Matkakohteiden vilunkiveijarit

[Ruutari]

Turkissa joku koijari-hedelmäkauppias myi aimo kassin hyviä hedelmiä kalliilla. Ei niitä edes punnittu. Säkki oli silti joku 4 tai 5€ tjsp. ja silleen halpa. Seuraavana päivänä tyyppi huuteli oikein kadun puolelta ja moikkaili kun sai jekutettua.

[Eräs Mies]

Siis jätkä ulisee jostain vitun kympistä jollekkin intialaiselle ja siitä että sun matkabudjetti toisellapuolella maapalloa ei kestä jotain kymppiä sinne/tänne... on siinä vittu pihi jorkki. Varsinainen siirtomaa kyykyttäjä kusipää oikeastaan.

Pitää ilmeisesti itseään jonain hyväntekijänä kun on monella tonnilla käyttänyt pilkkahintaisia palveluita.
Ei minuakaan kotipitäjän ruokakaupassa herroitella vaikka oon sinne monta tonnia kantanut.

[Luotettava duunikaveri]

Nykissä Hard Rock cafessa tuli sen verran juhlavaa yritystä etten enää mene sinne. Ensin baarimikko yritti tonnin seteleitä ja anto mun huntilla maksamista juomista takaisin viidestäkympistä. Hieman kuuluvammin sanomani "that was a hundred dollar bill!" toi kyllästyneen naaman pyörittelevillä silmillä ja viiskymppiä takaisin "sorry, my mistake Sir...." lauseella. Vieressä istuneet paikalliset tuumivat vaan että olipas nuija baarimikko. Seuraavana iltana lätkämatsin jälkeen kun ei lähistöltä löytynyt mitään auki olevaa syömälää, käytiin siellä taas. Jälleen maksoin kahden aterioinnit satasella ja tarjoilijatar jäi sille tielleen. Kysyin hetken kuluttua että missäs vaihtorahat. "Ai mä luulin että loput oli tippiä?" Juu juu, just ja just yli viidenkympin safkoista toinen mokoma tippiä. Nice try...

[Chronosaurus]

Siis jätkä ulisee jostain vitun kympistä jollekkin intialaiselle ja siitä että sun matkabudjetti toisellapuolella maapalloa ei kestä jotain kymppiä sinne/tänne... on siinä vittu pihi jorkki. Varsinainen siirtomaa kyykyttäjä kusipää oikeastaan.

Pitää ilmeisesti itseään jonain hyväntekijänä kun on monella tonnilla käyttänyt pilkkahintaisia palveluita.
Ei minuakaan kotipitäjän ruokakaupassa herroitella vaikka oon sinne monta tonnia kantanut.

Kyllä Munizilla on tossa kuitenkin pointtinsakin. Luin jostain, että joissain turistoituneemmissa kehitysmaissa jo pikkuskidit haaveilee jostain tuk-tuk -/ taksikuskin ammatista, vaikka tarjolla olisi ilmainen koulutus aina ihan ylempään tutkintoon asti. Köyhillä perheillä ei kuitenkaan ole välttämättä mahdollisuutta pitää skidiään koulussa ns. loppuun asti, vaan rahaa
on tienattava. Ja mitä avokätisemmin turistit "ylimaksaa" palveluista, sitä houkuttelevampaa on laittaa skidit tekemään niitä turismiin liittyviä hommia koulunkäynnin sijasta.

Mielelläni tosiaan tippaan vähän reilummin itsekin, mutta muuten pyrin kyllä neuvottelemaan hinnat mahdollisimman lähelle sitä, mitä paikallisetkin maksaa. Ja kyllä, hävettää
välillä vääntää jostain minulle merkityksettömästä summasta.

[Doctor Muñiz]

Siis jätkä ulisee jostain vitun kympistä jollekkin intialaiselle ja siitä että sun matkabudjetti toisellapuolella maapalloa ei kestä jotain kymppiä sinne/tänne... on siinä vittu pihi jorkki. Varsinainen siirtomaa kyykyttäjä kusipää oikeastaan.

Pitää ilmeisesti itseään jonain hyväntekijänä kun on monella tonnilla käyttänyt pilkkahintaisia palveluita.
Ei minuakaan kotipitäjän ruokakaupassa herroitella vaikka oon sinne monta tonnia kantanut.

