enemmän, kun maksoi kuitenkin vähemmän kuin ne teet

Jamaikassa oli kyl kaikemmoista vedätysoletettua siellä sun täällä, oli low season ja olin usein ainoa länkkäri turistikohteessa. Ymmärrystä köyhille lokaaleille riitti kyllä vaikka tyrkytys oli kovaa, yleensä riitti kyllä fistbump ja respektit. Yks jannu jonka kanssa olin jutellut jo varmaan puoli tuntia ilman että yritti myydä mulle mitään, tarjos sitten jointtia ja just kun yritin siitä filtterittömästä ottaa pienet imut niin sanoi että se on muuten kokaiinia. Jäi sit kräkit polttamatta

Toinen jamaikasuosikkini vaikkei mikään vedätys niin menin sitten paikalliselle reggaekeikalle. Selkeästi erittäin kovat muusikot soittivat lähinnä marleykovereita biitsibaarissa, multa tuli about seittemän naista tarjoamaan palveluksia. Ensimmäisenä tuli parivaljakko, ja kun ei kiinnostanut lähteä kämpille, toinen katsoi alaviistoon kohti miehuuttani ja sanoi "you're not a real man!"

[useita piribooleja piilossa]

Tämä ei varsinaisesti ole huijaus, koska mitään hyötyä siitä ei huijareille ollut ja muutenkin todella kummallinen tilanne.

Siskoni olivat Pariisissa reissulla, jonka aikana jeesailivat yhdellä hyväntekeväisyyskirpparilla, tyyliin joku paikallinen Fida tms. No, sinne tuli vanhempi pariskunta etsimään huonekaluja. Siinä sitten ostosten lomassa jutskailtiin muutakin ja kävi ilmi, että pariskunta piti hostellia jossain suht lähellä olevassa pikkukaupungissa ja nää huonekalut olivatkin sinne tulossa. Kutsuivat siskojani kovasti käymään siellä, antoivat käyntikortin ja numeron, johon voi soittaa, jos ovat tulossa.

Siskot päättivät sitten tehdä maakuntamatkailureissun, hommasivat bussiliput ja järjestelivät muutenkin hommat. Unohtivat kuitenkin soittaa ennen lähtöä, mutta ajattelivat, että tuskinpa tuo haittaa, eiköhän pariskunta sieltä hostellilta löytyisi, osoite oli käyntikortissa. Päättivät kuitenkin pirauttaa perillä ollessaan, mutta numero ei ollut käytössä. Tämä vähän oudoksutti, mutta ehkäpä olivat kirjoittaneet sen väärin ylös. He suuntasivat käyntikortissa mainittuun osoitteeseen, mutta siellä ei ollut hostellia. Nyt oudoksutti vielä enemmän ja kysyivät sitten ohikulkijalta, että tietääkö tämä missä käyntikortin hostelli sijaitsee ja eikö nyt olla juuri siinä paikassa. Ohikulkija sanoi, että kyllä vaan, mutta tuota hostellia ei ole siinä ollut enää moneen vuoteen.

Tiedä sitten mikä homma tässä oli takana. Ainoa mitenkään järkevä selitys, mikä itselle tulee mieleen on jonkinlaiset mielenterveysongelmat tai muistisairaus, jonka takia käydään ostelemassa tavaraa kauan sitten suljettuun hotelliin, mutta kuulemma mikään ei viitannut sellaiseen sinä aikana, kun olivat tekemisissä. Mutta joo, ei ehkä ihan osu topikin aiheeseen, koska sellaista kusetushuijauskulmaa tässä ei ollut.

[Hans Normaali]

Näitähän piisaa voi vittu.

[Doctor Muñiz]

Näitähän piisaa voi vittu.

Tapasinpa kerran reissullani rehdin taksikuskin...

[Hardcore-Mummo]

Vähän yllättäen eniten säätöä on tainnut itsellä olla autovuokraamoiden kanssa. "I can upgrade your car for the same price" ja sit yllättäen se same price on originaali plus 200 rahaa. Kaikki vakuutushommat (mitkä olen valinnut etukäteen) pitää tehdä jostain syystä uusiksi ja koko ajan katsoa suurennuslasin kanssa ettei mukaan myydä jotain 200€/pv meteoriittivakuutusta.