Teille tuntuu molemmille olevan eksaktitkin numerot sen verran vaikeita, etten yhtään ihmettele, ettette mieti, mitä maksatte ja mikä on käypä hinta.Tiedoksi nyt kuitenkin uudelleen, että 30-40€ ei oo sama kuin 10€ jne. Pitää ilmeisesti myös kertoa, että se käypä hinta turistille ei useinkaan ole sama kuin paikkakuntalaisille ( = ylimääräistä pitää maksaa joka tapauksessa).

Miks muuten luulette, että suosituissa turistikohteissa Intiassa viranomaiset suitsii tota ylihinnoittelua monin keinoin? (Eikä pelkästään turisteihin kohdistuvaa ylihinnoittelua.)

Vittuilua matkakohteiden valinnasta otetaan vastaan tyypeiltä, jotka ovat tarkoituksella menneet maihin, joissa on vielä enemmän absoluuttista köyhyyttä.

[Doctor Muñiz]

Siis jätkä ulisee jostain vitun kympistä jollekkin intialaiselle ja siitä että sun matkabudjetti toisellapuolella maapalloa ei kestä jotain kymppiä sinne/tänne... on siinä vittu pihi jorkki. Varsinainen siirtomaa kyykyttäjä kusipää oikeastaan.

Pitää ilmeisesti itseään jonain hyväntekijänä kun on monella tonnilla käyttänyt pilkkahintaisia palveluita.
Ei minuakaan kotipitäjän ruokakaupassa herroitella vaikka oon sinne monta tonnia kantanut.

Kyllä Munizilla on tossa kuitenkin pointtinsakin. Luin jostain, että joissain turistoituneemmissa kehitysmaissa jo pikkuskidit haaveilee jostain tuk-tuk -/ taksikuskin ammatista, vaikka tarjolla olisi ilmainen koulutus aina ihan ylempään tutkintoon asti. Köyhillä perheillä ei kuitenkaan ole välttämättä mahdollisuutta pitää skidiään koulussa ns. loppuun asti, vaan rahaa
on tienattava. Ja mitä avokätisemmin turistit "ylimaksaa" palveluista, sitä houkuttelevampaa on laittaa skidit tekemään niitä turismiin liittyviä hommia koulunkäynnin sijasta.

Mielelläni tosiaan tippaan vähän reilummin itsekin, mutta muuten pyrin kyllä neuvottelemaan hinnat mahdollisimman lähelle sitä, mitä paikallisetkin maksaa. Ja kyllä, hävettää
välillä vääntää jostain minulle merkityksettömästä summasta.

Näissä hommissa kielitaitoinen supliikkimies pääsee kuorimaan kauppojen, hotellien, ravintoloiden ja matkatoimistojen komissioita turisteilta, jotka uskovat, että taksi- tai riksakuskia kannattaa kuunnella (aika usein yrittävät viedä komissiomestaan pyydetyn paikan sijasta ilman suostumustakin). Jos luette matkaoppaiden ja matkailusivustojen varoituksia siitä, mitä esim. Delhin lentokentältä otetusta taksista saattaa poikia hyväuskoisuuden saattelemana, niin selviää nopeasti, etteivät vain rahat ja muu omaisuus ole vaarassa...

Nää erinäiset kikat muuten selviää ihan taksi- ja riksakuskien kanssa juttelemallakin...

[Eräs Mies]

Onpa hyvä ettei oo koskaan ollut kiinnostusta lähteä mihinkään Intiaan. Toivottavasti rahastavat turistit hyvin.

[Doctor Muñiz]

Tai Nepaliin, Sri Lankaan, Meksikoon, Peruun, Boliviaan ja Egyptiin.

Itse asiassa mm. Kreikassakin voi törmätä tällasiin. Ja Ruotsissa. Mites muuten taksiliikenteen vapautukset Suomessa?

[Doctor Muñiz]

Oottelen tässä vielä sitä, että osoitat tyytyväisyyttäsi siihen, että mut aikanaan huumattiin ja ryöstettiin oikein hyvin Intian Shimlassa. (Liittyy topikkiin, muttei taksi- ja riksakuskeihin.)

[Eräs Mies]

Mites muuten taksiliikenteen vapautukset Suomessa?

Ei kai siinä mitään jos on hinnat selvästi nähtävillä etukäteen ja niistä pidetään kiinni.

[Damone]

Turisteja voi kusettaa ihan rauhassa. Ei tunnu missään.

[Housut]

Varmaan jossain jo avautunutkin tästä mutta Shanghaissa back in the day: Hortoilen jossain keskustassa turistina ja kolme opiskelijaa (2 mimmiä ja 1 mies) haluavat keskustella kanssani englanniksi ja parantaa kielitaitoaan.

Spoiler:

Hetken turistaan ystävällisesti ja sitten ehdotetaan että mennään teelle ja pääsen tutustumaan perinteiseen kiinalaiseen teeseremoniaan. Siinä kävellään ja jubaillaan (jälkikäteen: ei mitään havaintoa ilmansuunnista) ja löydetään hyvä paikka. Maistellaan erilaisia teeplaatuja ystävällisessä hengessä. Lopuksi tuodaan laskua - jotain >1000 € - jonka minä kuulemma olen luvannut maksaa ja samalla mukana hyvitykseksi useamman sadan € teepaketteja. Protestoin tietty ja ilmoitan että luonto kutsuu. Pakenen wchen etsien poistumistietä - tieni blokkaa isoin kiinalainen jota olen nähnyt ja muut paitsi vessan ovi lukossa. Kukaan eikä itsenikään ei tiedä missä ollaan eli mitäköhän tässä ? Ilmoitan että maksan vain itse juomani teet ja hinnasto muuten perkele tänne ja heti. Kaikki "opiskelijat" murjottavat. Arvaatte varmaan että summa joka kuitattiin visalla oli melko iso. Kun tämä hoidettu, ovet avautui, opiskelijaneidit saattavat minut lähimmälle metroasemalle ja haluavat vaihtaa kanssani sähköpostiosoitteet. Kun pääsen vaunuun nauran hulluna tyhmyyttäni ja noiden taitavuutta. Naurattaa muuten vieläkin - olin ihan selvinpäin eikä tässä ollut edes mitään seks-elementtiä mukana vaan pelkkää hyväntahtoisuutta.

Mulle ja edesmenneelle isälleni koetettiin tätä samaa kahden mimsyn voimin Pekingissä. We are really nice girls, hoettiin jatkuvasti. Seks-element kävi myös mielessä. Homma haisi kusetukselle kilometrien päähän, joten sanottiin vaan toistuvasti, että ollaan kiireisiä jne. Lopulta mirmelit kyllästyivät ja alkoivat haistatella kunnon fak juu -meiningillä. Olin sen verran puulla päähän lyöty, etten tajunnut vetäistä kunnon röhönauruja häippäisevien naisten perään. Googlaamalla tuo teehuonehuijaus sitten myöhemmin löytyikin. Siitä on myös vissiin joku taidegalleriaversio, ja muistankin kun vaimoa ja meikää yrittivät vuosia takaperin 'taideopiskelijat' saada katsomaan lähellä olevaa näyttelyään, mutta sinnekään ei onneksi ollut aikaa lähteä.

[Housut]

Samalla reissulla Pekingissä haluttiin isän kanssa tehdä muuriretki seuraavana päivänä. Kysyttiin hotelliin tultuamme mahdollisuuksia, ja meidät ohjattiin jollekin virkailijalle, joka esitteli vaihtoehtoja. Kaikki niistä kesti helvetin kauan, ja niihin oli ympätty lounaat ja käsityöläistehdasvisiitit jne. jotka ei tod. kiinnostaneet, joten sanottiin että me mietitään ja lähdettiin kaupungille. Törmättiin kadulla kaiffariin, jonka kylteissä tarjottiin muurireissuja, ja hinnatkin oli näkyvillä. Tyyppi haastoi hyvää englantia ja sekin tarjosi kaikenlaisia räätälöityjä juttuja, joista me kieltäydyttiin ja se ymmärsi sen hyvin. Saatiin sovittua että autoo hakee meidät hotellilta aamulla, vie muurille, venaa siellä sovitun ajan ja tuo takaisin kaupunkiin. Hinta lyötiin lukkoon. Seuraavana päivänä homma toimi juuri kuten sovittu. Kuski kyllä kysyi halutaanko me syödä lounasta, mutta vedettiin muurireissu hotelliaamiaisen voimalla ja syötiin vasta takaisin tultua Pekingissä, ja reissu maksoi juuri sen mitä sovittu.

Hotellissa alkoikin sitten erikoinen rumba. Henkilökunta halusi kovasti tietää, miten ja mihin hintaan teimme muuriretkemme. Selitämme vähän ihmetellen, että vuokrasimme yksityisyrittäjältä auton. Poistumme huoneeseemme, mutta hetken kuluttua puhelin soi, ja soittaja tiedustelee jälleen muurivisiitin yksityiskohtia. Selitykset eivät auta, koska kohta oven takana on kolme ihmistä kysymässä, mistä buukkasimme retkemme. Luulivat jossain vaiheessa, että retkemme on varattu hotlasta ja yritin selittää että ei kun keskustan ostarista. Ja eipä aikaakaan kun tulee taas puhelu, jossa soittaja ei ymmärrä vastauksiamme ollenkaan, ja pian on oven takana taas ymmällään olevia kiinalaisia tivaamassa retkemme tarjoajaa. Aluksi luulemme, että henkilökunta on vain mustasukkainen siitä, että varasimme reissumme muualta kuin heiltä, mutta ilmeisesti he olivat pitkään siinä käsityksessä, että retki oli heiltä buukattu ja rahaa ei näkynyt missään. Provikoidensa perässä olivat. Otan kartan, ja selitän niin yksinkertaisella englannilla kuin osaan, että ostimme palvelun kaukana hotellista, ja onneksi löydän vielä retken järjestäjän käyntikortin, jonka piccolo pyytää lainaksi (eikä tosin koskaan palauta sitä).

Samainen hotellipoika lupaa järjestää meille vielä kyydin lentokentälle aamuksi. Hinta on 150 yuania, jonka tiedän ylihintaiseksi, mutta onpahan kyyti sitten varma. Kaveri pyytää 50 yuania etukäteen, ja antaa auton numeron, se on valmiina aamulla meitä odottamassa, hän vakuuttaa. Mitään taksiahan ei tietenkään aamulla ole ja joudumme maksamaan aamuvuoron pikkololle vielä toisen palvelurahan taksin huikkaamiseta.

[Housut]

Venäjä-Mongolia -rajanylityksen jälkeen junaan hyökkää rahanvaihtajia. Maailman parhaan valuutannimen suvereenia hallitsijaa, Mongolian tögrökiä ei voi vaihtaa maan ulkopuolella, joten ensi tilaisuus tarjoutuu NYT! Nooh, ei tässä alkuun tarvita paljon, miten olisi tuollaiset tuhat ruplaa, kolmenkymmenen euron pintaan. Vaihtokurssi kaverilla on 1:20. Että peräti 20 tögrökiä yhdellä ruplalla, sehän on paljon! Kaveri selittää, etteivät ruplat enää kelpaa Mongoliassa vaihtopisteissä, vaihtakaa nyt. Kuulostaa myyntipuheelta, mutta ota tosta nyt vielä toinen tonni ja anna KAKSKYT TONNII lisää!

Ulan Batorin rahanvaihtopisteiden kurssi ruplille osoittautuu myöhemmin 43:ksi. Junan rahanvaihtajaheppu käy ennen lähtöään vielä ainakin kaksi kertaa varmistamassa, ettemme sittenkin haluaisi vielä vaihtaa lisää. Kuulen hänen mutisevan pois mennessään itsekseen: 'money money money money...'

[643001613633]

Kiinalaiset ei kyl kauppatilanteissa anna armoa kenellekään Sen lisäksi että kauppiaan lähtöhinnalla ei ole mitään tekemistä tavaran oikean arvon kanssa (100€ voi pudota tinkimällä 4 euroon, perus basaarisettiä), tuotekuvauksissa saa varautua pieniin... epätarkkuuksiin. Lämpimin muisto oli kun joku kiva leidi mainosti HAND MADE pikkupatsaita. Otin yhden kätöseen ja valumuotin jäljethän siitä pisti heti silmään. Ainut handmade niissä oli että joku on ne käsin pakannut laatikoihin. Eipä ole mun ongelma jos joku maksaa handmade-hintaa, ja kauppiaat ajattelee samoin.

Jos näihin juttuihin jaksaa suhtautua sopivalla huumorilla ja kyynisyydellä, basaarirakennuksista löytää ihan kivaa krääsää. Varsinkin ne silkiksi väitetyt kankaat on mukavia.